Vanhat tutut ja hankalat vieraat kirja

Share |
17.04.2018

Vanhat tutut ja hankalat vieraat kirjassa (Riku Cajander, Maahenki 2018) Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta kuvaa hyvin haitallisten vieraslajien ongelmaa: ”Ongelma alkaa, kun vieraslaji leviää pihalta ympäristöön”. Kirjassa tuodaan esiin vieraslajien ristiriitaisuutta. Lajit ovat ongelmana, jos ne päästetään leviämään luontoon, mutta toisaalta monesta lajista voivat hyötyä mm. linnut ja hyönteiset.

Puutarhoissa ja istutuksissa voisi suosia enemmän kotimaisia ja alkupäiskasvilajeja vieraslajien sijaan. Cajanderin kirjassa tuodaan esille mm. karhunputki, siankärsämö, ahdekaunokki ja moni muu laji, joita voisi miettiä vaihtoehdoiksi istuttaessa kasveja.

Ilmaston muuttumisen myötä yhä useammat uudet kasvit voivat levitä ja menestyä Suomessa. Tämähän ei välttämättä ole huono asia, mutta aina kuitenkin on muistettava, että pihoihin istutettavat kasvit täytyy kestää istutusalueellaan. Sama tietysti pätee myös viljeltäviin kasveihin. Luomuviljely yleistyy ja viljelykiertoon tarvitaan mm. maata muokkaavia syväjuurisia kasveja viherlannoitukseen ja maanparannukseen. Ongelma voikin tulla siinä, jos viljelykierrossa olevat kasvit pääsevät leviämään luontoon. Vastuu kasvien leviämisen estämisestä on jokaisella, joka kasveja istuttaa ja kylvää.

Cajanderin kirjassa on tuotu esille mainio kasvi, valkomesikkä. Tällä kasvilla on monta hyvää ominaisuutta ja kasvia käytetään myös viljelykierroissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämänkin kasvin siementen leviäminen täytyy estää viljelykierrossa ja valkomesikkä kasvuston murskaaminen täytyy tehdä oikeaan aikaan, jotta leviäminen estetään. Lisätietoa valkomesikän käytöstä ja haasteista viljelykierroissa löytyy mm. Tyynelän tilan kokemuksista.

”Vieraslajien leviämisen kannalta suurin ongelma ovat laittomat kasvijätteiden kaatopaikat sekä ihmisten tietämättömyys”. Tämä lienee totta.

Kirjassa Johanna Niemivuo-Lahti tuo esille tärkeän asian: "yrityspuolella vaaditaan tarkkuutta siinä, mitä lajeja käytetään istutuksissa".

Yhteenvetona voisi todeta, että mikään ei ole mustavalkoista. Vieraskasveissakin, kuten elämässä yleensäkin, asioilla on sekä hyviä että huonoja puolia. On kuitenkin aina muistettava, että istutetaan mitä tahansa kasvia on varmistettava, että kasvi pysyy istutusalueellaan eikä leviä luontoon. Haitallisiksi tiedettyjen kasvien tilalle kannattaa valita jotain vähemmän haitallisia lajeja sekä suosia kotimaisia ja alkuperäisiä lajeja.

12.01.2019Selvitys vieraslajien hallinnasta julkaistu
12.01.2019Vieraslajit Suomen arktisella alueella
14.12.2018Luonnonsuojeluliiton vieraslajihanke 2018 - 2023
28.11.2018Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue
31.10.2018Lahden seudun luontosivuilla vieraslajit
18.09.2018KESY - kestävä ympäristörakentaminen huomioi myös vieraskasvit
03.08.2018Ohjeita matkailijoille vieraskasvien tuontiin
07.07.2018Uutisointia vieraslajeista
25.06.2018Yle uutinen - vieraslajien torjunta on monessa kunnassa täysin levällään
06.06.2018Kivapiha kokeili kuumavesikäsittelyä jättipalsamille

Siirry arkistoon »