Jättitatar eli sahalinintatar

Jättitatar (Fallopia sachalinensis) nimi muutettiin sahalinintatareksi (Reynoutria sachalinensis)

Sahalinintatar kasvaa 3 - 5 metriä korkeaksi. Lehdet voivat olla 40 cm mittaisia. Kukinto on valkoinen ja röyhymäinen, kukinta-aika on elo - syykuu. Varsi on ontto, vihertävä. Sahalinintatar on monivuotinen kasvi, jonka juurakko talvehtii ja vihreä maanpäälinen osa kuolee talveksi.

Jättitatar on kotoisin Itä-Aasiasta. Kasvin Suomeen tulo on tapahtunut samoin, kuin monella muullakin vieraslajilla eli kasvi on tuotu puutarhojen koristeeksi. Nopea kasvuisena ja sitkeänä kasvina jättitatar on menestynyt uusilla alueilla, jonne se on istutettu. Istutetuilta paikoilta kasvi on levinnyt paikoitellen ympäröivään luontoon. Suomen oloissa jättitatar ei tuota siemeniä vaan se leviää kasvullisesti. Juurakko on vahva ja nopeasti kasvava. Maavarret voivat olla, jopa 20 metriä pitkiä ja olla 2 metrin syvyydessä. Kasvi leviää juurakosta ja uuteen kasvustoon riittää pieni juurakon kappalekin. Tämän takia jättitatar leviää helposti uusille paikoille puutarhajätteen ja maamassojen mukana. Juurakon kasvuvoima on valtava ja kasvi pystyy läpäisemään asfaltinkin. Alueilla, joissa jättitatar kasvaa tiheästi, se estää muiden kasvien kasvua ja myös alueen käyttöä.

Jättitatar on työläs hävitettävä. Isolle alalle levinnyt kasvusto on hankala saada kaivettua pois ja pienikin maahan jäänyt juuren pala riittää uuteen kasvuun. Pienellä alalla kaivaminen käy torjuntamenetelmänä, mutta aluetta täytyy seurata uuden kasvun varalta. Varret voi leikata maatamyöden 5 - 6 kertaa kesän aikana eli aina kun uutta kasvua tulee, mutta leikkaamista täytyy jatkaa usean vuoden ajan jotta kasvuston saa hävitettyä. Peittämistä voi kokeilla pienellä alalla, mutta ongelmana voi olla, että jättitatar lähtee kasvuun peitetyn alueen ulkopuolella. Torjuttavaa aluetta täytyy seurata. Kemiallista torjuntaa käytetään myös, mutta kertakäsittely ei riitä ja ympäristönäkökohdat täytyy huomioida.

Opinnäytetyössä: Haitallisten vieraskasvien hallinta ja torjuminen
Suomessa ja Suomen naapurimaissa - Esimerkkinä isokokoiset tatarlajit,
on kerätty tietoa japanintataren torjuntatavoista ja torjunnan
tuloksista. Samat menetelmät sopivat sahalinintatarelle. Opinnäytetyö on luettavissa www.theseus.fi

Kuvia sahalinintataresta.

Jättitataren lehti