Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Puutarhajäte ja tatar

Torstai 10.10.2019 klo 17:07 - Miia Korhonen

Syksyn myötä viimeisiä puutarhatöitä tehdään pihoissa ennen lumia ja luonnossa liikkuessani olenkin taas pistänyt merkille, miten paljon edelleen puutarhajätettä viedään oman tontin ulkopuolelle. Kaupunki alueella näkee usein puutarhajätekasoja asutuksien liepeillä. Monesti kottikärry polku näyttää menevän omilta pihoilta kaupungin maalle, lähiojiin, metsiin, läheiselle tyhjälle tontille. Tässä ei ehkä tulla ajatelleeksi sitä, että puutarhajätteen mukana leviää myös ne haitalliset vieraskasvit, lehtokotilot, espanjansiruetanat, taudit ja tuholaiset uudelle alueelle. Olen tämän ennenkin todennut, mutta jos joku asia on ongelmana omalla tontilla, on se sitä myös muualla.

Puutarhajate_luonnossa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa on ryhdytty laittamaan kylttejä paikkoihin, joissa on huomattu puutarhajätettä vietävän luontoon. Asukkaille jaetaan myös postilaatikkoihin muistutus puutarhajätteen käsittelystä alueilla, joissa tätä ongelmaa on.

ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Ei tule ehkä ajatelleeksi sitäkään, että kyllä me kaupunkien asukkaat itse viime kädessä maksamme siitä, että kaupungin kustannuksella joudutaan torjumaan luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja, jotka useasti on vielä lähtenyt leviämään luontoon puutarhajätteestä.

Viimeksi tänään törmäsin sahalinintatareen (entinen jättitatar), joka oli lähtenyt leviämään paikassa, jonne on puutarhajätettä viety. Alueelta löytyi myös mm. viitapihlaja-angervoa ja röyhytatarta. Monesti kausikukat vielä heitetään muovipurkkeineen luontoon. Sitten kun alueelle on kasaantunut reilummin puutarhajätettä ja kukkapurkkeja, niin sitten sinne ryhdytään kantamaan muutakin jätettä. Ei voi kuin ihmetellä, ihmiset….

0941_sahalinintatar_ent.jattitatar_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar, entiseltä nimeltään jättitatar

0942_sahalinintatar_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kertauksena siis, puutarhajäte (myös haravointijäte) täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä se alueen jäteasemalle. Lahden seudulla oikean osoitteen puutarhajätteelle voi katsoa Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittaa palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm). PHJ:n pisteissä otetaan kotitalouksien risu ja haravointijäte veloituksetta vastaan.

Puutarhajätteen käsittelyyn ohjeistusta on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Lue ohjeet.

Puutarhajätteestä olen kirjoitellut useasti ja vuoden 2017 tunnelmia ja erikoisemmista löydöistä voi lukea tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättitatar, sahalinintatar

Tunnistatko espanjansiruetanan?

Perjantai 23.8.2019 klo 18:29 - Miia Korhonen

Viime päivinä on satanut reilusti ja havaintoja espanjansiruetanoista on tullut minullekin useampia. Pahimmassa paikassa espanjansiruja oli ainakin parin sadan metrin matkalla kävelytiellä, ojissa sekä viherkaistalla ja paljon… Alueella onkin muhinut ongelma jo useiden vuosien ajan, mutta nyt etanat ovat päässeet lisääntymään niin paljon, että kaupungille tuli niistä ilmoitus.

0916_espanjansiruetana_on_sormen_paksuinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukkaille tullaan nyt jakamaan tietoa espanjansiruetanasta ja sen hävittämisestä. Viherkaistalle ja kävelytielle teen aamuisia lenkkejä ja keräilen etanat. Roskien poimintapihdit ovat näppärät etanoiden keräämisessä, jotka sitten tiputan kanisteriin, jossa on etikkaa. Kanisterin toimitan alueen jäteasemalle.

0904_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pahimpiin pusikoihin, joissa etanat tuntuvat majailevan laitetaan ferramolinia, joka ainakin tällä hetkellä on luomuhyväksytty tuote. Ruokaviraston sivuilta näkee listauksen viljelyyn hyväksytyistä luomutuotteista ja niiden käyttöohjeet.

Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä lehtokotiloille.

0917_espanjansiruetanat_Miia_Korhonen_luontoturva.fi.JPG

Kävin myös paikassa, jossa espanjansiruetanat olivat päässeet leviämään kasvimaalle ja siellä ne tekevätkin aikamoista tuhoa.

0918_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kerääminen on tehokasta torjuntaa. Jokainen yksilö, jonka saa kerättyä tietää monta sataa uutta etanaa vähemmän. Tyhjät kanisterit ovat näppäriä keräämisastioita, jos niiden suuosuus vaan on tarpeeksi iso. Astiaan voi laittaa kiehuvaa vettä tai etikkaa, johon etanat kuolevat heti. Toiset mätkäsevät etanat hengiltä lapiolla ja hautaavat ne sitten maahan. Etanathan syövät kuolleet lajitoverinsa ja kuolleiden yksilöiden ympärille kerääntyy äkkiä syöjiä.

Lehtokotilosta kysellään myös paljon ja ainakin täällä Lahden seudulla se on ikävän yleinen. Sateisella ilmalla paikoitellen on kävelytietkin lehtokotiloiden valloittamat niin, että ei voi välttyä niiden päälle astumiselta. Samat torjuntakonstit tehoaa siihen kuin espanjansiruetanaankin. Laitoin videon pätkän youtubeen, siitä voi vielä vilkaista miltä lehtokotilo näyttikään.

0919_espanjansiruetanat_ja_lehtokotilo_syomassa_kuollut_espanjansiruetanaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa myös opetella tunnistamaan ukkoetana, joka ei ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Kirjoittelin espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista jo muutama vuosi sitten ja vanhasta kirjoituksesta Luontoturvan sivuilta voikin tarkistaa mitkä olivatkaan etanoiden erot.

Lisää espanjansiruetanoiden ja myös ukkoetanan kuvia kuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, lehtokotilo, raadonsyöjä, iso, etana, haitallinen, ukkoetana

Karhunköynnöksestä

Maanantai 5.8.2019 klo 10:58 - Miia Korhonen

Karhunköynnöstä kuulee joskus sanottavan elämänlangaksi tai kuristajakasviksi ja nämä nimet ovatkin hyvin kuvaavia. Valkokarhunköynnöstä (Convolvulus sepium) näkee monissa paikoissa luontoon levinneenä. Useasti alueelle on viety puutarhajätettä tai maa-ainesta, jonka seassa on ollut karhunköynnöksen juuren paloja ja siitä kasvi on sitten lähtenyt uuteen kasvuun.

Karhunköynnös kasvaa kesän aikana pituutta useita metrejä ja kietoutuu kaiken ympärille tukahduttaen muuta kasvillisuutta ja vaikeuttaen alueella liikkumistakin. Talveksi maanpäälinen osa kuolee, juurakko talvehtii ja keväällä lähtee uusi kasvu.

Valkokarhunköynnöksessä on valkoinen kukka ja punakarhunköynnöksessä vaaleanpunainen. Epäselvyyttä tuntuu olevan siitä onko valkokarhunköynnös ollut joskus rannikolla alkuperäisenä kasvina vai onko se tuotu muualta tänne koristekasviksi.

0885_valkokarhunkoynnos_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGValkokarhunköynnös

0461_punakarhunkoynnos_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPunakarhunköynnös

Kaunis köynnöstävä koristekasvihan karhunköynnös on, mutta hankaluus on sen leviäminen.

Erityisen ikävä karhunköynnös näyttää olevan ojan varrella, joka on luonnonsuojelualuetta. Kasvi on levinnyt alueella useiden kymmenien metrien matkalla ojanvarren tuntumassa useiden metrien leveydeltä ja tukahduttaa alueella mm. lehtopalsamin kasvun kyllä täysin. Alueelta on saatu hävitettyä jo jättiputki ja jättipalsami, mutta karhunköynnös onkin sitten jo hankalampi juttu.

0890_Karhunkoynnos_tukahduttaa_lehtopalsamin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Karhunköynnös tukahduttaa lehtopalsamin kasvun kuvan alueella
0891_lehtopalsami_ei_ole_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lehtopalsami ei ole haitallinen vieraskasvi

Karhunköynnös leviää juuren palasistakin, juuri on hauras ja katkeaa helposti, kun kasvia yrittää kaivaa pois.

0465_karhunkoynnokset_juuret_katkeilevat_kaivettaessa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKarhunköynnöksen juuri on hauras ja katkeaa helposti

Tällä kyseisellä alueella karhunköynnöksen kokonaan hävittäminen on melkoisen epätoivoista alueen laajuuden vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilassa ja osaksi hankalakulkuista maastoa.

Karhunkoynnos_leviaa_ojan_varrella.JPG

Tässä tapauksessa tulee mieleen, että tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista, puutarhajätteen käsittelystä sekä maansiirroista olisi todella tarpeen, jotta ei tulisi enää uusia tällaisia alueita.

Karhunköynnöksestä lisää tietoa Luontoportti.fi ja Vieraslajit.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karhunköynnös, punakarhunköynnös, valkokarhunköynnös

Tunnista kukkiva jättiputki video

Perjantai 12.7.2019 klo 10:13 - Miia Korhonen

Kuvasin "komeita" jättiputkia ja otin videon pätkänkin avuksi kukkivan jättiputken tunnistamiseen. Video löytyy youtubesta.

Jättiputken tunnistamisessa sekaannuksia sattuu ja niistä olenkin kirjoitellut useaan otteeseen sivuilla. Kasvin tunnistamisessa huomio kannattaa kiinnittää lehden muotoon, varteen sekä kukinnon väriin, kokoon ja muotoon. Kukinnan ajankohta auttaa myös tunnistamisessa. Hyvä tunnistustyökalu monen luonnossa esiintyvän kasvin tunnistamiseen löytyy Luontoportti.fi sivustolta.

Jättiputkihan kukkii juuri nyt komeasti ja tässä kukintaa alueelta, jossa jättiputki on levinnyt autioksi jääneellä tilalla.

0873_jattiputki_vallannut_asumattoman_kiinteiston_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

0876_Jattiputki_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

2 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, tunnista, lehti, varsi, kukinto

Näitä kasveja on sekoitettu jättiputkeen

Tiistai 9.7.2019 klo 20:55 - Miia Korhonen

Hienoa on huomata, että ihmiset kiinnittävät ympäristönsä kasveihin entistä enemmän huomiota. Jättiputkesta tietysti puhutaan paljon ja nyt on tullut minullekin kysymyksiä ja kuvia kasveista, joissa huolena on, että onko kuvissa jättiputki.

Tänä kesänä on jättiputkea sekoitettu tähän mennessä eniten ukonputkeen, ja ainakin täällä Lahden seudulla taitaa olla idänukonputki se jonka kanssa sekaannusta tapahtuu. Idänukonputkella on keltavihreä kukinto ja kooltaan se on huomattavasti jättiputkea pienempi ja hennompi. Lehti kyllä voi muistuttaa jättiputken lehteä, joten sekaantuminen on kyllä ymmärrettävää.

0655_ukonputki_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

0650_idanukonputki_on_yleinen_putkilokasvi_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ukonputkista lisää kuvia Luontoturvan sivuilla.

Ukonputki on monimuotoinen kasvi ja Suomessa on tavattu neljää erilaista ukonputkea, jotka jakaantuvat kahteen alalajiin ja niiden muunnoksiin, joten tarkalleen tunnistaminen voi olla haastavaa. Luontoportti.fi sivustolta voi lukea ukonputkista lisää.

Myös vuohenputkesta on tullut kuvia ja senpä takia laitoin Luontoturvan sivuillekin kuvia vuohenputkesta ja juttua kasvista löytyy taas Luontoportti.fi sivulta.

0856_vuohenputken_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVuohenputki ei ole haitallinen vieraskasvi

Karhunputki on se vakio kasvi, johon täälläpäin jättiputkea sekoitetaan ja siitä olen kirjoitellut kuvien kera jo aikaisempina vuosinakin.

0606_karhunputken_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKarhunputken lehti

Kannattaa lukea kirjoitukset jättiputken ja karhunputken eroista tästä ja tästä.

Jättiputken nimikin jo viittaa isoon kasviin ja kaikenlaisista isoista kasveista saan kuvia. Kaikkia maailman kasveja en tunnista, mutta ainakin useimmiten kuvista osaan sanoa onko syytä huoleen eli onko kuvissa jättiputki vai ei. Takiaiset ovat isokokoisia ja niistä tuleekin välillä kuvia ja kyselyjä, myös ohdakkeen kuvia olen saanut.

Takiainen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ohdake_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Takiaiset, ohdakkeet ja muut isokokoiset luonnonkasvit tuovat kysymyksiä, että onko kyseessä jokin haitallinen vieraskasvi

Luontoportti sivustoa kannattaa käyttää, kun jokin kasvi tai eläin luonnossa mietityttää. Esimerkiksi takiaisista ja ohdakkeista linkit tässä

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/seittitakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isotakiainen

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/huopaohdake

Jättiputkesta kuvia ja juttuahan löytyy paljon Luontoturvan blogista ja myös vieraslajit.fi sivustolta.

Kasveja sitten vaan tunnistelemaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, ukonputki, vuohenputki, mikä, putki

ÄlyVesi hanke SYKE, konenäkö ja haitalliset vieraskasvit

Tiistai 25.6.2019 klo 20:16 - Miia Korhonen

ÄlyVesi hankkeen (Tekoäly ja IoT- vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa, SYKE) tiimoilta kokeillaan konenäön toimivuutta haitallisia vieraskasveja kartoitettaessa. Tarkoituksena on tunnistaa konenäöllä mm. jättiputkea, jättipalsamia, kurtturuusua, lupiinia, japanintatarta ja kanadanpiiskua. Hankkeesta lisää tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

BVDrone_AlyVesi_hanke_haitalliset_kasvit_Luontoturva.fi.JPGBVdrone hoiti haitallisten vieraskasvien kopterikuvauksia Hollolassa ja Lahdessa

Kuvattavat kasvit löytyivätkin piiskua lukuunottamatta Hollolasta yhdeltä alueelta luontoon levinneenä. Kuvauksen kannaltahan se olikin hyvä, mutta muuten tilanne alueella on hankala. Isolta alueelta erilaisten haitallisten vieraskasvien hävittäminen tulee olemaan melkoinen urakka.

Nyt kun olen Luontoturvan nimissä jo useita vuosia kolunnut Lahden ja lähialueiden haitallisten vieraskasvien esiintymiä, niin helposti löytyy tällaisiin hankkeisiin kuvausmateriaalia ja paikkoja Päijät-Hämeestä. Valitettavasti.

0854_kurtturuusu_rosa_rugosa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konenäölle opettelu kasveja löytyi paljon. Tässä kurtturuusu Rosa rugosa ja valkokukkainen muoto Rosa rugosa "alba"

0855_kurtturuusu_rosa_rugosa_alba_valkoinen_kukka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia oli tietysti helposti löydettävissä kuvauksiin. Nyt rupeaa olemaan jo kiire lupiinin torjumisessa tälle vuodelle, jos sitä haluaa niittää alas ja estää siementen leviämisen. Siemenpalot ovat jo muodostuneet ja siemenet alulla.

0848_komealupiini_on_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiini leviää siemenestä ja siemenet ovat jo kehittymässä

0846_lupiini_leviaa_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvattu alue on todellinen haitallisten vieraskasvien herkkupöytä. Japanintatarta alueelta löytyy myös.

0853_japanintataren_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJapanintatar

Jättiputkea ja jättipalsamia saatiin myös kuvattua ja lentosää oli mitä mainioin. Puolipilvistä ja tuulta ei nimeksikään.

Konenaon_avulla_voidaan_tunnistaa_haitallisia_vieraskasveja_Luontoturva.fi.JPGJättiputken kuvaaminen

0850_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamikin on ihan juuri aloittelemassa kukintaa Lahden korkeuksilla

ÄlyVesi hankkeen tavoitteena on hyödyntää autonomisia ilma-aluksia, konenäköä, IoT –teknologiaa pinta- ja pohjavesiasemilla, ja syväoppimista tulvariskien hallinnassa. Hankkeessa kartoitetaan konenäön avulla kiinnostavia kohteita vesi- ja maaympäristössä seurannan ja biomassan määrän arvioimiseksi sekä arvioidaan jäänlähtöä ja jäätymistä. Yhtenä hankkeen osana on haitallisten vieraskasvien tunnistaminen konenäöllä.

BVDrone_AlyVesi_hanke_Luontoturva.fi.JPGBVdrone.com

Hankkeesta:

Jari Silander, Suomen ympäristökeskus SYKE p. +358 295 251 638, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Toimitusjohtaja Teemu Heikkilä, Emblica Oy p. +358 400963509, teemu@emblica.fi

Toimitusjohtaja Jonas Stjernberg, BVdrone Oy p. +358 440 662 566, jonas@bvdrone.com

2 kommenttia . Avainsanat: ÄlyVesi, SYKE, konenäkö, vieraskasvi, BVdrone, lennätys

Lahdessa tietoa haitallisista vieraskasveista

Sunnuntai 2.6.2019 klo 14:35 - Miia Korhonen

Kesä on tullut vihreän vehreänä ja niin on myös jättiputki, jättipalsami ja muut harmituksetkin. Lahdessa aloitettiin tänäkin vuonna jo hyvissä ajoin tiedotus haitallisista vieraskasveista ja niiden leviämisen väylistä.

Tiedotusta_haitallisista_vieraskasveista_Lahden_kirjastoissa_Luontoturva.fi.JPG

Tietoa on viety kirjastoihin ja kouluihin. Aikataulut Luontoturvan sivuilta. Infoa aiheeseen liittyen on pidetty asukastilaisuuksissa sekä myös torilla markkinapäivänä. Tiedotustelinettä on voinut bongata niin LAMKin tiloista kuin Hankkijalta ja Kirkkokadun virastotalon aulastakin. Tällä hetkellä tiedotusteline on Lahden pääkirjastolla, josta se siirtyy kesän aikana useaan paikkaan Lahden alueella.

Liipolassa_asukasilta_ja_haitalliset_vieraskasvit_ja_niiden_torjunta_Luontoturva.fi.JPGEteläisen Lahden asukasillassa Liipolassa jaettiin tietoa myös haitallisista vieraskasveista

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Hankkijalla_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPGTiedotusta rollup telineessä haitallisista vieraskasveista voi bongata ympäri Lahtea

Tänäkin vuonna muutama koulu ja päiväkoti halusi tutustua tarkemmin jättipalsamiin ja yhdessä kitkettiinkin Länsiharjun ja Steinerkoulun kanssa sekä Ahtialan päiväkodin. Sää ei suosinut Steinerkoulun kitkentäpäivää, mutta säästä huolimatta tehtiin myös paperia, johon tuli jättipalsamia ja muitakin kasveja käytettiin. Paperipajaa piti Painovoima ja sieltä vetämässä oli Pekka Litmanen.

Painovoimapaja_Pekka_Litmanen_paperintekoa_Luontoturva.fi.jpgPekka Litmanen Painovoimajalta, sää ei ole este paperintekoon

Jattipalsamin_lehtia_voi_kayttaa_paperinteossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin lehtiä voi käyttää paperintekoon

Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_ja_paperin_tekoa_Luontoturva.fi.JPG

Papeperipajasta lisää Luontoturvan sivuilla ja Painovoimapajan sivuilta. Jättipalsamin kitkeminen ja siitä paperinteko sopisi hyvin myös työporukoille TYKY-päiväksi! Hyödyllistä, hauskaa, tietoa haitallisista vieraskasveista ja paperinteosta, yhdessäoloa ja liikuntaa samassa paketissa :)

Muistutuksen vielä, puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä oman tontin ulkopuolelle luontoon. Risujen ja haravointijätteen vieminen toisen maalle on jätelain mukaan kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Puutarhajätteen mukana kulkeutuvat siemenet, juuren palat, taudit ja tuholaiset uusille alueille.

Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Puutarhajätteen mukana Lahdessa on luontoon levinnyt monet haitalliset vieraskasvit, joiden torjunta on työlästä ja tuo kaupungille kustannuksia. Puutarhajätteet luonnossa vaikuttavat myös alueiden yleissiisteyteen. Luontoon vietyjen puutarhajäte paikkojen läheisyyteen tullaankin viemään tiedotetauluja asiasta. Myös asukkaiden postilaatikoihin voidaan jättää asiasta tiedote. Puutarhajätteen käsittelystä saa lisää tietoa www.phj.fi tai soittamalla 03 871 1710. Päijät-Hämeen jätehuollon asemilla otetaan haravointi sekä risujäte pienissä erissä maksutta vastaan.

Nautitaan kesästä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, tiedotus, lahti, painovoimapaja, paperipaja, puutarhajäte

Jättiputki ja siemenpankki

Keskiviikko 22.5.2019 klo 20:23 - Miia Korhonen

Minulle mieleisin aika jättiputken torjunnassa on jo mennyt ohi. Keväällä ennen kuin puussa on lehdet ja muut kasvit vielä miettivät kasvuun lähtöä, niin jättiputki on jo ampaissut kasvuun ja varsinkin vanhempi kasvusto on silloin helppo huomata ja myös torjua.

Nyt on kaikki muukin kasvillisuus hyvässä kasvussa ja varsinkin pienet taimet on jo hankala löytää korkean muun kasvillisuuden seasta. Ja hyttyset on taas ilonamme ja voin todeta niitä olevan metsissä jo paljon... Milloinhan kehitellään hyttynen, joka imee läskiä eikä verta. Siinä olisi luonnonmukainen rasvaimu :)

0837_jattiputken_taimi_muun_kasvillisuuden_seassa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa muistaa, että jättiputken siemen säilyy ainakin 10 vuotta itämiskykyisenä, tähän olen päätynyt ihan oman kokemuksen kautta. Tiedän alueita, joissa ei ole ollut kukkivia jättiputkia 7-8 vuoteen ja taas alueelta löytyi yksi jättiputken taimi. Alueita joissa on ollut kukkivia jättiputkia ja siemenet on päässyt maahan täytyy siis todella tarkkailla vähintään 10 vuotta. Voi olla, että joinain vuosina tarkkailtavalta alueelta ei löydykään jättistä, mutta vuoden tai parin päästä taas löytyy.

Jättiputki on kyllä hävitettävissä, mutta se vaatii sitkeää ja järjestelmällistä työtä. Alueilla joita olen torjunut neljä - viisi vuotta on kasvustot vähentyneet selvästi. Nyt käyn tuollaisilla alueilla kaivelemassa uudet jättiputket mahdollisimman pieninä pois.

0838_jattiputki_vuohenputken_joukossa_autioituneessa_pihapiirissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_1.JPG

Tällaiset autioituneet pihapiirit ovat ongelmallisia. Kuvan paikassa jättiputki sai levitä rauhassa vuosikausia ellei vuosikymmeniä ja valtasi tietysti pihapiirin kokonaan. Torjuntaa on tehty nyt viisi vuotta ja yksittäisiä kasveja kaivoin taas useita kymmeniä ympäri aluetta. Ongelmana on lisäksi se, että siemenet ovat levinneet todennäköisesti eläinten mukana kauaksikin tuosta pihapiiristä. Eli aluetta joutuu tarkastamaan vuosittain parin hehtaarin alalta. Aluetta ei ole hoidettu ehkä vuosikymmeniin eli kaikenlaista pensasta, pusikkoa ja kaatunutta puuta on paljon. Jättiputkien löytäminen sellaisesta maastosta vie aikaa. Ja tietysti työlle täytyy olla myös tilaaja ja maksajakin.

Tuossa kuvan kohteessa asia on hoidossa, mutta on varmasti paljon vastaavia paikkoja joissa tilanne ei ole yhtä hyvä ja jättiputki jatkaa kulkuaan. Puuttuukaa siis ongelmaan ajoissa!

Mutta on metsässä mukaviakin hetkiä, kun jättiputkia ei löydy enää alueelta ja saa nauttia kevään vihreästä!

kevaan_kasvua_metsassa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vihreää kevättä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, siemen, itämiskyky, taimi

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10:11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

0815_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

jattiputken_siementaimet_kevaalla_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ensimmaiset_jattiputket_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

0817_Lupiini_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

0818_jattipalsami_lahtee_kasvuun_aikaisin_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki_tavallinen_pihojen_kasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, lupiini, vuohenputki, kevät, torjunta, kaivaminen

Katso vieraslajit seminaarin tallenne täältä

Keskiviikko 10.4.2019 klo 12:42 - Miia Korhonen

Haitalliset vieraslajit puutarhassa seminaari on kokonaisuudessaan verkossa katsottavissa tai pilkottuna aihe- / puhujakohtaiseksi videoiksi. Paljon hyvää tietoa on saatu useilta eri asiantuntijoilta. Kannattaa katsoa!

Tallenne Tiedekulmasta.

Aihe-/ puhujakohtaiset videot pikottuna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, puutarhassa, seminaari, helsinkin, 9.4.19, tallenne

Terveisiä seminaarista

Tiistai 9.4.2019 klo 21:11 - Miia Korhonen

Vieraslajit puutarhassa seminaari pidettiin 9.4.19 Helsingin yliopiston tiedekulmassa. Tapahtumaa pystyi seuraamaan myös verkossa ja tallenne siitä on tulossa verkkoon. Onneksi, koska seminaarissa oli todella hyviä puheita ja nyt tuli tietoa monelta taholta. Tallenteeseen laitan linkkiä kun se saadaan valmiiksi.

Hienoa oli, että seminaarissa oli monen eri tahon edustajia ja asiaa käsiteltiin monelta kantilta.

Johanna Niemivuo-Lahti esitti selkeästi mm. mitä kaikkien tulisi tietää vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, kuka säädöksiä valvoo, miten maanomistajan tai elinkeinoharjoittajan täytyy toimia.

Johanna_Niemivuo-Lahti_vieraslajilainsaadoksia_valvoo_ELY.JPG

Johanna_Niemivuo-Lahti_maanomistajan_toimet.JPG

Ruokaviraston Paula Lilja kertoi mm. kasvinterveyslainsäädännön uudistumisesta ja puiden tuholaisista.

mantyankeroinen_Paula_Lilja_ruokavirasto.JPG

Eeva-Maria Tuhkanen toi esille myös muita kuin EU:n ja kansallisen listan vieraslajeja. Tietoa saatiin mm. jättipoimulehdestä ja mistelistä.

Mesisilkkiyrtti tuli esiin useammassakin esityksessä.

Petri Ahlroth toi esiin useita lajeja, joista harvoin puhutaan mediassa ja jotka jäävät jättiputken, jättipalsamin ja muiden kasvien varjoon. Esimerkiksi havununna askarrutti myös yleisössä.

Irene Vänninen esitteli monia kasvihuone tuholaisia, tomaattijäytäjäkoi oli niistä yksi.

Irene_Vanninen_tomaattijaytajakoi.JPG

Asko Hannukkalan materiaalia esitti Leena Luoto ja tietoa tuli viljelijöille mm. ankeroisista, möhöjuuresta ja pahkamädästä.

Markus Seppälä esitteli VieKas hanketta, jossa tuodaan jättiputken, jättipalsamin ja keltamajavankaalia esille valtakunnallisesti. Viestintä ja valistus on isossa osassa tässä hankkeessa.

VieKas_hanke_Markus_Seppala.JPG

Itse esittelin jättiputken ja jättipalsamin tunnistamista, leviämisen väyliä ja torjuntaa.

Oli kyllä antoisa päivä, kannattaa katsoa esitykset tallenteena!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vieraslajit, seminaari, Helsinki

Hankkeita vieraslajien ympärillä

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8:47 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien ympärillä tapahtuu paljon ja monella taholla herätellään ihmisiä huomioimaan ympäristöään.

Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta voi käydä tutustumassa vuoden 2019 maisematekokilpailuun, SUURET SUOMALAISET VIERASLAJITALKOOT. Vuoden maisemateko järjestetään nyt viidettä kertaa.

Vuoden_maisemateko_2019.png

Katso video

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisesti Vuoden maisemateko -tunnuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

VieKas LIFE  (20182023) on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Hankkeen koordinaattorina on Suomen luonnonsuojeluliitto.

viekas_hanke.png

Hankkeessa perehdytetään suomalaiset haitallisiin vieraslajeihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin hankkeen huolella valittujen esimerkkilajien, jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.

Terve askel luontoon -hanke torjuu haitallisia vieraslajeja ja vaalii terveyttä. Vuosina 2017-2019 järjestetään vieraslajitalkoita ja koulutetaan vieraslajien poistoon keskittyviä iskujoukkoja seitsemällä eri alueella ympäri Suomea. Hankkeeseen liittyvät myös uhanalaisten perinneympäristöjen ja arvokkaiden luontotyyppien hoitoon keskittyvät talkooleirit.

terve_askel_luontoon.jpg

Terve askel luontoon on STEAn tukema kolmivuotinen (2017-2019) hanke, jonka järjestävät Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä WWF.

Hankkeen tapahtumista lisää tietoa tästä.

Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi monet kaupungit ja kunnat ovat kartoittaneet alueensa haitalliset vieraskasvit ja ryhtyneet toimiin torjunnan ja tiedotuksen saralla.

Lahdessa kaupunki on jo vuosia panostanut jättiputken torjuntaan ja sitä tehdäänkin Lahden alueella myös yksityisten mailta veloituksetta. Tietoa vieraslajien mahdollisista haitoista jaetaan niin kirjastoissa kuin kouluissakin. Puutarhajätteen oikein käsittelyyn ja siitä tiedottamiseen kiinnitetään myös huomioita. Päijät-Hämeen jätehuolto järjestää alueellaan vuosittain asukkaille ilmaisia kompostointikursseja, joita toteuttaa Lahden 4H-yhdistys. Tiedotus vieraslajien mahdollisista haitoista sekä puutarhakasvien ja puutarhajätteen käsittelystä on tärkeää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viekas, vieraslajitalkoot, maisemateko, maa-ja kotitalousnaiset, terve askel luontoon, vieraslaji, lahti

Vieraslajit puutarhassa - seminaari 9.4.2019

Torstai 14.3.2019 klo 9:00 - Miia Korhonen

Haitallisista vieraslajeista puhutaan Helsingissä 9.4.19. Seminaariahan voi seurata myös verkossa, jos ei pääse paikan päälle ja tapahtuma myös taltioidaan.

Nähdään seminaarissa ja omalta osaltani lupaan näyttää kesäisiä kuvia ei niin mukavista kasveista eli jättiputkesta ja jättipalsamista :)

Vieraslajit puutarhassa seminaari 9.4.2019 kello 11-15

Helsingin Yliopiston Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Vieraslajit ja tulokaslajit puutarhassa. Asiantuntijaesitelmät lainsäädännöstä, vieras/tulokas lajeista ja niiden merkityksestä. Miten tunnistaa haitalliset lajit ja miten torjua niitä. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lajistoon.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Seminaari lähetetään suorana verkossa Tiedekulman nettisivulla ja taltionti siitä tulee myöhemmin nettiin katsottavaksi.

Tapahtuma Facebookissa.

Liitteenä ohjelma

Ohjelma :

  • Avaus ja tilaisuuden fasilitointi: Vieraita lajeja puutarhassa. Biologi Leena Luoto, Flowerpecker
  • Vieraslajilainsäädäntö – Rooli vieraslajihallinnan edistäjänä puutarha-alan näkökulmasta. Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, Maa- ja metsätalousministeriö
  • Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen. Ylitarkastaja Paula Lilja, Ruokavirasto
  • Vieras- ja tulokaskasvit puutarhan kannalta. Tutkija Eeva- Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskus
  • Vieras- ja tulokashyönteiset, tunnistamisen tarpeellisuus ja monimuotoisuuden merkitys puutarhassa luonnon oman tasapainon kannalta. Tutkija Irene Vänninen, Luonnonvarakeskus
  • Vieraslajit (taudit ja tuholaiset) maaperässä ja kulkeutuminen kasvualustan mukana. Yliopistonlehtori ja erikoistutkija Asko Hannukkala, Helsingin Yliopisto/Luonnonvarakeskus
  • Ilmastonmuutos lajien kannalta. Johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus
  • VieKas kansalaistoiminta: uusia työkaluja havainto- ja torjuntatiedon ilmoittamiseen. Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä, Suomen Luonnonsuojeluliitto
  • Case Jättiputken ja -palsamin tunnistaminen ja torjunta. Hortonomi Miia Korhonen Luontoturva

Järjestäjät :  

Maa- ja metsätalousministeriö

Hyötykasviyhdistys ry

Maatiainen ry

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

Luontoturva

Flowerpecker

 

Yhteistyökumppanit:

Biolan

Kiteen mato ja multa

Mustila puutarha

Neko

Schetelig

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, seminaari, Helsinki

Jättiputket videolla

Tiistai 5.2.2019 klo 8:39 - Miia Korhonen

Lunta tuuppaa taivaan täydeltä ja nyt onkin hyvä aika katsella kesäisiä kuvia. Löysin tiedostojen syövereistä videon pätkän, jonka kuvasin jättiputken taimesta. Siinä näkyy hyvin pienenkin taimen varren väritys ja karvat. Video löytyy YouTubesta.

Luontoturva.fi_jattiputken_tunnistaminen_Miia_Korhonen.JPG
Kevättä ajatellen voi jo nyt muistutella mieleen miltä se jättiputken taimi näyttääkään

Taimivideon jälkeen voi katsoa miltä jättiputki näyttää kukkivana. Itsehän torjuisin mielummin taimi kokoisia jättiputkia kuin nelimetrisiä kukkivia jättiläisiä...

Luontoturva.fi_jattiputket_Miia_Korhonen.JPG

Tämän kokoisten kasvien torjuntaan liittyy jo melkoiset työturvariskit. Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Herkimmät voivat saada jättiputken hajustakin hengitys- ja iho-oireita.

Vielä talvi pitää jättiputketkin otteessaan, mutta kohta tulee kevät päästämään kasvit valloilleen!

Kevatta_odotellessa_Luontoturva.fi2.JPG

1 kommentti . Avainsanat: jättiputki, tunnista, video, taimi, kukinto, torjunta

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki

Iloa ja rauhaa joulun aikaan

Tiistai 18.12.2018 klo 18:44 - Miia Korhonen

Taas saatellaan yksi vuosi loppuun ja seuraava alkaa. Kerätään joulun tienoo voimia ja valmistaudutaan uuteen vuoteen. Leppoisaa joulua ja kaikkea hyvää ja kaunista vuoteen 2019!

Iloa_ja_rauhaa_joulun_aikaan_toivottaa_Luontoturva.JPG

Ja jos nämä talventörröttäjät eivät ole tuttuja, niin vasemmalla on jättiputken ja oikealla karhunputken kuivuneet kukinnot :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, talventörröttäjä

Punalehtiruusu

Perjantai 7.12.2018 klo 18:15 - Miia Korhonen

Punalehtiruusu (Rosa glauca) on todella kaunis pensas, joka on helppo tunnistaa. Lehdet ovat sinertävän punertavia, kukka vaaleanpunertava, kiulukat punaiset. Tämä kaunis pensas on kotoisin Keski-Euroopan vuoristosta ja tuotu meille puutarhan kasviksi ja se onkin pihan komea koristus.

0529_punalehtiruusu_on_kaunis_mutta_luontoon_levitessaan_haitallinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Harmillisesti punalehtiruusua on alkanut näkymään myös luontoon levinneenä. Näyttää, että se tulee toimeen melkeinpä millaisessa maastossa vain ja siksi se voikin olla ongelmallinen joillain alueilla päästessään leviämään luontoon. Kasvi leviää siemenistä, joita linnut levittävät uusille alueille. Useaan kertaan olen törmännyt punalehtiruusuun, joka on levinnyt luonnossa, mm. harjumaisilla alueilla ja myös ihan kävelytien laitaan levinneenä. Tutuista puutarhan vieraskasveista luonnossa olen kirjoitellut aikaisemminkin blogissa mm. huhtikuussa.

0527_punalehtiruusu_voi_levita_luontoon_ja_aiheuttaa_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi2.JPGPunalehtiruusu kävelytien varrelle levinneenä

Kertauksena vielä, kaikki vieraskasvit eivät ole haitallisia. Puutarhoissammehan on paljon maailmalta tuotuja kasveja, jotka siis ovat vieraskasveja ja se ei sinänsä ole huono juttu. Täytyy kuitenkin muistaa, että mistä tahansa vieraskasvista voi tulla haitallinen siinä vaiheessa, jos se pääsee leviämään istutus alueeltaan luontoon. Vieraslajien määritelmiin voi tutustua tarkemmin vieraslajit.fi sivulla.

0633_punalehtiruusu_voi_levita_myos_luonnossa.JPGPunalehtiruusustakin voi tulla haitallinen vieraskasvi, jos se pääsee leviämään luontoon

Punalehtiruusun aiheuttama haitta luonnossa voisi olla esimerkiksi se, että kasvia on tavattu levinneenä arvokkaina pidetyissä perinneympäristöissä, jossa se voi levitä tiiviiksi pensasryhmiksi estäen näin alkuperäisten kasvien kasvua. Samalla jos alkuperäinen kasvillisuus häviää se voi vaikuttaa myös alueen hyönteisiin ja koko ekosysteemiin.

Punalehtiruusun kiulukka on pienempi kuin kurtturuusun ja siemeniäkin mahtuu punalehtiruusun kiulukkaan vähemmän, mutta kummatkin tuottaa kiulukoita paljon eli siemeniä riittää. Kurtturuusu leviää tehokkaasti myös juurivesoilla, kun taas punalehtiruusu ei tuota juurivesoja eli sen kasvua voi paremmin estää säännöllisillä alas leikkauksilla.

0794_punalehtiruusun_siemenia_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPunalehtiruusun kiulukat ja siemeniä

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusun kiulukassa on paljon siemeniä

Punalehtiruusu tulee harvemmin ongelmaksi puutarhassa, koska se ei tuota juurivesoja vaan kasvaa yksittäisenä pensaana. Jos siemeniä päätyy nurmikkoalueille, niin nehän eivät pääse ongelmaksi muodostumaan jatkuvan nurmikon leikkauksen takia. Kannattaakin tutkailla ympäröivää luontoa vähän isommaltakin alueelta, jos puutarhassa on punalehtiruusua. Voi olla, että yllättäen läheisessä metsässä tai kävelytien reunassa huomaakin tämän saman kauniin pensaan kuin on omassa puutarhassakin.

Karttaa punalehtiruusun levinneisyydestä voi katsoa vieraslajit.fi sivulla ja ilmoittaa sinne myös omat havaintonsa. Tarkemmin luonnossa tavattuihin kasveihin ja eläimiin voi tutustua Luontoportti sivulla, jossa on tarkempaa tietoa myös punalehtiruususta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: punalehtiruusu, rosa, glauca, kiulukka, siemen, kurtturuusu

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Syksyisessä metsässä jättiputken kanssa

Perjantai 19.10.2018 klo 19:32 - Miia Korhonen

Syksyisessä metsässä kulkiessa tulee ainakin toisella silmällä etsittyä jättiputkia ja joskus niitä saattaa yllättäen löytääkin! Nyt kun lehdet on tippunut puista ja luonto muutenkin valmistautumassa talviunille niin vähän pienemmätkin jättiputket erottaa hyvin maastossa.

syksyisessa_metsassa_nakee_hyvin_pienetkin_jattiputket.JPG

Maa on syksyllä kosteaa ja jättiputken taimia onkin nyt helppo kaivaa juurineen ylös. Jättiputken uusia taimiahan nousee keväästä pitkälle syksyyn, jos maassa on siemeniä.

jattiputken_taimi_juurineen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimi juurineen lokakuussa

jattiputken_taimia_torjuttu_kaivamalla_lokakuussa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nämäkin jättiputken taimet oli lähteneet kasvuun sitten viime käynnin. Nyt kun raapaisin taimet mukaan, niin on keväällä sitten ainakin vähän vähemmän töitä. Pienen määrän juuria voi hävittää muovipussissa sekajätteen joukossa. Isommat määrät sitten alueen jätekeskukseen. Lehdet ja varrethan voi jättää maahan, ne maatuvat ja niistä ei jättiputki leviä.

Kohta voi taas vaipua itsekin talvihorrokseen, mutta sitä ennen kannattaa vielä käydä ihmettelemässä luonnon ihmeitä ja ladata voimaa talveen. Tällaiset luonnon ihmeet jäi kameraan metsäretkellä myös.

syksyn_ihmeita_Luontoturva.fi.JPG

Leppoisaa syksyä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, taimi, kaivaminen, juuri, syksy

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19:19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

0173_Lupiinin_juuristo_typpinystyrat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

0074_jattiputken_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

0040_Jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_2.JPG
Jättipalsamin juuri

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

0465_karhunkoynnokset_juuret_katkeilevat_kaivettaessa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Karhunköynnöksen juuri

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juuri, jättiputki, jättipalsami, lupiini, tatar, karhunköynnös

Vanhemmat kirjoitukset »