Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättipalsamin torjunta ja leviäminen työkoneiden mukana

Maanantai 6.10.2025 klo 19.07 - Miia Luontoturva

Jättipalsamin torjunnassa niittämällä on hyvä huomioida niittokorkeus. Liian ylhäältä niitetty kasvi tekee usein uutta kasvua. Niittokorkeus täytyisi olla alimman nivelvälin alapuolelta. Yritän tässä vielä kuvan kanssa selittää mitä tarkoitan.

Eri olosuhteissa kasvaneiden jättipalsameiden alimman nivelvälin korkeudessa voi olla suuriakin eroja. Kuivemmissa olosuhteissa kasvi näyttää keskittyvän kasvattamaan paksua ja jykevää vartta, jossa nivelvälit ovat lyhyitä. Kosteassa ja rehevässä kasvin varsi on selvästi ohuempi ja heikompi, varsi venähtää pituutta ja nivelvälit ovat suuret. Tässä kuvaa asiasta.

Niittokorkeudella on siis todellakin väliä. Maaston olosuhteet vain ovat välillä sellaiset, että niittoa ei saa tehtyä tarpeeksi alhaalta ja silloin on tärkeää käydä muutaman viikon välein torjuntapaikalla ja niittää kasvit uudelleen. Toki ne voi myös kitkeä eli vetää maasta irti juurineen, mutta laajoilla alueilla niitto on kyllä paras konsti.

Jättipalsamihan leviää siemenistä ja yhä useammin valitettavasti näkee, että mm. hakkuiden yhteydessä jättipalsami on levinnyt metsätyökoneen mukana alueella. Metsäpuiden taimet ovat vaikeuksissa, jos ne istutetaan alueelle, jonka jättipalsami on vallannut. Jättipalsami estää tiheällä ja korkealla kasvullaan metsäpuun taimienkin kasvun.

Alueet, joihin suunnitellaan metsänhoidollisia töitä, on tärkeää kartoittaa haitallisten vieraskasvien varalta etukäteen ja muistaa myös se, että jos työkone on käynyt alueella, jossa on siemenistä leviäviä kasveja, on kone puhdistettava ennen uudelle alueelle menoa. Jos puhdistamista ei voida tehdä, on varauduttava siihen, että koneen mukana tuodaan siemeniä, levitetään kasvi alueelle ja kyseista aluetta on valmistauduttava torjumaan seuraavat vuodet.

Tuntuu, että edelleenkään ei tiedosteta, että monet haitalliset kasvit leviävät siemenestä, joita me ihmiset omilla toimillamme levitämme edelleen. Siemenethän voivat tarttua kengän pohjiin, vaatteisiin, koneisiin,  renkaisiin / telaketjuihin. Maa-aineksia siirrellessä leviävät monet lajit.

Tietoa ja ymmärrystä aiheesta tarvitsevat varmasti useat tahot ja koulutusta vieraslajien leviämisen väylistä täytyisi jakaa enemmän niin töiden tilaajille kuin tekijöillekin, niin metsä- ja viheralan alan kuin kone- ja maaurakoinninkin parissa työskenteleville. Toki ymmärrystä aiheeseen tarvitaan rakennuspuolellakin, niin suunnittelu kuin toteutus vaiheessakin. Ja tietysti tietoa myös ihan kaikille meille asukkaillekin 😊

Pyjamaluteet putkikasveilla

Maanantai 25.8.2025 klo 12.57 - Miia Luontoturva

Sitä kun on tullut vuosia oltua kesät ihan pihalla, niin samalla tulee seurattua jättiputkien sun muiden haitallisten vieraskasvien lisäksi muutakin luonnon menoa.

Pyjamaluteisiin törmäsin ensimmäisen kerran 2021 ja siitä kohtaamisesta kirjoittelin silloin Luontoturvan blogiin. Muutamassa vuodessa pyjamaluteet ovat selvästi yleistyneet ja nyt niitä näkee ihan yhtenään jättiputken, karhunputken ja muiden putkikasvien kukinnoilla. On ne vaan jotenkin niin sympaattisia raitoineen ja joku on keksinyt niille hauskan nimenkin 😊 Tässä taas pyjamaluteiden kanssa kohtaaminen karhunputkella.

Pyjamalude karhunputken kukinnolla, jossa siemenet ovat jo kehittyneet

Ja kertauksena, karhunputki on meidän luonnonkasvimme, ei siis haitallinen. Jos kaipaat kertaamista siitä miten karhunputken erottaa pahamaineisesta haitallisesta vieraslajista, jättiputkesta, niin olen kirjoitellut kuvien kera näiden kasvien eroista Luontoturvan blogissa, käy kurkkaamassa erot sieltä.

Vaikka pyjamalude onkin hauska näky, niin itselle tulee aina mieleen, kun jokin laji leviää nopeasti, että voiko siitä tulla jotain haittaa. Lueskelin netin syövereissä pyjamaluteesta ja maaseuden tulevaisuus on kirjoittanut lajin olleen mahdollisesti kuminapellon tuhojen takana. Jutun voi lukea maaseuduntulevaisuus.fi. Vääjäämättä lajisto tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja uusia lajeja saadaan nähdä varmasti vielä lisääkin, eikä se välttämättä ole ollenkaan huono juttu. Vain pieni osa vieraslajeista tai tulokaslajeista osoittautuvat haittaa aiheuttaviksi.

Jättiputken torjunta

Tiistai 19.8.2025 klo 14.48 - Miia Luontoturva

Jättiputki se jaksaa aina yllättää, usein se on päätynyt kasvamaan mahdollisimman hankaliin paikkoihin, kuten nyt näihin jyrkkiin rinteisiin... Torjuntaa tehdessä saakin olla melkoinen vuorikauris 😊 Näille alueille torjuntasuunnitelmat täytyy tehdä 10 vuoden ajaksi, kun jättiputken siemen säilyy maassa ainakin noin kauan, todennäköisesti vielä kauemminkin. Eli mikään nopea ja helppo torjuttava se ei ole. 

Torjuntaa ajatellessa kannattaa tehdä kirjallinen suunnitelma, siitä on sitten helppo aikatauluttaa kalenteriin mitä on tehtävä kasvukauden aikana milläkin viikolla. Tällaisissa uusissa kohteissa torjunta käyntejä ensimmäisenä vuotena teen yleensä 3-4, jotta tilanteen saa varmasti hallintaan. Muutaman vuoden jälkeen sitten käyntejä voi harventaa.

Välillä kyllä turhauttaa, kun tulee uusia haitallisia vieraskasveja torjuttavaksi, kun eihän me olla saatu hävitettyä vielä edes jättiputkea. Mutta onhan se hyvä, että nyt herätään aikaisemmin siihen, että jokin kasvi saattaa tulevaisuudessa lähteä leviämään holtittomasti esim. ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Parin vuoden sisällä on lisätty torjuttavien listalle mm. kanadanpiisku, jota löytyy monen kotipihalta ja ihmetystä on herättänyt se, kun ei kasvi ole näyttänyt siitä pihalta mihinkään levinneen. Nythän siis ollaan torjunnassa etunojassa ja on ajateltu jo eteenpäin, kun ilmasto tästä vielä lämpenee, niin kanadanpiiskukin pystyy tuottamaan itämiskykyistä siementä, joka sitten tuulen mukana karkaa kaikkialle lähitienoolle ja vähän kauemmaksikin.

Tartutaan torjunta hommaan ajoissa ja hävitetään nyt ne jättiputketkin 😊

Jättiputki vai karhunputki?

Torstai 24.7.2025 klo 15.39 - Miia Luontoturva

Nyt onkin taas hyvä aika kerrata kukkivan jättiputken (haitallinen vieraskasvi) ja karhunputken (luonnonkasvi) erot, ettei tule hävitettyä karhunputkea, jonka kukinnot näin loppukesästä on pörriäisille mieluisia paikkoja.

Vaikka kummatkin ovat kukkiessaan kookkaita ja komeita, niin erot niiden kasvussa on kyllä selvät, kunhan vaan kiinnittää huomiota varteen, lehteen, kukintoon ja kasvin olemukseen. Aiheesta olen kirjoitellut kuvien kera useana vuotena ja jos näiden erot eivät ole selvät, niin kurkkaapa kirjoitukseni vuodelta 2016. Myös muilta vuosilta löytyy aiheesta kirjoituksia ja kuvia Luontoturvan blogista. Kymmenessä vuodessa sitä onkin näköjään kerennyt tuottamaan aikas paljon tekstiä ja kuvia 😊

Tässä kuvassa on tuntomerkkejä, joista jättiputken voi tunnistaa. Varsi on punavihreän laikukas, karvainen ja paksu. Lehdet on liuskoittuneet ja sahalaitaiset. Monet ovat sanoneet jättiputken lehtienkin näyttävän jo "ilkeiltä", siltä, että ei tee mieli koskea kasviin. Ja niinhän se onkin, jättis näyttää koko komeudessaan melkoiselta päälliköltä, johon ei niin vaan tee mieli koskea. Kuvan jättiputkella on vasta kukinto avautumassa, eikä pääse kuvassa oikeuksiinsa, mutta katsoppa vielä alempana olevaa kuvaa...

Jättiputken kukinto voi olla metrin halkaisijaltaan. Kuva on Lahdesta vuodelta 2015 jättiputkien torjuntakoekentältä. Ja kuvassa hyvä muistutus suojavarustuksesta, kun käsittelee jättiputkia.

Ja tältä näyttää kun jättiputkia on paljon.

Jättiputken siemenet voivat levitä maansiirtojen mukana, kuten tässä kuvassa on käynyt.

Karhunputkihan on olemukseltaan kiltimmän näköinen kasvi 😊 Tuosta kuvasta kannattaa katsoa vartta, lehtiä, kukinnan ja koko kasvin olemusta. 

Lisää vertailua löytyy tosiaan esim. vuoden 2016 kirjoituksestani ja kuvia on Luontoturvan kuva-albumissa, jättiputki ja karhunputki.

Komealupiini, haitallinen vieraskasvi

Torstai 17.7.2025 klo 16.55 - Miia Luontoturva

Komealupiinihan on haitallinen vieraskasvi ja hyvästä syystä. Sitä kun itse tulee ajeltua ympäri Suomen, niin kyllähän lupiinia näkee tienvarsilla paljon. Ihan omassa lähiympäristössäkin sitä on paljon ja kesän ohjelmaan kuuluu töiden jälkeen kurittaa lupiinia omilla lähitienoilla. Ei pääse töitä karkuun vapaallakaan 😊

Nythän lupiinin siemenpalot on jo muodostuneet ja siemenet ovat palon sisällä ja lupiinihan leviää juuri näistä siemenistä. Siemenet päätyvät uusille alueille vaikkapa meidän omien kenkien pohjiin tarttuneena, kun liikutaan alueilla joissa on lupiinia. Myös virtaavan veden, huolimattoman puutarhajätteen käsittelyn seurauksena, maansiirtojen sekä koneiden mukana siemenet voivat levitä.

Tähän aikaan voi siemenpalot riipiä kasvista irti tai katkaista kasvi varsineen jätesäkkiin ja viedä oman alueensa jäteasemalle säkit. Kannattaa tarkastaa mihin omalla jäteasemalla lupiinin siemeniä sisältävät säkit laitetaan. Jäteasemien käytännöissä on eroja.

Lisätietoa ja torjuntaohjeita komealupiinista löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

Sorsakoskella kuriin kutsumattomat hankkeen tapahtuma 14.6.25

Keskiviikko 18.6.2025 klo 12.53 - Miia Luontoturva

Sorsakoskella opittiin haitallisista vieraslajeista ja torjuttiin lupiinia 14.6.25 Mansikka ry:n hankkeessa kuriin kutsumattomat – yhdessä vieraslajeja vastaan. Oli mukava päästä hankkeen toimesta puhumaan vieraslajeista, aihe on minulle ainainen innostuksen aihe 😊

Lisäksi päästiin ihan käytännön hommiin ja torjuttiin lupiinia niittämällä ja kukintoja keräämällä. Ajelin Lahdesta Sorsakoskelle ja kyllähän lupiinia oli tienpientareilla monin paikoin. Matkalla oli vähän nähtävissä eroa kukinnan edistymisessä pohjoisempaan päin mennessä. Tuntuu kuitenkin, että lupiinin kukinta on aikaistunut ajateltuna 10 vuoden takaiseen ja sen takia täytyykin olla hereillä ja tarttua oikeaan aikaan toimeen. Nythän on hyvä aika niittää tai kerätä lupiinin kukintoja, näillä toimin estetään siementen leviäminen.

Jättiputken torjunta peittämällä ja kaivamalla

Tiistai 20.5.2025 klo 12.37 - Miia Luontoturva

Jättiputken torjunnasta peittämällä on minulla 10 vuoden kokemus ja peittäminenhän toimii kyllä hyvin. Tässä kuvasarjaa kohteesta, jossa aloitettiin jättiputken torjunta lokakuussa 2022.

Tämä paikka tuli työkohteekseni lokakuussa 2022, jolloin siellä oli yli 100 kukkinutta jättiputkea ja sadoittain pienempiä kasveja. Lokakuussa jättiputken siemenet ovat jo pääosin varisseet maahan ja maassa olikin siemeniä runsaasti.

Torjuntatavaksi tuli peittäminen ja alueet, joissa kasvoi eniten jättiputkia peitettiin. Peittoalueiden ulkopuolella olevat kasvit kaivettiin lapiolla pois. Työ tulee jatkumaan ainakin 10 vuotta, koska jättiputken siemen on maassa itämiskykyisenä pitkään ja uusia taimia voi nousta ympäri aluetta, paikoista jonne siemenet ovat kulkeutuneet esim. eläinten tai tuulen mukana.

Peitot ovat pysyneet hyvin talven ajan paikoillaan ja toukokuussa 2023 torjuntaa jatkettiin kaivamalla peittoalueiden ulkopuolella olevia jättiputkia pois.

Alueella käydään vuosittain kaksi kertaa ja torjuntaa jatketaan sekä peittojen kiinnitykset tarkastetaan. Peittoa on myös lisätty kuvan ulkopuolisille alueille, joissa jättiputken taimia on todettu tulevan erityisen paljon.

Tänäkin vuonna torjunta jatkuu. Pari ensimmäistä vuotta on tällaisilla alueilla eniten töitä, kun jättiputken taimia nousee paljon ja tarvittaessa peittoja lisätään. Kävin alueella pari päivää sitten ja verrattuna viime vuoteen kaivettavaa oli vähemmän. Jättiputken saa kyllä hävitettyä kokonaan, mutta työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista, aikaa tällaisille torjuntakohteille varataan 10 vuotta.

Tällä alueella peittojen pois ottamisella ei ole kiire ja ne saavatkin olla paikoillaan vuosia.

Kevään ensimmäiset vieraskasvit kasvussa

Sunnuntai 6.4.2025 klo 18.33 - Miia Luontoturva

Kevät keikkuen taas tulevi 😊 Näihin aikoihin rupeaa tuttuja kasveja putkahtelemaan esiin, kasvussa oli tänään jo jättipalsami, jättiputki ja lupiini.

Jättipalsamin taimet on hyvin tunnistettavia keväällä

Komealupiini lähtee aikaisin keväällä kasvuun

Tämä jättiputki on lähtenyt viime vuonna siemenestä kasvuun, talvehtinut ja heti kun talvi vähän helpottaa on se nyt noussut juurensa avulla uuteen kasvuun. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kuolee kerran kukittuaan ja kukkii noin kolmantena elinvuotenaan. Tänä vuonna ei tämä yksilö vielä kuki, mutta ensi vuonna sitten onkin luvassa kukinto ja paljon siemeniä, jos tätä ei nyt poistettaisi.

Ja huomaa jättiputken karvainen varsi

Terttuseljan ja viitapihlaja-angervonkin silmut ovat jo kasvuun lähdössä ja ne onkin helppo tunnistaa.

Terttuseljan silmu on kuin tukka pystyssä räväkän värisesti ja helppo tunnistaa. Terttuseljahan ei ole haitallisten vieraslajien luetteloissa, mutta kasvi kyllä mainitaan vieraslajit sivustolla ja Lahdessakin sitä näkee paljon.

Viitapihlaja-angervo on tulossa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja sitä koskevat säädökset astuvat voimaan 15.8.2025.

Lueskelin vanhoja blogi kirjoituksiani vuosien varrelta huhtikuun osalta ja ehkä nyt ollaan noin viikko etuajassa ensimmäisten vieraslaji havaintojeni suhteen keväisin. Tästä voi kurkata mitä on näkynyt huhtikuussa 2017...

Kyllä se kesä sieltä tulee tänäkin vuonna!

Luontoturvan tiedotusta ja koulutusta haitallisista vieraslajeista

Maanantai 3.2.2025 klo 10.19 - Miia Luontoturva

Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin ja nyt onkin hyvä muistutella haitallisiin vieraslajeihin liittyvästä tiedotuksesta ja koulutuksesta.

Useiden vuosien ajan olen käynyt eri tahoilla pitämässä haitallisiin vieraslajeihin liittyvää koulutusta. Koulutusta on järjestetty kuntien ja kaupunkien henkilökunnalle, mutta myös heidän urakoitsijoilleen ja asukkaille.

Vieraslajithan näkyvät monen toimijan työkentällä ja eri alojen yrityksetkin ovat heränneet miettimään miten vieraslajit näkyvät heidän toiminnassaan ja miten vieraslajien leviäminen omassa toimissa voidaan estää.

Luontoturvalta voi tilata asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä koulutuksia, joita voidaan pitää asiakkaan tiloissa, teamsin välityksellä tai vaikkapa maastossa.

Koulutuksissa puhun kasvien tunnistamisesta ja torjunnasta, mutta myös leviämisen väylistä ja yritän havainnollistaa millaisia on minkäkin kasvin siemenet ja miten ne leviävät. Käytän esityksissä omien työkohteiden kuvia, joiden kautta on hyvä näyttää käytännön työtä maastossa ja myös mitä on tapahtunut, kun leviämisen väyliä ei ole tunnistettu.

Laajemminkin tiedotus vieraskasveista on tarpeen ja esimerkiksi maastokyltit ovat koettu toimiviksi. Kylttejä voi laittaa paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, kuten puistoihin, ulkoilureitille ja erilaisiin tapahtumiin. Tilauksesta olen tehnyt vieraskasveihin liittyviä kylttejä.

Erilaisissa tapahtumissa olen ollut paikan päällä esittelemässä haitallisia vieraslajeja.

Jos on koulutuksen tai tiedotuksen tarvetta tai haluaa muuten vain porista vieraslajeista, niin yhteyttä voi ottaa: miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782

Kasvinsuojelupäivä 14.1.2025 Hämeenlinna

Tiistai 14.1.2025 klo 15.31 - Miia Luontoturva

Kasvinsuojeluseura ry:n Peltokasvijaoston ja HAMK:n yhteistyössä järjestämä perinteinen Kasvinsuojelupäivä oli 14.1.2025 Hämeenlinnassa.

Itseä kiinnosti erityisesti rikkakananhirssin ja viherpantaheinän tilanne ja kokemukset torjunnasta. Näistä tulikin hyvin tietoa ja myös kokemuksia Norjasta kuultiin.

Näytillä oli myös posterit, jossa kerrottiin rikkakananhirssin ja viherpantaheinän torjuntakokeiluista

Kaikki puheenvuorot olivat kiinnostavia ja esiin nostettiin myös viherrevonhäntä, jota on myös tavattu satunnaisesti Suomessa. Myös rikkapuntarpää mainittiin.

Puheenvuoroissa toistui tarkkailun tärkeys, vieraskasvien tunnistaminen ja reagoiminen leviämiseen ajoissa. Myös leviämisen reitit on tärkeä tiedostaa. Yksi leviämisen väylä on ollut ulkomailta tulleet siemenseokset, myös lintujen ruokinnassa käytettävissä seoksissa voi olla mukana esimerkiksi rikkakananhirssin siemeniä.

Norjassa on rikkakananhirssin torjuntaa tehty jo pitkään ja siellä oli havaittu, että linnuille tarkoitetuissa talipalloissa on ollut kyseisen kasvin siemeniä.

Esille nousi leviämisen reitteinä myös työkoneet, linnut, lietelannan käyttö, tulvavedet, rehu, kylvösiemenet.

Siementen maahantuontia valvotaan Ruokaviraston toimesta, mutta virastolle ei tule tietoa kaikista maahantuotavista siemeneristä. Siementarkastuslainsäädäntöön voi tutustua tästä.

Siemenkauppiaiden yhdistys tekee myös isosti työtä, jotta siementen seassa ei pääsisi leviämään vieraskasvit.

Omia kokemuksiani rikkakananhirssistä kesältä 2024 kirjoittelin Luontoturvan blogiin, siitä voi lukea tästä.

Kyllä oli taas antoisa kasvinsuojelupäivä! Kasvinsuojeluseuraan voi tutustua www.kasvinsuojeluseura.fi

Vuosi 2025 on Luontoturvan juhlavuosi!

Keskiviikko 1.1.2025 klo 17.52 - Miia Luontoturva

Vuosi 2025 onkin juhlavuosi, Luontoturva täyttää 10 vuotta!

Luontoturvan ensimmäisen kirjoituksen blogiin tein 12.10.2015 ja siinä kerroin Luontoturvan synnystä, sen voi lukaista tästä 😊

Koko Luontoturvan perusta on ollut oma innostukseni jättiputkea kohtaan ja 2015 tekemäni opinnäytetyö jättiputkien torjunnasta oli lähtölaukaus yritykselle.

Tuloksia koealueelta vuosien varrelta voi lukea tästä.

Mikä sitten on muuttunut 10 vuodessa vieraslajien parissa?

Ainakin se, että nykyään puhutaan vieraslajeista paljon enemmän. Aloittaessani vieraslajilaki- ja asetus oli juuri tullut voimaan ja silloin puhe keskittyi lähinnä jättiputkeen. Pian kuitenkin mukaan tuli muitakin lajeja, kuten jättipalsami ja komealupiini. Kurtturuusu puhutti paljon pari vuotta sitten, nyt tuntuu, että se on mielletty haitalliseksi vieraslajiksi jo melko yleisesti.

Kun jokin laji säädetään haitalliseksi vieraslajiksi, kestää siinä muutama vuosi, että asia tulee yleisesti sellaistenkin ihmisten tietoon, jotka eivät niin ole kasveista kiinnostuneet. Laaja uutisointi asiasta levittää tietoa hyvin.

Viime vuosina on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi useita kotipihoista tuttuja kasveja ja tämä tietysti johtuu tietämyksen lisääntymisestä. On havaittu tiettyjen kasvien leviäminen maailmalla ja myös täällä. Siihen on varmasti syynsä, jos joku kasvi päätyy haitallisten vieraskasvien listalle. Näiden kasvien on esimerkiksi todettu leviävän ja aiheuttavan haittoja alkuperäislajeille ja ympäristölle.

Vieraslajit.fi sivustollahan on kattavasti tietoa lainsäädännöstä, vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Sivustoa kannattaa pitää silmällä, sieltä löytyy uusin ja ajantasaisin tieto.

Mutta mitä tämä juhlavuosi tuo Luontoturvalle tullessaan, se jää vielä nähtäväksi 😊

Iloa ja onnea kaikille vuoteen 2025!

Talven tunnelmaa Lahdesta

Torstai 19.12.2024 klo 15.24 - Miia Luontoturva

Veden äärellä mieli lepää näin joulun allakin ja talvihan on itselle sitä kesäloman aikaa, lomaa jättiputkista ja muista vieraskasveista :)

Kulkiessa Lahdessa Vesijärven rannalla, on päässyt nauttimaan monenlaisesta säästä ja olenkin räpsinyt kuvia kulkiessa, jotta voi palauttaa mieleen sään mukaan vaihtuvan maiseman. Ohut jääpeite muodostui vasta pari päivää sitten, sitä ennen pääsi nauttimaan muun muassa jäisestä palapelistä.

Ainakin näin alkutalvesta on täällä aurinko käynyt tervehtimässä useana päivänä ja se onkin ollut tervetullut vieras..

Kuvista voi bongailla Lahden maamerkkejä, kuten hyppyrimäet ja radiomastot.

Näissä maisemissa saa tuudittautua talven hämärään, jota valon pilkahdukset piristää.

Aivan mahtavia luonnon muovaamia taideteoksia on voinut nähdä rannalla, kun aallot roiskutti vettä rantakivikkoon ja jäädytti kasvit mitä ihmellisimpiin asentoihin.

Ja täytyyhän kesälomalla päästä tietysti uimaan ja sattui vielä auringonpaistekin, vähän vilpoisaahan vesi nyt on, mutta virkistävää kylläkin :)

Vesijärvisäätiö tekee muuten hienoa työtä Vesijärven hyväksi, käykäähän vilkaisemassa säätiön sivut tästä.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille!

Yritykset mukaan luontotyöhön

Sunnuntai 24.11.2024 klo 17.38 - Miia Luontoturva

On hieno homma, että yritykset ovat ryhtyneet antamaan panostaan luontotyöhön. Yksi tapa on mahdollistaa henkilökunnalle työajan puitteissa tehtävää luontotyötä valituissa kohteissa. Tästä esimerkki on yhteistyössä toteutetut vieraslajien kitkentä talkoot, jossa Oulun maa- ja kotitalousnaiset kartoittivat kitkentäkohteet ja Pohjolan OP:n henkilökunta teki alueilla torjuntaa. Lue lisää tästä.

Lahdessa Luontoturva oli Lahden kaupungin toimesta OP:n henkilökunnan kanssa tekemässä jättipalsamin kitkentää ensimmäisen kerran 2017. Hollolassa vastaavaa tehtiin 2021 ja silloin jättipalsamia torjuttiin Hedelmätarhan lammen ympäristöstä Vesijärvi-viikon aikana. Vesijärvi-viikon ohjelmaan kuului tuolloin myös Lahdessa CGI:n henkilökunnan tekemä jättipalsamin torjunta.

Olen jo vuosia puhunut tästä aiheesta ja yrittänyt innostaa yrityksiä tulemaan mukaan vieraslajien torjuntaan. Muutama tunti jotain erilaista toimintaa, kuin se oma työ, piristää kummasti ja vielä kun pääsee olemaan osana luontoon liittyvää työtä, niin kyllä siitä hyvä mieli tulee 😊 Ja samalla tietysti vieraslajien tietoa saadaan lisättyä.

Tätä samaa olen yrittänyt myös markkinoida kunnille / kaupungeille, voisiko tyky-päivinä suunnata yhdessä johonkin alueen tärkeään luontokohteeseen ja viettää siellä muutama tunti tehden käytännön työtä luonnon hyväksi? Samalla saataisiin viestittyä asukkaille, että kunta on tosissaan kiinnostunut alueensa luonnosta ja on valmis antamaan kunnan työntekijöille mahdollisuuden tehdä käytännön työtä luonnon hyväksi. Oman kokemuksen mukaan sisätyötä tekevät ovat olleet iloisia mahdollisuudesta päästä karsinasta pois luonnon helmaan pariksi tunniksi ja samalla siinä tulee eri tavalla poristua työkavereidenkin kanssa.

Kouluille ja päiväkodeille sopisi myös tällainen toiminta ja ensimmäisen kerran olin 2017 Lahden alueen koulujen kanssa tekemässä jättipalsamin kitkentää, siitä voikin lukea Luontoturva blogista. Yhteistyötä kaupungin ja koulujen / päiväkotien kanssa on tehty useiden vuosien ajan.

Pengoin vanhoja Luontoturvan arkistoja ja kaikenlaistahan sitä on tullut tehtyä, myös palvelutalon porukkaa asukkaista henkilökuntaan on ollut osallistumassa jättipalsamin kitkentään 2017 ja siitäkin muutama sananen lisää tästä.

Mitenhän sitä saisi enemmän innostettua eri tahoja mukaan luontotyöhön?

Luonnossa havaittua

Keskiviikko 9.10.2024 klo 17.50 - Miia Luontoturva

Syksyisellä kävelyllä tuli taas tehtyä luonnosta havaintoja. Siemenestä leviävät lajit ovat tähän aikaan siemenensä kehittäneet, kuten kävelyllä havaitsemani lupiinit ja kanadanpiiskut.

Tuntuu, että monikaan ei ole vielä tietoinen siitä, että haitallisten vieraskasvien luetteloon on lisätty kanadanpiisku (Solidago canadensis), korkeapiisku (S. altissima) ja isopiisku (S. gigantea). Kanadanpiisku on näistä yleisin, korkeapiiskusta ei tiedetä olevan varmistettuja havaintoja Suomessa.

Luonnossa kun havaitsee piiskun, on tärkeintä erottaa luonnonvarainen kultapiisku vierasperäisistä piiskuista, jotka on tuotu Suomeen koristekasveiksi. Näiden erottaminen onnistuu kyllä ja siitä olenkin kirjoittanut Luontoturvan blogiin.

Kanadanpiisku on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi

Katselin kävellessä, että harmillisesti lupiini on lähdössä leviämään tälläkin kyseisellä tieosuudella. Sitä ei näyttäisi vielä olevan paljoa, mutta parin vuoden päästä tilanne on jo hyvinkin toinen. Niin lupiinin, kuin muidenkin vieraslajien leviämiseen täytyy puuttua nopeasti. Pieneltä alalta torjunta on aina helpompaa ja myös halvempaa, jos torjuntatyön joutuu ostamaan.

Lupiini leviää siemenistä

Tuntuu, että havaintoja uusista luontoon levinneistä vieraslajeista tulee jatkuvasti. Itse törmäsin kasviin nimeltä pirunkeppi eli piikkiaralia (Aralia elata).

Pirunkeppi eli piikkiaralia

Tämä puumainenkasvi on pensaaksi luokiteltu, vaikka tälläkin yksilöllä korkeutta oli arviolta noin 5 metriä. Erikoisen näköinen kasvi, jolla piikikäs varsi ja näin syksyllä oli hyvin näkyvillä pienet sinertävän mustat marjat.

Piikkiaralian varsi on piikikäs. Marjat ovat pienet, halkaisijaltaan n.0,5cm

Minulla herää heti epäluulo, jos kasvissa on marjoja, koska silloin se todennäköisesti leviää siemenistä. Rupesin tutkailemaan maastossa tätä pirunkeppiä ja se oli selkeästi lähtenyt leviämään ympäristöönsä. Googlettelin kasvia ja selväksi tuli, että se leviää juurivesoilla, mutta myös siemenestä.

Suomessa tämä kasvi taitaa olla melko harvinainen puutarhan kaunistus ja monellakaan taimistolla ei tätä näyttänyt olevan myytävänä. Laji.fi sivustolla oli kuitenkin muutama havainto tästäkin lajista.

Eri lähteiden mukaan piikkiaralia selviytyy vyöhykkeillä I-III (IV). Ilmaston lämmetessä monet kasvit pystyvät tulevaisuudessa leviämään paljon hanakammin mihin on nyt totuttu. No, ehkä tuo piikkiaralia ei tule meillä yleistymään haitaksi asti, mutta joissain maissa se on kuitenkin luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja siitä lisää tästä.

Joka maailmankolkassa on varmasti ongelma jostain leviämään lähteneestä vieraslajista. Täältä katsottuna tuntuu eksoottiselta, että Floridassa burmanpyton käärme on vieraslaji, jota yritetään hävittää siellä. Lajin on arveltu levinneen luontoon, kun ihmiset ovat päästäneet lemmikeiksi ottamiaan käärmeitä luontoon.

Joitain vuosia sitten puhuttiin virtahevoista Kolumbiassa, joiden kanta oli lähtenyt leviämään rajusti, koska ihmisen toimesta niitä oli siellä päästetty luontoon.

Onneksi täällä meillä ei tuollaisia lajeja ole, omassa työssä helpommalta tuntuu torjua jättipalsamia tai vaikka jättiputkeakin, kuin pytonia tai virtahepoa…

Mutta ihminenhän se on syypäänä niin jättipalsamin kuin edellä mainitun esimerkin mukaisesti burmanpytoninkin leviämiseen. Muistutuksena, että mitään vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään luontoon.

Olen tästä ennenkin vinkannut, mutta verkossa julkaistusta Akaan taajametsien vieraskasvistosta saa hyvän kuvan siitä, mitkä vierasperäiset lajit ovat hanakoita leviämään luontoonkin. Tähän julkaisuun kannattaa tutustua!

Syksyisen kävelyn päätti hyvää mieltä tuova meidän luonnonlajimme, ukkoetana, joka meinasi polttopuiden mukana tulla sisälle asti. Jos alla olevaa kuvaa tarkastelee oikein tarkasti voi siinä havaita hämähäkin, joka oli vapaa matkustajana etanaan tarrautuneena.

Ukkoetanan väri voi vaihdella, tämän nyt näkemäni veijarin pohjaväri oli ruskeahko, mutta keväällä näin ihan vaaleankin yksilön, siitä kuvia tässä.

Ja muistutuksena, ukkoetana EI ole haitallinen vieraslaji vaan ihan meidän symppis luonnonetanamme. Vertailukuvia ukkoetanasta ja haitallisesta vieraslajista, espanjansiruetanasta, löytyy tästä.

Kultapiisku luonnonkasvi, kanadanpiisku haitallinen vieraskasvi

Torstai 1.8.2024 klo 16.07 - Miia Luontoturva

Haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin elokuussa 2023 piiskuja, kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima), jota ei ole tiedettävästi havaittu Suomessa. Lajilleen näiden piiskujen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa eikä se ole tarpeellistakaan, koska mitään näistä lajeista ei saa enää kasvattaa. Tärkeintä on erottaa luonnonvarainen kultapiisku (Solidago virgaurea) näistä haitallisiksi luokitelluista lajeista ja se onnistuu kyllä.

Tässä kuvia havainnoimaan kanadanpiiskun ja kultapiiskun eroja.

Kiinnitä huomio kukintoon, kultapiiskun kasvutapa ja kukinto on pysty, suoraan ylöspäin, napakka, tiivis kasvu. Kanadanpiiskun kukinto taas hörsyää ympäriinsä, kukinnot näyttävät nuokkuvan ja repsottavan vaakatasossa ja maatakin kohden.

Itselle tulee aina mieleen, että kanadanpiisku on taivaanrannan maalari joka ottaa elämän löysin rantein hörsyten sinne tänne, turhia stressaamatta, kun taas kultapiisku on jämäkkä, jäykkä, suoraselkäinen, asiallinen eikä turhia kumartele mihinkään. Sitä voisikin miettiä kumpi haluaisi itse olla...

Siinä sitä lähti taas ajatus sivuraiteille :)

Mutta kukinnosta vielä, yläkuvasta voi verrata myös kukan kokoa. Kultapiiskun kukinta-aika on (kesä) heinä-elokuu ja kukat ovat isompia selkeästi erottuvia yksittäisiä kukkia, kun taas kanadanpiiskun kukat ovat pienempiä ja ryppäinä. Kanadanpiisku kukkii heinäkuun lopulta myöhäiseen syksyyn asti eli kukinnan ajankohdastakin voi jo päätellä mikä piisku on kyseessä.

Kanadanpiisku, haitallinen vieraskasvi 

Kultapiisku, luonnonkasvi, ei ole haitallinen

Luonnonkasveista on hyvää tietoa www.luontoportti.fi sivustolla. Luontoturvan valokuva-albumissa on lisää kuvia kultapiiskusta sekä haitallisiksi luokitelluista piiskuista.

Haitallisiksi luokitelluista piiskuista lisätietoa on www.vieraslajit.fi sivustolla ja sieltä löytyy tunnistuskaavio piiskuista. Huomioitavaa on, että tarhapiiskut eivät ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi.

Tunnista ja torju rikkakananhirssi

Tiistai 23.7.2024 klo 10.28 - Miia Luontoturva

Rikkakananhirssi (Echinochloa crus-galli) on Suomessa vieraskasvi ja yksi pahimmista rikkakasveista maailmanlaajuisesti. Se on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä ja hyötyy lämpimistä kesistä. Suomeen lajia on päätynyt mm. viljelykasvien, taimien, rehun, siemenseosten ja linnunsiementen mukana. Edelleen kasvi leviää siemenistä, joita yksi yksilö voi tuottaa tuhansia. Rikkakanahirssiä on havaittu Pohjois-Suomessa asti ja lajia on tarpeen torjua.

Rikkakananhirssistä kirjoittelin Luontoturvan sivuille viimeksi tammikuussa ja nythän laji on ollut otsikoissa lehdissä ainakin täällä Hämeessä. Rikkakananhirssi on selkeästi leviämässä yhä laajemmin Suomessa ja jos laji on vieras, niin tässä on kuvia avuksi tunnistamiseen, joita otin torjuntakohteelta viime viikolla, kun kävin kitkemässä kasvia pois juurineen. Kitkentäjäte toimitettiin jäteasemalle.

Rikkakanhirssi

Rikkakananhirssin lehdessä on vaalea raita ja lehti on kielekkeetön

Rikkakananhirssin tähkä, kasvi leviää siemenistä

Varsi on tyvestä punertava ja litistynyt, juuri on pieni

Viljelyksillä rikkakanhirssi on todellinen ongelma, koska sillä on allelopatisia vaikutuksia eli kasvi erittää kemiallisia yhdisteitä, jotka haittaavat naapurikasvien kasvua. Lisäksi se on varsinainen typpisyöppö ja käyttää ison osan maaperän typpivarannosta vähentäen näin viljelykasvin satoa.

Tulevaisuudessa rikkakananhirsseistä voi kehkeytyä haitallinen rikkakasvi myös avomaaviljelyksille ja puutarhoihin sekä jopa avointen rantojen valtaaja.

Ruokavirasto on tehnyt videon rikkakananhirssin tunnistamisesta ja torjunnasta, sekä jakaa muutenkin tietoa kasvista sivuillaan. Vieraslajit sivustolla on myös tietoa rikkakanhirssistä ja siellä voi käydä ilmoittamassa havaintonsa kasvista.

Luovuutta luonnosta Lahti kirjasto 1-30.7.2024

Maanantai 1.7.2024 klo 16.15 - Miia Luontoturva

Lahden pääkirjastolla on heinäkuun 2024 ajan näyttely, luovuutta luonnosta. Näyttelyssä on valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Valokuvia olen napsinut luonnosta jo vuosien ajan ja aina välillä jokin kuva nostaa myös ajatuksia mieleen ja niitä olen kuvien yhteyteen laittanut.

Jo pelkkä luontokuvien katselu rauhoittaa ainakin itseäni ja se onkin hyvä tapa katkaista mielen tulva. Kysynkin näyttelyssä millainen on sinulle hyvää mieltä tuova luontokokemus?

Luonnossa oleskelu avaa myös jonkinlaisen luovuuden kanavan ja joitain maalauksia ja muita tekeleitä on myös kirjastolla nyt esillä.

Tapahtuma löytyy myös menoinfosta.

Pikkutalvio ja suikeroalpi lisätty vieraslajit sivustolle

Torstai 6.6.2024 klo 20.23 - Miia Luontoturva

Monia tuttuja puutarhankasveja, kuten pikkutalviota ja suikeroalpia näkyy luontoon levinneenä ja nyt näille lajeille on tehty vieraslajit sivustolle omat lajikortit.

Näitä lajeja saa edelleen myydä ja ostaa, mutta erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa, jos näitä pihaansa istuttaa. Voi myös miettiä haluaako varmasti pihaansa kasvin, jonka tiedetään leviävän agressiivisesti ja sen vuoksi kasvia täytyy tulevina vuosina hoitaa jatkuvasti ja estää sen leviäminen vai olisiko mahdollista valita jokin toinen laji.... Itse en ottaisi omaan pihaani mitään lajeja, jotka vieraslajit.fi sivustolla mainitaan. Lajit, jotka päätyvät tuolle sivustolle ovat siellä syystä, niiden on todettu aiheuttavan haittoja muualla maailmalla ja haitat ovat näkyvissä jo Suomessakin tai on ainakin suuri todennäköisyys, että näin tulee käymään.

Pikkutalvio ja suikeroalpi leviävät helposti ja kun ne rupeavat tukahduttamaan kukkapenkkiä, niin niitä ruvetaan poistamaan ja harmillisen usein edelleen puutarhajäte kipataan kottikärrymatkan päähän luontoon, jossa sitten puutarhasta poistetut kasvit lähtevät kasvuun ja leviämään uudella alueella.

  Pikkutalvio luontoon levinneenä

Suikeroalpi luontoon levinneenä

Etelä-Suomen sanomat kirjoitti 2022 pikkutalvion luontoon leviämisestä Lahdessa, lue artikkeli tästä.

Olen tästä kirjoittanut jo useana vuotena ja edelleen: jos jokin kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla, eli jos ei pysty käsittelemään puutarhajätettä omalla tontilla hallitusti on se toimitettava alueen jäteasemalle. Ja tämä koskee myös haravointijätettä. Tunnelmia puutarhajätteestä voi lukea mm. vuoden 2017 kirjoituksesta.

Pikkutalvion ja peipin leviämisestä luontoon kirjoittelin mm. 2022.

Pikkutalvion leviämisestä on puhuttu jo vuosia ja ainakin 2015 Turun sanomat kirjoitti lajin leviämisestä Ruissalossa.

Itse toivoisin, että vieraslajit sivustolle lisättäisiin vielä ainakin keltapeippi ja hopeatäpläpeippi, näitä lajeja näkyy myös paljon luontoon levinneenä. Ja sehän ei tietysti ole kasvien vika, että ne leviävät, vaan meidän ihmisten, jotka huolimattomasti käsittelemme kasveja, niiden osia ja puutarhajätettä. Mutta olen kyllä ollut havaitsevinani pientä parannusta puutarhajätteen käsittelyssä tai ainakin siitä puhutaan enemmän. Pikku hiljaa ehkä tämäkin ongelma tunnistetaan paremmin :)

Hopeatäpläpeippi

Keltapeippi

Älä hävitä ukkoetanaa

Sunnuntai 12.5.2024 klo 19.27 - Miia Luontoturva

Kevät on saapunut ja puutarhaa kipsuttaessa törmäsin kahteen ukkoetanaan ja todetaan nyt heti, että ukkoetana EI ole haitallinen laji, vaan ihan meidän luonnonlajimme, jota ei ole tarpeen hävittää.

Vaaleita ukkoetanoita olen nähnyt harvemmin, useimmiten näkemäni ovat olleet tummia tai ruskeita, mutta nyt onnistuin bongaamaan tämän upean vaalean yksilön :)

Lue lisää ukkoetanasta suomenluonto.fi

Ukkoetana joskus harmillisesti sekoitetaan espanjansiruetanaan, joka on haitallinen vieraslaji. Jos vielä et ole selvillä näiden lajien eroista, niin olen kirjoitellut tunnistusohjeita Luontoturvan blogiin, jutun voi lukea tästä.

KUUMA-vieras hanke jatkuu Keski-Uudellamaalla

Tiistai 30.4.2024 klo 12.32 - Miia Luontoturva

Viime vuonna alkoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen KUUMA-vieras hanke, joka jatkuu edelleen. Hankkeessa lisätään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista sekä osallistetaan ja innostetaan ihmisiä oman lähiympäristön suojeluun. Hankealueeseen kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula.

Luontoturva on yhdessä Maastoxin kanssa mukana hankkeessa ja onkin ollut mukava päästä näkemään Keski-Uudenmaan kuntien tilannetta vieraslajien parissa. Viime vuodet olen touhuillut pääasiassa Päijät-Hämeessä, joten nyt on päässyt vähän etelämmäksi :)

KUUMA-vieras hanke alkoi 2023 ja sai lisärahoitusta vuosille 2024-2025 Metsä Groupin luonto-ohjelmasta.

Hankkeeseen voi tutustua tästä.