Vanhat tutut ja hankalat vieraat kirja

Share |
17.04.2018

Vanhat tutut ja hankalat vieraat kirjassa (Riku Cajander, Maahenki 2018) Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta kuvaa hyvin haitallisten vieraslajien ongelmaa: ”Ongelma alkaa, kun vieraslaji leviää pihalta ympäristöön”. Kirjassa tuodaan esiin vieraslajien ristiriitaisuutta. Lajit ovat ongelmana, jos ne päästetään leviämään luontoon, mutta toisaalta monesta lajista voivat hyötyä mm. linnut ja hyönteiset.

Puutarhoissa ja istutuksissa voisi suosia enemmän kotimaisia ja alkupäiskasvilajeja vieraslajien sijaan. Cajanderin kirjassa tuodaan esille mm. karhunputki, siankärsämö, ahdekaunokki ja moni muu laji, joita voisi miettiä vaihtoehdoiksi istuttaessa kasveja.

Ilmaston muuttumisen myötä yhä useammat uudet kasvit voivat levitä ja menestyä Suomessa. Tämähän ei välttämättä ole huono asia, mutta aina kuitenkin on muistettava, että pihoihin istutettavat kasvit täytyy kestää istutusalueellaan. Sama tietysti pätee myös viljeltäviin kasveihin. Luomuviljely yleistyy ja viljelykiertoon tarvitaan mm. maata muokkaavia syväjuurisia kasveja viherlannoitukseen ja maanparannukseen. Ongelma voikin tulla siinä, jos viljelykierrossa olevat kasvit pääsevät leviämään luontoon. Vastuu kasvien leviämisen estämisestä on jokaisella, joka kasveja istuttaa ja kylvää.

Cajanderin kirjassa on tuotu esille mainio kasvi, valkomesikkä. Tällä kasvilla on monta hyvää ominaisuutta ja kasvia käytetään myös viljelykierroissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämänkin kasvin siementen leviäminen täytyy estää viljelykierrossa ja valkomesikkä kasvuston murskaaminen täytyy tehdä oikeaan aikaan, jotta leviäminen estetään. Lisätietoa valkomesikän käytöstä ja haasteista viljelykierroissa löytyy mm. Tyynelän tilan kokemuksista.

”Vieraslajien leviämisen kannalta suurin ongelma ovat laittomat kasvijätteiden kaatopaikat sekä ihmisten tietämättömyys”. Tämä lienee totta.

Kirjassa Johanna Niemivuo-Lahti tuo esille tärkeän asian: "yrityspuolella vaaditaan tarkkuutta siinä, mitä lajeja käytetään istutuksissa".

Yhteenvetona voisi todeta, että mikään ei ole mustavalkoista. Vieraskasveissakin, kuten elämässä yleensäkin, asioilla on sekä hyviä että huonoja puolia. On kuitenkin aina muistettava, että istutetaan mitä tahansa kasvia on varmistettava, että kasvi pysyy istutusalueellaan eikä leviä luontoon. Haitallisiksi tiedettyjen kasvien tilalle kannattaa valita jotain vähemmän haitallisia lajeja sekä suosia kotimaisia ja alkuperäisiä lajeja.

01.05.2018Villi vyöhyke, luonnonsuojeluyhdistys Tampereella
17.04.2018Vanhat tutut ja hankalat vieraat kirja
10.04.2018Lahden seudun luontoretket 2018
04.04.2018Salpausselän luonnonystävät järjestävät 9.4.18 vieraslaji-illan Lahdessa
03.04.2018METO - Häme-Uusimaa luennot: haitalliset vieraskasvit metsänhoidossa
31.03.2018Hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi
22.03.2018Jyväskylässä 7.4.18 talkoovetäjän koulutus
05.03.2018Puhetta vieraslajeista Ikaalisissa ja Asikkalassa
01.03.2018Ehdotus uudeksi kansalliseksi vieraslajiluetteloksi lausuntokierrokselle
09.02.2018Liikenneviraston tavoitteet vieraslajien torjunnassa

Siirry arkistoon »