Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Luontoturvan kesä

Sunnuntai 18.6.2017 klo 20.25 - Miia Korhonen

Nyt on saanut nauttia auringosta ja vesisateesta vuorotellen. Jättipalsamien kitkentä on sujunut säässä kuin säässä!

Jättipalsamilla on pienet juuret ja kasvi onkin helppo kiskaista irti juurineen. On hyvä muistaa, että katkaistu jättipalsami voi tehdä nopeasti uutta kasvua joten onkin parempi jos kasvin saa juurineen irti.

Katkaistu jättipalsami voi tehdä uutta kasvua,  kitke kasvi juurineen

Jättipalsami irtoaa helposti juurineen

Vesisateesta viis, tunnelma on tärkeintä jättipalsamin kitkemisessä!

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sillä on pienet juuret, joten kitkeminen onnistuu hyvin. Hankaluuden tuo se, että usein jättipalsami kasvaa melkoisessa ryteikössä ja liikkuminen saattaa olla hankalaa. Parhaimmaksi välineeksi on nyt osoittautunut kauppojen kestokassit, ne eivät repeä hankalassakaan maastossa ja kestävät hyvin kitkentäjätteen painon. Lisäksi ne on helppo huuhdella puhtaaksi ja käyttää uudelleen.

Kitkemis tunnelmaa Lahdesta.

Jättipalsamin lisäksi jättiputkeakin riittää ja sitä olenkin torjunut nyt ympäriinsä. Tyypillistä jättiputkelle on että sen näkee "lapa pystyssä" . Olen saanut mukaan torjuntaan kaimani eli Miian ja kun etsimme jättiputkea hän osuvasti huuteleekin jättiputkelle: heiluta tädille :D

Jättiputki "lapa pystyssä" viitapihlaja-angervon seassa. Kannattaa muuten pysähtyä miettimään mihin istuttaa viitapihlaja-angervoa ettei käy kuten tässä kuvassa. Viitapihlaja-angervo karkaa helposti käsistä ja siitä tulee pihan harmi, joka ei sitten tunne tonttien rajoja, vaan valtaa naapurinkin puolen. Viitapihlaja-angervo on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ota siis aina selvää kasvista ennen kuin istutat sen! Vieraskasvilajeista puutarhassa kirjoittelin blogissa jo aikaisemminkin.

Tatarta luonnossa olen kuvannut useassa paikassa ja siitä olenkin huolissani. Selkeästi isoin osa kyselyistä, jotka minulle tulevat, koskevat tatarta eikä missään hyvässä mielessä. Pihalle istutetuista isoista tattarista kuten japanintatar, jättitatar sekä laavaröyhytattaret tuntuvat aiheuttavan ongelmia. Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, aiheesta lisää www.vieraslajit.fi .

Japanintatar kävelypolun vierellä Lahdessa

Japanintatar on maailmalla aiheuttanut isoja ongelmia ja niistä voi lukea mm. Rawstory sekä Mirror

Muutamissa paikoissa olen tavannut myös etelänruttojuurta, joka karkaa helposti istutuspaikaltaan tai sitten kasvi on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Etelänruttojuuri leviää juurella.

Tällä kuvan alueella valtaa alaa etelänruttojuuri, jättitatar, jättipalsami ja terttuseljakin näyttää viihtyvän.

Ja se mikä aina jaksaa ihmetyttää on, että miksi ihmiset vievät kaikenlaista jätettä luontoon... Törmäsin tässä hiljattain tällaiseen näkyyn

Pellon laitaan oli tuotu terraario, jossa oli mukana kaikki tykötarpeet kuten liskon ruokaa, ruokakuppi ja vielä lämmityskivikin. Toivottavasti ei ole tumpattu lisko parkaakin Suomen luontoon... En löytänyt terraariosta kuin punaselkähaiskiaisia, jotka ovat raatokuoriaisia ja hyvinkin yleisiä luonnossa.

Punaselkähaiskiainen

Kaikenlaista mielenkiintoista siis luonnosta on taas löytynyt! Juhannus on kohta käsillä, nautitaan siis kesästä!