Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättipalsamin torjunnan haasteet

Sunnuntai 18.9.2022 klo 13:07 - Miia Korhonen

Jättipalsamin torjuntakausi on tälle vuodelle ohi. Mietin torjunnan haasteita ja suurin on varmasti se, että torjunnassa ei riitä 95 % tulos vaan kasvi täytyy saada torjuttavalta alueelta 100 % pois. Yhtään siementä ei saa päästä maahan ja tämä on se ongelma erityisesti isoilla ja hankalakulkuisilla alueilla.

Olen tehnyt jättipalsamin torjuntaa Lahdessa luonnonsuojelualueilla useita vuosia. Alueet ovat laajoja, reheviä, osaksi hankalakulkuisia ja on todella haastavaa löytää korkean muun kasvillisuuden seasta ne viimeisetkin piileskelijät, jotka ovat pienimmillään n. 10 cm korkeita ja tekevät ehkä pari siementä. Mutta ne parikin siementä riittävät siihen, että seuraavana vuotena tulee uutta kasvua.

Kukkiva jättipalsami voi tosiaan olla kooltaan 10 cm – 3 m ja varren koko ero on huima. Ja vaikka kasvi viihtyy kosteilla alueilla niin kyllä se kuivemmassakin kasvaa, tosin huomattavasti pienempänä.

0039_Jattipalsamin_varren_kokoero_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Haasteena on myös se, että torjuttavilla alueilla voi olla usean eri maanomistajan alueita ja kuitenkin kasvi täytyy saada torjuttua kokonaan alueelta. On hippasen turhauttavaa torjua osalta alueelta, jos vieressä on palsami pöheiköt, joita ei torjuta….

1154_jattipalsamin_torjunnan_haasteet_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan alueella jättipalsamia torjutaan kunnan toimesta ojista ja tien varrelta, jotka ovat kunnan aluetta, mutta aidan takana täytyisi torjuntaa tehdä muun tahon toimesta.

Torjunnassa on otettava huomioon se, että niitettäessä liian ylhäältä katkaistu kasvi voi haarautuu ja tehdä uutta kasvua. Torjuttavilla alueilla täytyy käydä useaan kertaan kasvukaudessa.

1157_katkaistu_jattipalsami_tekee_uutta_kasvua_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin juurihan on pieni ja kasvi on helppo kitkeä pois juurineen. Joskus sattuu näkemään maahan taipuneen kasvin, joka on tehnyt uudet juuret varren nivelkohdasta ja näky on aika hauska, taiteellinenkin. Juuret voivat olla kauniitakin :)

1155_jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asioita voi tosiaan esittää taiteenkin kautta ja tästä on esimerkki vuodelta 2017, jolloin Lahdessa ravintola Hiidenkivessä järjestettiin Luontoraivo valokuvanäyttely. Näyttelyssä esitettiin kasveista vähän erilaisia kuvia ja samalla annettiin myös tietoa kasveista. Näyttelyn järjesti ja kuvat kuvasi M.Marttinen. Luontoturva oli mukana antamassa tietoa kasveista.

Luontoraivo_nayttely_Lahti_2017_www.luontoturva.fi.JPG

luontoraivo_valokuvanayttely_M.Marttinen_www.luontoturva.fi.JPG

Tuon näyttelyn kuvat on olemassa edelleen, ehkä ne pitäisi saada taas jonnekin esiin, vähän erilaisia kuvia.

Ja tietenkin torjunnan oikea-aikaisuus vaikuttaa torjunnan tulokseen. On turha enää niittää kasvustoja loppukesällä, kun kasvissa on jo siemenkodat muodostuneet ja siemenet sinkoaa ympäriinsä, kun kasviin koskeekin. Loppukesästä voi yrittää katkaista kukinnot siemenkotineen ja laittaa jätesäkkiin, jonka hävittää hallitusti loppuun asti eli laittaa omaan sekajäteastiaan tai toimittaa alueen jäteasemalle. Lahden alueen jäteaseman vieraslajien käsittelystä kirjoittelinkin aiemmin.

1152_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamista olen kirjoitellut useaan otteeseen männä vuosina ja niitä voi lueskella Luontoturvan blogista. Tässä esimerkiksi kirjoitus 2021.

Jos tänä vuonna jättipalsamin torjunta jäi tekemättä, niin ensi vuonna sitten vaan tarmolla toimiin jo alkukesästä :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, haasteet, niitto, kitkeminen, luontoraivonäyttely

Kasvien leviäminen maansiirtojen mukana

Lauantai 3.9.2022 klo 9:30 - Miia Korhonen

Kasvien leviämisen väylät oli mielessä, kun ajelin Porvoossa. Monet kasvit päätyvät uusille alueille maansiirtojen mukana ja tämä tuli mieleen tästä kuvasta.

Kasvualusta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueelle on tehty uusi kevyen liikenteen väylä ja samalla tietysti on tuotu uutta maata. Useimmiten lupiini on se, joka lähtee kasvuun maansiirtojen jälkeen, mutta ei, täällä näyttääkin valtalaji olevan tomaatti. Myös muita puutarhankasveja on lähtenyt tällä alueella kasvuun.

Kasvualustan_puhtaus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tämä kertoo siitä, että maan mukana on ollut erilaisia kasvien siemeniä, jotka eivät ole kompostointikäsittelyssä kuolleet. Tuotu maa-aines näyttikin todella muhevalta mullalta.

Tomaatinkin siemen on yllättävän kestävä ja joskus jonkun yksittäisen tomaatin näkee alueilla, jonne maata on tuotu. Missään en ole nähnyt tomaattia tässä mittakaavassa tien penkereillä, jossa se kasvoi paremmin kun omat kasvatetut tomaatit… Hauska näky, mutta kääntöpuolena on, että alueella on paljon kaurista ja peuraa, eikä niitä varmasti haluta houkutella tienlaitoihin syömään. Vahinkoriistapelto ei ole varmasti ollut ajatuksissa.

Kasvualusta_tietoissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Esimerkki siitä, että maansiirtoja suunnitellessa myös kasvien siirtyminen on otettava huomioon. Tässä ei nyt haitalliseksi luokiteltuja vieraskasveja näkynyt, mutta on muistettava, että mitään vierasperäistä kasvia ei saa päästää leviämään luontoon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maansiirrot, leviämisen, väylät, kompostointi, siemen

Lepaan puutarhanäyttelyt 2022

Sunnuntai 14.8.2022 klo 11:34 - Miia Korhonen

Välillä on mukava päästä tekemään muutakin kuin haitallisten vieraskasvien torjuntaa. Lepaan puutarhanäyttelyssä 11-13.8.22 pääsikin taas Nekon osastolla esittelemään miten kasvit saa kasvamaan :) Nekohan on Hämeenlinnalainen perheyritys, joka on aloittanut toiminnan 1941.

Tänäkin päivänä tehdään lannoiteliuosta, jonka markkinointi alkoi 1962. Hyväksi havaitut tuotteet on suunnattu ammattiviljelijöille sekä kotikäyttöön. Valikoimissa on luomu- sekä tavanomaisia lannoitteita, joiden pakkauskoot vaihtelevat 250 ml kotikäyttöön tarkoitetusta pullosta 1000 l konttiin ammattiviljelijöille.

Nekon_kasviravinteella_pelargonit_kukkimaan.JPG

Nekon kasviravinne on ollut itsellä jo vuosia käytössä ja se käy kesäkukkien lisäksi myös vihanneksille, marjakasveille sekä viljoille.

Vaihtelua päätyöhön, kun yleensä joutuu miettimään miten jotkin kasvit saa hävitettyä niin on hyvä välillä saada taas tuntumaa siihen, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Nekon lannoitteisiin voi tutustua Neko.fi.

Neko_tuotteita_Lepaa_2022.JPG

Neko myydään myös pyöräharaa, jonka kysyntä on selvästi kasvanut viime vuosina. Siitä sai Lepaallakin kertoa moneen otteeseen parin päivän aikana. Laite sopii rikkaruohon torjuntaan kasvimaalla, riviväleissä, hiekka / kivituhka / sorakäytävillä ja kukkapenkkien reunuksilla. Sillä saa kantattua käytävätkin helposti.

Nekon_pyoraharalla_rikkaruohojen_torjuntaan.JPG

Seurakunnat ja kaupungit tuntuvat käyttävän enenevässä määrin pyöräharaa. Kirjoittelin sen tehokkuudesta verrattuna akkukäyttöiseen heiluriharaan jo 2016, siitä kokemuksesta voi lukea Nekon blogista ja katsoa videon pätkänkin kokeilusta.

Itse olen pyöräharaa käyttänyt rikkaruohojen lisäksi jättiputken taimien torjunnassa apuna, toimii siihenkin, jos maasto on sopiva. Aiheesta kirjoitelin Luontoturvan blogiin 2016. Tuossa kirjoituksessa kuvatulla alueella käyn edelleen kaksi kertaa kesässä tarkastamassa tilanteen ja kaivelemassa yksittäiset jättiputket pois, joita tulee edelleen maassa olevasta siemenpankista. Alueella on päässyt jättiputken siemeniä maahan viimeksi 2015 ja vielä muutaman vuoden voi varustautua siihen, että alueella täytyy käydä ja kuopasta kasvuun lähteneet jättikset pois. Pyörähara on ollut tuossa kohteessa alkuvaiheessa apuna siementaimien torjumisessa.

Töiden lomassa kerkesi Lepaalla ottamaan myös väriterapiaa kukkien muodossa, joita alueella on tietysti paljon.

Neko_Lepaa_kukkien_loistoa_2022.JPG

Jos tämän kesän Lepaan näyttelyt jäi käymättä niin ensi vuonna sitten! Loppukesän väriloista saa ihailla Lepaalla vuosittain elokuussa. Lepaan puutarhanäyttelyä on järjestetty jo vuodesta 1964.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lepaa, 2022, pyörähara, neko, lannoitteet, luomu

Lahti ja Hollola vieraslajien talkoot

Sunnuntai 17.7.2022 klo 15:03 - Miia Korhonen

Vielä kerkiää osallistumaan Lahdessa ja Hollolassa haitallisten vieraslajien talkoisiin.

18.7.22 maanantaina klo 17.30 Lahdessa talkoillaan jättipalsamin parissa Kerinkallion viljelypalstojen läheisyydessä (Kerinkallionpolku, viljelypalsta). Ota käsineet mukaan.

20.7.22 keskiviikkona klo 17.30 Lahdessa Ahtialassa Laitumen leikkialueen (Mustikkapolku) ympäristössä etsitään espanjansiruetanoita. Ota oma astia mukaan, mihin voi kerätä etanoita esim. tyhjä maitopurkki.

21.7.22 torstaina klo 17.30 Hollolassa ollaan jättipalsamin kimpussa Hedelmätarhan lammen (Hedelmätarhantie) ympäristössä sekä Kartanon viljelypalstojen ympäristössä, tapaaminen viljelypalstojen parkkialueella (Siementie). Ota käsineet mukaan.

Kaikissa paikoissa puhutaan myös muista alueen haitallisista vieraslajeista. Lahden talkoot järjestää Lahden kaupunki liittyen osallistuvaan budjetointiin (osbu), lisätietoa www.lahti.fi.

Hollolan talkoot järjestää Hollolan kunta. Talkoot liittyvät ELY:n myöntämään hankerahoitukseen jättipalsamin torjuntaan liittyen. Lisätietoa www.hollola.fi .

Talkoissa paikalla Miia Korhonen Luontoturva ky.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, hollola, vieraslajit, talkoot

Tunnista kurtturuusu

Sunnuntai 3.7.2022 klo 19:53 - Miia Korhonen

Kurtturuususta puhutaan ja uutisoidaan paljon, koska kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.

Huomattavaa kuitenkin on, että muita ruusuja ei ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi ja todellakaan kaikki ruusut eivät ole haitallisia ja nyt täytyykin miettiä, että tarvitseeko se oma ruusupensas poistaa vai ei.

Tunnistamisen kanssa painii moni ja tässä muutamia asioita, joiden perusteella siitä omasta ruusupuskasta voi yrittää tunnistaa, että onko se kurtturuusu.

Katso kukkaa, kurtturuusussa se on valkoinen tai aniliininpunainen (joskus myös vaaleanpunainen). Kukan väri on yllättävän vaikea määritellä sanallisesti, koska jos sanoo vaaleanpunainen tai aniliininpunainen voi sekin tarkoittaa jonkun silmissä ihan eri sävyä kuin toisen ja tietysti jokainen kasvikin on yksilö ja sävyerojakin voi niissä olla. Kukassa on kuitenkin 5 terälehteä.

Kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvi_tunnista_kukka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Seuraavaksi katso lehteä, sen muotoa ja kokoa. Lehti on paksu, vahamaisen oloinen, uurteinen, kurttuinen, alapinnaltaan karvainen. Kokeile miltä lehti tuntuu kädessä.

kurtturuusu_lehti_paksu_uurteinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sitten katso kasvin vartta ja oksia. Kurtturuusulla on tiheäpiikkinen varsi. Piikit ovat suoria ja eri kokoisia.

Kurtturuusu_piikikas_varsi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Eri ruusuilla on myös eri näköiset ja kokoiset kiulukat eli marjat. Kurtturuusun marja on nauriin muotoinen ja siinä on sisällä kymmeniä siemeniä. Ja juuri nuo siemenet ovat se ongelma. Kurtturuusu leviää siemenistä lintujen levittämänä kauaksi istutus alueiltaan. Kotipihassa kasvin haitallisuutta ei aina huomaakaan, mutta se todellinen ongelma on nähtävissä luonnossa, jonne linnut ovat kasvin levittäneet.

Kurtturuusun marjat ovat isommat ja niitä on enemmän, kuin monessa muussa ruusussa. Yhteen marjaan mahtuu paljon siemeniä ja jos marjoja on yhdessä pensaassa satoja ellei tuhansia niin siemen määrät ovat valtavat.

kurtturuusu_kiulukka_on_nauriin_muotoinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Eli kun rupeat miettimään onko ruususi kurtturuusu, katso kasvin piikkejä, lehtiä, kasvutapaa, olemusta, kukkaa, kiulukkaa. Meillä on valtava määrä erilaisia ruusuja ja haitalliseksi säädetty on vain kurtturuusu, jota kylläkin on paljon aikoinaan istutettu niin kotipihoille kuin julkisillekin alueille.

Kurtturuusu_tunnista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tässä vielä kuvia, joissa EI ole kurtturuusu ja miten voi ruusuja vertailla toisiinsa.

EI_ole_kurtturuusu_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ei_ole_kurtturuusu_katso_kukan_teralehtien_maaraa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ei_ole_kurtturuusu_katso_kukan_varia_ja_lehtia_punalehtiruusu_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Punalehtiruususta olenkin kirjoitellut aikaisemmin blogissa ja siitä voi lukea tästä.

Ja vielä lopuksi, vertaile ruusujen piikkejä

Kurtturuusu_vertaile_ruusujen_piikkeja_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Toivottavasti näistä ohjeista on apua kurtturuusun tunnistamiseen ja tässä muutama linkki lisää aiheeseen. Ylen sivuilla voi tehdä testin tunnistaako kurtturuusun ja vieraslajit.fi sivustolla on myös lisää aiheesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tunnista, kurtturuusu, miten, erottaa, ruusut, punalehtiruusu

Lahti, osbu ja haitalliset vieraslajit

Keskiviikko 8.6.2022 klo 7:40 - Miia Korhonen

Osallistuvassa budjetoinnissa (Osbu) Lahdessa äänestettiin haitallisten vieraslajien talkoita järjestettäväksi kaupungin alueella ja sen tiimoilta järjestetään kesän aikana espanjansiruetanan torjuntatalkoot Ahtialassa Laitumen alueella, jättipalsamien torjuntatalkoot Kerinkalliolla ja Villähteellä sekä lupiinien torjuntatalkoot Salpausselän harjulla.

  • Pohjoinen Lahti: espanjansiruetanat Laitumen leikkialue (Mustikkapolku) tiistai 7.6. ja keskiviikko 20.7. klo 17.30-19
  • Itäinen Lahti: jättipalsamit Villähde Suppala matonpesupaikka (Suppalantie) maanantai 20.6. ja maanantai 11.7. klo 17.30-19
  • Eteläinen Lahti: jättipalsamit Kerinkallion viljelypalstojen läheisyys (Kerinkallionpolku, viljelypalsta) keskiviikko 22.6. ja maanantai 18.7. klo 17.30-19
  • Keskusta: Salpausselän lupiinit (Teivaankadun ja Teivaanmäen puistotien yhdyskohta, puomin luona) torstai 16.6. ja torstai 14.7. klo 17.30-19

2022_Lahti_Haitallisten_vieraslajien_talkoot3.JPG

Haitalliset vieraslajit puhuttavat asukkaita ja talkoiden lisäksi kaupungin alueille on viety 10 paikkaan jättipalsamin kitkentäkehikoita vastauksena asukkaiden kysymyksiin, siitä missä voisi omatoimisesti jättipalsamia torjua. Kehikoissa on ohjeet jättipalsamin tunnistamiseen ja kitkentäkehikon käyttöön. Kitkentäkehikot ovat myös osa valtakunnallista soolotalkoot kampanjaa.

2022_jattipalsamin_kitkentakehikot_soolo_talkoot.jpg

Kitkentäkehikoiden paikat:

  • Lehtolanpuiston leikkialue, Esikonkatu
  • Lampipuiston leikkialue, Metsäpellontie
  • Kiveriönkatu 13-15 takana oleva metsä, Mattilanmäki
  • Kerinkallion polku, viljelypalstojen läheisyys
  • Kaskenkaatajankatu alkupäässä
  • Somerkatu päässä, kävelytien lähellä
  • Sepänniemenkuja, urheilukentän ympäristö
  • Suppalantie, matonpesupaikka
  • Metsäpellonmäen leikkialue, Kuusirinteenkatu – Metsärinteenkatu välinen alue
  • Mastokatu – Lehtiojantie välinen kävelytie, sillan läheisyydessä Lehtiojan palvelutalon lähellä

Osbu äänestyksen jättipalsamien talkoiden paikoilla on myös kitkentäkehikot, joten alueilla voi myös talkoilla omatoimisesti silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Haitallisista vieraslajeista tiedotetaan myös maastokyltein, joita löytyy ulkoilureittien varsilta ja puistoista.

Lahdessa_2022_tietoa_haitallisista_vieraslajeista_maastotauluilla_Luontoturva.fi.JPG

Lisää tietoa Lahden alueen haitallisten vieraslajien toimista löytyy www.lahti.fi sivustolta ja www.lahdenseudunluonto.fi .

Lisätietoja antaa myös Lahden kaupungin urakoitsija Luontoturva ky Miia Korhonen 050-9117782 www.luontoturva.fi miia.korhonen@luontoturva.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, osbu, haitalliset, vieraslajit, talkoot, tiedotus, jättipalsami, soolotalkoot

Tulokset alueelta, jossa jättiputkea on torjuttu 8 vuotta

Sunnuntai 22.5.2022 klo 12:12 - Miia Korhonen

Kyllä tuli suuri tyytyväisyyden tunne, kun kävin tänään jättiputkien koealueella, jonne olin tekemässä ensimmäisen koeruudun syksyllä vuonna 2014. Alueelle oli levinnyt jättiputki vajaan hehtaarin alalle. Ensimmäisellä käynnillä 2014 ei voinut edes hahmottaa alueen laajuutta, koska sinne pääsi syksyllä, jolloin paikassa oli silmänkantamattomiin kukkivia jättiputkia, jotka peittivät näkyvyyden. Osaksi kasvit olivat ympäröivillä metsäalueilla.

Talven 2014 - 2015 aikana syntyi ajatus, että teen alueelle opinnäytetyön Hämeen ammattikorkeakoululle, jossa silloin opiskelin ja otan alueen kokonaan koekäyttöön. Syntyi opinnäytetyö: Jättiputken torjunta: Eri torjuntamenetelmien vaikutukset jättiputken kasvuun Lahden kaupungin koekentällä. Alueelle tein 33 koeruutua, jotka olivat kooltaan 3 x 4 metriä. Opinnäytetyön voi lukea tästä www.theseus.fi.

Paikallislehti Etelä-Suomen sanomat kiinnostui myös jättiputkien alueesta ja kirjoitti siitä jutun 24.7.2015

Alueella on päässyt jättiputken siemeniä viimeksi maahan 2014. Tänään 22.5.2022 oli ensimmäinen kevät, kun uusia keväällä kasvuun lähteneitä siementaimia ei löytynyt. Alue, jota tarkastan, on tosin laaja, noin hehtaarin, joten sieltä sen viimeisenkin jättiputken löytäminen jo taimena vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä eli työ ei vielä ole ohi. Alueen tarkkailu jatkuu edelleen vuosia ja käyn siellä tänäkin kesänä vielä pariin kertaan.

Luontoturva_jattiputkien_koealue_20.5.2015__ruudutus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkien koealue 20.5.2015 Lahti. Ruudutus tehty, jättiputkien torjuntamenetelmien kokeilu alkaa.

2022_jattiputkien_koemaa_Lahti_ei_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputkien koealue 22.5.2022 Lahti. Alue torjuttu jättiputkista. Tarkkailu jatkuu edelleen, oletettavaa on, että yksittäisiä kasveja löytyy vielä tulevina vuosina.

Tuli nostalginen olo, kun mietin, että täällä jättiputkimaassa on tullut tunti, jos toinenkin vietettyä vuosien varrella, mutta työ on kantanut hedelmää. Jos joku vielä väittää, että jättiputki ei ole hävitettävissä niin hän on väärässä 😊 Tulokset näyttävät, että jättiputki on hävitettävissä, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta ja vuosikausien työn. Koealueella Luontoturva kokeili eri torjuntamenetelmiä vuosien ajan ja niistä tehokkaimmat ovat käytössä tänä päivänä.

Tässä kohtaa onkin paikallaan kiittää työn tilaajaa eli Lahden kaupunkia ja tarkemmin vielä metsätoimea, jonne vieraslajien torjunta kuuluu Lahdessa. Lahti on ollut edelläkävijä vieraslajien torjunnassa ja kaupungissa on nähty aihe tärkeänä ja urakoitsijalle on annettu mahdollisuus tehdä jättiputkien torjunta huolella. Kaikenlaisiin kokeiluihin ja uuteen ajatteluun on aina kannustettu ja siitä Luontoturva haluaakin nyt kiittää Lahden kaupungin metsäasiantuntijaa Markus Niemelää, joka on kokenut haitallisten vieraslajien torjunnan tärkeänä ja antanut mahdollisuuden työn ja menetelmien kehittämiseen.

Koealueiden ruudutus purettiin tammikuussa 2020, koska alueella nousi vain yksittäisiä kasveja. Raportin koealueen tapahtumista voi lukea tästä.

On ollut mielenkiintoista myös seurata, miten koealue muuttuu jättiputkien hävittyä alueelta. Ensimmäisten joukossa alueelle palautuivat vadelma, koivun sekä pajun taimet, poimulehti, metsäkurjenpolvi ja iloinen yllätys oli, että myös valkovuokko on löytänyt tiensä alueelle. Täytyy kesän mittaan seurata tarkemmin mitä kaikkea kasvillisuutta alueella on nyt. Ero on huikea, aikaisemmin jättiputki oli valtalaji ja nyt kasvillisuus on monipuolistunut.

2022_Jattiputkien_koelaue_Lahti_luonnon_kasvillisuutta_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken hävittyä on lajisto monipuolistunut alueella.

Tämän koealueen perusteella voin sanoa, että jättiputken hävittäminen on mahdollista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, koealue, lahti, tulokset, metsätoimi, markus, niemelä

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15:02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

1110_jattipalsamin_taimi_kevaall_Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPG

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1111_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG    

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1118_japanintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1120_komealupiinin_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG  

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1121_kurtturuusun_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1119_royhytatar_kasvussa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

1113_japaninruttojuuri_kevat_kukinta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

1106_etelanruttojuuren_kukintaa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

1123_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraslaji, jättipalsami, jättiputki, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, etelänruttojuuri, japaninruttojuuri, röyhytatar, pikkutalvio, salpakierto, puutarhajäte

Vieraslajien tiedotusta ja kevään ensimmäiset kasvuun lähtijät

Perjantai 6.5.2022 klo 8:06 - Miia Korhonen

Hitaasti on tuntunut etenevän tämä kevät, mutta kyllä se vielä sieltä tulee :) Ja niin tulee haitalliset vieraslajitkin. Niistä muistutellaan Lahdessa maastokyltein, joissa on yleistietoa vieraslajeista ja erillisinä kyltteinä yleisimmät alueen haitalliset vieraslajit ja myös lajeja, joihin vieraslajeja usein sekoitetaan. Kylttien paikat ja muutkin vieraslajeihin liittyvät tapahtumat näkyvät Lahden seudun luontoretkioppaasta www.lahdenseudunluonto.fi

Lahdessa_tiedotetaan_maastossa_vieraslajeista_www.luontoturva.fi.JPG

Villähteellä Vanhankartanonpuistossa voi käydä katsomassa muun muassa miltä espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa metsäetanasta ja ukkoetanasta.

Vaikka kevät on odotuttanut itseään niin jättipalsamin ja sahalinintataren voi jo bongata kasvussa ainakin Lahden seudulla.

1104_jattipalamin_taimi_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin taimi on hyvin tunnistettavissa aikaisin keväällä

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGSahalinintatar (entinen nimi jättitatar) lähtee aikaisin kasvuun

Nyt onkin hyvä aika pitää omaa ympäristöään silmällä, mitä kaikkea sieltä maanpovesta tänä keväänä nouseekaan. Yleisimmät haitalliset vieraskasvit on hyvä opetella tunnistamaan ja Lahdessa on tehty helpoksi opettelu, kun voi käydä vaikka maastotauluista vilkaisemassa ulkoilun lomassa mitkä olivatkaan ne lajit, jotka olisi hyvä tunnistaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, jättipalsami, sahalinintatar, espajansiruetana

Lahdessa Nastolan kirjastolla 26.4.22 puhetta espanjansiruetanasta ja haitallisista vieraskasveista

Tiistai 19.4.2022 klo 9:39 - Miia Korhonen

Kevät on käsillä ja nyt on hyvä aika palautella mieliin yleisimpiä haitallisia vieraskasveja ja myös miten sen espanjansiruetanan tunnistaakaan.

26.4.22 Lahdessa Nastolan kirjastolla olen kertomassa Lahden alueen haitallisista vieraskasveista ja espanjansiruetanasta, joka on valitettavasti yleistynyt myös Lahden alueella.

26.4.22_Nastolan_kirjasto_Lahti_puhetta_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Viime kesänä espanjansiruetanaa sekoitettiin erityisesti metsäetanaan ja nyt voikin tulla kertaamaan Nastolan kirjastolle miten erottaa toisistaan espanjansiruetanan, joka on haitallinen vieraslaji ja harmittomat luonnonetanamme, kuten ukkoetanan ja metsäetanan toisistaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nastola, kirjasto, lahti, tiedotus, espanjansiruetana, haitallinen, vieraslaji

Kevään kasvatuskokeiluja

Maanantai 28.3.2022 klo 19:34 - Miia Korhonen

Kasvien lisääntyminen on kiehtova aihe ja näin kevään kynnyksellä se erityisesti tulee mieleen. Ystävän heittämä haaste, mitä hedelmätiskistä löytyviä trooppisia hedelmiä voi kasvattaa itse vaikkapa viherkasveiksi, sai vaihteeksi miettimään muitakin kuin niitä minuakin työllistäviä haitallisia vieraskasveja. Lähdinkin heti tarkastelemaan kaupan hedelmä valikoimaa ja sehän on valtava.

Trooppisten_hedelmien_kasvatus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Monenlaisia herkullisia hedelmiä tuodaan meille ulkomailta. Siinä valikoimaa katsellessa mietin, että tämä ystävän antama haaste on siinä mielessä turvallinen kokeilu, että otan siemenet hedelmistä, jotka on kauppaketju tuonut Suomeen syönti tarkoituksessa.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että on hyvin tarkat säädökset siitä mitä ja miten saa kasveja, hedelmiä, marjoja jne. tuoda ulkomailta Suomeen. Vaikka reissussa näkisi miten ihania kasveja tai hedelmiä tahansa, täytyy malttaa ensin selvittää säädökset, jotka liittyvät aiheeseen. Ruokaviraston sivuilta voi katsoa kasvien, hedelmien ja marjojen tuontiin liittyvät rajoitukset, aiheesta on sivuille tehty myös hyvä video, joka havainnollistaa sitä, miksi rajoituksia tarvitaan.

Rupesin siis kokeilemaan trooppisten hedelmien kasvatusta siemenistä ja yllättävän hyvinhän se onnistuu. Granaattiomenassa on runsaasti siemeniä ja niiden itävyys näyttää olevan hyvä. Multaan laitetut siemenet lähti muutamassa viikossa kasvuun.

granaattiomenan_kasvatus_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGGranaattiomenan kasvatusta siemenistä

Mangon siementä suojaa tiivis kova kuori, joka pitää avata, jotta saa jättimäisen siemenen esiin. Multaan laitettuna tämäkin siemen lähti parissa viikossa kasvuun.

mangon_kasvatus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgMangon kasvatus siemenestä

Kokonaisesta ananaksesta voi varovasti vetää vihreän pään irti ja laittaa sen veteen niin juuret kasvavat parissa viikossa, jonka jälkeen se voidaankin laittaa multaan.

Ananaksen_kasvatus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGAnanaksen kasvatusta

Näissä trooppisten hedelmien kasvatus kokeiluissahan ei ole vaarana, että nämä kasvit pystyisivät leviämään Suomen luonnossa, vaikka vieraslajeja ovatkin. Ainakin toistaiseksi meidän ilmasto pitää siitä huolen, mutta ilmaston muuttuessa meille uudet lajit voivat tulevaisuudessa selviytyä ja lisääntyä täälläkin. Niin ja kaikki vieraslajithan eivät ole haitallisia, sekin on hyvä muistaa.

Olen tämän todennut ennenkin, mutta kerrataan vielä. Ennen kuin mitään kasveja kasvattaa täytyy selvittää millainen kasvi on kyseessä, miten se leviää ja miten leviäminen estetään. Ja se puutarhajäte… sehän käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jäteasemalle. No niin, trooppisista hedelmistä lähti ajatus puutarhajätteeseenkin, mutta ajankohtainen asia sekin taas kohta on :)

Näistä kasvatuksista ei satoa taida ihan heti tulla, mutta ehkä uusia viherkasveja kotiin kuitenkin. Avokado ja greippi onkin jo viime kevään kasvatuksia, jotka edelleen voivat hyvin. Pääsee sitä ainakin mielikuvamatkalle tropiikkiin, kun kasvattelee näitä kasveja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: trooppiset, hedelmät, kasvatus, siemenestä, avokado, mango, ananas, granaattiomena

Haitallisten vieraslajien tiedotustaulut maastoon

Maanantai 21.3.2022 klo 15:28 - Miia Korhonen

Aurinko on siirtänyt vauhdilla ajatukset kevääseen ja talviunen rippeet on karissut silmistä :)

Kesäkausi on jo mielessä ja Lahdessa maastoon tulevien haitallisten vieraslajien tiedotustaulujen tekeminen on jo hyvässä vauhdissa. Maastoon taulut menevät toukokuussa ja niitä viedään useaan paikkaan ympäri Lahtea ulkoilureittien varteen ja puistoihin.

Lahdessa_tulee_kevaan_2022_aikana_haitallisten_vieraslajien_tiedotusta_maastoon_luontoturva.fi.jpg

Tauluihin on viime vuodesta tullut lisäyksenä metsäetana ja idänukonputki taulut. Lisätaulut tehtiin siksi, että viime vuonna espanjansiruetanaa sekoitettiin metsäetanaan, joka on ihan meidän luonnon etanamme eikä siis haitallinen. Jättiputkea sekoitettiin jonkin verran idänukonputkeen ja sen vuoksi siitäkin tehtiin nyt oma taulunsa. Ja idänukonputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi.

Kommentoi kirjoitusta.

Lahdessa haitallisista vieraslajeista tiedotusta 2022

Tiistai 1.3.2022 klo 9:33 - Miia Korhonen

Kevät tekee tuloaan ja haitallisten vieraslajien tiedotus käynnistyi Lahdessa alueen kirjastoissa. Kirjastoihin on viety vieraslajien tietoutta keväisin jo 7 vuotta.

2022_Lahti_kirjastot_tietoa_haitallisista_vieraslajeista_www.luontoturva.fi.JPG

2022_Lahdessa_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_alueen_kirjastoissa_Luontoturva.fi.JPG

Julkisiin tiloihin viedään tiedotusta myös rollup telineellä. Aikaisempina vuosina tällaista tiedotusta on tehty mm. puutarhamyymälässä ja alueen ammattikorkeakoulussa. Katsotaan mistä kaikkialta tänä keväänä voi tällaista telinettä bongata :)

2022_Lahdessa_tiedotusta_julkisissa_tiloissa_haitallisista_vieraskasveista_Luontoturva.fi.JPG

Korona vaikutti edellisen vuoden tiedotukseen ja sen vuoksi tiedotusta siirrettiin ulkoilureittien varteen ja puistoihin, ajatuksella, että viedään tietoa sinne missä ihmiset liikkuvat. Tänä keväänä vieraslajeista tiedotusta järjestetäänkin Lahdessa monella tavoin. Alueen kirjastoissa on tietoa kevään ja alkukesän ajan ja tiedotus maastossa aloitetaan toukokuussa viime vuoden tapaan.

2021_Lahti_Villahde_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_luontoturva.fi.JPG

Nastolan kirjastolla (Toritie 6) puhutaan espanjansiruetanasta ja haitallisista vieraskasveista 26.4.2022 klo 17.30 - 18.30.

26.4.22_Nastolan_kirjasto_Lahti_puhetta_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukas toiveita on tullut paikoista, joissa voisi omatoimisesti kitkeä jättipalsamia ja tätä varten viedään useaan paikkaan Lahdessa jättipalsamin kitkentäkehikoita. Kehikot viedään alueille 6.6.22 mennessä.

2022_Lahti_jattipalsamin_kitkentakehikot.JPG

Osallistuvassa budjetoinnissa eli osbussa asukkaat olivat kehittämässä yhdessä Lahtea ja toiveena oli haitallisten vieraslajien talkoita, joita nyt järjestetään kesän 2022 aikana. Yhdessä talkoillaan lupiinin, jättipalsamin ja espanjansiruetanan torjunnassa.

2022_Lahti_Haitallisten_vieraslajien_talkoot.JPG

Espanjansiruetanat on levinnyt Lahdessakin ja etanaroskiksia viedään viime vuoden tapaan Villähteelle ja Ahtialaan. Roskikset viedään paikoilleen 1.6.22 mennessä.

Lahdessa_etanaroskikset_Luontoturva.fi.JPG

Kevään ja kesän edetessä keksitään ehkä vielä muitakin tapoja viedä vieraslajien tietoa eteenpäin ja asukkaidenkin toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan, jos niitä kesän mittaan tulee.

Lahdessa haitallisista vieraslajeista voi ilmoittaa e-palautteena www.lahti.fi

Mutta nyt vielä voi nauttia auringosta ja kerätä intoa kevään ja kesän touhuihin :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, vieraslajit, haitallinen, osbu, talkoot, kitkentä, jättipalsami, espanjansiruetana, etanaroskis, kirjasto, maastotaulu

Vieraskasvit viljelyssä

Maanantai 21.2.2022 klo 18:46 - Miia Korhonen

Ympäristöviisas viljelijä hankkeesta kirjoittelin Luontoturvan uutiset osioon. On hienoa, että tuossa hankkeessa tuodaan esiin asia, että myös viljelyssä täytyy ottaa huomioon haitalliset vieraskasvit. Itse olen aikoinaan opiskellut mm. puutarhuriksi ja valmistunut viljelypuolelta ja siksi tuo asia on lähellä sydäntä.

Viljelykiertoon tarvitaan usein mukaan jokin maanparannuskasvi ja uusia kasveja etsitään ja kokeillaan. Tämähän on tietysti hyvä asia, kunhan ennen kasvatus kokeiluja selvitetään tarkoin millainen kasvi on kyseessä, miten se leviää, miten leviäminen estetään ja mitkä kokemukset kasvista on maailmalla. Jos saadaan selville, että kyseisellä kasvilla on toivottuja ominaisuuksia, mutta sen on todettu leviävän aggressiivisesti ja on mahdollisesti aiheuttanut haittoja leviämisellään jossain päin maailmaa, niin siinä vaiheessa pitäisi todella pysähtyä miettimään ja etsiä jokin toinen kasvi.

Esimerkkinä tuosta on rehuvuohenherne, jolla on hyviä ominaisuuksia, mutta sen leviämiskyvyn vuoksi kasvi on luokiteltu ainakin Virossa haitalliseksi. Meilläkin rehuvuohenherne on levinnyt jo monin paikoin ja itsekin sitä olen bongannut luontoon levinneenä.

0151_rehuvuohenherne_voi_levita_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Rehuvuohenherne voi luontoon levitessään muodostua haitalliseksi

0154_rehuvuohenherneen_lehti_ja_kukka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vieraskasvit voivat tietysti levitä montaa reittiä ja ympäristöviisas viljelijä uutiskirjeessäkin muistutetaan, että vieraskasvien leviämisreitti voi löytyä luonnonmonimuotoisuuspeltojen siemenseoksista tai linnuille tarkoitetuista siemenseoksista. Uusia vieraskasveja varmasti saamme tulevaisuudessakin ja onneksi kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta aina jotkin lajit voivat viihtyä täällä niin hyvin, että muodostuvat ongelmallisiksi. Onkin hyvä miettiä miten omissa toimissa voi estää vieraslajien leviämisen, pitää silmällä sitä omaa ympäristöä ja tunnistaa ainakin ne yleisimmät haitalliset vieraskasvit.

Ja kohtahan se on taas kevät ja päästään ihmettelemään mitä kaikkea sieltä maasta tänä vuonna nouseekaan :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rehuvuohenherne, ympäristöviisas, vieraskasvit, leviäminen

Pikkutalvion ja keltapeipin leviämisestä luontoon

Torstai 6.1.2022 klo 11:13 - Miia Korhonen

Uusimmassa Lutukan numerossa 37 / 2021 Vanamo Salo kirjoitti pikkutalvion, kaukasianmaksaruohon ja keltapeipin luontoon leviämisestä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaikki vierasperäiset lajit voivat aiheuttaa haittaa levitessään luontoon ja kaikki puutarhankasvit täytyy istuttaa ja käsitellä niin, että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvion (Vinca minor) leviämistä luonnossa olen seuraillut itsekin jo monta vuotta. Kasvihan on suosittu ikivihreä maanpeitekasvi ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Ongelmia tulee siitä, että pikkutalvio leviää aggressiivisesti eikä tahdo kestää alueella, jonne se oli alun perin tarkoitettu. Pitkillä, maatamyöden nopeasti kasvavilla rönsyillään se leviää, pystyy peittämään muuta kasvillisuutta ja valtaamaan itselleen alaa.

1091_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Itsellänikin on ollut pikkutalviota puutarhassa ja sen kurissa pitäminen vaati joka vuotista työtä. Kukkapenkkien puisten rajauksien yli kasvi kasvatti pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat maahan nopeasti. Rönsyjä täytyi repiä irti useaan otteeseen kesän aikana, jotta kasvi ei päässyt leviämään.

1096_pikkutalvio_leviaa_helposti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio leviää helposti ja nopeasti istutusalueensa ulkopuolelle

Ja sitten se tärkeä asia, kun joku kasvi on ongelmallinen omassa puutarhassa niin on se sitä myös muualla. Eli niitä irti revittyjä rönsyjä ei viedä oman tontin ulkopuolelle eikä niitä kannata kasata omaankaan pihaan avokompostin päälle tai johonkin tontin nurkkaan, koska pikkutalvio on hyvin elinvoimainen kasvi ja se lähtee uuteen kasvuun pienistäkin rönsyn paloista. Kitkentäjätteen voi kuivattaa esim. muovin päällä auringossa tai mädättää suljetuissa jätesäkeissä. Jos puutarhajätettä ei pysty käsittelemään hallitusti omalla tontilla niin se täytyy viedä alueen jätekeskukseen.

1093_pikkutalviota_ei_saa_paastaa_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio luontoon levinneenä Lahdessa

Pikkutalviosta olen moneen otteeseen kirjoitellut vuosien varrella (esim. 2017 blogi) ja ainakin Turussa tämän kasvin ongelmallisuus on ymmärretty jo vuosia sitten. Vuonna 2015 asiasta kirjoitettiin Turun sanomissakin.

Myös keltapeippiä (Lamium galeobdolon) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum) näkyy asutusten liepeillä luontoon levinneenä. Lahdessa keltapeippi tuntuu olevan näistä kahdesta se yleisimmin luonnosta löytyvä laji.

1097_hopeataplapeippi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Hopeatäpläpeippi on nopeasti leviävä maanpeitekasvi. Älä päästä puutarhankasveja leviämään luontoon.
1100_keltapeippi_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Keltapeippi luontoon levinneenä

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on useasti syynä näissä luontoon levinneissä esiintymissä. Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että mitä vahinkoa voi syntyä siitä, että ne puutarhajätteet vie oman tontin ulkopuolelle. Edes sitä haravointijätettä ei saa viedä luontoon. Haravoidessa huomaamatta siirretään juuren paloja, siemeniä tai vaikka espanjansiruetanan munia uusille alueille. Pikkutalvionkin rönsyt katkeaa helposti haravoidessa ja jos lehdet kasaa kottikärryyn ja vie ne metsän laitaan kaupungin tai jonkun yksityisen metsänomistajan maille niin uusi vieraskasviongelma alueella on aloitettu. Puutarhanhoito on mukavaa, mutta tuo myös vastuita, kuten puutarhajätteen oikein käsittely.

Ja todetaan vielä, että mainitsemani pikkutalvio, kelta- ja hopeatäpläpeippi eivät ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja niitä saa ostaa ja laittaa puutarhaansa, mutta on tärkeää ymmärtää näiden kasvien ominaisuudet, leviämistavat ja estää niiden leviäminen luontoon.

Lue Lutukan numerosta 37 Vanamo Salon artikkeli aiheesta.

Kasviharrastajien Lutukka lehtien muut numerot ovat luettavissa Luomuksen sivustolta.

2 kommenttia . Avainsanat: pikkutalvio, keltapeippi, hopeatäpläpeippi, lutukka, luomus, leviäminen, luontoon

Hyvää joulua!

Keskiviikko 15.12.2021 klo 11:57 - Miia Korhonen

Hyvää joulua! Innostuin tekemään joulukortteja akryyliväreillä ja käytin Luontoturvan logoa joulupallojen painamiseen :) Logossahan on tyylitelty versio jättiputken kukinnosta eli ei pääse aihe unohtumaan talvellakaan... Kevättä kohden siis!

Luontoturvan_joulukortti_askarruksia_2021_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Logosta ajatusta joulukortteihin ja jättiputkiinLuontoturvan_logo.jpg

Hyvaa_joulua_toivottaa_Luontoturva_2021.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, luontoturva

Kurtturuusu talvella ja kesäloma

Sunnuntai 5.12.2021 klo 16:04 - Miia Korhonen

Nyt on hyvä aika pitää kesäloma, hengähtää tovi ja valmistautua jouluun. Vaikka lomalla on, niin silti sitä talvimaisemastakin pistää merkille esimerkiksi kurtturuusun.

Talvi on jäädyttänyt kurtturuusun marjat ja tehnyt niihin kauniin valkoisen hunnun. Marjat eli kiulukat säilyvätkin pensaissa kiinni pitkälle talveen ja siellä kuoren sisällä ovat siemenet, jotka eivät pakkasesta välitä vaan suorastaan tarvitsevat sitä. Kurtturuusun siemen tarvitsee itääkseen kylmäkäsittelyn ja meidän talvihan sen hoitaa ihan luonnostaan.

1089_kurtturuusun_marjat_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusuhan leviää siemenistä lintujen levittämänä pitkiäkin matkoja ja tuota kurtturuusupensas rivistöä, kun katselin, niin siinä oli vielä satoja marjoja. Mietiskelin, miten kauaksi tuosta paikasta kurtturuusu vielä leviääkään, vaikka juuri tuossa istutetulla alueella se ei ongelmia tuo. Ehkä läheisillä harjuilla kurtturuusua jo löytyykin luontoon levinneenä.

1090_kurtturuusupensaat_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen, ehkä tuokin kurtturuusuistutus hävitetään ennen sitä.

Mutta tälläkin kesälomalla on päässyt auringosta nauttimaan, tosin hippasen kylmää on ollut, mutta luonto on niin kaunis!

Nyt on kerennyt tekemään joulun askarruksia ja niistä perinteisesti näin joulun alla kirjoitelen Neko Oy:n facebook sivuille. Joulukorttivimma ja kukkahässäkkä on synnyttänyt kaikenlaista ja niistä on riittänyt jaettavaa useammallekin taholle 😊 Tässä unohtuu hetkeksi haitalliset vieraskasvit ja voi askarrella kaikkea kivaa!

joulupostia_ikaihimisille_2021_Luontoturva_ja_Neko_Miia_Korhonen.jpg

Rauhaisaa_toista_adventtia_toivottaa_Luontoturva_ja_Neko.JPG

Rauhaisaa adventtia ja talven jatkoa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, neko, marja, kiulukka, siemen

Jättiputken torjuntaa peittämällä

Maanantai 25.10.2021 klo 16:42 - Miia Korhonen

Talvi rupeaa tekemään tuloaan ja kohta onkin kesäloman aika 😊 Vielä on kuitenkin hyvää aikaa tehdä jättiputken torjuntaa peittämällä. Kävin tänään peittelemässä ojan pientareet, joissa kasvoi jättiputkea.

Jattiputken_peittamista_myohaan_syksylla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Peittäminen valikoitui täällä torjuntakeinoksi, koska muut tavat alueella ei olisi toimineet. Kemiallista torjuntaa pyrin välttämään viimeiseen asti eikä tällä alueella olisi sellaiselle ollut perusteitakaan. Jättiputken saa kyllä hävitettyä muutenkin. Kasvien kaivaminen juurineen on tällä alueella huono vaihtoehto, koska siementä on päässyt maahan ojan pientareilla eli taimea on tulossa paljon tulevina vuosina. Ojan pientareet on myös pehmeät ja jatkuva kaivaminen olisi voinut saada pientareet sortumaan.

Peittäminen siis tuntui sopivimmalta tässä. Keväällä täytyy katsoa, miten paljon jättiputken taimia nousee muualla alueella ja peittää tarvittaessa lisää. Peiton ulkopuolella kasvavat yksittäiset kasvit sitten vain kaivetaan pois.

Peittämistä olen tehnyt tänäkin kesänä useammassa kohteessa. Tässä vähän samantyylinen paikka Heinolasta.

Jattiputken_torjuntaa_peittamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Näissä kohteissa peittomateriaalina on ollut ökolys maatuva katekangas, jota mainostetaan biohajoavaksi. Itsellä on tuosta kankaasta 7 vuoden kokemus ja se on pitänyt jättiputken kasvun hyvin. Tosin ihan varma en ole kankaalle annetusta käyttöiästä, kankaanhan pitäisi biohajota ja kompostoitua eli sitä ei tarvitsisi poistaa, mutta ainakaan vielä 7 vuoden jälkeen kangas ei ole vielä hävinnyt mihinkään. Seurataan siis tilannetta. Monesti kysytään kauanko jättiputken kasvustot pitää olla peitettynä. Kiveen kirjoitettua ohjetta aiheeseen ei varmaankaan ole, mutta itse lähtisin siitä, että pitäisin alueet peitettynä ainakin 5 vuotta ja senkin jälkeen tarkkailisin aluetta. Jos uutta kasvua näkyy niin sitten yksittäiset vaan lapiolla pois juurineen.

0082_kaiva_jattiputki_pois_muista_suojautua_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Itse kyllä pidän peittämistä toimivana ratkaisuna jättiputken torjunnassa alueilla, joihin tuollainen torjunta sopii. Tietysti siinäkin joutuu sellaisen ajatuksen kanssa painimaan, että mitä peittomateriaalia käyttää. Mikromuovin haitat, kun rupeavat olemaan tuttu käsite jo monille. Torjunnassa yleensäkin joutuu ajattelemaan, että mennään pienimmän pahan kautta ja jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hävitettyä joltain alueelta, niin jotain käytännön toimiahan siinä tarvitsee aina tehdä. Pelkkä tiukka noituminen ei vielä ole auttanut. Parastahan olisi tietysti ennaltaehkäisy eli jaetaan tietoa vieraskasvien haitoista ja leviämisen tavoista, jotta tällaisia tämän päivän kohteita ei enää vastaisuudessa pääsisi tulemaan.

Tiedotusta haitallisista vieraskasveista on Lahdessakin tehty monin eri tavoin ja siitä edellisessä kirjotuksessa jotain kerroinkin. Maastotauluja vietiin kesällä ympäri kaupunkia paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu ja tämä tiedotustapa onkin saanut kiitosta asukkailta. Siitä voi vilkaista lisää uutiset osiosta.

Lahdessa_maastotiedotusta_haitallisista_vieraskasveista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Muistutuksen vielä: varmistetaan, että ne puutarhankasvit pysyvät alueilla, jonne ne ovat istutettu. Tutustutaan huolella kasviin mitä ollaan pihalle tuomassa, miten se leviää, mitkä ovat juuri sen kasvin ominaisuudet. Ja se todella tärkeä asia: puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle, sitä EI saa viedä tontin ulkopuolelle. Jos kaikki sisäistäisivät tämän asian, vähentyisi vieraskasvien leviäminen luonnossa.

Nautitaan syksystä ja odotellaan talvea, kyllä se sieltä tulee!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, peittäminen, torjunta, kaivaminen,

Lahden kaupungin toimesta haitallisten vieraslajien asialla

Torstai 30.9.2021 klo 16:37 - Miia Korhonen

On ollut mukava huomata, että vieraslajien mahdollisista haitoista puhutaan yhä enemmän ja tiedotusta sekä tapahtumia aiheeseen liittyen tehdään ympäri Suomen.

Perinteisesti keväällä ja kesällä aihe on enemmän pinnalla, mutta nyt on haitallisista vieraslajeista puhuttu näin syksymmälläkin, mikä on hieno juttu! Syyskuun aikana Lahdessa on vieraslajeista jaettu tietoa uuden Kivimaan koulun avajaisissa, Villähteellä ympäristöviikolla etanatalkoiden merkeissä sekä ryhmäkoti Hakamaan tilan ympäristöpäivänä.

Lahdessa_Kivimaan_koululla_esiteltiin_haitallisia_vieraskasveja_www.luontoturva.fi.jpg

Erityisen mukavalta tuntuu, että on päässyt kouluille viemään tietoa vieraslajeista ja toivottavasti päästään ensi keväänä jatkamaan jo perinteeksi tullutta jättipalsamin kitkentää viimeisinä koulupäivinä. Korona tietysti on sotkenut tuon jo parina keväänä, mutta ehkä sitten ensi vuonna taas 😊

On hienoa, että alueen asukkaat huomioivat lähiympäristöään ja ajatus espanjansiruetana talkoista lähtikin Villähteen asukkailta. Kannattaa siis olla yhteyksissä aktiivisesti oman alueensa kuntaan ja puuhata vaikka sinne omaan ympäristöönsä talkoita ja tapahtumia.

21.9.2021_Lahdessa_Villahteella_kerattiin_espanjansiruetanoita_talkoilla_21.9.2021_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Ryhmäkoti Hakamaan tilaan oli mukava päästä tutustumaan ja siellä vieraslajeihin tutustumisen lomassa sainkin kierroksen tilan ympäristössä. Onpa mukava juttu, että tällaisia ympäristöpäiviä puuhataan jonne myös haitallisia vieraslajeja pääsee esittelemään!

Ryhmakoti_Hakamaan_tilan_ymparistopaiva_30.9.2021_Lahti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Lahden kaupunkihan tukee kaikkea tällaista ja kaupungin toimesta olen ollut näissäkin tapahtumissa mukana. Lahden alueella olevat asukasyhdistykset, koulut, päiväkodit ym. tahot voivat ottaa kaupunkiin yhteyttä, jos haluavat omiin tapahtumiinsa mukaan tietoa haitallisista vieraslajeista. Myös minun kautta menee aiheeseen liittyvää viestiä kaupungille miia.korhonen@luontoturva.com

Haitallisiin vieraslajeihin liittyvissä asioissa voi Lahden kaupungille laittaa viestiä e-palautteena www.lahti.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, hakamaa, kivimaan, koulu, villähde, espanjansiruetanat, vieraslajit, haitalliset, tiedotus

Tiedätkö miksi jättipalsami on haitallinen vieraskasvi?

Perjantai 27.8.2021 klo 17:56 - Miia Korhonen

Jättipalsamin vaaleanpunaiset kasvustot näkyvät maastossa näin loppukesästä pitkien matkojen päähän. Lähemmäksi mennessä ja kasvia koskettaessa joutuukin siemensateeseen, kun kypsät siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Ei jättipalsamia turhaan sanota paukkukasviksi 😊

0019_Jattipalsamin_kukat_ja_siemenkodat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin pulleista siemenkodista sinkoaa siemeniä loppukesästä

Vieläkin aina välillä kysellään, että miksi ei anneta minkään kauniin kasvin olla, vaan kaikki täytyy hävittää. Kauneushan on katsojan silmässä ja jättipalsamikin on tuotu puutarhankasviksi Suomeen. Puutarhoista kasvi on sitten nopeasti levinnyt luontoon ja vaikka se kaunis kasvi onkin, niin on se myös luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Siihen on syynsä, miksi jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Niin kuin jo totesin, niin tämä kasvi leviää nopeasti siemenistä vallaten isoja alueita estäen tehokkaasti muiden kasvien kasvua. Kosteat alueet on jättipalsamin suosikkeja, mutta kyllä se menestyy kuivemmillakin paikoilla. Joskus voi nähdä miten jättipalsami on vallannut metsäalueita hakkuiden jälkeen ja kun se pääsee hakkuuaukealle, niin se estää metsäpuiden taimien kasvun.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami voi estää metsäpuiden taimien kasvun

Alakoulun opettajan kanssa puhuessani tuli hyvää näkemystä asiaan, kun ope, joka on monta vuotta kerännyt oppilaiden kanssa kasvioita, kertoi, että alueella ei kasva enää mitään muuta kuin jättipalsamia ja kasvion keruuseen täytyy lähteä nykyään pidemmälle. Jättipalsami on siis vallannut alueen ja syrjäyttänyt alkuperäisen kasvillisuuden. Aina kun jokin alkuperäinen kasvi häviää tai vähenee niin se vaikuttaa myös alueen hyönteistöön, joilla vähenee ruoka. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa tietysti myös hyönteisiä syöviin eläimiin. Ja mihin se taas sitten vaikuttaa… Eli ketju on pitkä mitä muutoksia tapahtuu, kun jokin vieraskasvi leviää ja syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden.

Ojien varsissa jättipalsamin leviäminen alkaa harmittomasti muutamasta kasvista, jotka on ihan hauskankin näköisiä virtaavan veden äärellä. Jos näitä muutamia ensimmäisiä kasveja ei hävitä on parin vuoden päästä näky jo ihan toinen. Yhdessä kasvissa voi olla parikin sataa siementä ja ne pari harmitonta kaunista kasvia on seuraavana vuonna jo saanut kaverikseen satoja uusia kasveja. Ja sitä seuraavina vuosina tuhansia….

0003_Jattipalsami_viihtyy_veden_aarella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami on lähdössä leviämään puron varrella

Jättipalsamilla on pienet juuret, jotka ei ojan pientareilla tue ojaa, jolloin ojan seinämät rupeavat rapautumaan. Tämä voi vaikuttaa vesistöihin joihin ojat laskee vetensä. Maa-ainesta päätyy vesistöihin ja se voi ruveta samentamaan vettä, mikä taas voi vaikuttaa vaikka kalan kutuun. Eli ongelma on paljon isompi, kuin voisi äkkiseltään kuvitellakaan.

1087_jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamilla on pieni juuri ja se voi kasvattaa juuret myös varren nivelväleistä

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä. Siemen elää maassa pari vuotta itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy ja torjunta kannattaakin aloittaa alkukesästä ennen kuin kasvi on ruvennut kukkimaan tai kukinnan alkuvaiheessa. Loppukesästä torjunta on liian myöhäistä, kun kasvi räjäyttää siemenet ympäriinsä, kun menee lähellekään. Nyt voi bongata alueita, joissa jättipalsamia on ja keväällä sitten tarttua tomerasti toimeen.

1086_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami leviää siemenistä. Estä siementen maahan pääsy.

Jättipalsamin hävittämisestä Lahdessa luonnonsuojelualueilla kirjoittelin Lahden seudun luontosivuille. Kitkentä ja niittäminen on tuonut hyviä tuloksia ja monesta paikasta jättipalsami on jo saatu hävitettyä!

Merrasojan varrelta, Lahdesta, kokemuksia jättipalsamin torjumisesta vuodelta 2018 voi lukea tästä.

2 kommenttia . Avainsanat: jättipalsami, haitallinen, leviää, siemen, torju

Vanhemmat kirjoitukset »