Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on kotoisin Himalajan vuoristoalueelta. Suomeen kasvi päätyi, niin kuin moni muukin vieraslaji, puutarhan koristeeksi. Puutarhoista jättipalsami levisi luontoon. Nykyään jättipalsami luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi ja sitä tavataan Rovaniemen korkeuksilla asti.

Jättipalsami on yksivuotinen ruoho, joka kasvaa noin 1,5 - 3 metriä korkeaksi. Kukka on punertava tai valkoinen. Jättipalsami viihtyy kosteilla ja rehevillä kasvupaikoilla. Tiheän kasvutapansa takia, jättipalsami estää muiden kasvien kasvua. Jättipalsami lisääntyy siemenestä ja yhdessä kasvissa voi olla 4000 siementä. Kypsä siemen sinkoutuu monen metrin päähän emokasvista. Siemen ei kuitenkaan muodosta maaperään pysyvää siemenpankkia.

Jättipalsamin kukat sisältävät paljon mettä ja houkuttelevat pölyttäjiä. Vaarana onkin, että alueen muut samaan aikaan kukkivat kasvit jäävät pölyttymättä ja häviävät.

Torjuntamenetelmänä voidaan käyttää kitkemistä, joka onkin tehokasta. Jättipalsamin juuret ovat pienet ja kitkentä on helppoa eikä vaadi erikoisia varusteita, toisin kuin jättiputken torjunta. Kasvustot voidaan myös niittää ja niittoa tulisi tehdä 2 - 3 kertaa kesässä. Niitto voidaan tehdä siimaleikkurilla tai viikatteella mahdollisimman läheltä maanrajaa, ennen siementen kypsymistä. Siemeniä ja siemenkotia ei saa jättää maahan, ne voidaan kerätä esimerkiksi jätesäkkeihin ja kuljettaa jäteasemalle. Tärkeintä torjunnassa on estää siementen maahan pääsy.

Niitettyä jättipalsami aluetta täytyy seurata koko kesän ajan mahdollisten kukintojen varalta.


Jättipalsamilla on pienet juuret