Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tapaaminen viinimäkikotilon kanssa

Perjantai 22.5.2020 klo 16:09 - Miia Korhonen

Tänään keskustelin ystäväni viinimäkotilon kanssa töiden lomassa. Samalla alueella olemme ennenkin tavanneet ja pidänkin mielenkiinnosta silmällä viinimäkikotilo kantaa tällä alueella.

0990_viinimakikotilolla_on_kuori_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Herra/rouva viinimäkikotilo ensin hieman ujosteli, mutta rupesi sitten juttusille. Kerroin hänelle vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista, hän sanoi: pitäisikö katsoa peiliin, kun puhutaan vieraslajeista. Aivan, ehkä niinkin. Kuka tai mikä nyt kenellekin vieraslaji missäkin on.

0991_Viinimakikotilo_Miia_Korhonen_luontoturva.fi.JPG

Korona tilanne päivitettiin ja kummatkin totesi terveitä olevansa, paitsi viiniksen silmien pyöräytys taisi kertoa hänen ajattelevan, että kaikkia sitä vapaaksi päästetäänkin.... Hänellä silmät ovat pitkien sarvien päässä.

Toivotimme hyvät päivän jatkot, minä etsin jättiputkia ja viinis jatkoi keskeytynyttä ruokailuaan voikukan lehdillä.

0992_viinimakikotilo_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Miten viinimäkikotilo tuolle alueelle on päätynyt siitä voi lukaista aikaisemmin kirjoittamassani jutussa. Samaisessa jutussa on tietoa myös mustapääetanasta ja vähän muustakin.

Kotiloitahan on vaikka minkälaisia ja niistä tietoa löytyy ötökkätieto sivustolta.

Pitäkäähän silmällä mitä kaikkea siellä maassa möngertääkään, voi vaikka löytyä tällaisia uusia tuttavuuksia :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viinämäkikotilo

Hyvät työilmat

Tiistai 19.5.2020 klo 19:53 - Miia Korhonen

Ihan paras kevät ikinä, ilmat kohillaan :) Kaikki muut kasvit juroo ja lähtee hitaasti kasvuun, mutta jättiputki porskuttaa ja ne onkin nyt helppo huomata metsässäkin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kunnolla lähtenyt kasvuun. Kohta luonto täyttää maiseman vihreän vehreällä ja silloin on jo hankalampi bongata pieniä jättiputkia.

0987_jattiputki_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti yllättäen tulleen lumen keskellä

Eikä tuli kaivaessa hiki, maa on kosteaa (helppo kaivaa jättis juurineen pois), eikä ole hyttysiäkään. Hyvät työilmat siis! Nautin tästä ihan täysillä, olenkohan ainoa....

Tässä muita luonnosta löydettyjä vieraslajeja

0982_terttuselja_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTerttuselja on kaunis ja hyvin tunnistettava näin keväällä

0983_viitapihlaja-angervo_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGViitapihlaja-angervon väritys on hieno keväällä

0985_viitahpihlaja-angervo_ja_kanukka_levinneena_metsaan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vaikka viitapihlaja-angervo on hyvä ja kauniskin puutarhanpensas niin luontoon sitä ei saa päästää leviämään. Kuvan alueella näkee hyvin sen mitä tarkoittaa, kun jokin kasvi on paikallisesti haitallinen. Viitapihlaja-angervo ja kanukka on vallannut metsäalueen. Nyt siellä vielä pääsee kulkemaan, mutta kunhan kesä kunnolla tulee ja lehdet näihin pensaisiin niin eipä tuonna sekaan sovi. Metsäpuuntaimia tuonne on melkoisen toivotonta istuttaa. Lähiomakotialueelta on alueelle viety puutarhajätteitä ja alue onkin melkoinen aarre aitta haitallisille vieraslajeille.

0984_lupiini_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lupiinikin on kaunis, kun ensimmäiset vihreät lehdet keväällä työntyy maasta. Mutta torjuttavaksi menee tämäkin alue.

0989_espanjansiruetana_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ensimmäiset espanjansiruetanatkin on kerätty. Harmillisesti levinnyt nyt jo Lahdenkin alueella.

Minä se vaan nautin viileydestä, eiköhän sitä hellettäkin vielä saada niin tulee jokaiselle jotakin :) Ja tätä kirjoittaessa tulee rakeita niin, että peltikatto raikaa. Kevät on siis täällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, vieraslajit, jättiputki, viitapihlaja-angervo, terttuselja, espanjansiruetana

Tunnista haitalliset vieraskasvit keväällä

Keskiviikko 6.5.2020 klo 19:46 - Miia Korhonen

Toukokuu on maailman parasta aikaa! Luonto herää eloon, ihanaa vihreyttä, auringon ensi huuma, ei itikoita :) Kevät hullaannuttaa ja saa jättiputkenkin tuntumaan ystävältä, jota ei ole nähnyt koko pitkänä talvena. Huuma häviää kyllä äkkiä, kun muutaman päivän on jättiputkia kaivellut.

0969_torju_yksittaiset_jattiputket_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Niin kuin olen aikaisempinakin vuosina sanonut, kevät on parasta torjunta-aikaa. Maa on kosteaa ja kaivaminen on helpompaa. Mitä pienempi taimi sitä pienempi juuri. Jättiputkisilmä täytyy herätellä talven jäliltä, pienetkin taimet oppii kyllä nopeasti erottamaan muusta kasvillisuudesta.

0977_jattiputken_siementaimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tunnista jättiputken siementaimi

0979_jattiputken_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkea sekä myös muita kasveja voi torjua peittämällä. Peittäminen on helpointa tehdä nyt kun kasvit ovat lähdössä kasvuun ja siitä voi lukea juttua tästä. Ja viime kevään tunnelmia voi kerrata tästä.

Otin tänään keväisiä kuvia maastosta. Paljon muitakin haitallisia vieraslajeja, kuin vain jättiputki, on hyvässä kasvussa. Torjuttavat kasvit täytyy tuntea niiden kaikissa kasvun vaiheissa.

0978_jattipalsamin_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsami viihtyy kosteassa maastossa

0976_jattipalsami_viihtyy_kosteilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tässä purossa on ollut myös jättiputki levinneenä. Viisi vuotta olen torjunut jättiputkea puron varrelta ja tänä keväänä ei löytynyt kuin parikymmentä taimea. Tällainen kivikkoinen, jyrkkä puron varsi on erittäin hankala alue torjuttavaksi. Työ on käsityötä, jättiputket on kaivettu lapiolla juurineen kivien raoista. Jättipalsami lähtee onneksi kitkemällä.

0975_jattiputken_ja_jattipalsamin_taimi_kasvuun_lahdossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki ja jättipalsami kasvuun lähdössä puron varrella

Lahden seudulla on monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Hyvä olisi muistaa, että se tavallinenkin puutarhankasvi voi muodostua haitalliseksi, jos kasvi ei pysy istutusalueellaan ja pääsee leviämään ympäristöön. Ja niin kuin miljoonaan kertaan olen muistuttanut, puutarhajätettä ei saa viedä luontoon. Monet haitalliset vieraskasvien esiintymät on alkujaan lähteneet leviämään puutarhajätteen luontoon viennin seurauksena. Vanhemmasta kirjoituksestani voi lukea mihin kaikkeen olen maastossa törmännytkään....

0981_etelanruttojuuri_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGEtelänruttojuuri leviää uusille alueille usein puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana

0971_royhytatar_ala_paasta_puutarahankasveja_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGRöyhytatar on luontoon levitessään ongelmallinen.

0980_kurtturuusu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusu on haitallinen vieraskasvi

Mutta kaikista tänäänkin bongaamistani vieraskasveista huolimatta nautin kyllä suunnattomasti saadessani olla ihan pihalla päivät pitkät ja ihmetellä luonnon heräämistä. Nautitaan keväästä, kesä on ihan kohta täällä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, kurtturuusu, puutarhajäte

Lahopuu kokeilu ja haitalliset vieraslajit

Sunnuntai 12.4.2020 klo 15:07 - Miia Korhonen

Tänä vuonna pääsiäisenä näyttää satavan räntää ja lunta eli haitallisten vieraslajien torjuntakausi ei ole vielä käynnistynyt. Sen sijaan rupesin rakentelemaan valokuva / tiedotusnäyttelyä haitallisista vieraslajeista ja vähän muustakin Lahden kaupungille.
Lahopuu_kokeilu_Lahti.JPG
Yllättäen yhdistyy vieraslajien leviämisen väylät ja lahopuu kokeilu. Lahdessa jouduttiin kaatamaan pari vuotta sitten vanhoja puistopuita, jotka olivat tiensä päässä. Osa kaadetuista rungoista vietiin uudelle alueelle, jonne rungot saavat lahota ja tuottaa uutta elämää. Runkoja seurataan ja katsotaan mm. millaisia sieniä ja muita lahottajia runkoihin tulee. Täytyy sanoa, että oma sieni tietämykseni on heikko. Kuvasin runkoja ja lähetin kuvat muualle tunnistettavaksi. Tässä muutamia kuvia.
hytykka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Hytykkä
kaapiosarvikka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kääpiösarvikka
talvijuurekas_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Talvijuurekas
Kuvista tunnistaminen voi tietysti olla hankalaa, mutta ainakain joitain saatiin nimettyä vaikkakaan ei ihan 100 % varmuudella. Korjaillaan nimiä sitten jos niihin tulee tarkennuksia ja jos joku huomaa nimissä virheen niin ilmoitelkaa toki!
Haitalliset vieraslajit ja niiden leviämisen väylät tuli hyvin esiin tässä lahopuu kokeilussa.
0964_Haitalliset_vieraslajit_voi_siirtya_uusille_alueille_monin_tavoin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Muutamassa tuodussa rungossa lähti kasvamaan jättipalsami ja lupiini!
0965_jattipalsami_kasvaa_puunrungosta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami alueelle muualta tuodun lahopuun rungolla
0966_jattipalsami_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Alueella ei ollut lupiinia ja jättipalsamia ennestään eli siemenet päätyivät tuotujen puiden tai työkoneiden mukana puiden rungoille. On siis todella tärkeää tunnistaa haitalliset vieraslajit, ymmärtää niiden mahdolliset haitat ja tiedostaa leviämisen väylät!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahopuu, lahti, hajottajat, vieraslajit

Keväisiä muistoja

Torstai 2.4.2020 klo 13:04 - Miia Korhonen

Kevät keikkuen tulevi! Lahden seudulla on nyt parina päivänä saatu lunta, jota ei muuten koko talvena olekaan tullut...

Ensimmäiset jättipalsamin alut bongasin viikko sitten ja nyt onkin hyvä valmistautua tunnistamaan haitalliset vieraskasvit, ne lähtevät ihan kohta kasvuun.

0963_jattipalsami_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKevään 2020 ensimmäinen jättipalsami

Viime vuosina olen kirjoitellut useampiakin kevät juttuja Luontoturvan blogiin. Viime vuonna aloitin torjuntakauden 19.4.19 kaivelemalla jättiputkia ja samalla kuvasin lupiinin ja jättipalsamin alkuja, siitä lisää tästä. On se hyvä, että on tätä blogia tullut pidettyä, eihän sitä muuten millään muistaisi milloin on kausi alkanut ja mitä on tapahtunut :)

Suunnilleen samoihin aikoihin torjuntakausi aina käynnistyy. 2018 kevät tunnelmia ja kuvia jättiputkista tästä. Blogin arkistosivulta löytyy kirjoitukset kuukausittain, sieltä voi katsoa mitä hommia on tehty vieraslajien saralla keväisin.

Nyt on hyvää aikaa teroittaa lapiot ja valmistautua taistoon jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja vastaan! Ensimmäiset jättiputket tuli jo uniin, siitä tietää, että torjuntakausi on lähellä :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, vieraslajit, jättipalsami, taimi

Iho-oireita jättiputkista ja muista sarjakukkaisista kasveista

Perjantai 27.3.2020 klo 9:32 - Miia Korhonen

Jättiputket siintävät jo mielessä, kohta alkaa torjuntakausi :) Silmiini sattui juttu Kotipuutarhalehdestä 3/2018. Kasvitieteen professori Sinikka Piipon haastattelussa kerrottiin vihannesten aiheuttamista iho-oireista.

Jättiputkihan kuuluu sarjakukkaisiin kasveihin. Piippo kertoi jutussaan, että iho-oireita yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttavat kasvit ovat useimmiten sarjakukkaisia. Jättiputken lisäksi sarjakukkaisiin kuuluvat monet kasvit, kuten myös tutut tilli, persilja, kumina, lipstikka, palsternakka ja selleri. Näissä kasveissa on furanokumariineja, jotka aiheuttavat oireita. Pahimmat oireet tulevat usein varhain keväällä ja kesällä. Hikoilu ja kosteus pahentavat oireita.

Kutina ja punoitus ovat lievempiä ja melko yleisiäkin oireita valolle herkistäviä kasveja käsitellessä. Vakavammat oireet on harvinaisempia. Henkilö, joka on heinä-, pujo tai koivuallergikko on alttiimpi saamaan oireita kuin muut. Kosketusallergia on yleisempää kuin valokosketusallergia. Eniten oireita esiintyy henkilöillä, jotka ovat paljon tekemisissä kasvien kanssa, kertoo Piippo.

Itse olen tämän huomannut jättiputkien kanssa työskennellessä. Olen heinä-, pujo- ja koivuallergikko ja pienikin ihokosketus jättiputken kanssa aiheuttaa minulle ikävämmän luokan ihopunoitusta, kirvelyä ja särkyä useita päiviä. Olen saanut jättiputken hipaisun ranteeseen ja kokemus oli kivulias. Huomaan, että olen herkistynyt vuosien saatossa työskennellessäni jättiputkien kanssa ja reagoin niiden hajuunkin, joka tuntuu erityisen painostavalta kesäkuumalla.

Eri ihmiset reagoivat eri tavalla jättiputkenkin kasvinesteeseen. Tärkeää on estää jättiputken kasvinesteen pääsy iholle suojavaatteilla.

0088_Jattiputken_kukinto_voi_olla_halkaisijaltaan_metrin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGSuojaudu käsitellessäsi jättiputkia

Kokonaisuudessaan artikkeli: Voiko vihannesten käsittely aiheuttaa iho-oireita? on Kotipuutarhan digilehdessä ja vaatii kirjautumisen. Kasvikset.fi sivustolla on yleisesti kasvisten aiheuttamista allergisista reaktioista, pdf aiheesta tässä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: iho-oire, jättiputki, sarjakukkainen, vihannes, furanokumariini

Haitalliset vieraslajit ja lomamatka

Torstai 5.3.2020 klo 17:49 - Miia Korhonen

Haitalliset vieraslajit ovat ongelmana joka puolella maailmaa. Asiaan voi törmätä vaikkapa lomareissulla Kanarian saarilla. Kasvien ja kasvituotteiden tuontivaatimukset EU:n ulkopuolelta muuttuivat 14.12.2019. Tämä näkyi omalla lomareissulla siten, että asiasta valistettiin jo tullessa lentokentällä ja järjestetyillä valmismatkoilla oppaat kertoivat asiasta linja-autossa hotellille.

Miten tämä nyt sitten näkyy tavalliselle tallaajalle? Esimerkiksi niin, että rantakojuissa oli myytävänä ihanan näköisiä jääkaappimagneetteja, joissa oli kiinni pieni ruukku ja siinä vähän multaa ja kaktus. Nämä ihanuudet täytyy siis jättää ostamatta, koska niitä ei saa tuoda Suomeen.

 Selvää on, että myöskään mitään kasvien pistokkaita ja ylipäätään mitään elävien kasvien osia ei saa tuoda, vaikka kuinka tekisi mieli kokeilla saako kotona kasvamaan Kanarian saarilla niin upeasti kasvavan Bougainvillean, jota ihmeköynnökseksikin kutsutaan. Tätä kasvia saa kyllä ostaa puutarhamyymälöistä Suomessa, koska silloin tuontisäädökset on jo otettu huomioon ja kasvi on tuotu Suomeen kaikkien säädösten vaatimalla tavalla.


Bougainvillea_Kanariansaaret.JPG


Bougainvillea.JPG

Lähtiessä Suomeen päin ja matkaeväitä miettiessä täytyy pitää mielessä, että esimerkiksi appelsiiniä ei voi tuoda Suomeen Kanarian saarilta ilman kasvinterveystodistusta. Matkaevääksi sitä vastoin voi ottaa banaanin, kookoksen, durian, taatelin ja ananaksen, näille kasvinterveystodistusta ei vaadita.

Lähiömutsi sivustolla on kerrottu selkokielellä, miksi tuontivaatimuksia muista maista on ja mitä haittaa tuoduista kasvituliaisista voi olla, lue juttu tästä.

Luontoturvan blogissa tuontivaatimuksista.

Otetaan matkoilta muistoja vain kuvina, tehdään niistä kansio ja palataan haaveissa nauttimaan lämmöstä ja kasveista!


Kanariansaarien_palmut.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitalliset, vieraslajit, tuontivaatimukset, Kanaria

Huomioita vuosien varrelta jättiputkista Luontoturvan koealueella

Sunnuntai 26.1.2020 klo 13:10 - Miia Korhonen

Innostuin jättiputkista ollessani aikanaan viherpalvelussa töissä, jossa jättiputkien torjunta kuului työnkuvaan. Ihastuin heti suureen jättiläiseen, ihanan kamala kasvi ja aivan väärässä paikassa Suomen luonnossa. Kiinnostus aiheeseen synnytti myös opinnäytetyön, jonka tein opiskellessani Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla.

Opinnäytetyössä halusin kokeilla erilaisten torjuntamenetelmien tehokkuutta jättiputken torjuntaan. Ajatuksena oli löytää kustannustehokas tapa isoille alueille kaupunkien tarpeeseen.

2014_jattiputkien_koealueen_perustaminen_aloitettiin_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa kävin 2014 alueella, jossa oli kasvanut jättiputkia jo useiden vuosien ajan. Jättiputket olivat levinneet noin hehtaarin kokoiselle alueelle, joten koepinta-alaa oli riittävästi. 2015 huhtikuussa perustin opinnäytetyötä varten alueelle koealueen.

2015_koeruudutus_opinnaytetyo_jattiputket_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

19.4.2015_Koealueen_perustaminen_jattiputket_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

2015_koealueella_ei_kasvanut_muuta_kuin_jattiputkia_Luontoturva.fi.JPG

Tavat, joita kokeilin jättiputken torjunnassa ja kokeen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa opinnäytetyöstäni, joka on Theseus tietokannassa. 

2015_jattiputkien_koealueella_2015_Luontoturva.fi.JPG

Seurasin tiiviisti 2015 keväästä syksyyn viikoittain koealuetta ja kokeilin torjuntatapoja. Jättiputki on kyllä kunnioitusta herättävä kasvi!

2015_peittokokeita_okolys_kangas_Luontoturva.fi.JPG

2015_peittokoe_kestopeite_Luontoturva.fi.JPG

2015_soodakokeilun_tulos_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Niitto_ei_ole_jattiputkelle_tehokasta_torjuntaa_Luontoturva.fi.JPG

Liian_aikaisin_katkaistu_jattiputken_kukinto_tekee_uuden_kukinnon_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkiin hurahtamisesta ja opinnäytetyöstä seurasi se, että perustin yrityksen Luontoturva ky, joka aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2016 ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikka jättiputket on vieläkin se ykköskasvi, sydämen valittu, niin mukaan on tullut myös muita kasveja joita torjutaan. Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea Luontoturvan alkumetreistä lisää.

Kuvasin koealuetta usean vuoden ajan, tein torjuntaa ja kirjailin havaintoja ylös.

2016_jattiputken_torjuntakokeilujen_tehoa_Luontoturva.fi.JPG

2017_jattiputken_siementaimia_nousee_viela_koealueella_pitkaan_Luontoturva.fi.JPG

2018_jattiputken_taimia_koealueen_viereisessa_metsassa_Luontoturva.fi.JPG

2019_syksylla_koealueella_yksittaisia_jattiputkia_Luontoturva.fi.JPG

Useita vuosia koealuetta seuratessa ja torjuntatapoja kokeillessa on jättiputki ja sen elämä tullut todella tutuksi. Ja varmaa on, että jättiputki on hävitettävissä. Työtä, taitoa ja aikaa se vaatii, mutta torjunta onnistuu kyllä.

Yksittaiset_jattiputket_on_helpointa_torjua_kaivamalla_ne_pois_juurineen_Luontoturva.fi.JPG

Koealueen ruudutus purettiin tammikuussa 2020, mutta alueella tulee nousemaan vielä vuosia yksittäisiä jättiputkia, joten tarkkailua ja torjuntaa tehdään edelleen.

2020_purettiin_jattiputkien_koealue_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPG

Koealueen lähimetsää on myös tarkkailtava. Jättiputken siemenet voivat kulkeutua tällä alueella ihmisten ja eläinten mukana uusille paikoille. Pitäisikin aina muistaa, että liikkuessa alueilla, joissa on siemenestä leviäviä kasveja voi itse tahtomattaan levittää kasvia uusille alueille. Siemenet tarttuvat esimerkiksi kengän pohjiin ja eläinten turkkiin.

Kainkenlaista muutakin tuli havainnoitua koealueella, kuten lehtokotiloita. Seurasin jättiputkia, joiden varret olin katkaissut ja katkaistuihin varsiin kerääntyi lehtokotiloita, jotka näyttivät kuolevan varsien sisälle. Miksi näin, niin se ei selvinnyt. Lehtokotilot kyllä pystyvät kiipeämään jättiputken vartta pitkin ja syövät lehtiä, mutta miksi ne kuolivat jättiputken varren sisälle mennessään, niin se oli mysteeri. Oliko varsi liian liukas kiivetä pois ja kotilot hukkuivat sadeveteen, jota oli varren sisällä vai mitä tapahtui. Jos joku keksii ratkaisun miksi näin tapahtui, niin ajatuksia olisi mukava kuulla :)

Lehtokotilo_ja_Jattiputkien_koealueen_huomio_lehtokotiloista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Touhuaminen jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvien kanssa jatkuu edelleen. Kokemuksista koealueelta on hyötynyt myös asiakkaat, joille olen voinut tehdä kokemuksien pohjalta torjuntasuunnitelmia ja tehokasta jättiputkien torjuntaa. Viidessä vuodessa on tullut tutuksi Lahdenkin jättiputkien esiintymät, joita on tiedossa tällä hetkellä noin 300. Kaikkia tiedossa olevia paikkoja torjutaan ja tarkkaillaan eli työtä riittää vielä ennen kuin jättiputket on hävitetty kokonaan Lahdesta saati sitten koko Suomesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, koealue, lahti, opinnäytetyö, niitto, kaivaminen, peittäminen, lehtokotilo

Lahden kirjastoihin tiedotusta vieraslajeista 2020

Torstai 16.1.2020 klo 20:32 - Miia Korhonen

Kevättä kohden ollaan taas menossa ja tiedotusta vieraslajien mahdollisista haitoista suunnitellaan Lahdessa. Valokuvanäyttelyitä haitallisiin vieraslajeihin liittyen on ollut Lahden alueen kirjastoissa jo 4 keväänä ja niin tulee myös tänä keväänäkin.

Joka vuosi mietin vähän eri näkökulmaa aiheeseen ja tänä vuonna viedään Lahden kirjastoihin tietoa alueen luonnosta ja miten vieraslajit voivat ja ovat jo vaikuttaneet luontoon. Puutarhajätteen käsittelystä muistutellaan samalla.

Lahdessa_Haitalliset_vieraskasvit_luonnossa_kirjastojen_aikataulut_2020.docx.jpg

Lahdessahan on tehty monenlaista työtä, jotta vieraslajien mahdolliset haitat ja alueen yleisimmät haitalliset vieraslajit tunnistettaisiin ja siitä kirjoittelinkin marraskuussa Luontoturvan blogiin.

Olen niin kevät ihminen, kuin olla ja voi ja tähän aikaan rupean jo haaveilemaan keväästä ja lumien sulamisesta, mutta ainakaan tällä hetkellä ei tarvitse odotella lumien sulamista, kun eihän näillä korkeuksilla lunta ole ollut kuin ohi kiitävän hetken. Nähtäväksi jää, tuleeko sitä talvea ollenkaan. Kaikesta huolimatta kevättä kohden mennään ja pidetään silmällä mitkä vieraskasvit lähtevät ensimmäisenä kasvuun!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, kirjasto, vieraslajit, tiedotus

Viinimäkikotilo ja muita nilviäisiä

Keskiviikko 18.12.2019 klo 8:56 - Miia Korhonen

Vanhempia valokuvia selatessa löysin kuvia viinimäkikotilosta (Helix pomatia), johon olen törmännyt Kouvolan seudulla. Tavalliseen lehtokotiloon (Arianta arbustorum) tottuneelle viinimäkikotilo olikin mielenkiintoinen uusi tuttavuus.

0956_viinimakikotilo_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta ja juuri syömätarkoitukseen. Tämä Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena esiintyvän kotilon kuori on väriltään harmahtava, kermanvaalea tai kellertävänruskea, kooltaan noin 4 – 5 cm. Kierteitä kuoressa on 5 – 6.

0955_viinimakikotilon_kuori_on_oikealle_kierteinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nykyisellä tietämyksellä viinimäkikotiloa ei pidetä haitallisena lajina, vaikka se meillä vieraslaji onkin. Siitäkin huolimatta mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Näkemäni Kouvolan yksilökin oli alueelle päätynyt ihmisen toimesta, joka oli tarkoituksella päästänyt kotiloita luontoon. Viinimäkikotiloita pidetään myös lemmikkeinä terraarioissa ja jos harrastuksen lopettaa ei mitään terraarion lemmikkiä saa päästää luontoon! Yllättäviä ongelmia voi tulla kun omasta mielestään harmittoman eläimen vapauttaa luontoon, vaikka sen tekisi hyvässä tarkoituksessa.

0954_viinimakikotilo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGViinimäkikotilo (Helix pomatia) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

0511_lehtokotilo_syo_monenlaisia_kasveja_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lehtokotilo (Arianta arbustorum) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea luontoon päätyneistä vierasperäisistä sammakoista sekä myös kissasta, jota ei ensi ajatuksella tule pidettyä vieraslajina, saati haitallisena. Haitalliseksi voidaan kuitenkin luokitella villiintyneet luonnonvaraisena elävät kissat, joita Suomessakin katsotaan olevan. Eli, minkä eläimen tahansa ottaa lemmikikseen, on siitä otettava vastuu ja huolehdittava siitä asianmukaisesti viimeiseen asti.

Toinen asia on sitten meille vahingossa esimerkiksi kasvien mukana päätyvät tuholaiset, kuten uutena lajina mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Lajia on jo havaittu Suomessa ja tänne se on päätynyt todennäköisesti taimien mukana. Aiheesta puhuttiin myös vieraslajiseminaarissa 2.12.19 Helsingissä.

Mustapaaetana_Lauri_Urho_seminaari_ja_tyopaja_vieraslajeista.jpgLauri Urho, seminaari ja työpaja vieraslajeista 2.12.19

Espanjansiruetanasta ja myös ukkoetanasta kirjoittelin viimeksi kesällä Luontoturvan blogiin, sieltä voi käydä tarkistamassa miltä ne näyttivätkään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viinimäkikotilo, Helix pomatia, iso, vaalea, etana, mustapääetana, krynickillus melanocephalus, lehtokotilo, espanjansiruetana, ukkoetana

Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaan

Tiistai 19.11.2019 klo 15:10 - Miia Korhonen

Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.

 Lahdessa_torjutaan_jattiputkia_veloituksetta_asukkaiden_tonteilta_Luontoturva.fi.JPG

Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.

 Lahdessa_haitallisista_vieraskasveista_tietoa_heinakuu_2019.JPG

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Lahti_kauppakeskus_Trio_Luontoturva.fi.JPG

Lahti_tiedotusta_maastossa_liikuntareittien_varrella_Luontoturva.fi.JPG

Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.

 Lahdessa_koululaiset_tutustuvat_haitallisiin_vieraslajeihin_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.

Lahti_Ita-Hameen_puutarhamartat_kitkemassa__jattipalsamia_2019_Luontoturva.fi.JPG

 Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_2017_Luontoturva.fi.JPG

Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja.

2017_alue_ennen_torjuntaa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

2019_alue_torjunnan_jalkeen_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat.

Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana.

Tiedotusta_Lahti_ymparistoviikko_2019_kurtturuusu_Luontoturva.fi.JPG

Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat.

Lahden_tiedotusta_Jyvaskylan_viherpaivat_2019_Luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.

 Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti_luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).

Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.

 Lahdessa_tiedotusta_asukastilaisuus_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen.

Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

vieraslajit.fi_sivusto.JPG

Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

2 kommenttia . Avainsanat: lahti, haitalliset, vieraslajit, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, tatar, espanjansiruetana, puutarhajäte

Puutarhajäte ja tatar

Torstai 10.10.2019 klo 17:07 - Miia Korhonen

Syksyn myötä viimeisiä puutarhatöitä tehdään pihoissa ennen lumia ja luonnossa liikkuessani olenkin taas pistänyt merkille, miten paljon edelleen puutarhajätettä viedään oman tontin ulkopuolelle. Kaupunki alueella näkee usein puutarhajätekasoja asutuksien liepeillä. Monesti kottikärry polku näyttää menevän omilta pihoilta kaupungin maalle, lähiojiin, metsiin, läheiselle tyhjälle tontille. Tässä ei ehkä tulla ajatelleeksi sitä, että puutarhajätteen mukana leviää myös ne haitalliset vieraskasvit, lehtokotilot, espanjansiruetanat, taudit ja tuholaiset uudelle alueelle. Olen tämän ennenkin todennut, mutta jos joku asia on ongelmana omalla tontilla, on se sitä myös muualla.

Puutarhajate_luonnossa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa on ryhdytty laittamaan kylttejä paikkoihin, joissa on huomattu puutarhajätettä vietävän luontoon. Asukkaille jaetaan myös postilaatikkoihin muistutus puutarhajätteen käsittelystä alueilla, joissa tätä ongelmaa on.

ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Ei tule ehkä ajatelleeksi sitäkään, että kyllä me kaupunkien asukkaat itse viime kädessä maksamme siitä, että kaupungin kustannuksella joudutaan torjumaan luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja, jotka useasti on vielä lähtenyt leviämään luontoon puutarhajätteestä.

Viimeksi tänään törmäsin sahalinintatareen (entinen jättitatar), joka oli lähtenyt leviämään paikassa, jonne on puutarhajätettä viety. Alueelta löytyi myös mm. viitapihlaja-angervoa ja röyhytatarta. Monesti kausikukat vielä heitetään muovipurkkeineen luontoon. Sitten kun alueelle on kasaantunut reilummin puutarhajätettä ja kukkapurkkeja, niin sitten sinne ryhdytään kantamaan muutakin jätettä. Ei voi kuin ihmetellä, ihmiset….

0941_sahalinintatar_ent.jattitatar_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar, entiseltä nimeltään jättitatar

0942_sahalinintatar_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kertauksena siis, puutarhajäte (myös haravointijäte) täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä se alueen jäteasemalle. Lahden seudulla oikean osoitteen puutarhajätteelle voi katsoa Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittaa palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm). PHJ:n pisteissä otetaan kotitalouksien risu ja haravointijäte veloituksetta vastaan.

Puutarhajätteen käsittelyyn ohjeistusta on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Lue ohjeet.

Puutarhajätteestä olen kirjoitellut useasti ja vuoden 2017 tunnelmia ja erikoisemmista löydöistä voi lukea tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättitatar, sahalinintatar

Tunnistatko espanjansiruetanan?

Perjantai 23.8.2019 klo 18:29 - Miia Korhonen

Viime päivinä on satanut reilusti ja havaintoja espanjansiruetanoista on tullut minullekin useampia. Pahimmassa paikassa espanjansiruja oli ainakin parin sadan metrin matkalla kävelytiellä, ojissa sekä viherkaistalla ja paljon… Alueella onkin muhinut ongelma jo useiden vuosien ajan, mutta nyt etanat ovat päässeet lisääntymään niin paljon, että kaupungille tuli niistä ilmoitus.

0916_espanjansiruetana_on_sormen_paksuinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukkaille tullaan nyt jakamaan tietoa espanjansiruetanasta ja sen hävittämisestä. Viherkaistalle ja kävelytielle teen aamuisia lenkkejä ja keräilen etanat. Roskien poimintapihdit ovat näppärät etanoiden keräämisessä, jotka sitten tiputan kanisteriin, jossa on etikkaa. Kanisterin toimitan alueen jäteasemalle.

0904_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pahimpiin pusikoihin, joissa etanat tuntuvat majailevan laitetaan ferramolinia, joka ainakin tällä hetkellä on luomuhyväksytty tuote. Ruokaviraston sivuilta näkee listauksen viljelyyn hyväksytyistä luomutuotteista ja niiden käyttöohjeet.

Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä lehtokotiloille.

0917_espanjansiruetanat_Miia_Korhonen_luontoturva.fi.JPG

Kävin myös paikassa, jossa espanjansiruetanat olivat päässeet leviämään kasvimaalle ja siellä ne tekevätkin aikamoista tuhoa.

0918_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kerääminen on tehokasta torjuntaa. Jokainen yksilö, jonka saa kerättyä tietää monta sataa uutta etanaa vähemmän. Tyhjät kanisterit ovat näppäriä keräämisastioita, jos niiden suuosuus vaan on tarpeeksi iso. Astiaan voi laittaa kiehuvaa vettä tai etikkaa, johon etanat kuolevat heti. Toiset mätkäsevät etanat hengiltä lapiolla ja hautaavat ne sitten maahan. Etanathan syövät kuolleet lajitoverinsa ja kuolleiden yksilöiden ympärille kerääntyy äkkiä syöjiä.

Lehtokotilosta kysellään myös paljon ja ainakin täällä Lahden seudulla se on ikävän yleinen. Sateisella ilmalla paikoitellen on kävelytietkin lehtokotiloiden valloittamat niin, että ei voi välttyä niiden päälle astumiselta. Samat torjuntakonstit tehoaa siihen kuin espanjansiruetanaankin. Laitoin videon pätkän youtubeen, siitä voi vielä vilkaista miltä lehtokotilo näyttikään.

0919_espanjansiruetanat_ja_lehtokotilo_syomassa_kuollut_espanjansiruetanaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa myös opetella tunnistamaan ukkoetana, joka ei ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Kirjoittelin espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista jo muutama vuosi sitten ja vanhasta kirjoituksesta Luontoturvan sivuilta voikin tarkistaa mitkä olivatkaan etanoiden erot.

Lisää espanjansiruetanoiden ja myös ukkoetanan kuvia kuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, lehtokotilo, raadonsyöjä, iso, etana, haitallinen, ukkoetana

Karhunköynnöksestä

Maanantai 5.8.2019 klo 10:58 - Miia Korhonen

Karhunköynnöstä kuulee joskus sanottavan elämänlangaksi tai kuristajakasviksi ja nämä nimet ovatkin hyvin kuvaavia. Valkokarhunköynnöstä (Convolvulus sepium) näkee monissa paikoissa luontoon levinneenä. Useasti alueelle on viety puutarhajätettä tai maa-ainesta, jonka seassa on ollut karhunköynnöksen juuren paloja ja siitä kasvi on sitten lähtenyt uuteen kasvuun.

Karhunköynnös kasvaa kesän aikana pituutta useita metrejä ja kietoutuu kaiken ympärille tukahduttaen muuta kasvillisuutta ja vaikeuttaen alueella liikkumistakin. Talveksi maanpäälinen osa kuolee, juurakko talvehtii ja keväällä lähtee uusi kasvu.

Valkokarhunköynnöksessä on valkoinen kukka ja punakarhunköynnöksessä vaaleanpunainen. Epäselvyyttä tuntuu olevan siitä onko valkokarhunköynnös ollut joskus rannikolla alkuperäisenä kasvina vai onko se tuotu muualta tänne koristekasviksi.

0885_valkokarhunkoynnos_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGValkokarhunköynnös

0461_punakarhunkoynnos_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPunakarhunköynnös

Kaunis köynnöstävä koristekasvihan karhunköynnös on, mutta hankaluus on sen leviäminen.

Erityisen ikävä karhunköynnös näyttää olevan ojan varrella, joka on luonnonsuojelualuetta. Kasvi on levinnyt alueella useiden kymmenien metrien matkalla ojanvarren tuntumassa useiden metrien leveydeltä ja tukahduttaa alueella mm. lehtopalsamin kasvun kyllä täysin. Alueelta on saatu hävitettyä jo jättiputki ja jättipalsami, mutta karhunköynnös onkin sitten jo hankalampi juttu.

0890_Karhunkoynnos_tukahduttaa_lehtopalsamin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Karhunköynnös tukahduttaa lehtopalsamin kasvun kuvan alueella
0891_lehtopalsami_ei_ole_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lehtopalsami ei ole haitallinen vieraskasvi

Karhunköynnös leviää juuren palasistakin, juuri on hauras ja katkeaa helposti, kun kasvia yrittää kaivaa pois.

0465_karhunkoynnokset_juuret_katkeilevat_kaivettaessa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKarhunköynnöksen juuri on hauras ja katkeaa helposti

Tällä kyseisellä alueella karhunköynnöksen kokonaan hävittäminen on melkoisen epätoivoista alueen laajuuden vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilassa ja osaksi hankalakulkuista maastoa.

Karhunkoynnos_leviaa_ojan_varrella.JPG

Tässä tapauksessa tulee mieleen, että tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista, puutarhajätteen käsittelystä sekä maansiirroista olisi todella tarpeen, jotta ei tulisi enää uusia tällaisia alueita.

Karhunköynnöksestä lisää tietoa Luontoportti.fi ja Vieraslajit.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karhunköynnös, punakarhunköynnös, valkokarhunköynnös

Tunnista kukkiva jättiputki video

Perjantai 12.7.2019 klo 10:13 - Miia Korhonen

Kuvasin "komeita" jättiputkia ja otin videon pätkänkin avuksi kukkivan jättiputken tunnistamiseen. Video löytyy youtubesta.

Jättiputken tunnistamisessa sekaannuksia sattuu ja niistä olenkin kirjoitellut useaan otteeseen sivuilla. Kasvin tunnistamisessa huomio kannattaa kiinnittää lehden muotoon, varteen sekä kukinnon väriin, kokoon ja muotoon. Kukinnan ajankohta auttaa myös tunnistamisessa. Hyvä tunnistustyökalu monen luonnossa esiintyvän kasvin tunnistamiseen löytyy Luontoportti.fi sivustolta.

Jättiputkihan kukkii juuri nyt komeasti ja tässä kukintaa alueelta, jossa jättiputki on levinnyt autioksi jääneellä tilalla.

0873_jattiputki_vallannut_asumattoman_kiinteiston_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

0876_Jattiputki_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

2 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, tunnista, lehti, varsi, kukinto

Näitä kasveja on sekoitettu jättiputkeen

Tiistai 9.7.2019 klo 20:55 - Miia Korhonen

Hienoa on huomata, että ihmiset kiinnittävät ympäristönsä kasveihin entistä enemmän huomiota. Jättiputkesta tietysti puhutaan paljon ja nyt on tullut minullekin kysymyksiä ja kuvia kasveista, joissa huolena on, että onko kuvissa jättiputki.

Tänä kesänä on jättiputkea sekoitettu tähän mennessä eniten ukonputkeen, ja ainakin täällä Lahden seudulla taitaa olla idänukonputki se jonka kanssa sekaannusta tapahtuu. Idänukonputkella on keltavihreä kukinto ja kooltaan se on huomattavasti jättiputkea pienempi ja hennompi. Lehti kyllä voi muistuttaa jättiputken lehteä, joten sekaantuminen on kyllä ymmärrettävää.

0655_ukonputki_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

0650_idanukonputki_on_yleinen_putkilokasvi_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ukonputkista lisää kuvia Luontoturvan sivuilla.

Ukonputki on monimuotoinen kasvi ja Suomessa on tavattu neljää erilaista ukonputkea, jotka jakaantuvat kahteen alalajiin ja niiden muunnoksiin, joten tarkalleen tunnistaminen voi olla haastavaa. Luontoportti.fi sivustolta voi lukea ukonputkista lisää.

Myös vuohenputkesta on tullut kuvia ja senpä takia laitoin Luontoturvan sivuillekin kuvia vuohenputkesta ja juttua kasvista löytyy taas Luontoportti.fi sivulta.

0856_vuohenputken_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVuohenputki ei ole haitallinen vieraskasvi

Karhunputki on se vakio kasvi, johon täälläpäin jättiputkea sekoitetaan ja siitä olen kirjoitellut kuvien kera jo aikaisempina vuosinakin.

0606_karhunputken_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKarhunputken lehti

Kannattaa lukea kirjoitukset jättiputken ja karhunputken eroista tästä ja tästä.

Jättiputken nimikin jo viittaa isoon kasviin ja kaikenlaisista isoista kasveista saan kuvia. Kaikkia maailman kasveja en tunnista, mutta ainakin useimmiten kuvista osaan sanoa onko syytä huoleen eli onko kuvissa jättiputki vai ei. Takiaiset ovat isokokoisia ja niistä tuleekin välillä kuvia ja kyselyjä, myös ohdakkeen kuvia olen saanut.

Takiainen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ohdake_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Takiaiset, ohdakkeet ja muut isokokoiset luonnonkasvit tuovat kysymyksiä, että onko kyseessä jokin haitallinen vieraskasvi

Luontoportti sivustoa kannattaa käyttää, kun jokin kasvi tai eläin luonnossa mietityttää. Esimerkiksi takiaisista ja ohdakkeista linkit tässä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/seittitakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isotakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/huopaohdake

Jättiputkesta kuvia ja juttuahan löytyy paljon Luontoturvan blogista ja myös vieraslajit.fi sivustolta.

Kasveja sitten vaan tunnistelemaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, ukonputki, vuohenputki, mikä, putki

ÄlyVesi hanke SYKE, konenäkö ja haitalliset vieraskasvit

Tiistai 25.6.2019 klo 20:16 - Miia Korhonen

ÄlyVesi hankkeen (Tekoäly ja IoT- vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa, SYKE) tiimoilta kokeillaan konenäön toimivuutta haitallisia vieraskasveja kartoitettaessa. Tarkoituksena on tunnistaa konenäöllä mm. jättiputkea, jättipalsamia, kurtturuusua, lupiinia, japanintatarta ja kanadanpiiskua. Hankkeesta lisää tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

BVDrone_AlyVesi_hanke_haitalliset_kasvit_Luontoturva.fi.JPGBVdrone hoiti haitallisten vieraskasvien kopterikuvauksia Hollolassa ja Lahdessa

Kuvattavat kasvit löytyivätkin piiskua lukuunottamatta Hollolasta yhdeltä alueelta luontoon levinneenä. Kuvauksen kannaltahan se olikin hyvä, mutta muuten tilanne alueella on hankala. Isolta alueelta erilaisten haitallisten vieraskasvien hävittäminen tulee olemaan melkoinen urakka.

Nyt kun olen Luontoturvan nimissä jo useita vuosia kolunnut Lahden ja lähialueiden haitallisten vieraskasvien esiintymiä, niin helposti löytyy tällaisiin hankkeisiin kuvausmateriaalia ja paikkoja Päijät-Hämeestä. Valitettavasti.

0854_kurtturuusu_rosa_rugosa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konenäölle opettelu kasveja löytyi paljon. Tässä kurtturuusu Rosa rugosa ja valkokukkainen muoto Rosa rugosa "alba"

0855_kurtturuusu_rosa_rugosa_alba_valkoinen_kukka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia oli tietysti helposti löydettävissä kuvauksiin. Nyt rupeaa olemaan jo kiire lupiinin torjumisessa tälle vuodelle, jos sitä haluaa niittää alas ja estää siementen leviämisen. Siemenpalot ovat jo muodostuneet ja siemenet alulla.

0848_komealupiini_on_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiini leviää siemenestä ja siemenet ovat jo kehittymässä

0846_lupiini_leviaa_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvattu alue on todellinen haitallisten vieraskasvien herkkupöytä. Japanintatarta alueelta löytyy myös.

0853_japanintataren_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJapanintatar

Jättiputkea ja jättipalsamia saatiin myös kuvattua ja lentosää oli mitä mainioin. Puolipilvistä ja tuulta ei nimeksikään.

Konenaon_avulla_voidaan_tunnistaa_haitallisia_vieraskasveja_Luontoturva.fi.JPGJättiputken kuvaaminen

0850_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamikin on ihan juuri aloittelemassa kukintaa Lahden korkeuksilla

ÄlyVesi hankkeen tavoitteena on hyödyntää autonomisia ilma-aluksia, konenäköä, IoT –teknologiaa pinta- ja pohjavesiasemilla, ja syväoppimista tulvariskien hallinnassa. Hankkeessa kartoitetaan konenäön avulla kiinnostavia kohteita vesi- ja maaympäristössä seurannan ja biomassan määrän arvioimiseksi sekä arvioidaan jäänlähtöä ja jäätymistä. Yhtenä hankkeen osana on haitallisten vieraskasvien tunnistaminen konenäöllä.

BVDrone_AlyVesi_hanke_Luontoturva.fi.JPGBVdrone.com

Hankkeesta:

Jari Silander, Suomen ympäristökeskus SYKE p. +358 295 251 638, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Toimitusjohtaja Teemu Heikkilä, Emblica Oy p. +358 400963509, teemu@emblica.fi

Toimitusjohtaja Jonas Stjernberg, BVdrone Oy p. +358 440 662 566, jonas@bvdrone.com

2 kommenttia . Avainsanat: ÄlyVesi, SYKE, konenäkö, vieraskasvi, BVdrone, lennätys

Lahdessa tietoa haitallisista vieraskasveista

Sunnuntai 2.6.2019 klo 14:35 - Miia Korhonen

Kesä on tullut vihreän vehreänä ja niin on myös jättiputki, jättipalsami ja muut harmituksetkin. Lahdessa aloitettiin tänäkin vuonna jo hyvissä ajoin tiedotus haitallisista vieraskasveista ja niiden leviämisen väylistä.

Tiedotusta_haitallisista_vieraskasveista_Lahden_kirjastoissa_Luontoturva.fi.JPG

Tietoa on viety kirjastoihin ja kouluihin. Aikataulut Luontoturvan sivuilta. Infoa aiheeseen liittyen on pidetty asukastilaisuuksissa sekä myös torilla markkinapäivänä. Tiedotustelinettä on voinut bongata niin LAMKin tiloista kuin Hankkijalta ja Kirkkokadun virastotalon aulastakin. Tällä hetkellä tiedotusteline on Lahden pääkirjastolla, josta se siirtyy kesän aikana useaan paikkaan Lahden alueella.

Liipolassa_asukasilta_ja_haitalliset_vieraskasvit_ja_niiden_torjunta_Luontoturva.fi.JPGEteläisen Lahden asukasillassa Liipolassa jaettiin tietoa myös haitallisista vieraskasveista

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Hankkijalla_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPGTiedotusta rollup telineessä haitallisista vieraskasveista voi bongata ympäri Lahtea

Tänäkin vuonna muutama koulu ja päiväkoti halusi tutustua tarkemmin jättipalsamiin ja yhdessä kitkettiinkin Länsiharjun ja Steinerkoulun kanssa sekä Ahtialan päiväkodin. Sää ei suosinut Steinerkoulun kitkentäpäivää, mutta säästä huolimatta tehtiin myös paperia, johon tuli jättipalsamia ja muitakin kasveja käytettiin. Paperipajaa piti Painovoima ja sieltä vetämässä oli Pekka Litmanen.

Painovoimapaja_Pekka_Litmanen_paperintekoa_Luontoturva.fi.jpgPekka Litmanen Painovoimajalta, sää ei ole este paperintekoon

Jattipalsamin_lehtia_voi_kayttaa_paperinteossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin lehtiä voi käyttää paperintekoon

Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_ja_paperin_tekoa_Luontoturva.fi.JPG

Papeperipajasta lisää Luontoturvan sivuilla ja Painovoimapajan sivuilta. Jättipalsamin kitkeminen ja siitä paperinteko sopisi hyvin myös työporukoille TYKY-päiväksi! Hyödyllistä, hauskaa, tietoa haitallisista vieraskasveista ja paperinteosta, yhdessäoloa ja liikuntaa samassa paketissa :)

Muistutuksen vielä, puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä oman tontin ulkopuolelle luontoon. Risujen ja haravointijätteen vieminen toisen maalle on jätelain mukaan kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Puutarhajätteen mukana kulkeutuvat siemenet, juuren palat, taudit ja tuholaiset uusille alueille.

Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Puutarhajätteen mukana Lahdessa on luontoon levinnyt monet haitalliset vieraskasvit, joiden torjunta on työlästä ja tuo kaupungille kustannuksia. Puutarhajätteet luonnossa vaikuttavat myös alueiden yleissiisteyteen. Luontoon vietyjen puutarhajäte paikkojen läheisyyteen tullaankin viemään tiedotetauluja asiasta. Myös asukkaiden postilaatikoihin voidaan jättää asiasta tiedote. Puutarhajätteen käsittelystä saa lisää tietoa www.phj.fi tai soittamalla 03 871 1710. Päijät-Hämeen jätehuollon asemilla otetaan haravointi sekä risujäte pienissä erissä maksutta vastaan.

Nautitaan kesästä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, tiedotus, lahti, painovoimapaja, paperipaja, puutarhajäte

Jättiputki ja siemenpankki

Keskiviikko 22.5.2019 klo 20:23 - Miia Korhonen

Minulle mieleisin aika jättiputken torjunnassa on jo mennyt ohi. Keväällä ennen kuin puussa on lehdet ja muut kasvit vielä miettivät kasvuun lähtöä, niin jättiputki on jo ampaissut kasvuun ja varsinkin vanhempi kasvusto on silloin helppo huomata ja myös torjua.

Nyt on kaikki muukin kasvillisuus hyvässä kasvussa ja varsinkin pienet taimet on jo hankala löytää korkean muun kasvillisuuden seasta. Ja hyttyset on taas ilonamme ja voin todeta niitä olevan metsissä jo paljon... Milloinhan kehitellään hyttynen, joka imee läskiä eikä verta. Siinä olisi luonnonmukainen rasvaimu :)

0837_jattiputken_taimi_muun_kasvillisuuden_seassa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa muistaa, että jättiputken siemen säilyy ainakin 10 vuotta itämiskykyisenä, tähän olen päätynyt ihan oman kokemuksen kautta. Tiedän alueita, joissa ei ole ollut kukkivia jättiputkia 7-8 vuoteen ja taas alueelta löytyi yksi jättiputken taimi. Alueita joissa on ollut kukkivia jättiputkia ja siemenet on päässyt maahan täytyy siis todella tarkkailla vähintään 10 vuotta. Voi olla, että joinain vuosina tarkkailtavalta alueelta ei löydykään jättistä, mutta vuoden tai parin päästä taas löytyy.

Jättiputki on kyllä hävitettävissä, mutta se vaatii sitkeää ja järjestelmällistä työtä. Alueilla joita olen torjunut neljä - viisi vuotta on kasvustot vähentyneet selvästi. Nyt käyn tuollaisilla alueilla kaivelemassa uudet jättiputket mahdollisimman pieninä pois.

0838_jattiputki_vuohenputken_joukossa_autioituneessa_pihapiirissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_1.JPG

Tällaiset autioituneet pihapiirit ovat ongelmallisia. Kuvan paikassa jättiputki sai levitä rauhassa vuosikausia ellei vuosikymmeniä ja valtasi tietysti pihapiirin kokonaan. Torjuntaa on tehty nyt viisi vuotta ja yksittäisiä kasveja kaivoin taas useita kymmeniä ympäri aluetta. Ongelmana on lisäksi se, että siemenet ovat levinneet todennäköisesti eläinten mukana kauaksikin tuosta pihapiiristä. Eli aluetta joutuu tarkastamaan vuosittain parin hehtaarin alalta. Aluetta ei ole hoidettu ehkä vuosikymmeniin eli kaikenlaista pensasta, pusikkoa ja kaatunutta puuta on paljon. Jättiputkien löytäminen sellaisesta maastosta vie aikaa. Ja tietysti työlle täytyy olla myös tilaaja ja maksajakin.

Tuossa kuvan kohteessa asia on hoidossa, mutta on varmasti paljon vastaavia paikkoja joissa tilanne ei ole yhtä hyvä ja jättiputki jatkaa kulkuaan. Puuttuukaa siis ongelmaan ajoissa!

Mutta on metsässä mukaviakin hetkiä, kun jättiputkia ei löydy enää alueelta ja saa nauttia kevään vihreästä!

kevaan_kasvua_metsassa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vihreää kevättä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, siemen, itämiskyky, taimi

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10:11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

0815_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

jattiputken_siementaimet_kevaalla_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ensimmaiset_jattiputket_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

0817_Lupiini_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

0818_jattipalsami_lahtee_kasvuun_aikaisin_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki_tavallinen_pihojen_kasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, lupiini, vuohenputki, kevät, torjunta, kaivaminen

Vanhemmat kirjoitukset »