Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Lahden kirjastoissa kuvia ja ajatuksia luonnon inspiroimana

Torstai 28.3.2024 klo 9.12 - Miia Luontoturva

Tänä vuonna vienkin Lahden kirjastoihin valokuvanäyttelyä teemalla luovuutta luonnosta ja jaksamista arkeen.

Kuvia olen ottanut vuosien varrella paljon, luonnossa liikkuessa ja kuvatessa mieli huomaamatta rauhoittuu. Kävin metsämieli- ohjaajaksi ja näyttelyn kuviin lisäilinkin metsämieli ajatuksia.

Edellisenä kahdeksana vuotena olen kirjastoihin vienyt kuvia haitallisista vieraslajeista ja nyt onkin ollut kiva tehdä valokuvanäyttelyä eri teemalla :)

Luovuutta_luonnosta_2024_Lahden_kirjastoissa_Miia_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, näyttely, kuvat, luonnosta, metsämieli

Kurtturuusu talvella

Torstai 29.2.2024 klo 15.49 - Miia Luontoturva

Useana vuotena olen talvella kirjoitellut ja laittanut kuvia Luontoturvan sivuille kurtturuusun pensaista ja pitäähän päivitys niistä tehdä tänäkin vuonna.

1213_kurtturuusu_pensas_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tässä vanhassa kurtturuusujen pensasrykelmässä on talvellakin paljon marjoja eli kiulukoita ja niiden sisällä siemeniä. Toissa talvena laskin yhdessä kiulukassa olleen 91 siementä ja kun siementen itävyys on melkoisen hyvä, niin potentiaalisia uusia kasvin alkuja on tässä pensasrykelmässä paljon... Vuodelta 2022 talven kurtturuusu kuulumisia voi lukaista tästä.

1214_kurtturuusun_kiulukoissa_siemenet_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Yhdessäkin kurtturuusun marjassa eli kiulukassa on paljon siemeniä

Kurtturuusun tunnistamisesta olen kirjoitellut useaan otteeseen, parin vuoden takaista juttua kuvineen voi vilkaista tästä.

Ja miksi kurtturuusu onkaan luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, niin siitä voi kertauksena lukaista juttua tästä.

Maaliskuu on jo ihan ovella eli kevätkin se tekee tuloaan, leppoisaa kevään odotusta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, talvi, siemen, marja, kiulukka

Metsämieltä luovuudella

Perjantai 16.2.2024 klo 8.46 - Miia Luontoturva

Luovuus on viime vuosina tullut yhä vahvemmin elämään mukaan ja metsämieli- ajatukseen tutustuttuani luovuus lähti vallan lentoon :) Valokuvaus ja tunteiden esiintuonti valokuvien, maalauksien ja tekstien kautta oli hautautuneena monta vuotta, mutta nyt siihen on taas uutta puhtia.

Luovuutta_luonnosta_metsamieli_Miia_www.luontoturva.fi.jpg

Haitallisten vieraskasvien torjunta vie kyllä luonnon ääreen, mutta siinä kun jättimäisten jättiputkien kanssa taistelee sadeasupäällä hiki roiskuen, niin siinä sisäinen zen ottaa lopputilin ja luovuus tuppaa jäämään vähän taka-alalle :)

Päätoimena on edelleen vieraslajit, mutta pieniä sivupolkujakin on suunnitteilla.

Lahdessa, Kahvisaaressa, pidän yhteistyössä kaupungin kanssa 19.6.24 klo 17.30 - 19 ilmaisen luovuutta luonnosta hetken. Kahvisaari on kaunis paikka, joka varmasti laittaa luovuuden kukkimaan ja mielen rauhoittumaan! Ja vesisamoilijoille kiitos, että tällainen saadaan järjestää Kahvisaaressa, jossa on heidän retkimelontatukikohta! Tästä tulee tarkempaa mainosta myöhemmin.

Lahden kirjastoihin on tulossa myös luontoon, luovuuteen ja rauhoittumiseen liittyvä näyttely

Kärpäsen kirjasto 3 - 29.4.2024 (Kasakkamäentie 16)

Launeen kirjasto 1 – 17.5.2024 (Aurakatu 11)

Ahtialan kirjasto 4 – 27.6.2024 (Alasenkatu 2)

Lahden kaupunginkirjasto 1 - 30.7.2024 (Kirkkokatu 31)

Luonnosta luovuutta ja jaksamista arkeen. Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja luovuus puhkeaa kukkaan. Valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Lisätietoa Miia Korhonen 050-9117782 miia.korhonen@luontoturva.com

Ja Lahdessa, Villähteen autokorilla Lounaskorissa on vielä helmikuun ajan Luovuutta luonnosta näyttely laajempana, kuin mitä kirjastoihin pystyy viemään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsämieli, luovuus, lahti, kahvisaari, vesisamoilijat, luonto, kirjasto

Kasvinsuojeluainetutkinnosta

Torstai 15.2.2024 klo 16.57 - Miia Luontoturva

Uusin juuri oman kasvinsuojeluainetutkintoni, joka on voimassa 5 vuotta.

Tutkinnossa painotetaan integroitua kasvinsuojelua IPM, joka tarkoittaa kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä yhdistämällä erilaisia menetelmiä. Ajatuksena on, että kemiallinen torjunta ei ole ensisijainen vaihtoehto, vaan mietitään monia muitakin tapoja, joilla voidaan vähentää ja torjua tuholaisia, tauteja ja rikkakasveja.

Tällaista ajatusta olen suosinut omassakin työssäni. Haitallisten vieraslajien torjunnassa käytän mekaanisia menetelmiä, kuten kaivamista, peittämistä, niittämistä, kukintojen poistoa ja näiden yhdistelmiä. Myös torjunnan ajankohdalla voi vaikuttaa torjunnan tulokseen.

Usein kuulen kysymyksiä siitä, kenen täytyy suorittaa tuo tutkinto ja tässä kertauksena:

Ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita saa ostaa ja käyttää vain tutkinnon suorittanut henkilö. Jos torjunnan suorittaa urakoitsija, voi tilaaja ostaa aineita tutkinnon suorittaneen urakoitsijan todistuksella urakoitsijan käyttöön.

Myös ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden myyjältä vaaditaan tutkinnonsuorittaminen. Vähintään yhdellä myyjällä myyntipisteessä täytyy olla tutkinto. Myyjän ei tarvitse suorittaa tutkintoa, jos valmisteita myy harrastekäyttöön tai jos valmiste ei ole luokiteltu kemikaalilain mukaan.

Tarkempaa tietoa aiheesta saa Tukesin sivuilta, josta löytyy tutkintoa järjestävät tahot ja henkilöt sekä tutkintoon valmistavaa materiaalia.

Pelkän tutkinnonhan voi suorittaa netissä, mutta itse tykkään käydä myös koulutuksen, joka ei siis ole pakollinen osio. Kävin ProAgrian kasvinsuojeluainekoulutuksen, jonka jälkeen suoritetaan tutkinto. Koulutuksia järjestetään verkossa tai lähikoulutuksena.

ProAgrian koulutuksessa keskityttiin lähinnä peltoviljelyyn ja se sopii minulle, koska puutarha- ja hortonomiopintoni ovat suuntautuneet tuotannon puolelle. Tutkinnon tenttiä suorittaessa voi valita mitä tutkinnonsuuntia haluaa tentissä painotettavan (peltoviljely, avomaan puutarhaviljely, kasvihuoneviljely, muu (esim. golfkentänhoito, viheraluetyö)) ja kysymykset tulevat painotetusti valitulta alueelta.

Haitallisia vieraslajejakin sivuttiin koulutuksessa. Vaikea rikkakasvitilanne peltoviljelyssä tarkoittaa sitä, että lohkolla esiintyy laajamittaisesti helposti leviäviä rikkakasveja, kuten hukkakauraa, persianjättiputkea, armenianjättiputkea, kaukasianjättiputkea, keltamajavankaalia, alaskanlupiinia, hamppuvillakkoa, tarhatatarta, japanintatarta, sahalinintatarta, komealupiinia, kurtturuusua, lännenpalsamia, jättipalsamia tai marunatuoksukkia.

Peltoviljelyyn liittyy monia eri asioita, jotka on haitallisten vieraskasvienkin torjunnassa otettava huomioon, kuten että suojakaistoilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Poikkeuksena on vaikea rikkakasvitilanne edellä mainituista lajeista ja silloin lupaa pyydetään alueen ELY-keskukselta.

Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät kemidigistä.

Kasvinsuojeluaintetutkintoa pidän tarpeellisena ja vaikka en itse sitä varsinaisesti tarvitsekaan, niin tutkintomateriaalista ja koulutuksesta saa ajantasaista tietoa aiheesta ja uusinkin säännöllisesti tutkinnon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvinsuojeluainetutkinto

Luovuutta luonnosta näyttely 1-28.2.2024 Lahti

Keskiviikko 31.1.2024 klo 17.45 - Miia Luontoturva

Viime vuodet on tullut liikuttua paljon luonnossa ja siellä on kerennyt haitallisten vieraskasvien lisäksi ihmetellä kaikkea muutakin.

Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja myös luovuus pääsee tulemaan esiin. Metsämieli- ohjaaja koulutuksessa vahvistui ajatus siitä, että luonnossa mieli lepää ja rauhoittuminen antaa tilaa uusille ajatuksille.

Olen aina toivonut, että osaisinpa maalata. Luonnonlahjakkuutta ei taidemaalariksi edelleenkään ole, mutta oman elämän taiteilijaksi voi ryhtyä kuka vain!

Jokaisella on oma tapansa ilmaista itseään, tunteitaan ja tehdä omaa taidettaan eikä siinä ole vääriä tapoja. Täytyy vain uskaltaa päästää omista uskomuksistaan irti ja tuoda itsensä näkyväksi omalla tavallaan.

Minulla se tarkoittaa useimmiten värikästä värien sotkemista ja kaikenlaista askartelua, elämä ei ole niin vakavaa.

luovuutta_luonnosta_Miia_Luontoturva.fi.jpg

Maalaan sydämiä hönkiviä lohikäärmeitä ja olen oman elämäni kukkahattutäti, teen napeista koiria ja kissoja ja valokuvaan ympäröivää luontoa. Joskus tunteet ja ajatukset voivat tosin näkyä synkkinäkin väreinä ja myös ikävät tunteet saa tehdä näkyväksi.

Joskus kun mikään ei onnistu ja mieli maata viistää, voi olla paikallaan vaihtaa näkökulmaa ja siihenkin voi saada ajatuksia luonnosta.

Lumoava_luonto_nakokulman_vaihto_Miia_Luontoturva.fi.jpg

Kaikenlaisia askarruksia on kertynyt niin paljon, että tein niistä Luovuutta luonnosta näyttelyn, joka on esillä Lahdessa Villähteellä lounaskahvila Lounaskorissa (Koritie 2 B, 2 kerros) 1-28.2.2024. Näyttelyn tiedot menoinfossa.

Luovuutta_luonnosta_1-28.2.2024_Lahti_www.luontoturva.fi.jpg

Iloa, väriä ja valoa elämään!

2 kommenttia . Avainsanat: luovuutta, luonnosta, lounaskori, autokori, villähde

Vieraskasvien leviäminen rakentamisessa

Keskiviikko 10.1.2024 klo 16.29 - Miia Luontoturva

Ulkona liikkuessa tulee katseltua aina ympäristöä työnäön kautta, vaikka lomalla olisikin 😊 Tänään katselin aluetta, jonne on kaavoitettu tontteja ja rakentaminen siellä alkaa jossain vaiheessa. Heti pistin merkille, että alueella on paljon lupiinia, sen kun pystyy näin talviseen aikaankin näkemään. Viime kesänä kukkineiden lupiinien kuivuneet varret törröttivät hangessa hyvin tunnistettavina. Siemenkodan karvatkin näkyvät hyvin ja herneen palon muotoinen ”tasku”, jossa siemenet kehittyvät ja siementen kypsyessä palko poksahtaa auki roiskasten siemenet maahan.

1212_lupiinin_voi_tunnistaa_talvella_kuivuneista_varsista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Tuossakin kasvissa, jonka kuvasin on ollut varmaankin yli 100 siementä ja kuivuneita varsia näkyi kymmeniä ellei satoja. Eli maassa on melkoinen siemenpankki.

Rupesin miettimään, että mitä tapahtuu siemenille siinä vaiheessa, kun aluetta ryhdytään rakentamaan. Maanpinta on kuorrutettu siemenillä ja kun alueelle tulevat ensimmäiset työkoneet, on varmaa, että niiden renkaisiin / telaketjuihin siemeniä tarttuu. Siitä sitten siemenet voivat siirtyä koneiden mukana kauemmaksi alueella ja myös seuraavaan työkohteeseen. Alueella voidaan liikkua myös jalan tehden vaikkapa mittauksia ja erilaisia merkintöjä maastoon. Kosteasta myllätystä maasta tarttuu helposti siemeniä kengän pohjiin, josta ne voivat siirtyä seuraavaan kohteeseen tai vaikkapa kotipihaan. Maata kun ruvetaan siirtelemään rakennusvaiheessa siirretään samalla lupiinin siemeniä, jotka lähtevät kasvuun siellä minne siirretyt maat päätyvät. Toki alueella loikkii jänöjä ja sorkkaeläimiäkin näkyy liikkuvan, voihan siemenet siirtyä vaikka jönönkin varpaan välissä eteenpäin.

Haitallisia vieraslajeja ei enää myydä, mutta ne leviävät edelleen ja olisikin tarpeellista tiedostaa miten kasvit leviävät ja miten niiden leviämistä voisi ehkäistä. Mielessä kävi sekin, että kunnat voisivat kartoittaa vieraslajien varalta tontit, jotka ovat myynnissä ja jakaa tietoa siitä mitä kasveja tontilla on havaittu ja miten tulevat onnelliset kiinteistön omistajat voivat sitten kyseisiä vieraskasveja torjua. Ja tietysti urakoitsijoille myös tietoa, mitä vieraskasveja on havaittu, miten ne leviävät ja miten rakennusvaiheessa voidaan vähentää leviämistä. Mitenhän saisi kunnat ja rakennuspuolen innostumaan tästä…

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lupiini, leviäminen, rakentaminen

Luontoturva ja luonnosta lumoutuminen

Torstai 30.11.2023 klo 11.20 - Miia Luontoturva

Luontoturva on tehnyt Neko Oy:n kanssa yhteistyötä jo vuosia ja jälleen on aika luoda kuvia ja ajatuksia joulun odotukseen Nekon kanaville. Tänä vuonna teemaksi valikoitui lumoutuminen luonnosta ja siihen johdatti metsämieli -ohjaaja koulutus.

Kuvia ja ajatuksia metsämieltä mukaillen laittelen Luontoturvan sivuille, mutta kuvat löytyvät myös Nekon facebook sivuilta.

Neko_luomoava_luonto_metsamieli_Miia_Luontoturva.fi.jpg 

Lumoava_luonto_puhalla_kiire_pois_Miia_Luontoturva.fi.jpg

Lumoava_luonto_pysahdy_Miia_Luontoturva.fi.jpg

Lumoavaa joulun odotusta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: neko, joulu, metsämieli, ohjaaja

Metsämieli, Luontoturvan uusia kuvioita

Maanantai 6.11.2023 klo 8.55 - Miia Luontoturva

Torjuntojen maastokausi on tältä vuodelta lopussa ja nyt on taas aikaa hengähtää ja miettiä tulevaa. Muutoksia onkin tulossa ensi vuodelle omaan ja Luontoturvan tekemiseen.

Vieraslajit ovat edelleen työssä mukana, mutta käytännön torjunta töitä vähennän. Pääpaino tekemisessä tulee olemaan vieraslajien asiantuntijatyössä (luennot, torjuntasuunnitelmat, tiedotus, opastus yms.), mutta myös uusia juttuja on tulossa.

Viime vuosina itse olen oppinut arvostamaan rauhoittumista ja luonnosta sekä luovuudesta saatavaa voimaa ja nyt onkin minulla metsämieli ohjaaja koulutus menossa ja olen menossa opiskelemaan myös taiteen käyttämistä apuna omassa hyvinvoinnissa ja myös sen ohjaamista muille.

Luontoturva.fi_Miia_Korhonen_metsamieli_ohjaaja.JPG

Eli vieraslajien parissa tehtävän työn lisäksi Luontoturva ryhtyy tekemään myös metsämieli ajatusta mukaillen ohjausta eri ryhmille. Tästä voi kysellä lisää miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782.

Uusien tuulien voimalla loppuvuoteen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsämieli, ohjaaja, luontoturva

Piiskut

Sunnuntai 17.9.2023 klo 18.09 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin piiskuja, kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima), jota ei ole tiedettävästi havaittu Suomessa.

Piiskut näkyvätkin nyt hyvin syksyisessä maastossa ja keltaisia kukintoja korkeissa varsissa onkin tullut bongailtuja ympäriinsä. Kanadanpiisku on ainakin itselle se tutuin, sen muistan jo lapsuudesta koristaneen mummolan mökin pihaa.

1198_Luontoon_levinneet_piiskut_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Luonnonvaraisen kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukinto on erilainen kuin näiden vieraslajien luetteloon lisättyjen puutarhan kasveiksi tuotujen piiskujen. Lisäksi meillä on puutarhan kasveina tarhapiiskuja, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi.

1209_kultapiisku_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kultapiisku kukkii heinä-elokuussa

Kultapiiskun kukinto on pysty ja yksittäiset kukat ovat isompia ja erottuvat selvemmin, kuin kanadan- tai isopiiskun kukat.

1208_piisku_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKanadan- ja isopiisku kukkivat elo-lokakuussa eli myöhemmin kuin kultapiisku

Kanadan- ja isopiiskun kukinnot leviävät sivuille ja ovat nuokkuvia. 

Tärkeintä on opetella erottamaan luonnonvarainen kultapiisku muista piiskuista, jotta ei hävitä tätä luonnonvaraista kasvia. Muuten piiskujen tunteminen lajilleen ei olekaan niin tärkeää. Luontoon levinnyt vierasperäinen piisku on hävitettävä jo senkin vuoksi, että mitään vierasperäistä kasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Kultapiiskusta kuvia löytyy www.luontoportti.fi.

Piiskut voi kaivaa juurineen pois lapiolla ja juuret voi toimittaa jäteasemalle. Jos ei halua kaivamiseen ryhtyä voi kasvit niittää pariin kertaan kesällä. Oikein ajoitetuilla niitoilla estetään kasvin kukinta ja siementen kehittyminen. Useita vuosia jatkuva niitto tyrehdyttää kasvin kasvun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: piiskut, kanadanpiisku, isopiisku, kultapiisku, tunnista

Jättipalsamin kitkentäkehikoista kokemuksia, Lahti

Torstai 31.8.2023 klo 16.10 - Miia Luontoturva

Lahdessa on ollut tänäkin kesänä jättipalsamien kitkentäkehikoita eri puolilla kaupunkia ja nyt kehikot kerättiin pois talvisäilöön. Kokemuksena kehikoista on, että kyllä ne huomiota herättävät ja selkeiden opastus tekstien kannustamana asukkaat ovat jättipalsamia kehikoihin kitkenytkin. Selkeitä alue eroja on ollut siinä, miten innokkaasti kehikoita on käytetty ja kokemusten perusteella kehikoiden paikkoja mietitään ensi kesäksi.

Jattipalsamin_kitkentakehikot_Lahti_2023_www.luontoturva.fi.jpg

Kehikoihin kerättyjä jättipalsameja ei viedä pois vaan ne jätetään paikoilleen maatumaan. Loppukesästä kehikoihin kerätyissä kasveissa on jo siemenkodat sekä siemenet muodostuneet ja ensi vuonna kehikon kohdalla voikin kasvaa jättipalsamia, mutta on paljon helpompi kitkeä neliön alueelta ne mahdolliset kasvuun lähteneet kasvit kuin se, että kasvit olisi jätetty kitkemättä ja ne kasvaisivat isolla alueella ympäriinsä ja paukuttaisivat siemeniään metrien päähän leviten laajemmalle.

1195_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kyllä isosti taas kiittelen asukkaita, jotka huolehtivat ympäristöstään ja kitkevät jättipalsamia! Etelä-Suomen Sanomissa 29.7.23 kerrottiinkin ihanan toimeliaasta Airista, joka vielä 90-vuotiaanakin kitkee ympäristöstään jättipalsamia

ess_29.7.23_jattipalsamista.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, jättipalsami, kitkentäkehikko

Tataren torjunnasta kokemuksia

Perjantai 21.7.2023 klo 19.07 - Miia Korhonen

Japanin- ja sahalinintatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi ja näistä kasveista on tänäkin kesänä tullut paljon kyselyjä ja monen kanssa olen aiheesta puhunut.

0227_japanintataren_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanintataren kasvua keväällä

0449_jattitatar_eli_sahalinintatar_lehti_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Sahalinintataren lehti on iso

Tatar on hankala hävitettävä syvän ja laajan juuristonsa vuoksi. Japanintatarta ei Suomessa ole käytetty niin paljoa puutarhankasvina kuin Britaniassa, jossa kasvin leviäminen on paljon suurempi ongelma kuin meillä. Britanian lehdissä on kirjoitettu jo vuosia japanintataren ongelmallisuudesta ja hankala kasvihan se onkin, eikä sitä kyllä mielellään tontilleen ottaisi. Kokonaan kasvin hävittäminen vie vuosia, mutta jos tuo riesa omalla kohdalla on, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain kasvi.

Moni japanintataresta lukenut menettää yöunensakin, kun kaikenlaiset kauhukuvat valtaa mielen, uniin tulee karmiva kasvi, joka luikertelee taloon sisään ja istuu joku aamu kahvia juomassa keittiönpöydän ääressä…

Ennen kuin rupeaa harkitsemaan asunnon myyntiä tataren vuoksi, niin kannattaa pistää paperipussi päähän ja hengitellä tovin 😊 Ei hätää, kyllä japanintatarenkin kanssa pärjää, jos pakko on ja töitä sen hävittäminen vain vaatii.

Ensimmäinen ohje on, että tunne vihollisesi. Japanin- ja sahalinintataren torjuntaa ei voi tehdä vähän sinne päin, siinä täytyy olla ihan tosi mielellä liikkeellä. Ensi alkuun tuntuu, että kun torjuntaa rupeaa tekemään, niin kasvi vallan riehaantuu ja niin se tekeekin. Kun kasvustoa kurittaa vaikka alas leikkaamalla tai peittämällä, niin kasville tulee hätä, että nyt lähti henki ja se rupeaa pukkaamaan uutta kasvua kauhealla vimmalla. Tataren juuri on voinut vuosien saatossa levittäytyä maan alla useiden metrien päähän emokasvista ja hengen hädässä se työntää kauimmaisistakin juurista piipat maanpinnalle. Siinä on sitten ihmislapsi kauhuissaan, että nyt se perkele valtaa koko tontin ja vielä naapureidenkin. Mutta. Juuri tässä kohdassa hengitetään, kääritään hihat ja ryhdytään taistoon.

Itse olen tehnyt erilaisia torjuntakokeiluja japanintatarelle jo vuosien ajan. Yhdessä paikassa olen leikannut kasvustot oksasaksilla maanrajasta poikki vuodesta 2017 alkaen.Alkuun leikkasin kasvuston 4 kertaa kesässä, mutta nykyään leikkaan sen kahdesti kesän aikana maanrajasta ja tässä oma kokemus on, että uutta kasvua tulee vähemmän, kun kasvin leikkaa aivan maanrajasta. Jos leikkaa kasvin vaikka 10 cm tapille, niin uutta kasvua tulee nopeammin. Nyt 2023 kasvusto on harventunut ja kasvaa enää ohuina piippoina siellä ja täällä. Oma kokemus on siis se, että kyllä tatarenkin kasvun saa taantumaan jatkuvalla alas leikkauksella, mutta siihen saa varata aikaa ainakin 10 vuotta.

0778_leikkaa_japanintatar_useaan_kertaan_kesassa_maanrajasta_usean_vuoden_ajan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintataren leikkaamista maanrajasta

Tatar alueiden peittämisiä olen tehnyt useita, ongelmana tahtoo olla se, että tatar puskee peiton ulkopuolelta kasvuun ja silloin täytyy vain peittoa jatkaa tai kaivella / leikata peiton ulkopuoliset kasvit pois. Tätäkin joutuu tekemään vuosikausia.

Sahalinintatar_peittaminen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Mitään helppoa tapaa en tiedä tataren hävittämiseen olevan, keinot on samat kuin usean muunkin kasvin eli jatkuva alas leikkaus, peittäminen, kaivaminen ja jos kemiallista torjuntaa käyttää niin glyfosaatti. Ja se täytyy muistaa, että tatar leviää juuren paloistakin eli jos kaivamiseen ryhtyy niin ensin täytyy kysyä oman alueensa jäteasemalta ohjeet siitä, mihin toimitetaan maa-aines, jossa on tataren juuren paloja, koska tällaista maa-ainesta ei saa käyttää missään kasvin leviämisen riskin vuoksi eikä varsinkaan viedä muiden riesaksi kottikärryn matkan päähän luontoon.

Itse käytän kaikkia mekaanisia menetelmiä täydentämään toisiaan. Olen joskus kirjoittanut, että mielummin torjuisin jättiputkea kuin japanintatarta ja se pitää edelleen paikkansa, mutta harvoin pääsee valitsemaan. Yritän ajatella positiivisen kautta, onneksi tatar ei sentään leviä siemenistä eikä se aiheuta palovammoja, toisin kuin jättiputki! Eli jotain hyvääkin siitä löytyy 😊 Niinpä pakkaan oksasaksia mukaan, kiristän hikinauhan, kumarran japanintatarelle kunnioittavasti, pätkin koko kasvin taas maan tasalle ja huikkaan, että nähdään taas muutaman viikon päästä. Vuosien mittelön jälkeen minä olen selvästi voitolla!

Että tsemppiä ja jaksamista kaikille, jotka painivat tataren hävittämisen kanssa! Vuodelta 2017 voi lukea sen kesän muistoja tataresta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: japanintatar, sahalinintatar, tatar, torjunta

Lahdessa torjutaan jättipalsamia

Perjantai 21.7.2023 klo 17.34 - Miia Korhonen

Lahdessa on tehty jättipalsamin torjuntaa useilla kymmenillä alueilla kesän ajan. Torjuntaa on tehty murskaamalla kasvit koneellisesti ja paikat joihin koneella ei ole päässyt, on tehty käsin siimaleikkureilla. Paras torjunta-aika on ennen kasvin kukintaa tai kukinnan alkuvaiheessa.

Lahdessa_torjutaan_jattipalsamia_ja_muita_haitallisia_vieraslajeja_www.luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin torjunnassa haasteena on, että liian ylhäältä katkaistu kasvi voi jatkaa kasvua ja tehdä uuden kukinnon. Tämän vuoksi torjuttavilla alueilla täytyy käydä useampaan kertaan kesän aikana.

0960_katkaistu_jattipalsami_jatkaa_kasvua_Miia_Korhonen_Luoontoturva.fi.JPG
Jos jättipalsami katkeaa liian ylhäältä voi kasvi haarautua ja jatkaa kasvuaan.

Jättipalsami leviää siemenistä ja torjunnassa tärkeintä on estää uusien siementen maahan pääsy.

0010_jattipalsami_viihtyy_kosteilla_paikoilla.JPG
Jättipalsamin siemenpalot kehittyvät heinä - elokuussa

Lupiinia torjutaan samalla menetelmällä kuin jättipalsamiakin, tärkeää on työn oikea-aikaisuus. Silloin kun jättipalsamiin on jo muodostunut siemenkodat sekä siemenet ja lupiiniin on muodostunut siemenpalot, on torjunta niittämällä liian myöhäistä.

1193_lupiinin_siemenpalot_taytyy_kerata_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lupiinin siemenpalkojen keräämistä

1194_lupiini_leviaa_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiini leviää siemenistä

Jos torjuntaa tehdään siinä vaiheessa, kun siemenkodat / siemenpalot ovat muodostuneet, niin ne kerätään jätesäkkiin ja toimitetaan jäteasemalle, pienet määrät voi laittaa omaan sekajäteastiaan. Lahdessa, Salpakierron jäteasemalla Kujalassa, on vieraskasveille tarkoitettu erillinen lava, jonne kasvien siemenet voi laittaa jätesäkeissä.

Salpakierto_vieraslajien_havittaminen.jpg
Salpakierron jäteasema Lahdessa, osoite Sapelikatu 7.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, jättipalsami, konemurskaus, niitto, jäteasema, kujala

Ilmoita jättiputket tiealueilla, ELY:n palauteväylä

Maanantai 3.7.2023 klo 6.36 - Miia Korhonen

Vapaallakaan ei pääse jättiputket unohtumaan. Ajelin muutaman sata kilometriä viikonloppuna ja samalla bongasin parissa paikassa jättiputkia tien vieressä. Tällaisista havainnoista kannattaa ilmoittaa ELY:n liikenteen asiakaspalveluun, palauteväylään. Siellä voi laittaa havaintonsa kartalle ja katsoa miten asian käsittely etenee.

Kuntien alueilla olevat jättikset kannattaa ilmoittaa kyseiselle kunnalle. Usein kunnan sivuilta löytyy siihen ohjeet, mutta jos ei, niin voi tehdä palautteen e-palautteena, sähköpostilla tai vaikka soittamalla asiakaspalveluun.

Vieraslajit.fi sivustolle toivotaan myös havaintoja vieraslajeista, mutta on hyvä muistaa, että sinne jätetyt havainnot ei automaattisesti tule kiinteistön omistajien, kuntien tai ELY:n tietoon. Eli havainnot täytyy ilmoittaa myös asiasta vastaavalle taholle.

Aiheesta kirjoittelin myös viime vuonna. Nyt jättiputki on kukintansa alussa ja nuo komean valkoiset, jättimäiset kukinnot näkee jo kauaksi. Jättiputkihan leviää siemenistä ja kukintoihin tulee valtava määrä siemeniä, jotka leviävät kauaksikin eli kukintojen poisto on todella tärkeää. Suomessa kaukasianjättiputki on yleisin ja sille on ominaista, että kasvi kuolee kerran kukittuaan. Muita jättiputkilajeja on armenian- ja persianjättiputki.

0088_Jattiputken_kukinto_voi_olla_halkaisijaltaan_metrin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Suojaudu käsitellessäsi jättiputkia, kukinto voi olla metrin halkaisijaltaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ely, tiealue, palauteväylä, ilmoita, jättiputki

Koululaisille vieraskasvit tutuksi

Perjantai 26.5.2023 klo 15.31 - Miia Korhonen

Lahdessa vieraslajien tietoa on viety jo useana vuotena kouluihin ja tänäänkin talkoiltiin Merrasojan varrella. Jättipalsami oli vielä pientä, mutta sitäkin hyvin löydettiin.

Lahti_jattipalsami_tutuksi_www.luontoturva.fi.jpg

Lupiini taisi olla kaikille tuttu kasvi tai ainakin se nyt tuli tutuksi. Kaivettiin lupiinin juurakko ylös, jotta nähtiin juuressa olevat typpinystyrät, joiden avulla lupiini muuttaa maaperää itselleen suotuisaksi, rehevämmäksi.

Lahti_lupiinin_juuri_kaivettiin_koululaisten_talkoissa_Merrasojalla_Luontoturva.fi.jpg

Luovuuttakin heräteltiin ja mietittiin mitä voisi tehdä kuivuneista karhunköynnöksen ”liaaneista”.

Lahti_luovuutta_luonnosta_karhunkoynnoksesta_koristeita_www.luontoturva.fi.jpg

Ideoitahan tuli hurjasti, kuivunut karhunköynnös taipuu hyvin vaikka kranssipohjaksi, pöytäkoristeeksi, rannerenkaaksi, linnunpesäksi, pääsiäiskoristeeksi…. Luovuutta luonnosta taisikin tulla päivän teemaksi 😊

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, koululaiset, vieraskasvit, jättipalsami, lupiini, karhunköynnös, merrasoja

Jättiputken torjujan normipäivä

Tiistai 16.5.2023 klo 17.18 - Miia Korhonen

Tällaseltä näyttää jättiputken torjujan normipäivä, ei ole vielä jättis hävitetty Suomesta.... Eikä tällä menolla saadakaan hävitettyä, rahaa ja tekijöitä tarvitaan torjuntaan. Ja jättiputkihan on vaan se yksi laji, joka pitäisi hävittää.

1185_kaiva_jattiputki_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ongelmallisempia on sellaiset kohteet, jossa on useampi maanomistaja ja kaikki eivät kiinteistöillään torjuntaa tee. Se vähän rupiaa turhauttamaan, että itse yrittää asiakkaalle löytää pienimmätkin jättiputket mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sitten ympäröivillä alueilla toisten kiinteistöillä jättiputket rehottavat :(

Siemenethän ei kiinteistöjen tai kuntien rajoja kunnioita vaan leviävät niistä piittaamatta. Meillähän on vieraslajilaki- ja asetus, mutta tällä hetkellä ei taida olla resursseja sen valvontaan kovinkaan paljoa, mutta ehkä siihenkin tulee muutosta. ELY on valvova taho tässä asiassa.

Nyt on kyllä ihan paras aika torjua jättiputkea, se näkyy maastossa jo kauaksi, mutta on vielä sen verran matalaa, että sitä on mukava kaivaa ja käsitellä. Ja hyttysiä ei ollut kuin muutama, mutta eiköhän sekin tilanne kohta muutu...

Jättiputken varsi on melko hyvä tuntuomerkki kasville eli karvainen ja punavihreän laikukas.

1182_jattiputken_varsi_on_karvainen_ja_punavihrean_laikukas_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

No, mahtuuhan päiviin onneksi muutakin ihasteltavaa kuin jättiputket, tässä valon leikkiä ja ihanaa vihreyttä!

kevaan_kauneutta.jpg

Kevät on taittumassa kesään, nautitaan elämästä tässä hetkessä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torju, kaiva, tunnista, keväällä, varsi

Jättiputken siemen

Torstai 27.4.2023 klo 15.35 - Miia Korhonen

Tuli taas tänään mieleen, että on tuo jättiputki aikamoinen kasvi!

Löysin viime kesänä kukkineen jättiputken ja kasvin ympäristössä oli siemeniä maassa, joita sitten raappasin pintamaan kanssa pussiin, että tulisi ainakin vähän vähemmän jättiksen taimia. Lopuksi peitin vielä kukkineen kasvin ympäristön muutamien neliöiden alueelta, että maahan jääneet siemenet eivät pääsisi kasvuun tulevinakaan vuosina. Alue on niin hankalasti torjuttava kohde, että peittäminen oli siinä paras menetelmä.

Siinä kun jättiputken siemeniä ihmettelin, niin huomasin yksilön, jossa oli jo alkeisjuuri lähtenyt kasvuun. Siemen itsessään sisältää kaikki tarvittavat ravinteet ja niiden voimalla se jaksaa tehdä alkeisjuuren, joka kiinnittää kasvin maahan. Siitä sitten parissa vuodessa kasvaa tuollainen jättiläinen! Ihmeellinen on elämä :)

1181_jattiputken_siemenen_koko_ja_alkeisjuuri.JPG

Pienestä lähtee jättiputken kasvu. Ja noita siemeniä yhdessä kukkivassa kasvissa voi olla useita kymmeniä tuhansia.....

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, leviää, siemenistä, siemen, alkeisjuuri

Kevään ensimmäiset haitalliset vieraskasvit kasvussa

Maanantai 24.4.2023 klo 16.15 - Miia Korhonen

Toiset bongailee näin keväisin lintuja ja minä haitallisia vieraskasveja :) Tänä vuonna kevät on selkeästi aikaisemmassa kuin viime vuonna ja kävinkin jo kuopasemassa juurineen pois ensimmäiset jättiputken siementaimet.

1175_suojaudu_kasitellessasi_jattiputken_taimiakin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputken siementaimia käsitellessä kannattaa muistaa, että myös nämä pienokaiset sisältää kasvinestettä, joka iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa kivuliaitakin palovammoja. Kokemusta on....

Jättipalsamikin oli jo lähtenyt kasvuun lämpimässä ja kosteassa paikassa.

1179_jattipalsamin_taimella_on_pieni_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin taimet voi jo nyt nyppästä juurineen pois.

Etelänruttojuuri on vakio tuttavuus keväisin ja tuosta kukinnostahan sen nyt hyvin tunnistaa. Ensin tulee kukinto ja vasta sitten lehti. Samaan tyyliin kuin leskenlehdelläkin.

1176_etelanruttojuuri_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri on kevään ensimmäisiä kukkijoita.

Lupiini on myös niitä ensimmäisiä kasvuun lähtijöitä ja usein kasvien lähistöllä on talven yli pystyssä säilyneitä kuivuneita lupiinin varsia, joissa on siemenpalot vielä kiinni.

1170_komealupiini_on_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinin lehti on kaunis ja huomiota herättävä keväällä, kun se lähtee aikaisin kasvuun. Nythän maa olisi kostea ja useissa paikoissa kaivaminen sujuisi paremmin kuin kesän kuivuudessa ja kuumuudessa. Lupiininkin voisi jo kaivaa juurineen pois.

Joka kevät olen päivitellyt Luontoturvan blogiin ensimmäiset kasvuun lähtijät ja niistä onkin helppo tarkistaa mihin aikaan on kevät alkanut minäkin vuonna :) Viime keväänä kirjoittamastani blogista voit kokeilla tunnistatko haitalliset vieraskasvit keväällä, juttua siitä voi lukaista tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, tunnista, haitalliset, vieraskasvit, jättiputki, jättipalsami, lupiini, etelänruttojuuri

Maansiirrot ja haitalliset vieraskasvit

Perjantai 24.3.2023 klo 8.28 - Miia Korhonen

Usealle taholle olen ollut puhumassa haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä ja aihe tuli taas mieleen, kun kevät rupeaa ottamaan niskalenkkiä talvesta ja lumi sulamaan.

Hyvä esimerkki aiheesta näkyy tässä kuvassa, jonka nappasin paikan ohi kulkiessani. Tällä alueella ei lupiini vielä ole laajana ongelmana, mutta kohta on. Muuntajan myötä alueelle on tuotu maa-aineksia ja nyt on havaittavissa lupiinin leviäminen muuntajan ympärillä.

1166_Maansiirrot_ja_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Lumen alta paljastuu lupiinin viime vuotiset varret ja tyhjät siemenpalot kertoen sen, että maa-ainekset on yksi iso haitallisten vieraslajien leviämisen syitä ja tähän täytyy kiinnittää huomiota.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lupiini, maansiirrot, leviämisen väylä

Luontoturvan koulutusta ja tiedotusta vieraslajeihin

Torstai 9.3.2023 klo 10.11 - Miia Korhonen

Varma kevään merkki on, kun pääsee puhumaan haitallisista vieraslajeista eri tahojen, kuten kuntien, tilaisuuksissa ja eilisestä katsonkin kevään alkaneeksi :)

Luontoturvan_luennoilla.jpg

Koulutuksia vieraslajeihin liittyen olen jo tehnyt usean vuoden ajan. Korona siirsi pariksi vuodeksi kaiken toiminnan verkkoon, mutta nyt pääsee jo ihan paikan päällekin puhumaan. Maastokoulutuksiakin on taas tilattu, mutta niissä joutuu odottamaan vielä vähän aikaa, että saadaan lumi vähemmäksi ja kasvit kasvuun...

Koulutuksissa puhun paljon leviämisen väylistä ja yritän havainnollistaa millaisia on minkäkin kasvin siemenet ja miten ne leviävät. Haitallisia vieraskasvejahan ei saa enää myydä, mutta kasvit leviävät siitä huolimatta ja leviämiseen täytyy puuttua.

Luontoturvan_koulutuksissa_tutustutaan_vieraslajeihin_Luontoturva.fi.JPG

Vieraskasveista tiedotukseen teen myös tilauksesta materiaalia ja esimerkiksi maastokyltit ovat koettu toimiviksi.

Luontoturva_maastotiedotusta_vieraslajit_www.luontoturva.fi.JPG

Luontoturva_tiedotusta_vieraslajit_ja_luonnonkasvit.JPG

Jos on koulutuksen tai tiedotuksen tarvetta tai haluaa muuten vain porista vieraslajeista niin yhteyttä saa ottaa miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, koulutus, tiedotus, kunnat, kaupungit, luonnonlajit

Lahden kirjastoissa tiedotusta haitallisista vieraslajeista

Maanantai 20.2.2023 klo 12.54 - Miia Korhonen

Siitä tietää, että kevät on tulossa, kun Lahden kirjastoissa käynnistetään tiedotus haitallisista vieraslajeista :) Tämä on jo 8 vuosi, kun Luontoturva pääsee viemään kirjastoihin tietoa aiheesta Lahden kaupungin toimesta. Toukokuussa viedään vieraslajien tietoutta myös kauppakeskus Trioon, Lahti pisteelle.

Vieraslajien tietoutta on tarkoitus jakaa myös Lahdessa erilaisten yhdistysten tapahtumissa, kuten Villähteen kyläyhdistyksen kevätriehassa lauantaina 20.5.23. Lahtelaiset yhdistykset ja aktiivit voivatkin olla yhteydessä Lahden kaupunkiin e-palautteen kautta www.lahti.fi ja esittää toiveen vieraslajien tietoudesta tapahtumaansa. Sähköpostia aiheesta voi myös laittaa miia.korhonen@luontoturva.com

1.3.23 aloitetaan Launeen ja Nastolan kirjastoista, jonne viedään tietoa ja valokuvia haitallisista vieraskasveista sekä espanjansiruetanasta. Tiedotusta jatketaan heinäkuulle asti.

2023_Lahden_kirjastoissa_haitalliset_vieraskasvit_www.luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, kirjastot, haitalliset, vieraslajit, 2023

Vanhemmat kirjoitukset »