Argentiinanlattana, ulkomaisten puutarhatuotteiden mukana Suomeen

Kasvien ja puutarhatuotteiden mukana voi Suomeen kulkeutua EU:n vieraslajiluettelossa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu argentiinanlattana (Obama nungara), joka on laakamato. Laji on levinnyt Etelä-Amerikasta Eurooppaan.

Suomessa 2025 kesällä virallisia argentiinanlattana havaintoja tehtiin kolme, nämä kaikki olivat taimimyymälöistä. Havainnot olivat ulkomailta tulleista havukasvien eristä.

Lattanat ovat kotoisin trooppisilta alueilta, joten Suomen talvista ne eivät selviä, mutta tilanne voi muuttua ilmaston lämpenemisen johdosta. Etelä-Ruotsista on havainto, että laji olisi selvinnyt leudosta talvesta siellä. On ajateltu, että kasvihuoneissa ja puutarhamyymälöissä laji voisi selvitä talvesta Suomessakin, mutta lajin levinneisyyttä ja talvehtimiskykyä ei vielä tunneta kunnolla.

Kaikille puutarhakaupan toimijoille on lähetetty 2025 Kainuun ELY-keskukselta (nykyään Lupa- ja valvontavirasto) toimeenpanokirjeet lattanoista, kertoo valtakunnallinen vieraslajikoordinaattor Reima Leinonen puutarha ja kauppalehden artikkelissa. Koska laji on haitalliseksi säädetty vieraslaji, niitä ei saa ”päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa”, niin kuin ohje kuuluu. Havainnot lattanoista voi tehdä paikalliseen lupa- ja valvontavirastoon, toimipaikkojen yhteystiedot löytyvät www.lvv.fi

Havaitut lattanat kerätään ja tapetaan vieraslajietanoiden tapaan pudottamalla ne yksitellen kiehuvaan veteen tai laittamalla ne erilliseen astiaan ja kaatamalla kiehuvaa vettä päälle. Vaihtoehtoisesti yksilöt voi laittaa pakasteeseen vähintään yhden vuorokauden ajaksi.

Tunnistaminen: molemmista päistään suippeneva, litteä, kiiltävä, aikuisena 5–8 senttimetriä pitkä laakamato. Väri vaihtelee ruskean sävyistä lähes mustaan, vatsapuoli on vaaleampi. Se on yöaktiivinen. Laji on kaksineuvoinen ja voi tuottaa munia yksinäänkin. Elinikä on noin 10 kuukautta ja se voi selvitä pitkään ilman ravintoa. Munat ovat kooltaan n. 5 mm ja väriltään aluksi kirkkaanpunaisia, mutta muuttuvat tummanruskeiksi.

Lisää kuvia lajista www.vieraslajit.fi

Lajilla ei ole Euroopassa luontaisia vihollisia, se erittää kemiallisia yhdisteitä, jotka tekevät niistä epämiellyttäviä mahdollisille saalistajille, kuten linnuille. Käyttää ravintonaan lieroja, kotiloita ja muita maaperässä eläviä selkärangattomia.

Lisätietoa puutarhakauppa lehden artikkelista ja vieraslajit.fi sivustolta. ELY-keskuksen julkaisema tiedote haitallisista vieraslajeista puutarha- ja mehiläishoitajayhdistyksille löytyy siirtolapuutarhaliiton sivuilta.