Jättitatar

Jättitatar (Fallopia sachalinensis) nimensä veroisesti kasvaa kesän aikana, jopa yli kolme metriä korkeaksi. Lehdet voivat olla 40 cm mittaisia. Kukinto on valkoinen ja röyhymäinen, kukinta-aika on elo - syykuu. Varsi on ontto, vihertävä ja siinä on useimmiten punertavia täpliä. Jättitatar on monivuotinen kasvi, jonka juurakko talvehtii ja vihreä maanpäälinen osa kuolee talveksi.

Jättitatar on kotoisin Itä-Aasiasta. Kasvin Suomeen tulo on tapahtunut samoin, kuin monella muullakin vieraslajilla eli kasvi on tuotu puutarhojen koristeeksi. Nopea kasvuisena ja sitkeänä kasvina jättitatar on menestynyt uusilla alueilla, jonne se on istutettu. Istutetuilta paikoilta kasvi on levinnyt paikoitellen ympäröivään luontoon. Suomen oloissa jättitatar ei tuota siemeniä vaan se leviää kasvullisesti. Jättitataren juurakko on vahva ja nopeasti kasvava. Maavarret voivat olla, jopa 20 metriä pitkiä ja olla 2 metrin syvyydessä. Kasvi leviää juurakosta ja uuteen kasvustoon riittää pieni juurakon kappalekin. Tämän takia jättitatar leviää helposti uusille paikoille puutarhajätteen ja maamassojen mukana. Juurakon kasvuvoima on valtava ja kasvi pystyy läpäisemään asfaltinkin. Alueilla, joissa jättitatar kasvaa tiheästi, se estää muiden kasvien kasvua.

Jättitatar on työläs hävitettävä. Mahtavan kokoisen juurakkonsa ansiosta kasvin pois kaivaminen ei ole torjuntakeinona tehokas. Pienikin maahan jäänyt juuren pala riittää uuteen kasvuun. Myöskään pelkkä kitkeminen tai varsien katkaiseminen ei riitä. Peittäminen torjuntakeinona ei ole jättitatarelle tehokas. Suuren kasvuvoimansa ansiosta kasvi kasvaa asfaltinkin läpi. Onnistunein torjuntatulos on saatu kemiallisella torjunnalla, jolla koko juurakko on saatu hävitettyä.

Haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa on nimetty myös japanintatar (Fallopia Japonica) sekä hörtsätatar (Fallopia x bohemica).


Jättitataren lehti