Vieraslajit

Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana, tahattomasti tai tarkoituksella.

Haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka aiheuttavat selkeitä haittoja alkuperäislajeille, ihmisille ja ympäristölle. Esimerkkinä jättitatar (Fallopia saschalinensis) ja jättipalsami (Impatiens glandulifera). Suomessa tunnetaan tällä hetkellä 157 haitallista vieraslajia, näistä maaympäristön kasveja on 24.

Erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka selkeästi uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja nämä lajit vaativat välittömiä toimenpiteitä. Esimerkkinä kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum).

Tarkkailtavalla tai paikallisesti haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettu vieraslaji ja jonka katsotaan todennäköisesti saapuvan myös Suomeen. Kyseessä voi olla myös Suomessa paikallisesti esiintyvä vieraslaji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi. Tarkkailtava laji voi olla monelle tuttu omasta pihapiiristä, kuten esimerkiksi jättipoimulehti (Alchemilla mollis), jonka leviämistä ympäristössä tulisi seurata. Suomessa tällä hetkellä on luetteloitu tarkkailtavia tai paikallisesti haitallisia maaympäristön kasveja 28 lajia.

Tulokaslajilla tarkoitetaan maahamme äskettäin (parin viime vuosisadan aikana) itse, ilman ihmisen apua levittäytynyttä eliölajia.

Määritelmiin pääset tarkemmin tutustumaan Vieraslajit.fi sivustolta

Kaikkiin Suomessa vieraslajeiksi määriteltyihin lajeihin pääset tutustumaan täältä.

Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on, että Suomessa olevien ja mahdollisesti Suomeen saapuvien haitallisten vieraslajien uhka ja haitta saadaan minimoitua. Strategialla pyritään ehkäisemään vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.

Kuten vieraslajistrategiassakin on todettu, useimmiten vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä. Joissakin tapauksissa kuitenkin vieraslajit menestyvät hyvin uudella elinalueellaan ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vahinkoa alkuperäislajeille, ihmiselle, viljelykasveille sekä elinkeinoille.

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta varsinkin erityisen haitallisten lajien leviäminen täytyy estää ja jo olemassa olevat erityisen haitalliset vieraslajit täytyy pyrkiä hävittämään.