Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kurtturuusu talvella

Torstai 29.2.2024 klo 15.49 - Miia Luontoturva

Useana vuotena olen talvella kirjoitellut ja laittanut kuvia Luontoturvan sivuille kurtturuusun pensaista ja pitäähän päivitys niistä tehdä tänäkin vuonna.

Tässä vanhassa kurtturuusujen pensasrykelmässä on talvellakin paljon marjoja eli kiulukoita ja niiden sisällä siemeniä. Toissa talvena laskin yhdessä kiulukassa olleen 91 siementä ja kun siementen itävyys on melkoisen hyvä, niin potentiaalisia uusia kasvin alkuja on tässä pensasrykelmässä paljon... Vuodelta 2022 talven kurtturuusu kuulumisia voi lukaista tästä.

Yhdessäkin kurtturuusun marjassa eli kiulukassa on paljon siemeniä

Kurtturuusun tunnistamisesta olen kirjoitellut useaan otteeseen, parin vuoden takaista juttua kuvineen voi vilkaista tästä.

Ja miksi kurtturuusu onkaan luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, niin siitä voi kertauksena lukaista juttua tästä.

Maaliskuu on jo ihan ovella eli kevätkin se tekee tuloaan, leppoisaa kevään odotusta!

Metsämieltä luovuudella

Perjantai 16.2.2024 klo 8.46 - Miia Luontoturva

Luovuus on viime vuosina tullut yhä vahvemmin elämään mukaan ja metsämieli- ajatukseen tutustuttuani luovuus lähti vallan lentoon :) Valokuvaus ja tunteiden esiintuonti valokuvien, maalauksien ja tekstien kautta oli hautautuneena monta vuotta, mutta nyt siihen on taas uutta puhtia.

Haitallisten vieraskasvien torjunta vie kyllä luonnon ääreen, mutta siinä kun jättimäisten jättiputkien kanssa taistelee sadeasupäällä hiki roiskuen, niin siinä sisäinen zen ottaa lopputilin ja luovuus tuppaa jäämään vähän taka-alalle :)

Päätoimena on edelleen vieraslajit, mutta pieniä sivupolkujakin on suunnitteilla.

Lahdessa, Kahvisaaressa, pidän yhteistyössä kaupungin kanssa 19.6.24 klo 17.30 - 19 ilmaisen luovuutta luonnosta hetken. Kahvisaari on kaunis paikka, joka varmasti laittaa luovuuden kukkimaan ja mielen rauhoittumaan! Ja vesisamoilijoille kiitos, että tällainen saadaan järjestää Kahvisaaressa, jossa on heidän retkimelontatukikohta! Tästä tulee tarkempaa mainosta myöhemmin.

Lahden kirjastoihin on tulossa myös luontoon, luovuuteen ja rauhoittumiseen liittyvä näyttely

Kärpäsen kirjasto 3 - 29.4.2024 (Kasakkamäentie 16)

Launeen kirjasto 1 – 17.5.2024 (Aurakatu 11)

Ahtialan kirjasto 4 – 27.6.2024 (Alasenkatu 2)

Lahden kaupunginkirjasto 1 - 30.7.2024 (Kirkkokatu 31)

Luonnosta luovuutta ja jaksamista arkeen. Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja luovuus puhkeaa kukkaan. Valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Lisätietoa Miia Korhonen 050-9117782 miia.korhonen@luontoturva.com

Ja Lahdessa, Villähteen autokorilla Lounaskorissa on vielä helmikuun ajan Luovuutta luonnosta näyttely laajempana, kuin mitä kirjastoihin pystyy viemään.

Luovuutta luonnosta näyttely 1-28.2.2024 Lahti

Keskiviikko 31.1.2024 klo 17.45 - Miia Luontoturva

Viime vuodet on tullut liikuttua paljon luonnossa ja siellä on kerennyt haitallisten vieraskasvien lisäksi ihmetellä kaikkea muutakin.

Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja myös luovuus pääsee tulemaan esiin. Metsämieli- ohjaaja koulutuksessa vahvistui ajatus siitä, että luonnossa mieli lepää ja rauhoittuminen antaa tilaa uusille ajatuksille.

Olen aina toivonut, että osaisinpa maalata. Luonnonlahjakkuutta ei taidemaalariksi edelleenkään ole, mutta oman elämän taiteilijaksi voi ryhtyä kuka vain!

Jokaisella on oma tapansa ilmaista itseään, tunteitaan ja tehdä omaa taidettaan eikä siinä ole vääriä tapoja. Täytyy vain uskaltaa päästää omista uskomuksistaan irti ja tuoda itsensä näkyväksi omalla tavallaan.

Minulla se tarkoittaa useimmiten värikästä värien sotkemista ja kaikenlaista askartelua, elämä ei ole niin vakavaa.

Maalaan sydämiä hönkiviä lohikäärmeitä ja olen oman elämäni kukkahattutäti, teen napeista koiria ja kissoja ja valokuvaan ympäröivää luontoa. Joskus tunteet ja ajatukset voivat tosin näkyä synkkinäkin väreinä ja myös ikävät tunteet saa tehdä näkyväksi.

Joskus kun mikään ei onnistu ja mieli maata viistää, voi olla paikallaan vaihtaa näkökulmaa ja siihenkin voi saada ajatuksia luonnosta.

Kaikenlaisia askarruksia on kertynyt niin paljon, että tein niistä Luovuutta luonnosta näyttelyn, joka on esillä Lahdessa Villähteellä lounaskahvila Lounaskorissa (Koritie 2 B, 2 kerros) 1-28.2.2024. Näyttelyn tiedot menoinfossa.

Iloa, väriä ja valoa elämään!

Vieraskasvien leviäminen rakentamisessa

Keskiviikko 10.1.2024 klo 16.29 - Miia Luontoturva

Ulkona liikkuessa tulee katseltua aina ympäristöä työnäön kautta, vaikka lomalla olisikin 😊 Tänään katselin aluetta, jonne on kaavoitettu tontteja ja rakentaminen siellä alkaa jossain vaiheessa. Heti pistin merkille, että alueella on paljon lupiinia, sen kun pystyy näin talviseen aikaankin näkemään. Viime kesänä kukkineiden lupiinien kuivuneet varret törröttivät hangessa hyvin tunnistettavina. Siemenkodan karvatkin näkyvät hyvin ja herneen palon muotoinen ”tasku”, jossa siemenet kehittyvät ja siementen kypsyessä palko poksahtaa auki roiskasten siemenet maahan.

Tuossakin kasvissa, jonka kuvasin on ollut varmaankin yli 100 siementä ja kuivuneita varsia näkyi kymmeniä ellei satoja. Eli maassa on melkoinen siemenpankki.

Rupesin miettimään, että mitä tapahtuu siemenille siinä vaiheessa, kun aluetta ryhdytään rakentamaan. Maanpinta on kuorrutettu siemenillä ja kun alueelle tulevat ensimmäiset työkoneet, on varmaa, että niiden renkaisiin / telaketjuihin siemeniä tarttuu. Siitä sitten siemenet voivat siirtyä koneiden mukana kauemmaksi alueella ja myös seuraavaan työkohteeseen. Alueella voidaan liikkua myös jalan tehden vaikkapa mittauksia ja erilaisia merkintöjä maastoon. Kosteasta myllätystä maasta tarttuu helposti siemeniä kengän pohjiin, josta ne voivat siirtyä seuraavaan kohteeseen tai vaikkapa kotipihaan. Maata kun ruvetaan siirtelemään rakennusvaiheessa siirretään samalla lupiinin siemeniä, jotka lähtevät kasvuun siellä minne siirretyt maat päätyvät. Toki alueella loikkii jänöjä ja sorkkaeläimiäkin näkyy liikkuvan, voihan siemenet siirtyä vaikka jönönkin varpaan välissä eteenpäin.

Haitallisia vieraslajeja ei enää myydä, mutta ne leviävät edelleen ja olisikin tarpeellista tiedostaa miten kasvit leviävät ja miten niiden leviämistä voisi ehkäistä. Mielessä kävi sekin, että kunnat voisivat kartoittaa vieraslajien varalta tontit, jotka ovat myynnissä ja jakaa tietoa siitä mitä kasveja tontilla on havaittu ja miten tulevat onnelliset kiinteistön omistajat voivat sitten kyseisiä vieraskasveja torjua. Ja tietysti urakoitsijoille myös tietoa, mitä vieraskasveja on havaittu, miten ne leviävät ja miten rakennusvaiheessa voidaan vähentää leviämistä. Mitenhän saisi kunnat ja rakennuspuolen innostumaan tästä…

Metsämieli, Luontoturvan uusia kuvioita

Maanantai 6.11.2023 klo 8.55 - Miia Luontoturva

Torjuntojen maastokausi on tältä vuodelta lopussa ja nyt on taas aikaa hengähtää ja miettiä tulevaa. Muutoksia onkin tulossa ensi vuodelle omaan ja Luontoturvan tekemiseen.

Vieraslajit ovat edelleen työssä mukana, mutta käytännön torjunta töitä vähennän. Pääpaino tekemisessä tulee olemaan vieraslajien asiantuntijatyössä (luennot, torjuntasuunnitelmat, tiedotus, opastus yms.), mutta myös uusia juttuja on tulossa.

Viime vuosina itse olen oppinut arvostamaan rauhoittumista ja luonnosta sekä luovuudesta saatavaa voimaa ja nyt onkin minulla metsämieli ohjaaja koulutus menossa ja olen menossa opiskelemaan myös taiteen käyttämistä apuna omassa hyvinvoinnissa ja myös sen ohjaamista muille.

Eli vieraslajien parissa tehtävän työn lisäksi Luontoturva ryhtyy tekemään myös metsämieli ajatusta mukaillen ohjausta eri ryhmille. Tästä voi kysellä lisää miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782.

Uusien tuulien voimalla loppuvuoteen!

Tataren torjunnasta kokemuksia

Perjantai 21.7.2023 klo 19.07 - Miia Korhonen

Japanin- ja sahalinintatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi ja näistä kasveista on tänäkin kesänä tullut paljon kyselyjä ja monen kanssa olen aiheesta puhunut.

Tatar on hankala hävitettävä syvän ja laajan juuristonsa vuoksi. Japanintatarta ei Suomessa ole käytetty niin paljoa puutarhankasvina kuin Britaniassa, jossa kasvin leviäminen on paljon suurempi ongelma kuin meillä. Britanian lehdissä on kirjoitettu jo vuosia japanintataren ongelmallisuudesta ja hankala kasvihan se onkin, eikä sitä kyllä mielellään tontilleen ottaisi. Kokonaan kasvin hävittäminen vie vuosia, mutta jos tuo riesa omalla kohdalla on, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain kasvi.

Moni japanintataresta lukenut menettää yöunensakin, kun kaikenlaiset kauhukuvat valtaa mielen, uniin tulee karmiva kasvi, joka luikertelee taloon sisään ja istuu joku aamu kahvia juomassa keittiönpöydän ääressä…

Ennen kuin rupeaa harkitsemaan asunnon myyntiä tataren vuoksi, niin kannattaa pistää paperipussi päähän ja hengitellä tovin 😊 Ei hätää, kyllä japanintatarenkin kanssa pärjää, jos pakko on ja töitä sen hävittäminen vain vaatii.

Ensimmäinen ohje on, että tunne vihollisesi. Japanin- ja sahalinintataren torjuntaa ei voi tehdä vähän sinne päin, siinä täytyy olla ihan tosi mielellä liikkeellä. Ensi alkuun tuntuu, että kun torjuntaa rupeaa tekemään, niin kasvi vallan riehaantuu ja niin se tekeekin. Kun kasvustoa kurittaa vaikka alas leikkaamalla tai peittämällä, niin kasville tulee hätä, että nyt lähti henki ja se rupeaa pukkaamaan uutta kasvua kauhealla vimmalla. Tataren juuri on voinut vuosien saatossa levittäytyä maan alla useiden metrien päähän emokasvista ja hengen hädässä se työntää kauimmaisistakin juurista piipat maanpinnalle. Siinä on sitten ihmislapsi kauhuissaan, että nyt se perkele valtaa koko tontin ja vielä naapureidenkin. Mutta. Juuri tässä kohdassa hengitetään, kääritään hihat ja ryhdytään taistoon.

Itse olen tehnyt erilaisia torjuntakokeiluja japanintatarelle jo vuosien ajan. Yhdessä paikassa olen leikannut kasvustot oksasaksilla maanrajasta poikki vuodesta 2017 alkaen.Alkuun leikkasin kasvuston 4 kertaa kesässä, mutta nykyään leikkaan sen kahdesti kesän aikana maanrajasta ja tässä oma kokemus on, että uutta kasvua tulee vähemmän, kun kasvin leikkaa aivan maanrajasta. Jos leikkaa kasvin vaikka 10 cm tapille, niin uutta kasvua tulee nopeammin. Nyt 2023 kasvusto on harventunut ja kasvaa enää ohuina piippoina siellä ja täällä. Oma kokemus on siis se, että kyllä tatarenkin kasvun saa taantumaan jatkuvalla alas leikkauksella, mutta siihen saa varata aikaa ainakin 10 vuotta.

Japanintataren leikkaamista maanrajasta

Tatar alueiden peittämisiä olen tehnyt useita, ongelmana tahtoo olla se, että tatar puskee peiton ulkopuolelta kasvuun ja silloin täytyy vain peittoa jatkaa tai kaivella / leikata peiton ulkopuoliset kasvit pois. Tätäkin joutuu tekemään vuosikausia.

Mitään helppoa tapaa en tiedä tataren hävittämiseen olevan, keinot on samat kuin usean muunkin kasvin eli jatkuva alas leikkaus, peittäminen, kaivaminen ja jos kemiallista torjuntaa käyttää niin glyfosaatti. Ja se täytyy muistaa, että tatar leviää juuren paloistakin eli jos kaivamiseen ryhtyy niin ensin täytyy kysyä oman alueensa jäteasemalta ohjeet siitä, mihin toimitetaan maa-aines, jossa on tataren juuren paloja, koska tällaista maa-ainesta ei saa käyttää missään kasvin leviämisen riskin vuoksi eikä varsinkaan viedä muiden riesaksi kottikärryn matkan päähän luontoon.

Itse käytän kaikkia mekaanisia menetelmiä täydentämään toisiaan. Olen joskus kirjoittanut, että mielummin torjuisin jättiputkea kuin japanintatarta ja se pitää edelleen paikkansa, mutta harvoin pääsee valitsemaan. Yritän ajatella positiivisen kautta, onneksi tatar ei sentään leviä siemenistä eikä se aiheuta palovammoja, toisin kuin jättiputki! Eli jotain hyvääkin siitä löytyy 😊 Niinpä pakkaan oksasaksia mukaan, kiristän hikinauhan, kumarran japanintatarelle kunnioittavasti, pätkin koko kasvin taas maan tasalle ja huikkaan, että nähdään taas muutaman viikon päästä. Vuosien mittelön jälkeen minä olen selvästi voitolla!

Että tsemppiä ja jaksamista kaikille, jotka painivat tataren hävittämisen kanssa! Vuodelta 2017 voi lukea sen kesän muistoja tataresta.

Lahdessa torjutaan jättipalsamia

Perjantai 21.7.2023 klo 17.34 - Miia Korhonen

Lahdessa on tehty jättipalsamin torjuntaa useilla kymmenillä alueilla kesän ajan. Torjuntaa on tehty murskaamalla kasvit koneellisesti ja paikat joihin koneella ei ole päässyt, on tehty käsin siimaleikkureilla. Paras torjunta-aika on ennen kasvin kukintaa tai kukinnan alkuvaiheessa.

Jättipalsamin torjunnassa haasteena on, että liian ylhäältä katkaistu kasvi voi jatkaa kasvua ja tehdä uuden kukinnon. Tämän vuoksi torjuttavilla alueilla täytyy käydä useampaan kertaan kesän aikana.

Jättipalsami leviää siemenistä ja torjunnassa tärkeintä on estää uusien siementen maahan pääsy.

Lupiinia torjutaan samalla menetelmällä kuin jättipalsamiakin, tärkeää on työn oikea-aikaisuus. Silloin kun jättipalsamiin on jo muodostunut siemenkodat sekä siemenet ja lupiiniin on muodostunut siemenpalot, on torjunta niittämällä liian myöhäistä.

Lupiini leviää siemenistä

Jos torjuntaa tehdään siinä vaiheessa, kun siemenkodat / siemenpalot ovat muodostuneet, niin ne kerätään jätesäkkiin ja toimitetaan jäteasemalle, pienet määrät voi laittaa omaan sekajäteastiaan. Lahdessa, Salpakierron jäteasemalla Kujalassa, on vieraskasveille tarkoitettu erillinen lava, jonne kasvien siemenet voi laittaa jätesäkeissä.

Koululaisille vieraskasvit tutuksi

Perjantai 26.5.2023 klo 15.31 - Miia Korhonen

Lahdessa vieraslajien tietoa on viety jo useana vuotena kouluihin ja tänäänkin talkoiltiin Merrasojan varrella. Jättipalsami oli vielä pientä, mutta sitäkin hyvin löydettiin.

Lupiini taisi olla kaikille tuttu kasvi tai ainakin se nyt tuli tutuksi. Kaivettiin lupiinin juurakko ylös, jotta nähtiin juuressa olevat typpinystyrät, joiden avulla lupiini muuttaa maaperää itselleen suotuisaksi, rehevämmäksi.

Luovuuttakin heräteltiin ja mietittiin mitä voisi tehdä kuivuneista karhunköynnöksen ”liaaneista”.

Ideoitahan tuli hurjasti, kuivunut karhunköynnös taipuu hyvin vaikka kranssipohjaksi, pöytäkoristeeksi, rannerenkaaksi, linnunpesäksi, pääsiäiskoristeeksi…. Luovuutta luonnosta taisikin tulla päivän teemaksi 😊

Jättiputken torjujan normipäivä

Tiistai 16.5.2023 klo 17.18 - Miia Korhonen

Tällaseltä näyttää jättiputken torjujan normipäivä, ei ole vielä jättis hävitetty Suomesta.... Eikä tällä menolla saadakaan hävitettyä, rahaa ja tekijöitä tarvitaan torjuntaan. Ja jättiputkihan on vaan se yksi laji, joka pitäisi hävittää.

Ongelmallisempia on sellaiset kohteet, jossa on useampi maanomistaja ja kaikki eivät kiinteistöillään torjuntaa tee. Se vähän rupiaa turhauttamaan, että itse yrittää asiakkaalle löytää pienimmätkin jättiputket mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sitten ympäröivillä alueilla toisten kiinteistöillä jättiputket rehottavat :(

Siemenethän ei kiinteistöjen tai kuntien rajoja kunnioita vaan leviävät niistä piittaamatta. Meillähän on vieraslajilaki- ja asetus, mutta tällä hetkellä ei taida olla resursseja sen valvontaan kovinkaan paljoa, mutta ehkä siihenkin tulee muutosta. ELY on valvova taho tässä asiassa.

Nyt on kyllä ihan paras aika torjua jättiputkea, se näkyy maastossa jo kauaksi, mutta on vielä sen verran matalaa, että sitä on mukava kaivaa ja käsitellä. Ja hyttysiä ei ollut kuin muutama, mutta eiköhän sekin tilanne kohta muutu...

Jättiputken varsi on melko hyvä tuntuomerkki kasville eli karvainen ja punavihreän laikukas.

No, mahtuuhan päiviin onneksi muutakin ihasteltavaa kuin jättiputket, tässä valon leikkiä ja ihanaa vihreyttä!

Kevät on taittumassa kesään, nautitaan elämästä tässä hetkessä!

Jättiputken siemen

Torstai 27.4.2023 klo 15.35 - Miia Korhonen

Tuli taas tänään mieleen, että on tuo jättiputki aikamoinen kasvi!

Löysin viime kesänä kukkineen jättiputken ja kasvin ympäristössä oli siemeniä maassa, joita sitten raappasin pintamaan kanssa pussiin, että tulisi ainakin vähän vähemmän jättiksen taimia. Lopuksi peitin vielä kukkineen kasvin ympäristön muutamien neliöiden alueelta, että maahan jääneet siemenet eivät pääsisi kasvuun tulevinakaan vuosina. Alue on niin hankalasti torjuttava kohde, että peittäminen oli siinä paras menetelmä.

Siinä kun jättiputken siemeniä ihmettelin, niin huomasin yksilön, jossa oli jo alkeisjuuri lähtenyt kasvuun. Siemen itsessään sisältää kaikki tarvittavat ravinteet ja niiden voimalla se jaksaa tehdä alkeisjuuren, joka kiinnittää kasvin maahan. Siitä sitten parissa vuodessa kasvaa tuollainen jättiläinen! Ihmeellinen on elämä :)

Pienestä lähtee jättiputken kasvu. Ja noita siemeniä yhdessä kukkivassa kasvissa voi olla useita kymmeniä tuhansia.....

Kevään ensimmäiset haitalliset vieraskasvit kasvussa

Maanantai 24.4.2023 klo 16.15 - Miia Korhonen

Toiset bongailee näin keväisin lintuja ja minä haitallisia vieraskasveja :) Tänä vuonna kevät on selkeästi aikaisemmassa kuin viime vuonna ja kävinkin jo kuopasemassa juurineen pois ensimmäiset jättiputken siementaimet.

Jättiputken siementaimia käsitellessä kannattaa muistaa, että myös nämä pienokaiset sisältää kasvinestettä, joka iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa kivuliaitakin palovammoja. Kokemusta on....

Jättipalsamikin oli jo lähtenyt kasvuun lämpimässä ja kosteassa paikassa.

Jättipalsamin taimet voi jo nyt nyppästä juurineen pois.

Etelänruttojuuri on vakio tuttavuus keväisin ja tuosta kukinnostahan sen nyt hyvin tunnistaa. Ensin tulee kukinto ja vasta sitten lehti. Samaan tyyliin kuin leskenlehdelläkin.

Etelänruttojuuri on kevään ensimmäisiä kukkijoita.

Lupiini on myös niitä ensimmäisiä kasvuun lähtijöitä ja usein kasvien lähistöllä on talven yli pystyssä säilyneitä kuivuneita lupiinin varsia, joissa on siemenpalot vielä kiinni.

Lupiinin lehti on kaunis ja huomiota herättävä keväällä, kun se lähtee aikaisin kasvuun. Nythän maa olisi kostea ja useissa paikoissa kaivaminen sujuisi paremmin kuin kesän kuivuudessa ja kuumuudessa. Lupiininkin voisi jo kaivaa juurineen pois.

Joka kevät olen päivitellyt Luontoturvan blogiin ensimmäiset kasvuun lähtijät ja niistä onkin helppo tarkistaa mihin aikaan on kevät alkanut minäkin vuonna :) Viime keväänä kirjoittamastani blogista voit kokeilla tunnistatko haitalliset vieraskasvit keväällä, juttua siitä voi lukaista tästä.

Maansiirrot ja haitalliset vieraskasvit

Perjantai 24.3.2023 klo 8.28 - Miia Korhonen

Usealle taholle olen ollut puhumassa haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä ja aihe tuli taas mieleen, kun kevät rupeaa ottamaan niskalenkkiä talvesta ja lumi sulamaan.

Hyvä esimerkki aiheesta näkyy tässä kuvassa, jonka nappasin paikan ohi kulkiessani. Tällä alueella ei lupiini vielä ole laajana ongelmana, mutta kohta on. Muuntajan myötä alueelle on tuotu maa-aineksia ja nyt on havaittavissa lupiinin leviäminen muuntajan ympärillä.

Lumen alta paljastuu lupiinin viime vuotiset varret ja tyhjät siemenpalot kertoen sen, että maa-ainekset on yksi iso haitallisten vieraslajien leviämisen syitä ja tähän täytyy kiinnittää huomiota.

Luontoturvan koulutusta ja tiedotusta vieraslajeihin

Torstai 9.3.2023 klo 10.11 - Miia Korhonen

Varma kevään merkki on, kun pääsee puhumaan haitallisista vieraslajeista eri tahojen, kuten kuntien, tilaisuuksissa ja eilisestä katsonkin kevään alkaneeksi :)

Koulutuksia vieraslajeihin liittyen olen jo tehnyt usean vuoden ajan. Korona siirsi pariksi vuodeksi kaiken toiminnan verkkoon, mutta nyt pääsee jo ihan paikan päällekin puhumaan. Maastokoulutuksiakin on taas tilattu, mutta niissä joutuu odottamaan vielä vähän aikaa, että saadaan lumi vähemmäksi ja kasvit kasvuun...

Koulutuksissa puhun paljon leviämisen väylistä ja yritän havainnollistaa millaisia on minkäkin kasvin siemenet ja miten ne leviävät. Haitallisia vieraskasvejahan ei saa enää myydä, mutta kasvit leviävät siitä huolimatta ja leviämiseen täytyy puuttua.

Vieraskasveista tiedotukseen teen myös tilauksesta materiaalia ja esimerkiksi maastokyltit ovat koettu toimiviksi.

Jos on koulutuksen tai tiedotuksen tarvetta tai haluaa muuten vain porista vieraslajeista niin yhteyttä saa ottaa miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782

Lahden kirjastoissa tiedotusta haitallisista vieraslajeista

Maanantai 20.2.2023 klo 12.54 - Miia Korhonen

Siitä tietää, että kevät on tulossa, kun Lahden kirjastoissa käynnistetään tiedotus haitallisista vieraslajeista :) Tämä on jo 8 vuosi, kun Luontoturva pääsee viemään kirjastoihin tietoa aiheesta Lahden kaupungin toimesta. Toukokuussa viedään vieraslajien tietoutta myös kauppakeskus Trioon, Lahti pisteelle.

Vieraslajien tietoutta on tarkoitus jakaa myös Lahdessa erilaisten yhdistysten tapahtumissa, kuten Villähteen kyläyhdistyksen kevätriehassa lauantaina 20.5.23. Lahtelaiset yhdistykset ja aktiivit voivatkin olla yhteydessä Lahden kaupunkiin e-palautteen kautta www.lahti.fi ja esittää toiveen vieraslajien tietoudesta tapahtumaansa. Sähköpostia aiheesta voi myös laittaa miia.korhonen@luontoturva.com

1.3.23 aloitetaan Launeen ja Nastolan kirjastoista, jonne viedään tietoa ja valokuvia haitallisista vieraskasveista sekä espanjansiruetanasta. Tiedotusta jatketaan heinäkuulle asti.

Siemenet ja kasvien leviäminen

Lauantai 4.2.2023 klo 21.38 - Miia Korhonen

Tulipa taas mieleen, että onpa kasveilla nerokkaita tapoja levitä ja torjunta hommissa onkin tärkeää tietää mitkä on minkäkin kasvin ominaisuudet. Katselin lauantain perinteistä luonto-ohjelmaa, avara luonto ja nyt oli ohjelmassa vuoden aikojen kierto. Siinä kerrottiin euroopan jokivarsien kasvillisuudesta.

Ohjelmassa oli hyvin kuvattu kevään ensimmäiset kasvuun lähtevät kasvit ja niinhän se on, täälläkin ensimmäisiä kasvuun lähtijöitä on nokkonen. Karhunvatukkakin ohjelmassa vilahti ja jos sellaisen omaan pihaan istuttaa kannattaa pitää mielessä, että se on kova leviämään ja täytyy miettiä jo etukäteen miten leviäminen estetään.

Köynnöstävät kasvit seuraavat näitä kevään ensimmäisiä ja lähtevät kasvuun sitten, kun pystyvät kiertymään muiden kasvien ympärille. Tätähän voi seurata, jos omassa ympäristössä on harmillinen karhunköynnös, se kun toimii juuri näin. Karhunköynnös ei ole niitä kevään ensimmäisiä kasvuun lähteviä, se antaa muiden kasvien päästä kasvun alkuun ja rupeaa sitten kiertymään niiden ympärille.

Karhunköynnös

Ohjelmassa kerrottiin myös humalasta, joka on köynnöstävä kasvi ja monelle tuttu meilläkin. Vähemmän tunnettu kasvi sen sijaan on humalanvieras (Cuscuta europaea), joka on lehtivihreätön loiskasvi. Tälle kasville isäntäkasviksi kelpaa humala ja nokkonen, mutta myös jotkin ruohot. Aikamoinen kasvi!

Toisilla kasveilla on siemenissään kuin pienet laskuvarjot, joiden avulla voi leijailla uusille alueille. Esimerkki tällaisesta on voikukka, jonka haituvat voivat leijailla jopa 100 km päähän. Joitain kasveja levittävät erilaiset eläimet ja hyönteiset ja toiset taas luottavat omaan voimaansa ja sinkoavat siemenet kauaksi emokasvista. Tällainen on meille harmillisen tutuksi käynyt jättipalsami, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.

Eipä ole ihme, että jättipalsami leviää nopeasti, se sinkoaa siemeniään jopa 7 metrin päähän. Eli jos jossain näet yhden jättipalsamin niin piirtämällä emokasvin ympärille ympyrän 7 metrin päähän voi saada käsitystä siitä miten nopeasti kasvi voi levitä vuodessa…

Alkuperäisessä ympäristössään jättipalsami ei aiheuta haittaa, koska ympäristö on sopeutunut tähänkin lajiin eikä kasvi pääse leviämään valtalajiksi, kuten meillä on käynyt joillain alueilla. Suomen luonto ei ole tottunut jättipalsamiin eikä ympäristö ja muut kasvit rajoita sen leviämistä ja kasvua kuten alkuperäisessä ympäristössä.

Yle Areenasta voi katsoa tuon vuodenaikojen kierto jakson.

Haitallisista vieraskasveista ja niiden siemenistä olen kirjoitellut monelta kantilta vuosien varrella, tästä voit käydä katsomassa miltä näyttää mm. jättiputken ja komealupiinin siemen. Jättiputken siemenpankistakin olen kirjoitellut ja siitä miten siemenet voivat levitä ympäristöön eli leviämisen väylistä.

Ihan kohta meillä onkin vuorossa vuoden aikojen kierroksen paras aika eli kevät! Sitä ja aurinkoa kohden mennään :)

Emäsalossa Porvoossa olikin jo kevään tuntua!

Talvisella kävelyllä löydetyt vieraskasvit

Maanantai 9.1.2023 klo 12.28 - Miia Korhonen

Viimeisiä jouluruokia sulattelin ja kyläilyn lomassa tehtiin kävelyretkiä uusissa maastoissa. Mukana kävelyllä ollut metsästyskoira etsi hajuja rusakoista ja peuroista ja minä bongailin vieraskasveja matkan varrelta. Useita puutarhoista tuttuja kasveja näkyikin.

Näille kasveille mitä näin on yhtenäistä se, että ne leviävät siemenistä ja juuri sen vuoksi ne ovatkin päässeet leviämään luontoon.

Kurtturuusu on melko yleinen näky jo luonnossakin ja sehän on kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu

Juhannusruusu

Hernepensaaseen törmää aina silloin tällöin luonnossa, siemenestä leviävänä lajina voi sekin päätyä yllättäviin paikkoihin. Kuvassa olevan kasvin määrittelin siperianhernepensaaksi.

Kanukan keltaiset tai punaiset oksat erottuvat talvisessa maastossa hyvin

Orapihlajaa on ruvennyt näkymään yhä enemmän luontoon levinneenä ja se on erityisen ikävä pitkien piikkiensä vuoksi, jotka lävistävät helposti kengän pohjan, kokemusta on...... Myös koirat voivat saada haavoja orapihlajan piikeistä ja hevosen kaviossa piikit ovat erityisen ikäviä. Kuvassa aitaorapihlaja.

Ulkoilun lomassa voi näin talvellakin havainnoida mitä kasveja sieltä omasta lähiympäristöstä löytyykään :)

Noista lajeista, joista otin kuvat, on haitalliseksi vieraslajiksi määritelty vain kurtturuusu, mutta huomattavaa on, että mitään puutarhankasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Se tuttu ja tavallinenkin puutarhankasvi voi luontoon levitessään muodostua ongelmalliseksi kasviksi.

Kurtturuusu talvella

Keskiviikko 14.12.2022 klo 18.00 - Miia Korhonen

Joulu lähestyy ja lumikolalla onkin tänä vuonna ollut käyttöä ja paljon... Onhan tämäkin vaihtelua kesän töihin, ei hyttyset kiusaa :)

Tosin ajatukset kääntyy haitallisten vieraskasvien torjuntaan hangenkin keskellä, kun niin kauniin punaisen väriset kurtturuusun marjat oli saaneet lumihunnun.

Kaunista, mutta myös niin harmillista. Tuolla ihanan punaisten marjojen sisällä odottelevat siemenet päästääkseen maahan ja kasvuun. Samaa kurtturuusu istutusta olen kuvannut monena vuotena ja vielä sitä pääsi kuvaamaan tänäkin vuonna... Viime vuodelta ajatuksia samojen pensaiden ääreltä voi lukea tästä.

Kuvassa olevassa yhdessä halkaistussa kurtturuusun marjassa eli kiulukassa oli 91 siementä. Ja jokainen, joka kurtturuusun pensaita on nähnyt on ehkä pistänyt merkille, että yhdessä pensaassa voi olla satoja ellei tuhansia marjoja. Eli siementen tuotanto on valtava. Ei ihme, että kasvi on levinnyt ja se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.

Luontoturvan sivujen päivittäminen on itselle vähän kuin julkista päiväkirjan pitoa, voi tarkistaa monen vuoden ajalta mitä sitä on tullut milloinkin tehtyä ja mikä on ollut sää :)

Perinteisesti olen jo useana vuotena joulukuussa tehnyt Neko Oy:n facebook sivuille jouluisia päivityksiä ja niin myös tänäkin vuonna.

Tästä voi käydä katsomassa minkälaista joulun ajatusta Nekon sivuilta löytyy.

Jättiputken torjuntaa

Torstai 20.10.2022 klo 17.49 - Miia Korhonen

Kohta voi toivottaa jättiputkillekin heipat talven ajaksi ja keväällä sitten taas nähdään. Viimeisiä työkohteita käyn vielä läpi. Paikoissa, joissa ei ole enää vakituista asumista, pääsee jättis joskus huomaamatta villiintymään. Aikoinaan pihan komeaksi koristeeksi tuodut kasvit, pääsevät pikku hiljaa lisääntymään ja valtaamaan pahimmoillaan koko kiinteistön alueen.

Jättiputki oli hittikasvi joskus 70 ja 80 luvuilla, sitten pikkuhiljaa ruvettiin huomaamaan, miten hanakka se on leviämään ja kasvin käsittelyssä oli ongelmia, kun kasvineste iholla aiheutti iho-oireita. Monta tarinaa olen kuullut siitä, miten kasvi on omalle pihalle päätynyt ja millaisia palovammoja on siitä saatu. Eihän sitä tiedetty aikoinaan, minkälainen riesa kasvista voi tulla. Eikä tiedetä nykyisistäkään uusista puutarhankasveista, joita tuodaan ulkomailta. Ajan kanssa sitten huomataan, miten vieraskasvit käyttäytyvät meidän olosuhteissa ja mistä kasveista tulee niitä haitallisia ja niitä täytyy ruveta torjumaan.

Jättiputken siemenet ovat litteitä ja keveitä, ne kulkeutuva helposti uusille alueille

Jättiputken torjunta on monen vuoden työ. Sanonkin, että ainakin 10 vuotta täytyy valmistautua tekemään torjuntaa ja tarkkailua, jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan. Yhdessäkin kukkivassa kasvissa on tuhansia siemeniä, joten ei ole ihme, jos kasvi valtaa isot alueet. Siemen on maassa itämiskykyisenä ainakin 10 vuotta eli uusia taimia saattaa putkahtaa esiin, vaikka pariin vuoteen ei olisi kasvia enää näkynytkään ja on jo itseään onnitellut, että nyt se on hävitetty.

Monen vuoden torjuntatyö tietysti maksaa, jos sitä ei omin voimin pysty tekemään. Torjunnan tapoja miettiessä joutuukin ottamaan huomioon kustannukset. Minusta mukavin tilanne on silloin, jos pystyn auttamaan torjunnan alkuun, tekemään ensimmäisen torjuntakerran ja samalla opettamaan kiinteistön omistajaa jatkamaan torjuntaa itsenäisesti. Ainahan tämä ei ole mahdollista ja silloin täytyy miettiä miten mahdollisimman vähillä käyntikerroilla ja kustannuksilla saataisiin hyvä torjuntatulos.

Jättiputkia olen torjunut peittämällä 8 vuotta ja se on toimiva tapa paikoissa, joissa maaston olosuhteet sen sallivat. Peittojen ulkopuolella kasvavat yksittäiset kasvit kaivetaan pois lapiolla juurineen tai poistetaan kukinnot. Kaukasianjättiputkihan kuolee kerran kukittuaan, mutta kukinnon poiston oikea ajankohta on tiedettävä. Kasvi, josta poistetaan kukinto liian aikaisin, tekee uuden kukinnon, joka täytyy myös poistaa.

Joskus tulee torjuntapaikkoja, joissa voi käydä kustannussyistä vain kerran vuodessa tai joka toinen vuosi ja silloin on erityisen tärkeää miettiä torjuntatavat ja ajat.

Torjuttavilla alueilla on huomioitava siementen leviämisen väylät ja paikoissa, joissa on paljon jättiputken siemeniä maassa, minulla on mukana kahdet kengät, toisilla tarvotaan torjuttavalla alueella ja kengät vaihdetaan, kun mennään alueen ulkopuolelle. Tällä yritän estää siementen leviämisen minun mukana.

Kengän pohjat kannattaa aina tarkastaa, kun liikkuu alueilla, joissa jättiputken siementä on maassa. Kengän pohjiin tarttuu paljon muidenkin kasvien siemeniä ja siinä huomaamattamme siirrämme vaikka mitä kasveja eteenpäin.

Mutta kohta tulee talvi, torjuntatyöläisen loma-aika siis, heitän työvaatteet nurkkaan ja keskityn heiluttelemaan varpaita keinutuolissa, uppoudun kaikenlaiseen askarteluun ja vaivun autuaaseen puoli horrokseen odottamaan kevättä. Kyllä elämä on mukavaa :)

Asikkala, sahalinintataren torjuntakokeilun tuloksia 2022

Keskiviikko 5.10.2022 klo 9.26 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella aloitettiin ELY:n tukema sahalinintataren torjuntakokeilu vuonna 2021, josta voi lukea tästä. Kokeilussa tataren kasvustoja peitettiin katekankaalla tarkoituksena kokeilla estääkö katekangas kasvin kasvun ja miten kangas saadaan pysymään paikoillaan jyrkässä hankalakulkuisessa rinteessä. Alueella oli pienellä alalla myös japanintatarta, joka myös laitettiin peitteen alle.

Vuoden 2021 hyvien kokemusten perusteella jatkettiin koetta 2022 peittämällä lisää alueita, joissa kasvaa sahalinintatarta. Lisäalue peitettiin jyrkästä rinteestä ja peitto alue oli kooltaan n. 35 m x 23 m.

Rinteestä oli poistettu puustoa 2021, jotta peittäminen voitiin suorittaa. Haasteena oli rinteen jyrkkyys, kannot joita jäi puustoa poistettaessa sekä paikoitellen alueen kivisyys. Rinteen jyrkkyyden vuoksi apuna käytettiin köysiä, jotka helpottivat rinteessä liikkumista turvallisesti. Tataren kasvuvoima on valtava ja peiton kiinnitykseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota. Kiinnitykseen käytettiin muovisia hakasellisia kiinnityspiikkejä sekä peiton alareunalle laitettiin puiden runkoja, koska alueen kivisyyden vuoksi peittokangasta ei saanut kunnolla kiinnitettyä alhaalta.

Peittoalue on kooltaan n. 35 m x 25 m

Edellisen vuodan kokemuksella tiedettiin, että peiton uudelleen kiinnitys on haastavampaa kuin kiinnitys peitettä laitettaessa.

Kesällä havaittiin, että 2022 laitetun peitteen yksi sauman kohta rinteen alalaidasta oli irtoamassa tataren nostaessa peitettä, sauma paikattiin. Havaittiin myös, että yhdessä kohdassa rinnettä sahalinintatar oli sivusuunnassa kasvattanut juurta peitteen ulkopuolelle ja lähtenyt kasvuun siellä. Peitto aluetta jatketaan seuraavana vuonna samalla kun alueella tehdään muitakin toimia. Rinteen yläosan tasanteella kasvaa sahalinintataren lisäksi muitakin vieraslajeja ja alueella on myös rakennusjätettä. Tasanteen alueen toimia suunnitellaan laajemmin, joten sillä alueelle ei vielä tehty tataren peittämistä. Myös muutamassa muussa kohdassa alueella kasvaa vielä tatarta.

Torjuntakokeilua jatketaan 2023 ja alueita joissa tatarta kasvaa peitetään lisää. Kokeilussa oleva alue on laaja ja siellä on muitakin haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua. Kaikkien haitallisten vieraskasvien hävittäminen alueelta on useiden vuosien työ.

Peittämisen torjuntakokeilut jaettiin useammalle vuodelle, koska aikaisempaa tietoa torjuntamenetelmän toimivuudesta ei ollut. Erilaisten alueiden peittämisestä on saatu hyvää kokemusta ja sitä voidaan nyt käyttää jatkossa tällä alueella mutta myös muualla.

Lahdessa on tehty jättiputken torjuntaa samaisella katekankaalla vuodesta 2015 lähtien hyvin tuloksin. Ensimmäinen kokeilu tehtiin jättiputken torjuntakoealueella ja alueen kuulmisia vuosien varrelta voi lukea tästä. Katekangas kestää hyvin maassa, ei haperru ja koska kangas ei ole maatuva, se poistetaan maasta torjunta-ajan jälkeen.

Jättipalsamin torjunnan haasteet

Sunnuntai 18.9.2022 klo 13.07 - Miia Korhonen

Jättipalsamin torjuntakausi on tälle vuodelle ohi. Mietin torjunnan haasteita ja suurin on varmasti se, että torjunnassa ei riitä 95 % tulos vaan kasvi täytyy saada torjuttavalta alueelta 100 % pois. Yhtään siementä ei saa päästä maahan ja tämä on se ongelma erityisesti isoilla ja hankalakulkuisilla alueilla.

Olen tehnyt jättipalsamin torjuntaa Lahdessa luonnonsuojelualueilla useita vuosia. Alueet ovat laajoja, reheviä, osaksi hankalakulkuisia ja on todella haastavaa löytää korkean muun kasvillisuuden seasta ne viimeisetkin piileskelijät, jotka ovat pienimmillään n. 10 cm korkeita ja tekevät ehkä pari siementä. Mutta ne parikin siementä riittävät siihen, että seuraavana vuotena tulee uutta kasvua.

Kukkiva jättipalsami voi tosiaan olla kooltaan 10 cm – 3 m ja varren koko ero on huima. Ja vaikka kasvi viihtyy kosteilla alueilla niin kyllä se kuivemmassakin kasvaa, tosin huomattavasti pienempänä.

Haasteena on myös se, että torjuttavilla alueilla voi olla usean eri maanomistajan alueita ja kuitenkin kasvi täytyy saada torjuttua kokonaan alueelta. On hippasen turhauttavaa torjua osalta alueelta, jos vieressä on palsami pöheiköt, joita ei torjuta….

Kuvan alueella jättipalsamia torjutaan kunnan toimesta ojista ja tien varrelta, jotka ovat kunnan aluetta, mutta aidan takana täytyisi torjuntaa tehdä muun tahon toimesta.

Torjunnassa on otettava huomioon se, että niitettäessä liian ylhäältä katkaistu kasvi voi haarautuu ja tehdä uutta kasvua. Torjuttavilla alueilla täytyy käydä useaan kertaan kasvukaudessa.

Jättipalsamin juurihan on pieni ja kasvi on helppo kitkeä pois juurineen. Joskus sattuu näkemään maahan taipuneen kasvin, joka on tehnyt uudet juuret varren nivelkohdasta ja näky on aika hauska, taiteellinenkin. Juuret voivat olla kauniitakin :)

Asioita voi tosiaan esittää taiteenkin kautta ja tästä on esimerkki vuodelta 2017, jolloin Lahdessa ravintola Hiidenkivessä järjestettiin Luontoraivo valokuvanäyttely. Näyttelyssä esitettiin kasveista vähän erilaisia kuvia ja samalla annettiin myös tietoa kasveista. Näyttelyn järjesti ja kuvat kuvasi M.Marttinen. Luontoturva oli mukana antamassa tietoa kasveista.

Tuon näyttelyn kuvat on olemassa edelleen, ehkä ne pitäisi saada taas jonnekin esiin, vähän erilaisia kuvia.

Ja tietenkin torjunnan oikea-aikaisuus vaikuttaa torjunnan tulokseen. On turha enää niittää kasvustoja loppukesällä, kun kasvissa on jo siemenkodat muodostuneet ja siemenet sinkoaa ympäriinsä, kun kasviin koskeekin. Loppukesästä voi yrittää katkaista kukinnot siemenkotineen ja laittaa jätesäkkiin, jonka hävittää hallitusti loppuun asti eli laittaa omaan sekajäteastiaan tai toimittaa alueen jäteasemalle. Lahden alueen jäteaseman vieraslajien käsittelystä kirjoittelinkin aiemmin.

Jättipalsamista olen kirjoitellut useaan otteeseen männä vuosina ja niitä voi lueskella Luontoturvan blogista. Tässä esimerkiksi kirjoitus 2021.

Jos tänä vuonna jättipalsamin torjunta jäi tekemättä, niin ensi vuonna sitten vaan tarmolla toimiin jo alkukesästä :)