Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättiputki ja siemenpankki

Keskiviikko 22.5.2019 klo 20:23 - Miia Korhonen

Minulle mieleisin aika jättiputken torjunnassa on jo mennyt ohi. Keväällä ennen kuin puussa on lehdet ja muut kasvit vielä miettivät kasvuun lähtöä, niin jättiputki on jo ampaissut kasvuun ja varsinkin vanhempi kasvusto on silloin helppo huomata ja myös torjua.

Nyt on kaikki muukin kasvillisuus hyvässä kasvussa ja varsinkin pienet taimet on jo hankala löytää korkean muun kasvillisuuden seasta. Ja hyttyset on taas ilonamme ja voin todeta niitä olevan metsissä jo paljon... Milloinhan kehitellään hyttynen, joka imee läskiä eikä verta. Siinä olisi luonnonmukainen rasvaimu :)

0837_jattiputken_taimi_muun_kasvillisuuden_seassa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa muistaa, että jättiputken siemen säilyy ainakin 10 vuotta itämiskykyisenä, tähän olen päätynyt ihan oman kokemuksen kautta. Tiedän alueita, joissa ei ole ollut kukkivia jättiputkia 7-8 vuoteen ja taas alueelta löytyi yksi jättiputken taimi. Alueita joissa on ollut kukkivia jättiputkia ja siemenet on päässyt maahan täytyy siis todella tarkkailla vähintään 10 vuotta. Voi olla, että joinain vuosina tarkkailtavalta alueelta ei löydykään jättistä, mutta vuoden tai parin päästä taas löytyy.

Jättiputki on kyllä hävitettävissä, mutta se vaatii sitkeää ja järjestelmällistä työtä. Alueilla joita olen torjunut neljä - viisi vuotta on kasvustot vähentyneet selvästi. Nyt käyn tuollaisilla alueilla kaivelemassa uudet jättiputket mahdollisimman pieninä pois.

0838_jattiputki_vuohenputken_joukossa_autioituneessa_pihapiirissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_1.JPG

Tällaiset autioituneet pihapiirit ovat ongelmallisia. Kuvan paikassa jättiputki sai levitä rauhassa vuosikausia ellei vuosikymmeniä ja valtasi tietysti pihapiirin kokonaan. Torjuntaa on tehty nyt viisi vuotta ja yksittäisiä kasveja kaivoin taas useita kymmeniä ympäri aluetta. Ongelmana on lisäksi se, että siemenet ovat levinneet todennäköisesti eläinten mukana kauaksikin tuosta pihapiiristä. Eli aluetta joutuu tarkastamaan vuosittain parin hehtaarin alalta. Aluetta ei ole hoidettu ehkä vuosikymmeniin eli kaikenlaista pensasta, pusikkoa ja kaatunutta puuta on paljon. Jättiputkien löytäminen sellaisesta maastosta vie aikaa. Ja tietysti työlle täytyy olla myös tilaaja ja maksajakin.

Tuossa kuvan kohteessa asia on hoidossa, mutta on varmasti paljon vastaavia paikkoja joissa tilanne ei ole yhtä hyvä ja jättiputki jatkaa kulkuaan. Puuttuukaa siis ongelmaan ajoissa!

Mutta on metsässä mukaviakin hetkiä, kun jättiputkia ei löydy enää alueelta ja saa nauttia kevään vihreästä!

kevaan_kasvua_metsassa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vihreää kevättä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, siemen, itämiskyky, taimi

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10:11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

0815_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

jattiputken_siementaimet_kevaalla_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ensimmaiset_jattiputket_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

0817_Lupiini_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

0818_jattipalsami_lahtee_kasvuun_aikaisin_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki_tavallinen_pihojen_kasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, lupiini, vuohenputki, kevät, torjunta, kaivaminen

Katso vieraslajit seminaarin tallenne täältä

Keskiviikko 10.4.2019 klo 12:42 - Miia Korhonen

Haitalliset vieraslajit puutarhassa seminaari on kokonaisuudessaan verkossa katsottavissa tai pilkottuna aihe- / puhujakohtaiseksi videoiksi. Paljon hyvää tietoa on saatu useilta eri asiantuntijoilta. Kannattaa katsoa!

Tallenne Tiedekulmasta.

Aihe-/ puhujakohtaiset videot pikottuna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, puutarhassa, seminaari, helsinkin, 9.4.19, tallenne

Terveisiä seminaarista

Tiistai 9.4.2019 klo 21:11 - Miia Korhonen

Vieraslajit puutarhassa seminaari pidettiin 9.4.19 Helsingin yliopiston tiedekulmassa. Tapahtumaa pystyi seuraamaan myös verkossa ja tallenne siitä on tulossa verkkoon. Onneksi, koska seminaarissa oli todella hyviä puheita ja nyt tuli tietoa monelta taholta. Tallenteeseen laitan linkkiä kun se saadaan valmiiksi.

Hienoa oli, että seminaarissa oli monen eri tahon edustajia ja asiaa käsiteltiin monelta kantilta.

Johanna Niemivuo-Lahti esitti selkeästi mm. mitä kaikkien tulisi tietää vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, kuka säädöksiä valvoo, miten maanomistajan tai elinkeinoharjoittajan täytyy toimia.

Johanna_Niemivuo-Lahti_vieraslajilainsaadoksia_valvoo_ELY.JPG

Johanna_Niemivuo-Lahti_maanomistajan_toimet.JPG

Ruokaviraston Paula Lilja kertoi mm. kasvinterveyslainsäädännön uudistumisesta ja puiden tuholaisista.

mantyankeroinen_Paula_Lilja_ruokavirasto.JPG

Eeva-Maria Tuhkanen toi esille myös muita kuin EU:n ja kansallisen listan vieraslajeja. Tietoa saatiin mm. jättipoimulehdestä ja mistelistä.

Mesisilkkiyrtti tuli esiin useammassakin esityksessä.

Petri Ahlroth toi esiin useita lajeja, joista harvoin puhutaan mediassa ja jotka jäävät jättiputken, jättipalsamin ja muiden kasvien varjoon. Esimerkiksi havununna askarrutti myös yleisössä.

Irene Vänninen esitteli monia kasvihuone tuholaisia, tomaattijäytäjäkoi oli niistä yksi.

Irene_Vanninen_tomaattijaytajakoi.JPG

Asko Hannukkalan materiaalia esitti Leena Luoto ja tietoa tuli viljelijöille mm. ankeroisista, möhöjuuresta ja pahkamädästä.

Markus Seppälä esitteli VieKas hanketta, jossa tuodaan jättiputken, jättipalsamin ja keltamajavankaalia esille valtakunnallisesti. Viestintä ja valistus on isossa osassa tässä hankkeessa.

VieKas_hanke_Markus_Seppala.JPG

Itse esittelin jättiputken ja jättipalsamin tunnistamista, leviämisen väyliä ja torjuntaa.

Oli kyllä antoisa päivä, kannattaa katsoa esitykset tallenteena!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vieraslajit, seminaari, Helsinki

Hankkeita vieraslajien ympärillä

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8:47 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien ympärillä tapahtuu paljon ja monella taholla herätellään ihmisiä huomioimaan ympäristöään.

Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta voi käydä tutustumassa vuoden 2019 maisematekokilpailuun, SUURET SUOMALAISET VIERASLAJITALKOOT. Vuoden maisemateko järjestetään nyt viidettä kertaa.

Vuoden_maisemateko_2019.png

Katso video

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisesti Vuoden maisemateko -tunnuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

VieKas LIFE  (20182023) on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Hankkeen koordinaattorina on Suomen luonnonsuojeluliitto.

viekas_hanke.png

Hankkeessa perehdytetään suomalaiset haitallisiin vieraslajeihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin hankkeen huolella valittujen esimerkkilajien, jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.

Terve askel luontoon -hanke torjuu haitallisia vieraslajeja ja vaalii terveyttä. Vuosina 2017-2019 järjestetään vieraslajitalkoita ja koulutetaan vieraslajien poistoon keskittyviä iskujoukkoja seitsemällä eri alueella ympäri Suomea. Hankkeeseen liittyvät myös uhanalaisten perinneympäristöjen ja arvokkaiden luontotyyppien hoitoon keskittyvät talkooleirit.

terve_askel_luontoon.jpg

Terve askel luontoon on STEAn tukema kolmivuotinen (2017-2019) hanke, jonka järjestävät Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä WWF.

Hankkeen tapahtumista lisää tietoa tästä.

Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi monet kaupungit ja kunnat ovat kartoittaneet alueensa haitalliset vieraskasvit ja ryhtyneet toimiin torjunnan ja tiedotuksen saralla.

Lahdessa kaupunki on jo vuosia panostanut jättiputken torjuntaan ja sitä tehdäänkin Lahden alueella myös yksityisten mailta veloituksetta. Tietoa vieraslajien mahdollisista haitoista jaetaan niin kirjastoissa kuin kouluissakin. Puutarhajätteen oikein käsittelyyn ja siitä tiedottamiseen kiinnitetään myös huomioita. Päijät-Hämeen jätehuolto järjestää alueellaan vuosittain asukkaille ilmaisia kompostointikursseja, joita toteuttaa Lahden 4H-yhdistys. Tiedotus vieraslajien mahdollisista haitoista sekä puutarhakasvien ja puutarhajätteen käsittelystä on tärkeää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viekas, vieraslajitalkoot, maisemateko, maa-ja kotitalousnaiset, terve askel luontoon, vieraslaji, lahti

Vieraslajit puutarhassa - seminaari 9.4.2019

Torstai 14.3.2019 klo 9:00 - Miia Korhonen

Haitallisista vieraslajeista puhutaan Helsingissä 9.4.19. Seminaariahan voi seurata myös verkossa, jos ei pääse paikan päälle ja tapahtuma myös taltioidaan.

Nähdään seminaarissa ja omalta osaltani lupaan näyttää kesäisiä kuvia ei niin mukavista kasveista eli jättiputkesta ja jättipalsamista :)

Vieraslajit puutarhassa seminaari 9.4.2019 kello 11-15

Helsingin Yliopiston Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Vieraslajit ja tulokaslajit puutarhassa. Asiantuntijaesitelmät lainsäädännöstä, vieras/tulokas lajeista ja niiden merkityksestä. Miten tunnistaa haitalliset lajit ja miten torjua niitä. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lajistoon.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Seminaari lähetetään suorana verkossa Tiedekulman nettisivulla ja taltionti siitä tulee myöhemmin nettiin katsottavaksi.

Tapahtuma Facebookissa.

Liitteenä ohjelma

Ohjelma :

  • Avaus ja tilaisuuden fasilitointi: Vieraita lajeja puutarhassa. Biologi Leena Luoto, Flowerpecker
  • Vieraslajilainsäädäntö – Rooli vieraslajihallinnan edistäjänä puutarha-alan näkökulmasta. Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, Maa- ja metsätalousministeriö
  • Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen. Ylitarkastaja Paula Lilja, Ruokavirasto
  • Vieras- ja tulokaskasvit puutarhan kannalta. Tutkija Eeva- Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskus
  • Vieras- ja tulokashyönteiset, tunnistamisen tarpeellisuus ja monimuotoisuuden merkitys puutarhassa luonnon oman tasapainon kannalta. Tutkija Irene Vänninen, Luonnonvarakeskus
  • Vieraslajit (taudit ja tuholaiset) maaperässä ja kulkeutuminen kasvualustan mukana. Yliopistonlehtori ja erikoistutkija Asko Hannukkala, Helsingin Yliopisto/Luonnonvarakeskus
  • Ilmastonmuutos lajien kannalta. Johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus
  • VieKas kansalaistoiminta: uusia työkaluja havainto- ja torjuntatiedon ilmoittamiseen. Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä, Suomen Luonnonsuojeluliitto
  • Case Jättiputken ja -palsamin tunnistaminen ja torjunta. Hortonomi Miia Korhonen Luontoturva

Järjestäjät :  

Maa- ja metsätalousministeriö

Hyötykasviyhdistys ry

Maatiainen ry

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

Luontoturva

Flowerpecker

 

Yhteistyökumppanit:

Biolan

Kiteen mato ja multa

Mustila puutarha

Neko

Schetelig

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, seminaari, Helsinki

Jättiputket videolla

Tiistai 5.2.2019 klo 8:39 - Miia Korhonen

Lunta tuuppaa taivaan täydeltä ja nyt onkin hyvä aika katsella kesäisiä kuvia. Löysin tiedostojen syövereistä videon pätkän, jonka kuvasin jättiputken taimesta. Siinä näkyy hyvin pienenkin taimen varren väritys ja karvat. Video löytyy YouTubesta.

Luontoturva.fi_jattiputken_tunnistaminen_Miia_Korhonen.JPG
Kevättä ajatellen voi jo nyt muistutella mieleen miltä se jättiputken taimi näyttääkään

Taimivideon jälkeen voi katsoa miltä jättiputki näyttää kukkivana. Itsehän torjuisin mielummin taimi kokoisia jättiputkia kuin nelimetrisiä kukkivia jättiläisiä...

Luontoturva.fi_jattiputket_Miia_Korhonen.JPG

Tämän kokoisten kasvien torjuntaan liittyy jo melkoiset työturvariskit. Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Herkimmät voivat saada jättiputken hajustakin hengitys- ja iho-oireita.

Vielä talvi pitää jättiputketkin otteessaan, mutta kohta tulee kevät päästämään kasvit valloilleen!

Kevatta_odotellessa_Luontoturva.fi2.JPG

1 kommentti . Avainsanat: jättiputki, tunnista, video, taimi, kukinto, torjunta

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki

Iloa ja rauhaa joulun aikaan

Tiistai 18.12.2018 klo 18:44 - Miia Korhonen

Taas saatellaan yksi vuosi loppuun ja seuraava alkaa. Kerätään joulun tienoo voimia ja valmistaudutaan uuteen vuoteen. Leppoisaa joulua ja kaikkea hyvää ja kaunista vuoteen 2019!

Iloa_ja_rauhaa_joulun_aikaan_toivottaa_Luontoturva.JPG

Ja jos nämä talventörröttäjät eivät ole tuttuja, niin vasemmalla on jättiputken ja oikealla karhunputken kuivuneet kukinnot :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, talventörröttäjä

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Syksyisessä metsässä jättiputken kanssa

Perjantai 19.10.2018 klo 19:32 - Miia Korhonen

Syksyisessä metsässä kulkiessa tulee ainakin toisella silmällä etsittyä jättiputkia ja joskus niitä saattaa yllättäen löytääkin! Nyt kun lehdet on tippunut puista ja luonto muutenkin valmistautumassa talviunille niin vähän pienemmätkin jättiputket erottaa hyvin maastossa.

syksyisessa_metsassa_nakee_hyvin_pienetkin_jattiputket.JPG

Maa on syksyllä kosteaa ja jättiputken taimia onkin nyt helppo kaivaa juurineen ylös. Jättiputken uusia taimiahan nousee keväästä pitkälle syksyyn, jos maassa on siemeniä.

jattiputken_taimi_juurineen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimi juurineen lokakuussa

jattiputken_taimia_torjuttu_kaivamalla_lokakuussa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nämäkin jättiputken taimet oli lähteneet kasvuun sitten viime käynnin. Nyt kun raapaisin taimet mukaan, niin on keväällä sitten ainakin vähän vähemmän töitä. Pienen määrän juuria voi hävittää muovipussissa sekajätteen joukossa. Isommat määrät sitten alueen jätekeskukseen. Lehdet ja varrethan voi jättää maahan, ne maatuvat ja niistä ei jättiputki leviä.

Kohta voi taas vaipua itsekin talvihorrokseen, mutta sitä ennen kannattaa vielä käydä ihmettelemässä luonnon ihmeitä ja ladata voimaa talveen. Tällaiset luonnon ihmeet jäi kameraan metsäretkellä myös.

syksyn_ihmeita_Luontoturva.fi.JPG

Leppoisaa syksyä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, taimi, kaivaminen, juuri, syksy

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19:19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

0173_Lupiinin_juuristo_typpinystyrat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

0074_jattiputken_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

0040_Jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_2.JPG
Jättipalsamin juuri

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

0465_karhunkoynnokset_juuret_katkeilevat_kaivettaessa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Karhunköynnöksen juuri

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juuri, jättiputki, jättipalsami, lupiini, tatar, karhunköynnös

Jättipalsamin torjuntaa Merrasojan varrelta Lahdessa

Sunnuntai 5.8.2018 klo 16:28 - Miia Korhonen

Tänä vuonna on kirjoiteltu ampiaisten paljoudesta ja omakohtaistakin kokemusta on! Silloin kun jättipalsamista torjuttavat alueet ovat isoja ja työ täytyy saada mahdollisimman nopeasti tehtyä tartun raivaussahaan, jossa on siimapää. Tänä vuonna kohteet ovat pääsääntöisesti olleet hankalakulkuista ojan vartta, jossa jättipalsamia on paikoitellen ollut todella paljon ja isoilla alueilla.

Jattipalsami_viihtyy_kosteilla_paikoilla_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami viihtyy kosteilla ojan varsilla, joissa torjunta voi olla haastavaa

Tänä kesänä ampiaispesiä on ollut ennätysmäärä. Parhaimpana päivänä ennätys on ollut kolme pesää päivässä mihin olen törmännyt jättipalsamia siimatessani. Jättipalsamin kukissa viihtyvät myös kimalaiset, jotka eivät onneksi ole yhtä äkkipikaisia kuin ampiaiset.

Jattipalsamin_kukissa_viihtyvat_polyttajat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kukissa käy pörinä

Siinä sitä löytää itsestänsä pienen aiturin ja pikajuoksijan kun pinkoo 10 kg painavan raivaussahan kanssa ampiaisia karkuun kaatuneiden puiden ja pusikoiden läpi… Vaikka on tukevat kengät, paksut työhousut + takki, kypärä ja verkkovisiiri naaman edessä niin kyllä pesällinen ampiaisia saa silti juoksemaan, parhaimpina päivinä useaan kertaan. Ja kyllä, näillä +30 asteen helteillä tuossa varustuksessa on ollut todella kuuma ja tukala olla, mutta jättipalsamin torjunta-aika on rajallinen, jota siinä ei voi parempia kelejä odotella.

Se hyvä puoli on helteistä ollut, että jättipalsamikin on selvästi kärsinyt kuivuudesta ja siimatessa kasvuston katki maantasalta on kasvi lähtenyt huonosti enää uuteen kasvuun. Toisin oli viime kesänä, jolloin oli märkää ja katkaistu kasvi jaksoi hyvin kasvaa uutta kasvua.

Talta_alueelta_on_heinakuussa_siimattu_jattipalsamit_uutta_kasvua_on_tullut_hyvin_vahan.JPG
Tältä alueelta on siimattu jättipalsamit alas heinäkuun alkupuolella 2018, uutta kasvua ei ole juurikaan tullut.

Yhtenä kohteena on Lahdessa ollut Merrasojanvarsi. Ajatus on putsata jättipalsamista noin 2,5 km pitkä ojanvarsi, joka lähtee Merrasjärvelta ja päätyy Vesijärveen.

Merrasoja_Lahdessa.pngMerrasojan varrelta Lahdessa hävitetään jättipalsamia

Ojanvarsi on useissa paikoissa hankalakulkuista maastoa ja osaksi jättipalsamia joutuu kitkemään käsin paikoista, jonne ei raivaussahan kanssa pääse. Myös ojanvarren läheisyydessä, tonttien takapihoilla, olevat jättipalsamit täytyy saada hävitettyä. Näin isolta alueelta jättipalsamin hävittäminen kokonaan ei vuodessa onnistu, mutta muutaman vuoden sitkeä työ tuottaa varmasti tulosta. Samalla innostetaan lähialueen asukkaita poistamaan jättipalsamit omilta alueiltaan ja toki kasvia saa hävittää myös kaupungin alueilta. Lahdessa useammassa paikassa asukkaat ovatkin ryhtyneet jättipalsamin omatoimiseen torjuntaan mm. kävelyteiden varsilta.

Luonnonsuojelualueet ovat olleet jättipalsamin torjuntakohteina myös. Viime syksynä kartoitin luonnonsuojelualueita, joissa on haitalliset vieraskasvit levinneet ja tänä kesänä on ryhdytty torjuntatoimiin. Jättipalsamia torjuttaessa tulisi alue käydä pari kertaa kesässä läpi uuden kasvun varalle.

0023_Jattipalsami_leviaa_luonnonsuojelualueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset vieraskasvit leviävät myös luonnonsuojelualueilla

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenestä ja jonka siemen voi säilyä maassa itämiskykyisenä pari vuotta. Tärkeintä torjunnassa on estää siemenen maahan pääsy. Jo yhden vuoden tarkan torjunnan jälkeen huomaa seuraavana kesänä selkeän eron jättipalsamien määrään. Helppo kasvi hävittää moneen muuhun verrattuna.

Jattipalsami_leviaa_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kitkettäessä kasvia voi kasvijätteen kasata kitkentäpaikalle yhteen kasaan. Kasan voi vielä talloa tiiviiksi massaksi. Jättipalsami on pehmeävartinen kasvi, joka maatuu nopeasti. Vaikka kasasta lähtisi joitain kasveja kasvuun niin seuraavana vuotena kitketään sitten kasan kohdalla olevat kasvit pois. Kasvijätettä tulee kitkettäessä paljon ja sen kuskaaminen jäteasemalle on työlästä, joten kasaaminen kitkentäpaikalle on usein paras vaihtoehto.

Intoa ja jaksamista jättipalsamin torjuntaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, Lahti, Merrasoja

Lupiinin torjuntaa Salpausselän maastoissa

Sunnuntai 29.7.2018 klo 19:36 - Miia Korhonen

Sää on varmasti yleisin puheenaihe tällä hetkellä, joku nauttii auringosta ja toinen taas ei. Minä kuulun jälkimmäisiin, helle ei helli ja talvea sekä avantouintia on juuri nyt kova ikävä… Säätä ei voi valita, mutta työmaisemat on ainakin olleet kohdallaan Lahden Salpausselän mäkisissä maastoissa.

Lahden_hyppyrimaen_maastot_Luontoturva.fi_JPG.JPGJos haluaa saada hien pintaan ja ihailla mäkisiä maastoja kannattaa suunnistaa Lahden Salpausselän reiteille. Kartta löytyy Lahti.fi sivuilta. Mäkiä ja hikeä piisaa...

Salpausselän alueella komealupiini on levinnyt MM-kisalatujen läheisyydessä ja kesäkuussa kuljin ympäri Salpausselkää siimaleikkurilla pistämässä lupiinia matalaksi. Tarkoitus on nyt ensi hätää estää kasvin leviäminen edelleen estämällä uusien siementen maahan pääsy. Tehokkainta olisi tietysti kaivaa lupiini juurineen pois, mutta isoilla alueilla se on hankala toteuttaa.

lupiinit_salpausselalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiini leviää hyvin kuivilla ja hiekkaisilla harjuilla

Harvoin saa samaan kuvaan lumipallon ja kukkivan lupiinin, mutta Lahdessahan kaikki on mahdollista ja luntakin on saatavilla koko kesän 😊

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Yllättävänkin vähän oli tullut uusia lupiinin kukintoja kesäkuisen kasvustojen alasleikkauksen jälkeen. Liekö kuivuus ja helle ollut osasyynä. Alueita tarkkaillaan ja uudet kukinnot käydään poistamassa ennen kuin siemenet pääsevät maahan.

Jos haluaa estää lupiinin leviämisen ja poistaa jo kehittyneitä siemenkotia kannattaa kodat leikata jätesäkkiin ja toimittaa alueen jätekeskukseen. Ei kannata laittaa siemenkotia omaan kompostiin, siemenet voivat säilyä itämiskykyisenä irti leikatuissa siemenkodissa ja jatkaa elämää kompostissa. Jos siemenkodat ovat jo avautuneet niin siemenet on päässyt jo maahan ja torjunta on siinä vaiheessa myöhäistä. Seuraavana vuotena kannattaa olla aikaisemmin liikkeellä.

0754_lupiinin_avautuneet_siemenpalot_siemenet_ovat_jo_tippuneet_maahan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiinin siemen kypsyy siemenpalon sisällä ja tippuu maahan siemenkodan avautuessa

Toki aina voi tietysti kaivaa lupiinin pois juurineen.

lupiinin_typpinystyrat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiini on typensitoja kasvi, joka ottaa juuren typpinystyröillä typpeä ilmasta ja voi muuttaa maaperää ravinteikkaammaksi eli itselleen suotuisammaksi.

Hyvä olisi kuitenkin tiedostaa, että lupiininkin siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden ja maansiirtojen mukana uusille alueille. Maassa olevat siemenet tarttuvat helposti kengän pohjiin ja kulkeutuva eteenpäin. Ylös kaivetut juuret ja irti leikatut siemenkodat kannattaa toimittaa alueen jätekeskukseen. Luontoonhan ei tietysti enää kukaan vie puutarhajätettä, eikös niin?

Salpausselkä on kyllä näkemisen arvoinen ja Salpausselän synnystä voikin lukea tarkempaa tietoa Lahden kaupunginmuseon sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salpausselkä, kisaladut, retkeily, lupiini, torjunta, siemenkota, Lahti

Jättiputken kukintojen poisto

Sunnuntai 8.7.2018 klo 19:17 - Miia Korhonen

Mitä sitä muuta voisi sunnuntaina tehdä kuin poistaa jättiputkista kukintoja?! Kukintojen poistossa suosin aikaisia aamuja eli tuossa neljän hujakoilla on parasta aikaa lähteä jättiputkea pätkimään. Syitä näihin aikaisiin aamuihin on useampiakin. On meinaa piirun verran mukavampi vetää sadeasua päälle kun lämpötila on +12 kuin jos lämpöä on +25 ja aurinko killottaa täydeltä taivaalta.

0715_jattiputket_aamuvarhaisella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgJättiputket aikaisin kesäaamuna

Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputkessahan on myös hyvin voimakas haju, joka tuntuu todella vahvana kun kasvia katkoo. Viileässä ilmassa haju ei tunnu ihan niin pahalta kuin helteellä. Itse huomaan olevani herkistynyt jättiputken hajulle ja huomaan useasti haistavani kasvin ennen kuin edes näen sen.

Aamuvarhaisella on myös kaikenlaisia pörriäisiä vähemmän liikkeellä. Jättiputken kukinto houkuttelee ampiaisia, mehiläisiä ja muita surisijoita. Kukinnoissa käykin melkoinen elämä ja kun kasvin katkaisee ja vie pörriäisten eväät saa useasti melkoisen kiukkuista pörinää pään päälle. Yritän kyllä aina selittää ja pyytää anteeksi, kun minun on nyt vain vietävä pöristelijöiden ruuat. Itsehän löisin haarukalla oman ruokani viejää, joten ymmärrän hyvin vihaisen lähestymistavan myös ampiaisilta ja muilta.

Ja tietysti aikaisina kesäaamuina kerkiää ihailemaan Suomen kesää ja kaunista luontoakin!

Harvinainen_naky_ei_lupiinia_tienpientareilla.jpgHarvinainen näky, ei lupiinia tienpientareilla!

Sitä kun sunnuntaiaamun ramppaa sorakuopan reunamia ylös, alas ja poikittain jättiputkia katkomassa ja retuuttaa kukinnoista täysiä jätesäkkejä rinnettä ylös niin tietääpä taas tehneensä. En ole koskaan jättiputken kukintoa punninnut, mutta useamman kilon se painaa ja jos joitain kymmeniä poistaa niin kyllähän siinä saa bodata. Varsinkin kun harvoin saa auton ihan poistettavien kukintojen viereen ja tietysti jättiputki on löytänyt tiensä mahdollisimman hankaliin paikkoihin kuten jyrkän sorakuopan rinteisiin…

0717_jattiputket_sorakuopan_reunalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg
Jättiputki löytää tiensä hankaliin paikkoihin, kuten jyrkille rinteille

Jättiputkenkin kukinta on tänä vuonna ollut monin paikoin melkoisen aikaisessa ja osassa kukintoja siemenet ovat jo kehittyneet, joten kukintojen poistolla on jo kiire. Tänä vuonna uusia jättiputken torjuntakohteita on tullut paljon ja useassa paikassa onkin joutunut poistamaan kukintoja. ”Parhaimmassa” paikassa sekosin laskuissa 120 poistetun kukinnon paikkeilla. Kaikki poistetut kukinnot toimitan alueen jätekeskukseen.

Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy. Useimmat Suomessa olevat jättiputket ovat kaukasianjättiputkia ja niille ominaista on, että kasvit kukkivat kolmantena elinvuotenaan ja kuolevat kerran kukittuaan. Kukintojen poisto voi siis olla torjuntakeinona ja siitähän olenkin jo kirjoitellut aikaisemminkin, jutun voi lukea tästä.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg
Pääkukinnossa siemenet kehittyvät ensin

Peltojen ja teiden varsilla kukkivat jättiputket leviävät tehokkaasti uusille alueille peltotyökoneiden mukana sekä piennarniittokoneiden mukana. Tietysti myös eläimet ja ojissa virtaava vesi kuljettaa siemeniä eteenpäin. Lisäksi kun alueilla liikutaan tarttuvat siemenet kengän pohjiin, eläinten tassuihin ja kulkeutuvat sitten vaikka kotipihaan asti. Välillä kuulee ihmisten sanovan, että ei heitä jättiputki häiritse jos se kasvaa heidän pelloilla tai teiden varsilla. Ehkäpä niin, mutta niin kuin muutkin siemenestä leviävät lajit, niin ei se jättiputkikaan kestä siellä omalla pellolla vaan leviää helposti myös ympäristöön.

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä ja pykälästä 4 maanomistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuudesta.

0716_jattiputki_leviaa_pelloilla_tyokoneiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgPellon laidoilla kukkivia jättiputkia

Nyt kiireesti torjumaan jättiputkea jos sitä on omalla tontilla eikä hommaan ole vielä ryhtynyt.

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukinto, poisto, katkaisu, torjunta

Puutarhajätteen käsittely ja vieraslajien leviäminen

Lauantai 7.7.2018 klo 11:43 - Miia Korhonen

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on edelleen isona syynä siihen miksi haitalliset vieraslajit leviävät uusille alueille. Liian usein törmää puutarhajätekasoihin, jotka on viety oman tontin ulkopuolelle muiden maille. Olisikin hyvä muistaa, että jos joku kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla. Kaupungin / kunnan maille vietyjen kasvijätteiden mukana mahdollisesti lähtevät kasvuun haitalliset vieraskasvit joudutaan torjumaan kaupungin toimesta ja maksajana on silloin asukkaat. Torjuntaan käytetetyt varat ovat tietysti sitten poissa muista kaupungin toimista.

0614_royhytatar_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kuvassa puutarhajäte viety omakotitaloista kaupungin maalle, jossa viher- ja metsäalueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri, jättiputki ja jättipalsami.
0136_Etelanruttojuuri_voi_olla_haitallinen_levitessaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana alueelle levinnyt etelänruttojuuri ja jättipalsami

Maankäyttö, maansiirrot ja työkoneet ovat myös syynä haitallisten lajien leviämiseen. Haitallisten vieraslajien leviämisen väylät täytyy tiedostaa, jotta leviäminen saadaan estettyä.

Puutarhajätteen käsittelystä ja vieraslajeista kannattaa lukea vieraslajit.fi sivustolta lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, vieraslaji, ongelma, kasvi

Viitapihlaja-angervo leviää metsäalueilla

Lauantai 30.6.2018 klo 19:57 - Miia Korhonen

Viitapihlaja-angervo on suosittu koristepensas, mutta levitessään metsäalueille se voi olla todellinen ongelma estäessään metsäpuuntaimien kasvun. Hurjaa esimerkkiä viitapihlaja-angervon leviämisestä metsäalueella olen seurannut Lahdessa. Parissa vuodessa viitapihlaja-angervo on kasvanut 1,5 metriä korkeaksi tiiviiksi massaksi, joka peittää metsänpohjan täysin ja leviää edelleen.

0474_Viitapihlaja-angervo_valtaa_metsanpohjaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vuonna 2016 viitapihlaja-angervo lähti leviämään rajusti, kun metsää harvennettiin ja valo-olosuhteet muuttuivat. Ylä kuvan kasvusto oli n. polven korkuista.

0707_metsanhoidossa_ongelmallinen_kasvi_on_viitapihlaja-angervo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueella viitapihlaja-angervo jatkaa leviämistään, vuonna 2018 kasvusto oli 1,2 - 1,5 metriä korkeaa ja peittää tiiviillä kasvullaan metsänpohjan täysin.

Tässä taas muistutus siitä, että ennen kuin istutetaan kasveja pihaan tai viheralueille, täytyy tietää miten kyseinen kasvi leviää ja miten leviämisen saa estettyä. Ja niin kuin kaikki tietääkin, niin puutarhajäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen.

Kaikessa on tietysti jotain hyvääkin ja juuri tähän aikaan viitapihlaja-angervo kukkii ja houkuttelee joukoittain pölyttäjiä.

0471_viitapihlaja-angervo_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kahlatessani kasvuston seassa kimalaisten surina oli huumaava. Mutta metsäalueelle levitessään tämä kasvi tulee aiheuttamaan suuria ongelmia metsän uudistumisessa ja kasvussa. Myös alueella liikkuminen hankaloituu tiheän kasvuston vuoksi.

Viitapihlaja-angervosta lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viitapihlaja-angervo, metsänhoito, taimikonhoito, taimikko, vieraskasvi, metsä

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7:47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra_fasaani_mukana_kaivamassa_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGHerra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

royhytatar_jattiputki_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPuutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jattiputken_lehti_on_selvasti_tunnistettavissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

lupiinia_ja_jattipalsami_torjuttiin_paivakotilaisten_kanssa.JPGKomealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

kurtturuusu_leviaa_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_.JPGKurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijarvi-viikolla_jaettiin_tietoa_Lahden_alueen_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Komealupiini_kukkakimpun_kaunistukseksi._Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPGSilmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti

Luontoturvan kevät kiireet

Sunnuntai 6.5.2018 klo 18:42 - Miia Korhonen

Kevään korvilla haitallisten vieraslajien rintamalla on ollut mukavasti kiirettä. Niin kuin hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön.

Luontoturva tekee tiedotusta haitallisista vieraskasveista valokuvanäyttelyn keinoin. Näyttelyjä on tänäkin keväänä jo ollut useassa paikassa. Tällä hetkellä näyttelyitä on Kärkölässä, Asikkalassa ja Lahden alueen kirjastoissa.

Karkolan_kunnantalolla_kuvia_haitallisista_vieraskasveista_26.4_-_11.5.2018_Luontoturva.fi.JPG

Asikkalan_kirjastossa_valokuvanayttely_haitallisista_vieraskasveista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa_Mukkulan_kirjastossa_haitalliset_vieraskasvit_tutuksi_2.5-31.5.18.JPG

Hienoa on, että myös oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita vieraslajeihin liittyvistä asioista ja Luontoturva onkin ollut puhumassa aiheesta mm. tuleville puutarhureille.

Haitalliset vieraskasvit puhuttavat myös metsäpuolta ja METOn järjestämällä luentokiertueella Luontoturva on puhumassa vieraskasveista metsäympäristössä. Luennot aloitettiin Heinolasta ja kesäkuussa jatketaan Lohjalle ja Vantaalle. Lisätietoa tulevista luennoista METOn ja Luontoturvan sivuilta.

Heinola_3.5.18_METOn_jarjestama_luento_Luontoturva.fi.JPG

Heinola_3.5.18_haitalliset_vieraskasvit_metsanhoidossa_luennolla_tutustuttiin_kasveihin_kaytannossa.JPG

Parina edellisenä vuotena Lahden alueella on pidetty luentoja alueen vieraskasvilajeista ja sama jatkuu tänä keväänä. 15.5.2018 klo 17.30 - 18.30 Lahden kaupunginkirjastolla on Luontoturvan luento alueen haitallisista vieraskasveista. Osoite Kirkkokatu 31, 15140 Lahti, musiikkiosaston monitoimitila 2 krs.

Lahden_paakirjasto_15.5.18_luento_luontoon_levinneista_puutarhankasveista_www.luontoturva.fi.JPG

Vesijärvi-viikko on jo perinne Lahden seudulla ja tänä vuonna sitä vietetään 4-10.6.18. Luontoturva on 5.6.18 Lahden pääkirjastolla esittelemässä alueen haitallisia vieraskasveja. Mukana on eläviä esimerkkejä tunnistamisen helpottamiseksi.

5.6.2018_Lahden_kaupunginkirjastolla_haitallisia_vieraskasvilajeja_Luontoturva.fi.JPG

Viime keväänä Lahden alueen peruskouluissa oli kiinnostusta jättipalsamin torjuntaan ja tänä keväänä jatketaan samalla mallilla. Luontoturva käy oppilaiden kanssa tutustumassa maastossa jättipalsamiin. Tavoite on, että koulut voivat käydä jatkossa omatoimisesti kitkemässä koulun lähialueita ja tarkkailla alueilla tapahtuvia muutoksia, kun jättipalsami saadaan alueilta hävitettyä. Joillain alueilla oppilaiden on ollut vaikeuksia kerätä kasviota, koska jättipalsami on levinnyt ja tukahduttanut muiden kasvien kasvun.

Jättiputken torjunta otetaan monin paikoin tosissaan ja hienoina esimerkkeinä on Lahti ja Asikkala, joissa jättiputkia autetaan torjumaan veloituksetta yksityisten tonteiltakin. Luontoturva hoitaa torjuntaa alueilla.

Jättiputken torjuntakausi on Lahdessa jo alkanut. Tavoitteena on päästä puuttumaan leviämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Lahden sekä Asikkalan asukkailta toivotaankin ilmoituksia havaituista jättiputkista.

Jattiputki_kevat_auringossa_ponnistaa_kasvuun_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki kevät auringossa ponnistaa kasvuun

Vieraslajien torjuntaan on kiinnostusta useilla tahoilla ja apua esimerkiksi jättiputkien torjuntaan Pirkanmaalla voi kysyä Villi vyöhykkeen Jere Niemiseltä jere.nieminen@villivyohyke.fi. Villi vyöhyke tekee tilauksesta haitallisten kasvien torjuntaa.

Uudellamaalla apua haittakasvien torjuntaan voi kysyä Kivapihalta Pekka Tantulta pekka@kivapiha.com

Luontoturvan sesonki on siis polkaistu käyntiin ja nyt taas selätetään jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, valokuvanäyttely, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, haitalliset vieraskasvit, Kärkölä, Asikkala, Lahti, meto, luento, metsänhoito, vesijärvi

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14:06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Lahdessa_2018_jattiputki_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Jattiputki_2018_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Tunnista_kukkinut_jattiputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTunnista_kukkinut_karhunputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Aurinkoista_kevatta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, peittäminen, Lahti, karhunputki, varsi, tunnista, kevät, jättiputken taimi

Vanhemmat kirjoitukset »