Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättiputken torjuntaa

Torstai 20.10.2022 klo 17.49 - Miia Korhonen

Kohta voi toivottaa jättiputkillekin heipat talven ajaksi ja keväällä sitten taas nähdään. Viimeisiä työkohteita käyn vielä läpi. Paikoissa, joissa ei ole enää vakituista asumista, pääsee jättis joskus huomaamatta villiintymään. Aikoinaan pihan komeaksi koristeeksi tuodut kasvit, pääsevät pikku hiljaa lisääntymään ja valtaamaan pahimmoillaan koko kiinteistön alueen.

Jättiputki oli hittikasvi joskus 70 ja 80 luvuilla, sitten pikkuhiljaa ruvettiin huomaamaan, miten hanakka se on leviämään ja kasvin käsittelyssä oli ongelmia, kun kasvineste iholla aiheutti iho-oireita. Monta tarinaa olen kuullut siitä, miten kasvi on omalle pihalle päätynyt ja millaisia palovammoja on siitä saatu. Eihän sitä tiedetty aikoinaan, minkälainen riesa kasvista voi tulla. Eikä tiedetä nykyisistäkään uusista puutarhankasveista, joita tuodaan ulkomailta. Ajan kanssa sitten huomataan, miten vieraskasvit käyttäytyvät meidän olosuhteissa ja mistä kasveista tulee niitä haitallisia ja niitä täytyy ruveta torjumaan.

Jättiputken siemenet ovat litteitä ja keveitä, ne kulkeutuva helposti uusille alueille

Jättiputken torjunta on monen vuoden työ. Sanonkin, että ainakin 10 vuotta täytyy valmistautua tekemään torjuntaa ja tarkkailua, jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan. Yhdessäkin kukkivassa kasvissa on tuhansia siemeniä, joten ei ole ihme, jos kasvi valtaa isot alueet. Siemen on maassa itämiskykyisenä ainakin 10 vuotta eli uusia taimia saattaa putkahtaa esiin, vaikka pariin vuoteen ei olisi kasvia enää näkynytkään ja on jo itseään onnitellut, että nyt se on hävitetty.

Monen vuoden torjuntatyö tietysti maksaa, jos sitä ei omin voimin pysty tekemään. Torjunnan tapoja miettiessä joutuukin ottamaan huomioon kustannukset. Minusta mukavin tilanne on silloin, jos pystyn auttamaan torjunnan alkuun, tekemään ensimmäisen torjuntakerran ja samalla opettamaan kiinteistön omistajaa jatkamaan torjuntaa itsenäisesti. Ainahan tämä ei ole mahdollista ja silloin täytyy miettiä miten mahdollisimman vähillä käyntikerroilla ja kustannuksilla saataisiin hyvä torjuntatulos.

Jättiputkia olen torjunut peittämällä 8 vuotta ja se on toimiva tapa paikoissa, joissa maaston olosuhteet sen sallivat. Peittojen ulkopuolella kasvavat yksittäiset kasvit kaivetaan pois lapiolla juurineen tai poistetaan kukinnot. Kaukasianjättiputkihan kuolee kerran kukittuaan, mutta kukinnon poiston oikea ajankohta on tiedettävä. Kasvi, josta poistetaan kukinto liian aikaisin, tekee uuden kukinnon, joka täytyy myös poistaa.

Joskus tulee torjuntapaikkoja, joissa voi käydä kustannussyistä vain kerran vuodessa tai joka toinen vuosi ja silloin on erityisen tärkeää miettiä torjuntatavat ja ajat.

Torjuttavilla alueilla on huomioitava siementen leviämisen väylät ja paikoissa, joissa on paljon jättiputken siemeniä maassa, minulla on mukana kahdet kengät, toisilla tarvotaan torjuttavalla alueella ja kengät vaihdetaan, kun mennään alueen ulkopuolelle. Tällä yritän estää siementen leviämisen minun mukana.

Kengän pohjat kannattaa aina tarkastaa, kun liikkuu alueilla, joissa jättiputken siementä on maassa. Kengän pohjiin tarttuu paljon muidenkin kasvien siemeniä ja siinä huomaamattamme siirrämme vaikka mitä kasveja eteenpäin.

Mutta kohta tulee talvi, torjuntatyöläisen loma-aika siis, heitän työvaatteet nurkkaan ja keskityn heiluttelemaan varpaita keinutuolissa, uppoudun kaikenlaiseen askarteluun ja vaivun autuaaseen puoli horrokseen odottamaan kevättä. Kyllä elämä on mukavaa :)

Asikkala, sahalinintataren torjuntakokeilun tuloksia 2022

Keskiviikko 5.10.2022 klo 9.26 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella aloitettiin ELY:n tukema sahalinintataren torjuntakokeilu vuonna 2021, josta voi lukea tästä. Kokeilussa tataren kasvustoja peitettiin katekankaalla tarkoituksena kokeilla estääkö katekangas kasvin kasvun ja miten kangas saadaan pysymään paikoillaan jyrkässä hankalakulkuisessa rinteessä. Alueella oli pienellä alalla myös japanintatarta, joka myös laitettiin peitteen alle.

Vuoden 2021 hyvien kokemusten perusteella jatkettiin koetta 2022 peittämällä lisää alueita, joissa kasvaa sahalinintatarta. Lisäalue peitettiin jyrkästä rinteestä ja peitto alue oli kooltaan n. 35 m x 23 m.

Rinteestä oli poistettu puustoa 2021, jotta peittäminen voitiin suorittaa. Haasteena oli rinteen jyrkkyys, kannot joita jäi puustoa poistettaessa sekä paikoitellen alueen kivisyys. Rinteen jyrkkyyden vuoksi apuna käytettiin köysiä, jotka helpottivat rinteessä liikkumista turvallisesti. Tataren kasvuvoima on valtava ja peiton kiinnitykseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota. Kiinnitykseen käytettiin muovisia hakasellisia kiinnityspiikkejä sekä peiton alareunalle laitettiin puiden runkoja, koska alueen kivisyyden vuoksi peittokangasta ei saanut kunnolla kiinnitettyä alhaalta.

Peittoalue on kooltaan n. 35 m x 25 m

Edellisen vuodan kokemuksella tiedettiin, että peiton uudelleen kiinnitys on haastavampaa kuin kiinnitys peitettä laitettaessa.

Kesällä havaittiin, että 2022 laitetun peitteen yksi sauman kohta rinteen alalaidasta oli irtoamassa tataren nostaessa peitettä, sauma paikattiin. Havaittiin myös, että yhdessä kohdassa rinnettä sahalinintatar oli sivusuunnassa kasvattanut juurta peitteen ulkopuolelle ja lähtenyt kasvuun siellä. Peitto aluetta jatketaan seuraavana vuonna samalla kun alueella tehdään muitakin toimia. Rinteen yläosan tasanteella kasvaa sahalinintataren lisäksi muitakin vieraslajeja ja alueella on myös rakennusjätettä. Tasanteen alueen toimia suunnitellaan laajemmin, joten sillä alueelle ei vielä tehty tataren peittämistä. Myös muutamassa muussa kohdassa alueella kasvaa vielä tatarta.

Torjuntakokeilua jatketaan 2023 ja alueita joissa tatarta kasvaa peitetään lisää. Kokeilussa oleva alue on laaja ja siellä on muitakin haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua. Kaikkien haitallisten vieraskasvien hävittäminen alueelta on useiden vuosien työ.

Peittämisen torjuntakokeilut jaettiin useammalle vuodelle, koska aikaisempaa tietoa torjuntamenetelmän toimivuudesta ei ollut. Erilaisten alueiden peittämisestä on saatu hyvää kokemusta ja sitä voidaan nyt käyttää jatkossa tällä alueella mutta myös muualla.

Lahdessa on tehty jättiputken torjuntaa samaisella katekankaalla vuodesta 2015 lähtien hyvin tuloksin. Ensimmäinen kokeilu tehtiin jättiputken torjuntakoealueella ja alueen kuulmisia vuosien varrelta voi lukea tästä. Katekangas kestää hyvin maassa, ei haperru ja koska kangas ei ole maatuva, se poistetaan maasta torjunta-ajan jälkeen.

Jättiputken torjuntaa peittämällä

Maanantai 25.10.2021 klo 16.42 - Miia Korhonen

Talvi rupeaa tekemään tuloaan ja kohta onkin kesäloman aika 😊 Vielä on kuitenkin hyvää aikaa tehdä jättiputken torjuntaa peittämällä. Kävin tänään peittelemässä ojan pientareet, joissa kasvoi jättiputkea.

Peittäminen valikoitui täällä torjuntakeinoksi, koska muut tavat alueella ei olisi toimineet. Kemiallista torjuntaa pyrin välttämään viimeiseen asti eikä tällä alueella olisi sellaiselle ollut perusteitakaan. Jättiputken saa kyllä hävitettyä muutenkin. Kasvien kaivaminen juurineen on tällä alueella huono vaihtoehto, koska siementä on päässyt maahan ojan pientareilla eli taimea on tulossa paljon tulevina vuosina. Ojan pientareet on myös pehmeät ja jatkuva kaivaminen olisi voinut saada pientareet sortumaan.

Peittäminen siis tuntui sopivimmalta tässä. Keväällä täytyy katsoa, miten paljon jättiputken taimia nousee muualla alueella ja peittää tarvittaessa lisää. Peiton ulkopuolella kasvavat yksittäiset kasvit sitten vain kaivetaan pois.

Peittämistä olen tehnyt tänäkin kesänä useammassa kohteessa. Tässä vähän samantyylinen paikka Heinolasta.

Näissä kohteissa peittomateriaalina on ollut ökolys maatuva katekangas, jota mainostetaan biohajoavaksi. Itsellä on tuosta kankaasta 7 vuoden kokemus ja se on pitänyt jättiputken kasvun hyvin. Tosin ihan varma en ole kankaalle annetusta käyttöiästä, kankaanhan pitäisi biohajota ja kompostoitua eli sitä ei tarvitsisi poistaa, mutta ainakaan vielä 7 vuoden jälkeen kangas ei ole vielä hävinnyt mihinkään. Seurataan siis tilannetta. Monesti kysytään kauanko jättiputken kasvustot pitää olla peitettynä. Kiveen kirjoitettua ohjetta aiheeseen ei varmaankaan ole, mutta itse lähtisin siitä, että pitäisin alueet peitettynä ainakin 5 vuotta ja senkin jälkeen tarkkailisin aluetta. Jos uutta kasvua näkyy niin sitten yksittäiset vaan lapiolla pois juurineen.

Itse kyllä pidän peittämistä toimivana ratkaisuna jättiputken torjunnassa alueilla, joihin tuollainen torjunta sopii. Tietysti siinäkin joutuu sellaisen ajatuksen kanssa painimaan, että mitä peittomateriaalia käyttää. Mikromuovin haitat, kun rupeavat olemaan tuttu käsite jo monille. Torjunnassa yleensäkin joutuu ajattelemaan, että mennään pienimmän pahan kautta ja jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hävitettyä joltain alueelta, niin jotain käytännön toimiahan siinä tarvitsee aina tehdä. Pelkkä tiukka noituminen ei vielä ole auttanut. Parastahan olisi tietysti ennaltaehkäisy eli jaetaan tietoa vieraskasvien haitoista ja leviämisen tavoista, jotta tällaisia tämän päivän kohteita ei enää vastaisuudessa pääsisi tulemaan.

Tiedotusta haitallisista vieraskasveista on Lahdessakin tehty monin eri tavoin ja siitä edellisessä kirjotuksessa jotain kerroinkin. Maastotauluja vietiin kesällä ympäri kaupunkia paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu ja tämä tiedotustapa onkin saanut kiitosta asukkailta. Siitä voi vilkaista lisää uutiset osiosta.

Muistutuksen vielä: varmistetaan, että ne puutarhankasvit pysyvät alueilla, jonne ne ovat istutettu. Tutustutaan huolella kasviin mitä ollaan pihalle tuomassa, miten se leviää, mitkä ovat juuri sen kasvin ominaisuudet. Ja se todella tärkeä asia: puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle, sitä EI saa viedä tontin ulkopuolelle. Jos kaikki sisäistäisivät tämän asian, vähentyisi vieraskasvien leviäminen luonnossa.

Nautitaan syksystä ja odotellaan talvea, kyllä se sieltä tulee!

Sahalinintataren torjuntakokeilu

Tiistai 20.7.2021 klo 18.24 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella on menossa sahalinintataren torjuntakokeilu peittämällä. Asikkalan kunta haki ja sai hankkeeseen ELYn rahoitusta.

ELY myöntää vuosittain rahoitusta haitallisten vieraslajien varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan. Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke. Aiheesta lisää ELYn sivuilta.

Torjuntakokeilu käynnistettiin huhtikuussa 2021 alueen raivauksella. Sahalinintatar on levinnyt alueella laajasti. Peittomateriaalin soveltuvuutta torjuntaan kokeillaan ensin pienillä alueilla. Jos peitto ja kiinnikkeet pitävät tataren kasvun voidaan peittää laajemmin koko rinne, jossa tatarta kasvaa.

Sahalinintataren torjuntakokeilu aloitettiin 22.4.2021 Asikkalassa

Toistaiseksi peitto on pitänyt tataret allaan. Haasteena tulee olemaan se, että tatar tahtoo lähteä kasvuun peitettyjen alueiden ulkopuolella. On mahdoton sanoa miten pitkälle kasvin juuret ovat jo levinneet. Peittoaluetta täytyy sitten vain jatkaa tarpeen mukaan.

Torjuntakokeen peittojen tarkastus 20.7.2021

Nyt aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä mieltä tatar on uudesta peitteestään. Alueella on muitakin haitallisia vieraslajeja. Jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua torjutaan myös.

Tästä kuvasta voikin kokeilla mitä vieraslajeja kuvasta löytyy ja mitkä ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi?

Jos sahalinintatar on vieraampi kasvi, niin siitä löytyy kuvia Luontoturvan valokuva-albumista.

Huomioita vuosien varrelta jättiputkista Luontoturvan koealueella

Sunnuntai 26.1.2020 klo 13.10 - Miia Korhonen

Innostuin jättiputkista ollessani aikanaan viherpalvelussa töissä, jossa jättiputkien torjunta kuului työnkuvaan. Ihastuin heti suureen jättiläiseen, ihanan kamala kasvi ja aivan väärässä paikassa Suomen luonnossa. Kiinnostus aiheeseen synnytti myös opinnäytetyön, jonka tein opiskellessani Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla.

Opinnäytetyössä halusin kokeilla erilaisten torjuntamenetelmien tehokkuutta jättiputken torjuntaan. Ajatuksena oli löytää kustannustehokas tapa isoille alueille kaupunkien tarpeeseen.

Lahdessa kävin 2014 alueella, jossa oli kasvanut jättiputkia jo useiden vuosien ajan. Jättiputket olivat levinneet noin hehtaarin kokoiselle alueelle, joten koepinta-alaa oli riittävästi. 2015 huhtikuussa perustin opinnäytetyötä varten alueelle koealueen.

Tavat, joita kokeilin jättiputken torjunnassa ja kokeen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa opinnäytetyöstäni, joka on Theseus tietokannassa. 

Seurasin tiiviisti 2015 keväästä syksyyn viikoittain koealuetta ja kokeilin torjuntatapoja. Jättiputki on kyllä kunnioitusta herättävä kasvi!

Jättiputkiin hurahtamisesta ja opinnäytetyöstä seurasi se, että perustin yrityksen Luontoturva ky, joka aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2016 ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikka jättiputket on vieläkin se ykköskasvi, sydämen valittu, niin mukaan on tullut myös muita kasveja joita torjutaan. Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea Luontoturvan alkumetreistä lisää.

Kuvasin koealuetta usean vuoden ajan, tein torjuntaa ja kirjailin havaintoja ylös.

Useita vuosia koealuetta seuratessa ja torjuntatapoja kokeillessa on jättiputki ja sen elämä tullut todella tutuksi. Ja varmaa on, että jättiputki on hävitettävissä. Työtä, taitoa ja aikaa se vaatii, mutta torjunta onnistuu kyllä.

Koealueen ruudutus purettiin tammikuussa 2020, mutta alueella tulee nousemaan vielä vuosia yksittäisiä jättiputkia, joten tarkkailua ja torjuntaa tehdään edelleen.

Koealueen lähimetsää on myös tarkkailtava. Jättiputken siemenet voivat kulkeutua tällä alueella ihmisten ja eläinten mukana uusille paikoille. Pitäisikin aina muistaa, että liikkuessa alueilla, joissa on siemenestä leviäviä kasveja voi itse tahtomattaan levittää kasvia uusille alueille. Siemenet tarttuvat esimerkiksi kengän pohjiin ja eläinten turkkiin.

Kainkenlaista muutakin tuli havainnoitua koealueella, kuten lehtokotiloita. Seurasin jättiputkia, joiden varret olin katkaissut ja katkaistuihin varsiin kerääntyi lehtokotiloita, jotka näyttivät kuolevan varsien sisälle. Miksi näin, niin se ei selvinnyt. Lehtokotilot kyllä pystyvät kiipeämään jättiputken vartta pitkin ja syövät lehtiä, mutta miksi ne kuolivat jättiputken varren sisälle mennessään, niin se oli mysteeri. Oliko varsi liian liukas kiivetä pois ja kotilot hukkuivat sadeveteen, jota oli varren sisällä vai mitä tapahtui. Jos joku keksii ratkaisun miksi näin tapahtui, niin ajatuksia olisi mukava kuulla :)

Touhuaminen jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvien kanssa jatkuu edelleen. Kokemuksista koealueelta on hyötynyt myös asiakkaat, joille olen voinut tehdä kokemuksien pohjalta torjuntasuunnitelmia ja tehokasta jättiputkien torjuntaa. Viidessä vuodessa on tullut tutuksi Lahdenkin jättiputkien esiintymät, joita on tiedossa tällä hetkellä noin 300. Kaikkia tiedossa olevia paikkoja torjutaan ja tarkkaillaan eli työtä riittää vielä ennen kuin jättiputket on hävitetty kokonaan Lahdesta saati sitten koko Suomesta.

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14.06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Tunnistamista ja torjuntaa keväällä

Maanantai 8.5.2017 klo 11.26 - Miia Korhonen

Kevät on hyvää aikaa torjua haitallisia vieraskasveja. Ensimmäisiä kevään hommia minulla on ollut peitettyjen jättiputkikohteiden tarkistus. Peittämällä torjuttuja alueita täytyy käydä tarkistamassa muutaman kerran kesässä. Aina on mahdollista, että peite on päässyt kiinnityksistään irti. Tai sitten voi käydä niin kuin yhdessä peittämässäni kohteessa on käynyt eli kauriit tai peurat kulkevat peitteiden yli ja eläinten sorkat voivat tehdä reikiä peitteeseen. Jättiputkihan löytää kyllä pienemmänkin reiän ja lähtee kasvuun reikä kohdista, eli paikkausta tiedossa.

Tarkista peitetyt alueet heti keväällä. Tällä alueella paikataan eläinten sorkan reikiä peitteessä ja tietysti reiät on mahdollisimman hankalissa paikoissa...

Nyt on ihan parasta aikaa kaivaa jättiputkia pois. Maa on kosteaa ja ilma sopivan viileää työilmaksi, eikä hyttysistä vielä tietoakaan. Mikäs siinä on kaivellessa kun kuuntelee linnun laulua ja nauttii keväästä :) Muistettava on tietysti suojautuminen vaikka jättiputki onkin nyt pieni. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Kokemusta on…

Ylös kaivetut jättiputken juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jos tämä ei ole mahdollista pilko juuret pienempiin osiin ja kuivata / mädätä juuret jätesäkissä ennen kompostiin laittoa. Vaarana on, että kasvit lähtee kasvuun kompostissa.

 

Jättipalsami on myös hyvin tunnistettavissa nyt ja sitä voikin nyppiä heti keväällä pois jos vaikka omalle tontille sitä näyttää tulevan. Jättipalsamin juuret on pienet ja näin keväällä vielä erityisen pienet. Kasvijätettä ei paljoa tule ja sen voi tietysti toimittaa jätekeskukseen tai vaikkapa mädättää jätesäkissä ja laittaa sitten omaan kompostiin. Kun kasvijätettä laittaa omaan kompostiin on seurattava ettei kasvit lähde kasvuun kompostissa ja leviä sieltä.

Tunnista jättipalsamin taimi

Ja muistutuksena vielä, että jättiputki sekä jättipalsami leviävät siemenestä eli parasta olisi jos nämä kasvit saisi hävitettyä ennen kukintaa.

Yhtenä torjuntakeinona useammallekin kasville on peittäminen esimerkiksi mustalla muovilla tai pressulla. Keväällä peittäminen onkin helppoa kun kasvit eivät ole vielä kunnolla lähteneet kasvuun.

Aikaisin keväällä jättiputken kasvusto on matalaa ja peittäminen helppoa

Peittäessä täytyy muistaa ankkuroida peite hyvin maahan. Itse käytän puusta tehtyjä tikkuja peitteiden reunoilla, painoksi peitteen päälle kiviä, kaatuneiden puiden runkoja tms. mitä maastosta sattuu löytymään. Peitteen reunat voisi kaivaa maahan, mutta itsellä peitettävät alueet ovat useasti isoja ja hankalissa maastoissa joten peitteen reunojen kaivaminen maahan on liian työlästä. Jos leikkaa puun oksista tikkuja peitteen kiinnittämiseen, on hyvä muistaa, että tuoreesta puusta (esim. pajut) leikatut oksan pätkät maahan työnnettyinä saattaa lähteä juurtumaan ja kasvamaan. Tämä kannattaa muistaa eikä ainakaan kanukoista ja muista haitallisista vieraslajeista oksia leikata peitteen kiinnittämiseen… Muuten voikin olla uusi ongelma tiedossa kun peiton reunat kasvaa kanukka puskaa.

Ja puiden oksien leikkaaminen tikku tarkoitukseenkin vaatii maanomistajan luvan kuten myös haitallisten vieraslajien torjunta yleensäkin.

Jättiputki on hävitettävissä Suomesta kokonaan

Sunnuntai 27.11.2016 klo 7.29 - Miia Korhonen

Menneenä kesänä jättiputkea tuli torjuttua yli 200 kohteessa. Paras teho torjunnalla oli, kun torjuttavalle alueelle pääsi heti keväällä töihin. Keväällä maa on kosteaa ja kaivamista käytin torjuntakeinona monessa kohteessa. Mielummin sitä heiluu lapion varressa keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa tai vasta heräilemässä, ilma on mukavan viileää, maa on kosteaa, hyttysistä ei ole tietoakaan ja jättiputketkin ovat alle polven korkuisia. Tilanne onkin sitten ihan toinen heinäkuussa, jolloin on kauhea helle, maa kovaa, hyttysiä niin ettei eteensä näe ja jättiputki neljä metriä korkea…

Jättiputken taimia

Jättiputkikasvustojen peittäminen on keväällä, huhtikuun tienoilla nopeaa ja sitähän ihan mielikseen tekee. Muut kasvit eivät ole vielä nousseet ja jättiputket ovat vasta työntyneet esiin. Peittäminen kesä – heinäkuussa pistääkin sitten hikoilemaan vähän enemmän. Kasvustot täytyy niittää alas ja kasvijätettä tulee paljon. Peittäminen täytyy tehdä muutaman päivän sisällä niitosta, muuten niiton joutuu tekemään uudestaan. Niitetty jättiputkihan kasvaa viikossa noin 20 cm. Kevään tunnelmia ja aikaisesta peittämisestä voi lukea blogista: taistelu jättiputkia vastaan

Aloita peittäminen jo keväällä

Kaivajalle keveämpi toimenpide on pyörähara ja sen käyttöön tykästyin. Ongelmana tietysti on, että maasto täytyy olla sopiva, ei kivikkoa ja juurakoita. Pyöräharan käyttöä esittelinkin blogissa: lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Pyörähara jättiputken torjunnassa

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto voi toimia torjuntakeinona, mutta siinä kukintojen poiston oikea aikaisuus on tärkeää. Aiheesta kirjoittelin tarkemmin blogissa: jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Muistutuksena viime kesältä mieleen jäi, että työkoneiden mukana useat vieraskasvilajit voivat levitä. Nähtävissä oli, että jättiputkikin on paikoin levinnyt metsätyökoneiden mukana. Kuopiossa vieraillessani näin esimerkin siitä, että myös piennarniitto voi levittää jättiputkea, jos niiton tekee kukkivaan kasvustoon. Myös muut siemenestä leviävät lajit kuten jättipalsami ja komealupiini voivat levitä työkoneiden mukana.

Päälimmäiseksi menneestä kesästä jäi kuitenkin varmuus siitä, että jättiputki on hävitettävissä Suomesta kansallisen vieraslajistrategian määrittelemässä ajassa eli vuoteen 2025 mennessä. Hävittäminen vaatii vain järjestelmällistä ja valvottua torjuntaa sekä aitoa kiinnostusta asiaan. Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että kasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan. Pistetään siis stoppi jättiputken leviämiselle kaikki yhteistuumin!

Tutustu kansalliseen vieraslajistrategiaan!

Nyt tuntuu, että ainakin Lahden suunnalla talvi keikkuen tulevi… Ensilumi tuli aikaisin ja jättiputkikin taipui talven alla. Lumi kuitenkin suli pois, ilma lämpeni ja jättiputken taimet sinnittelevätkin sitten vielä kauniin vihreänä! Sitkeä kasvi.

Jättiputken taimi marraskuussa Lahdessa ensilumien sulettua pois

Jättiputkien kuulumiset

Torstai 16.6.2016 klo 18.14 - Miia Korhonen

Kevät meni hujauksessa ja juhannus on jo ovella. Keväällä jäi harmittavan vähän aikaa keksiä ja kokeilla uusia menetelmiä jättiputken torjuntaan. Nythän jättiputketkin ovat hujahtaneet pituutta ja tänä vuonna kukkivat ovat jo melkein pari metriä korkeita. Jättiputken kukintahan alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa elikkäs kohta saa ihastella (tai vihastella) jättimäisiä kukintoja.

Jättiputkien koealueella Lahdessa kokeilemani siementaimien peittäminen tiivistetyllä multakerroksella osoitti sen, että siementaimienkin kasvuvoima on valtava ja taimet kasvoivat multakerroksen läpi noin parissa viikossa. Minkä paksuinen maakerros estää jättiputken kasvun täytyisi vielä selvittää.

Kokeilen myös erilaisia peitteitä jättiputkelle. Viime keväänä alueella on peitetty jättiputkia kestopeitteellä ja Ökolys katekankaalla. Peitteet ovat estäneet hyvin jättiputken kasvun. Lisäksi koemielessä peitin jättiputkia kirkkaalla muovilla ja Biocovers, maatuvalla katekankaalla. Aikaisin keväällä olisi paras aika peittää jättiputket, silloin ei tarvitse niittää kasvustoa matalaksi. Kokeilujen aloitus kuitenkin venyi, joten ensimmäinen homma oli niittää jättiputken kasvustot. Niitetty jättiputki kasvaa nopeasti takaisin.

Niittoa ei tehdä siimaamalla tai raivurilla, koska niitä käyttäessä kasvinestettä roiskuu ympäriinsä. Viikatettakin käytettäessä täytyy suojautua, ettei kasvinestettä pääse iholle. Jos kasvinestettä joutuu iholle, niin iho täytyy huuhdella pikaisesti vedellä. Tästä syystä minulla on aina autossa ja myös repussa vettä mukana. Vaikka kuinka varoo ja tietää jättiputken vaarat, niin silti voi sattua vahinko. Parasta varautua ennakkoon.

Niiton jälkeen voi peittää alueen. Myös terävät kivet, oksat ym. kannattaa poistaa, jotta ne eivät riko peitettä. Jättiputkihan löytää tiensä ulos peitteen alta pienestäkin raosta.

Läpinäkyvällä muovilla peitetty alue

Viime vuonna keväällä peitetyn alueen alta ei löytynyt syksyllä muuta kuin Saku-sammakko ja kotiloita.

Kotilot hyötyvät jättiputkesta, koska siinähän riittää syömistä. Kotiloita ei tunnu haittaavan jättiputken kasvineste.

Kuvasta näkee hyvin jättiputken lehden reunan, joka on voimakkaan sahalaitainen ja liuskoittunut. Olen kuullut sanottavan, että jättiputken lehti näyttääkin jo vihaiselta ja tämähän pitää paikkansa. Ei tee mieli koskea. Otan kesän mittaan paljon kuvia ja yritän koostaa myös kuvista jonkinlaista posteria tai näyttelyä, jossa näytetään Suomessa luontaisesti esiintyvien putkilokasvien ero jättiputkeen verrattuna. Useasti on kysytty, miten jättiputken erottaa koiran- tai karhunputkesta. Erohan on selvä kun sen kuvilla havainnollistaa. Myös muista haitallisista vieraskasvilajeista kerään kuvasarjoja ja rakentelen niistä valokuvanäyttelyitä.

Jättiputkien perhe

Tässä kuvassa näkyy hyvin jättiputkien kasvu. Pienet siementaimet kasvaa ensimmäisenä vuotenaan isompien lehtien alla turvassa. Seuraava kerros on toisen vuoden kasvua ja kaikkein korkeimpana kasvaa kukkimaan lähtevät kasvit.

Jättiputket aloittavat tosiaan kukinnan pian ja siementen kypsyminen ja maahan pääsy täytyy estää. Kukintojen poiston ajankohdan tärkeydestä kirjoittelen kuvien kera vielä myöhemmin. 

Jättiputketonta kesää!

Taistelu jättiputkia vastaan

Lauantai 23.4.2016 klo 16.03 - Miia Korhonen

Jättiputkien koealueella Lahdessa jättiputki on lähtenyt kasvuun, mutta on vielä kovin pientä. Toisissa paikoissa sitä vastoin jättiputki on jo hurjassakin kasvussa.

Lahdesta löytyy varmasti yksi kesän hankalimmista torjuntakohteista. Maasto on hyvin märkää ja jättiputki viihtyy siellä erinomaisesti (myös jättipalsami tykkää tästä paikasta). Alueella ei haluta käyttää torjunta-aineita, joten lapiot aseena on jo useana päivänä jättiputkea kuritettu. Isoja alueita myös peitetään. Kokeiluun otettiin maatuva katekangas ökolys. Kankaan käytöstä jättiputken torjunnassa ei ole pidempiaikaista kokemusta. Viime kesänä sitä kokeilin jättiputkien koealueella ja ainakin viime kesänä kangas esti jättiputken kasvun.

Peittämistä kun mietin, niin tärkeänä asiana oli, että kangas on biohajoava ja kompostoituva. Seuraavat vuodet näyttää miten kangas toimii jättiputken torjunnassa. Perinteisesti jättiputkella käytetään peittämiseen muovia ja se onkin tehokasta. Tälle alueelle muovi ei soveltunut. Kangas kiinnitettiin pitkillä puutapeilla ja peitteen päälle laitettiin alueella kaatuneita puiden runkoja ja kiviä. Peitteen kiinnitykset tarkistetaan useampaan kertaan kesän aikana.

Pienet jättiputkien taimet on helppo kaivaa pois.

Tällä kyseisellä alueella ongelmana on, että kukkivia jättiputkia on ollut kymmeniä ja alueen poikki menee laskuoja, jonka seinämät ja pohja on täynnä jättiputken siemeniä. Alue on hankala kulkuista ja upottavaa muta / savi pohjaa. Paikat, joissa tiedetään olevan maaperässä jättiputken siemeniä kannattaa peittää, jos alue soveltuu sellaiseen. Siemen säilyy itämiskykyisenä ainakin 8 - 10 vuotta.

Jättiputki viihtyy kosteillakin paikoilla

Jättiputkien hävittämiseen kokonaan tältä aluuelta menee useita vuosia. Torjuntaa tehdään useaan kertaan kesällä kaivamalla esiin tulevat jättiputket pois. Ja torjunnassahan tärkeää on suojautuminen!

Kukkineet jättiputket kuivuvat pystyyn ja erottuvat ympäristöstä.

Jättiputki haittaa tämän alueen käyttöä, mutta löytyy alueelta kuitenkin hienoja väriläiskiä näin keväällä!

Näsiä kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin keväällä

Alueille, joista Luontoturva torjuu jättiputkea jätetään asiasta kertovia kylttejä

Jättiputken torjunnasta ja jättiputken torjuntaan keskittyvästä koealueesta kertoilen tässä blogissa ja aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin jo kertonut suojautumisen tarpeellisuudesta torjuntaa tehdessä. Myös kuvia jättiputkesta on edellisissä kirjoituksissa sekä Luontoturvan sivuilla olevassa valokuva-albumissa.

Ongelmallisista kasveista kirjoittelin myös Nekon blogiin.

Nyt kannattaa tarkkailla omaa pihaa ja ympäristöään ja rynnätä ongelmallisten kasvien kimppuun heti, kun ne lähtevät kasvuun!

Kevään ensimmäiset jättiputket torjuttu kaivamalla

Maanantai 18.4.2016 klo 23.01 - Miia Korhonen

Kevään ensimmäiset jättiputket on torjuttu kaivamalla!

Jättiputki on aloittanut hurjan kasvunsa huhtikuussa

Jättiputken torjutatapaa kannattaa miettiä ja käyttää mekaanista torjuntaa, kuten kaivamista tai peittämistä aina kun se on mahdollista. Torjunta täytyy tehdä vastuullisesti ympäristönäkökohdat huomioiden. Torjuntakeinoksi valikoitui nyt siis kaivaminen. Kuulostaa simppeliltä ja periaatteessa onkin, mutta käytännössä asiat ei aina olekaan niin helppoja... Alue on melkoisen märkää ja kuraan upposikin reilusti nilkkoja myöden. Saappaita sai käsin repiä irti mudasta, muuten olisi matka jatkunut sukkasillaan :)

Torjunnassa on muistettava, että jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Pientäkin jättiputkea käsitellessä täytyy siis muistaa suojautua!!

Vanhemmalla jättiputkellahan on porkkanan mallinen paalujuuri ja joitain pienempiä sivujuuria. Paalujuuri on noin ranteen paksuinen ja se pitäisi saada poikki 20 cm syvyydeltä. Rapa roiskui korvia myöden, kun iskin lapiota kuraan. Jättiputki viihtyy erinomaisesti vetisessä kuraisessa paikassa. Mutanaamio kuulemma kaunistaa, joten tulipa hoidettua nuo kauneus asiatkin samalla...

Ylös kaivettu erittäin kurainen jättiputki

Jättiputki silmä harjaantuu nopeasti ja pienimmätkin jättiputkien taimet ja alut rupeaa havaitsemaan parin harjoituskerran jälkeen. Ympäristöään kannattaakin seurata ja opetella tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja. Jättiputkenkin torjunta kaivamalla tai peittämällä on helpompaa mitä pienempi kasvi on. Nyt muu kasvusto ei ole vielä lähtenyt kunnolla kasvuun, joten jättiputket ja muutkin vieraslajit, kuten jättipalsamin, erottaa hyvin.

Opettele tunnistamaan ja torjumaan jättiputki

Jättiputken kaivaminen puiden läheltä voi olla hankalaa, jos puiden juuria on kaivettavalla alueella paljon. Tällaisen kohteen voisi peittää melko pienellä muovillakin tai vaikka kestopeitteellä. Peitteen täytyy olla niin vahvaa, että se kestää paikoillaan ainakin pari vuotta repeilemättä. Tällaiseen paikkaan muovin reunoja voi olla vaikea kaivaa maan sisään, joten kiinnittämiseen voisi käyttää metallisia piikkejä, kiviä tai miksei peittämisen voisi tehdä myös vanerilevyllä, jonka päällä on painoja. En ole testannut tuota vanerilevyä, mutta luulisi toimivan. Täytyykin testata koealueella Lahdessa!

Nyt ei muuta kuin silmä käteen, ympäristöä tutkimaan ja torjumaan jättiputkea ja muita haitallisia vieraslajeja!

Jättipalsami olisi pieneltä alalta helppo kitkeä nyt pois. Juuri on hento ja jos avittaa vähän istutuslapiolla niin varmasti irtoaa.

Jos jättipalsamia havaitsi viime kesänä jossain tietyllä alueella kannattaa samaa aluetta tarkkailla keväällä. Alueella varmasti näkyy tällaisia pieniä, kauniita taimia. Jos alue ei ole mahdottoman suuri, kannattaa taimet nyppiä pois sitä mukaan kun niitä tulee, niin pääsee jättipalsamistakin eroon.

Kuivata pois nypityt taimet tai mädätä ne jätesäkissä ennen kompostiin laittoa, ettei jättipalsami jatka elämää kompostissa. Älä vie puutarhajätettä luontoon, ylös kaivettu kasvi voi jatkaa elämää paikalla johon puutarhajäte on viety ja aiheuttaa siellä haittaa. Jos jokin kasvi on ollut ongelmana omalla pihalla, on se todennäköisesti sitä muuallakin. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana siirtää siis ongelman muille.

Jättipalsamin taimet on keväällä niin kauniita!