Jättiputkien tilanne Karjalassa

Hämeen Sanomissa kerrotaan Venäjän Karjalan jättiputkien tilanteesta.

Jättiputket ovat nopeasti leviävä vieraslaji, joka on vallannut suuret maa-alat Venäjän Karjalasta. Paksujen putkien muodostamat metsämäiset kasvustot ovat riistäytyneet käsistä niin, että niiden valtaamia peltoja ei uskota saatavan takaisin perunan tai viljojen viljelykselle vuosikausiin, jos koskaan.

Venäjällä viljelymaat omistaa valtio, joka vain vuokraa maata viljelijöille. Siksi pelloille tulevat jättiputket ovat valtion ongelma, eikä viljelijöillä ole halua tai rahaa niiden torjuntaan.

Karjalan tasavallassa jättiputkia kasvaa kesannolle jätetyillä pelloilla, jotka jäivät viljelemättä sen jälkeen, kun kolhoosit ja sovhoosit lopetettiin. Teiden varsilla jopa viiden metrin korkeuteen nousevat jättiputket rehottavat entisillä peruna- ja viljapelloilla. Metsiin se ei juuri leviä.

Neuvostoaikana jättiputkea viljeltiin Venäjän Karjalassa nautaeläinten ja lampaiden rehuksi, mutta tästä on luovuttu muun muassa sen vuoksi, että jättiputkilla ruokittujen lehmien maidon väitettiin maistuvan pahalta.

Karjalan väestö on vanhaa ja väsynyttä eikä se jaksa taistella jättiputkia vastaan. Nuoret ovat lähteneet isoihin kaupunkeihin ja osa Suomeenkin. Vanhat puutalot mätänevät käsiin. Työpaikkoja ei juuri ole. Kotitarveviljely on olennainen osa paikallisen väestön toimeentuloa, minkä vuoksi vieraslajit, kuten jättiputki, haittaavat konkreettisesti ihmisten toimeentuloa.

Suomen ja Venäjän Karjalan välillä on käynnissä yhteinen vieraslajien torjunnan keinoihin, vapaaehtoistyöhön ja tiedonvaihtoon keskittyvä hanke, mutta työ on vasta alussa. Suomen puolelta työryhmää vetää Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Hanna Koivula ja Venäjältä tutkija Nadezhda Mikhailova.

Aiheesta lisää Hämeen Sanomista.