Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kasvinsuojelupäivä 14.1.2025 Hämeenlinna

Tiistai 14.1.2025 klo 15.31 - Miia Luontoturva

Kasvinsuojeluseura ry:n Peltokasvijaoston ja HAMK:n yhteistyössä järjestämä perinteinen Kasvinsuojelupäivä oli 14.1.2025 Hämeenlinnassa.

Itseä kiinnosti erityisesti rikkakananhirssin ja viherpantaheinän tilanne ja kokemukset torjunnasta. Näistä tulikin hyvin tietoa ja myös kokemuksia Norjasta kuultiin.

Näytillä oli myös posterit, jossa kerrottiin rikkakananhirssin ja viherpantaheinän torjuntakokeiluista

Kaikki puheenvuorot olivat kiinnostavia ja esiin nostettiin myös viherrevonhäntä, jota on myös tavattu satunnaisesti Suomessa. Myös rikkapuntarpää mainittiin.

Puheenvuoroissa toistui tarkkailun tärkeys, vieraskasvien tunnistaminen ja reagoiminen leviämiseen ajoissa. Myös leviämisen reitit on tärkeä tiedostaa. Yksi leviämisen väylä on ollut ulkomailta tulleet siemenseokset, myös lintujen ruokinnassa käytettävissä seoksissa voi olla mukana esimerkiksi rikkakananhirssin siemeniä.

Norjassa on rikkakananhirssin torjuntaa tehty jo pitkään ja siellä oli havaittu, että linnuille tarkoitetuissa talipalloissa on ollut kyseisen kasvin siemeniä.

Esille nousi leviämisen reitteinä myös työkoneet, linnut, lietelannan käyttö, tulvavedet, rehu, kylvösiemenet.

Siementen maahantuontia valvotaan Ruokaviraston toimesta, mutta virastolle ei tule tietoa kaikista maahantuotavista siemeneristä. Siementarkastuslainsäädäntöön voi tutustua tästä.

Siemenkauppiaiden yhdistys tekee myös isosti työtä, jotta siementen seassa ei pääsisi leviämään vieraskasvit.

Omia kokemuksiani rikkakananhirssistä kesältä 2024 kirjoittelin Luontoturvan blogiin, siitä voi lukea tästä.

Kyllä oli taas antoisa kasvinsuojelupäivä! Kasvinsuojeluseuraan voi tutustua www.kasvinsuojeluseura.fi

Vuosi 2025 on Luontoturvan juhlavuosi!

Keskiviikko 1.1.2025 klo 17.52 - Miia Luontoturva

Vuosi 2025 onkin juhlavuosi, Luontoturva täyttää 10 vuotta!

Luontoturvan ensimmäisen kirjoituksen blogiin tein 12.10.2015 ja siinä kerroin Luontoturvan synnystä, sen voi lukaista tästä 😊

Koko Luontoturvan perusta on ollut oma innostukseni jättiputkea kohtaan ja 2015 tekemäni opinnäytetyö jättiputkien torjunnasta oli lähtölaukaus yritykselle.

Tuloksia koealueelta vuosien varrelta voi lukea tästä.

Mikä sitten on muuttunut 10 vuodessa vieraslajien parissa?

Ainakin se, että nykyään puhutaan vieraslajeista paljon enemmän. Aloittaessani vieraslajilaki- ja asetus oli juuri tullut voimaan ja silloin puhe keskittyi lähinnä jättiputkeen. Pian kuitenkin mukaan tuli muitakin lajeja, kuten jättipalsami ja komealupiini. Kurtturuusu puhutti paljon pari vuotta sitten, nyt tuntuu, että se on mielletty haitalliseksi vieraslajiksi jo melko yleisesti.

Kun jokin laji säädetään haitalliseksi vieraslajiksi, kestää siinä muutama vuosi, että asia tulee yleisesti sellaistenkin ihmisten tietoon, jotka eivät niin ole kasveista kiinnostuneet. Laaja uutisointi asiasta levittää tietoa hyvin.

Viime vuosina on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi useita kotipihoista tuttuja kasveja ja tämä tietysti johtuu tietämyksen lisääntymisestä. On havaittu tiettyjen kasvien leviäminen maailmalla ja myös täällä. Siihen on varmasti syynsä, jos joku kasvi päätyy haitallisten vieraskasvien listalle. Näiden kasvien on esimerkiksi todettu leviävän ja aiheuttavan haittoja alkuperäislajeille ja ympäristölle.

Vieraslajit.fi sivustollahan on kattavasti tietoa lainsäädännöstä, vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Sivustoa kannattaa pitää silmällä, sieltä löytyy uusin ja ajantasaisin tieto.

Mutta mitä tämä juhlavuosi tuo Luontoturvalle tullessaan, se jää vielä nähtäväksi 😊

Iloa ja onnea kaikille vuoteen 2025!

Talven tunnelmaa Lahdesta

Torstai 19.12.2024 klo 15.24 - Miia Luontoturva

Veden äärellä mieli lepää näin joulun allakin ja talvihan on itselle sitä kesäloman aikaa, lomaa jättiputkista ja muista vieraskasveista :)

Kulkiessa Lahdessa Vesijärven rannalla, on päässyt nauttimaan monenlaisesta säästä ja olenkin räpsinyt kuvia kulkiessa, jotta voi palauttaa mieleen sään mukaan vaihtuvan maiseman. Ohut jääpeite muodostui vasta pari päivää sitten, sitä ennen pääsi nauttimaan muun muassa jäisestä palapelistä.

Ainakin näin alkutalvesta on täällä aurinko käynyt tervehtimässä useana päivänä ja se onkin ollut tervetullut vieras..

Kuvista voi bongailla Lahden maamerkkejä, kuten hyppyrimäet ja radiomastot.

Näissä maisemissa saa tuudittautua talven hämärään, jota valon pilkahdukset piristää.

Aivan mahtavia luonnon muovaamia taideteoksia on voinut nähdä rannalla, kun aallot roiskutti vettä rantakivikkoon ja jäädytti kasvit mitä ihmellisimpiin asentoihin.

Ja täytyyhän kesälomalla päästä tietysti uimaan ja sattui vielä auringonpaistekin, vähän vilpoisaahan vesi nyt on, mutta virkistävää kylläkin :)

Vesijärvisäätiö tekee muuten hienoa työtä Vesijärven hyväksi, käykäähän vilkaisemassa säätiön sivut tästä.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille!

Yritykset mukaan luontotyöhön

Sunnuntai 24.11.2024 klo 17.38 - Miia Luontoturva

On hieno homma, että yritykset ovat ryhtyneet antamaan panostaan luontotyöhön. Yksi tapa on mahdollistaa henkilökunnalle työajan puitteissa tehtävää luontotyötä valituissa kohteissa. Tästä esimerkki on yhteistyössä toteutetut vieraslajien kitkentä talkoot, jossa Oulun maa- ja kotitalousnaiset kartoittivat kitkentäkohteet ja Pohjolan OP:n henkilökunta teki alueilla torjuntaa. Lue lisää tästä.

Lahdessa Luontoturva oli Lahden kaupungin toimesta OP:n henkilökunnan kanssa tekemässä jättipalsamin kitkentää ensimmäisen kerran 2017. Hollolassa vastaavaa tehtiin 2021 ja silloin jättipalsamia torjuttiin Hedelmätarhan lammen ympäristöstä Vesijärvi-viikon aikana. Vesijärvi-viikon ohjelmaan kuului tuolloin myös Lahdessa CGI:n henkilökunnan tekemä jättipalsamin torjunta.

Olen jo vuosia puhunut tästä aiheesta ja yrittänyt innostaa yrityksiä tulemaan mukaan vieraslajien torjuntaan. Muutama tunti jotain erilaista toimintaa, kuin se oma työ, piristää kummasti ja vielä kun pääsee olemaan osana luontoon liittyvää työtä, niin kyllä siitä hyvä mieli tulee 😊 Ja samalla tietysti vieraslajien tietoa saadaan lisättyä.

Tätä samaa olen yrittänyt myös markkinoida kunnille / kaupungeille, voisiko tyky-päivinä suunnata yhdessä johonkin alueen tärkeään luontokohteeseen ja viettää siellä muutama tunti tehden käytännön työtä luonnon hyväksi? Samalla saataisiin viestittyä asukkaille, että kunta on tosissaan kiinnostunut alueensa luonnosta ja on valmis antamaan kunnan työntekijöille mahdollisuuden tehdä käytännön työtä luonnon hyväksi. Oman kokemuksen mukaan sisätyötä tekevät ovat olleet iloisia mahdollisuudesta päästä karsinasta pois luonnon helmaan pariksi tunniksi ja samalla siinä tulee eri tavalla poristua työkavereidenkin kanssa.

Kouluille ja päiväkodeille sopisi myös tällainen toiminta ja ensimmäisen kerran olin 2017 Lahden alueen koulujen kanssa tekemässä jättipalsamin kitkentää, siitä voikin lukea Luontoturva blogista. Yhteistyötä kaupungin ja koulujen / päiväkotien kanssa on tehty useiden vuosien ajan.

Pengoin vanhoja Luontoturvan arkistoja ja kaikenlaistahan sitä on tullut tehtyä, myös palvelutalon porukkaa asukkaista henkilökuntaan on ollut osallistumassa jättipalsamin kitkentään 2017 ja siitäkin muutama sananen lisää tästä.

Mitenhän sitä saisi enemmän innostettua eri tahoja mukaan luontotyöhön?

Luonnossa havaittua

Keskiviikko 9.10.2024 klo 17.50 - Miia Luontoturva

Syksyisellä kävelyllä tuli taas tehtyä luonnosta havaintoja. Siemenestä leviävät lajit ovat tähän aikaan siemenensä kehittäneet, kuten kävelyllä havaitsemani lupiinit ja kanadanpiiskut.

Tuntuu, että monikaan ei ole vielä tietoinen siitä, että haitallisten vieraskasvien luetteloon on lisätty kanadanpiisku (Solidago canadensis), korkeapiisku (S. altissima) ja isopiisku (S. gigantea). Kanadanpiisku on näistä yleisin, korkeapiiskusta ei tiedetä olevan varmistettuja havaintoja Suomessa.

Luonnossa kun havaitsee piiskun, on tärkeintä erottaa luonnonvarainen kultapiisku vierasperäisistä piiskuista, jotka on tuotu Suomeen koristekasveiksi. Näiden erottaminen onnistuu kyllä ja siitä olenkin kirjoittanut Luontoturvan blogiin.

Kanadanpiisku on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi

Katselin kävellessä, että harmillisesti lupiini on lähdössä leviämään tälläkin kyseisellä tieosuudella. Sitä ei näyttäisi vielä olevan paljoa, mutta parin vuoden päästä tilanne on jo hyvinkin toinen. Niin lupiinin, kuin muidenkin vieraslajien leviämiseen täytyy puuttua nopeasti. Pieneltä alalta torjunta on aina helpompaa ja myös halvempaa, jos torjuntatyön joutuu ostamaan.

Lupiini leviää siemenistä

Tuntuu, että havaintoja uusista luontoon levinneistä vieraslajeista tulee jatkuvasti. Itse törmäsin kasviin nimeltä pirunkeppi eli piikkiaralia (Aralia elata).

Pirunkeppi eli piikkiaralia

Tämä puumainenkasvi on pensaaksi luokiteltu, vaikka tälläkin yksilöllä korkeutta oli arviolta noin 5 metriä. Erikoisen näköinen kasvi, jolla piikikäs varsi ja näin syksyllä oli hyvin näkyvillä pienet sinertävän mustat marjat.

Piikkiaralian varsi on piikikäs. Marjat ovat pienet, halkaisijaltaan n.0,5cm

Minulla herää heti epäluulo, jos kasvissa on marjoja, koska silloin se todennäköisesti leviää siemenistä. Rupesin tutkailemaan maastossa tätä pirunkeppiä ja se oli selkeästi lähtenyt leviämään ympäristöönsä. Googlettelin kasvia ja selväksi tuli, että se leviää juurivesoilla, mutta myös siemenestä.

Suomessa tämä kasvi taitaa olla melko harvinainen puutarhan kaunistus ja monellakaan taimistolla ei tätä näyttänyt olevan myytävänä. Laji.fi sivustolla oli kuitenkin muutama havainto tästäkin lajista.

Eri lähteiden mukaan piikkiaralia selviytyy vyöhykkeillä I-III (IV). Ilmaston lämmetessä monet kasvit pystyvät tulevaisuudessa leviämään paljon hanakammin mihin on nyt totuttu. No, ehkä tuo piikkiaralia ei tule meillä yleistymään haitaksi asti, mutta joissain maissa se on kuitenkin luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja siitä lisää tästä.

Joka maailmankolkassa on varmasti ongelma jostain leviämään lähteneestä vieraslajista. Täältä katsottuna tuntuu eksoottiselta, että Floridassa burmanpyton käärme on vieraslaji, jota yritetään hävittää siellä. Lajin on arveltu levinneen luontoon, kun ihmiset ovat päästäneet lemmikeiksi ottamiaan käärmeitä luontoon.

Joitain vuosia sitten puhuttiin virtahevoista Kolumbiassa, joiden kanta oli lähtenyt leviämään rajusti, koska ihmisen toimesta niitä oli siellä päästetty luontoon.

Onneksi täällä meillä ei tuollaisia lajeja ole, omassa työssä helpommalta tuntuu torjua jättipalsamia tai vaikka jättiputkeakin, kuin pytonia tai virtahepoa…

Mutta ihminenhän se on syypäänä niin jättipalsamin kuin edellä mainitun esimerkin mukaisesti burmanpytoninkin leviämiseen. Muistutuksena, että mitään vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään luontoon.

Olen tästä ennenkin vinkannut, mutta verkossa julkaistusta Akaan taajametsien vieraskasvistosta saa hyvän kuvan siitä, mitkä vierasperäiset lajit ovat hanakoita leviämään luontoonkin. Tähän julkaisuun kannattaa tutustua!

Syksyisen kävelyn päätti hyvää mieltä tuova meidän luonnonlajimme, ukkoetana, joka meinasi polttopuiden mukana tulla sisälle asti. Jos alla olevaa kuvaa tarkastelee oikein tarkasti voi siinä havaita hämähäkin, joka oli vapaa matkustajana etanaan tarrautuneena.

Ukkoetanan väri voi vaihdella, tämän nyt näkemäni veijarin pohjaväri oli ruskeahko, mutta keväällä näin ihan vaaleankin yksilön, siitä kuvia tässä.

Ja muistutuksena, ukkoetana EI ole haitallinen vieraslaji vaan ihan meidän symppis luonnonetanamme. Vertailukuvia ukkoetanasta ja haitallisesta vieraslajista, espanjansiruetanasta, löytyy tästä.

Kultapiisku luonnonkasvi, kanadanpiisku haitallinen vieraskasvi

Torstai 1.8.2024 klo 16.07 - Miia Luontoturva

Haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin elokuussa 2023 piiskuja, kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima), jota ei ole tiedettävästi havaittu Suomessa. Lajilleen näiden piiskujen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa eikä se ole tarpeellistakaan, koska mitään näistä lajeista ei saa enää kasvattaa. Tärkeintä on erottaa luonnonvarainen kultapiisku (Solidago virgaurea) näistä haitallisiksi luokitelluista lajeista ja se onnistuu kyllä.

Tässä kuvia havainnoimaan kanadanpiiskun ja kultapiiskun eroja.

Kiinnitä huomio kukintoon, kultapiiskun kasvutapa ja kukinto on pysty, suoraan ylöspäin, napakka, tiivis kasvu. Kanadanpiiskun kukinto taas hörsyää ympäriinsä, kukinnot näyttävät nuokkuvan ja repsottavan vaakatasossa ja maatakin kohden.

Itselle tulee aina mieleen, että kanadanpiisku on taivaanrannan maalari joka ottaa elämän löysin rantein hörsyten sinne tänne, turhia stressaamatta, kun taas kultapiisku on jämäkkä, jäykkä, suoraselkäinen, asiallinen eikä turhia kumartele mihinkään. Sitä voisikin miettiä kumpi haluaisi itse olla...

Siinä sitä lähti taas ajatus sivuraiteille :)

Mutta kukinnosta vielä, yläkuvasta voi verrata myös kukan kokoa. Kultapiiskun kukinta-aika on (kesä) heinä-elokuu ja kukat ovat isompia selkeästi erottuvia yksittäisiä kukkia, kun taas kanadanpiiskun kukat ovat pienempiä ja ryppäinä. Kanadanpiisku kukkii heinäkuun lopulta myöhäiseen syksyyn asti eli kukinnan ajankohdastakin voi jo päätellä mikä piisku on kyseessä.

Kanadanpiisku, haitallinen vieraskasvi 

Kultapiisku, luonnonkasvi, ei ole haitallinen

Luonnonkasveista on hyvää tietoa www.luontoportti.fi sivustolla. Luontoturvan valokuva-albumissa on lisää kuvia kultapiiskusta sekä haitallisiksi luokitelluista piiskuista.

Haitallisiksi luokitelluista piiskuista lisätietoa on www.vieraslajit.fi sivustolla ja sieltä löytyy tunnistuskaavio piiskuista. Huomioitavaa on, että tarhapiiskut eivät ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi.

Tunnista ja torju rikkakananhirssi

Tiistai 23.7.2024 klo 10.28 - Miia Luontoturva

Rikkakananhirssi (Echinochloa crus-galli) on Suomessa vieraskasvi ja yksi pahimmista rikkakasveista maailmanlaajuisesti. Se on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä ja hyötyy lämpimistä kesistä. Suomeen lajia on päätynyt mm. viljelykasvien, taimien, rehun, siemenseosten ja linnunsiementen mukana. Edelleen kasvi leviää siemenistä, joita yksi yksilö voi tuottaa tuhansia. Rikkakanahirssiä on havaittu Pohjois-Suomessa asti ja lajia on tarpeen torjua.

Rikkakananhirssistä kirjoittelin Luontoturvan sivuille viimeksi tammikuussa ja nythän laji on ollut otsikoissa lehdissä ainakin täällä Hämeessä. Rikkakananhirssi on selkeästi leviämässä yhä laajemmin Suomessa ja jos laji on vieras, niin tässä on kuvia avuksi tunnistamiseen, joita otin torjuntakohteelta viime viikolla, kun kävin kitkemässä kasvia pois juurineen. Kitkentäjäte toimitettiin jäteasemalle.

Rikkakanhirssi

Rikkakananhirssin lehdessä on vaalea raita ja lehti on kielekkeetön

Rikkakananhirssin tähkä, kasvi leviää siemenistä

Varsi on tyvestä punertava ja litistynyt, juuri on pieni

Viljelyksillä rikkakanhirssi on todellinen ongelma, koska sillä on allelopatisia vaikutuksia eli kasvi erittää kemiallisia yhdisteitä, jotka haittaavat naapurikasvien kasvua. Lisäksi se on varsinainen typpisyöppö ja käyttää ison osan maaperän typpivarannosta vähentäen näin viljelykasvin satoa.

Tulevaisuudessa rikkakananhirsseistä voi kehkeytyä haitallinen rikkakasvi myös avomaaviljelyksille ja puutarhoihin sekä jopa avointen rantojen valtaaja.

Ruokavirasto on tehnyt videon rikkakananhirssin tunnistamisesta ja torjunnasta, sekä jakaa muutenkin tietoa kasvista sivuillaan. Vieraslajit sivustolla on myös tietoa rikkakanhirssistä ja siellä voi käydä ilmoittamassa havaintonsa kasvista.

Luovuutta luonnosta Lahti kirjasto 1-30.7.2024

Maanantai 1.7.2024 klo 16.15 - Miia Luontoturva

Lahden pääkirjastolla on heinäkuun 2024 ajan näyttely, luovuutta luonnosta. Näyttelyssä on valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Valokuvia olen napsinut luonnosta jo vuosien ajan ja aina välillä jokin kuva nostaa myös ajatuksia mieleen ja niitä olen kuvien yhteyteen laittanut.

Jo pelkkä luontokuvien katselu rauhoittaa ainakin itseäni ja se onkin hyvä tapa katkaista mielen tulva. Kysynkin näyttelyssä millainen on sinulle hyvää mieltä tuova luontokokemus?

Luonnossa oleskelu avaa myös jonkinlaisen luovuuden kanavan ja joitain maalauksia ja muita tekeleitä on myös kirjastolla nyt esillä.

Tapahtuma löytyy myös menoinfosta.

Pikkutalvio ja suikeroalpi lisätty vieraslajit sivustolle

Torstai 6.6.2024 klo 20.23 - Miia Luontoturva

Monia tuttuja puutarhankasveja, kuten pikkutalviota ja suikeroalpia näkyy luontoon levinneenä ja nyt näille lajeille on tehty vieraslajit sivustolle omat lajikortit.

Näitä lajeja saa edelleen myydä ja ostaa, mutta erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa, jos näitä pihaansa istuttaa. Voi myös miettiä haluaako varmasti pihaansa kasvin, jonka tiedetään leviävän agressiivisesti ja sen vuoksi kasvia täytyy tulevina vuosina hoitaa jatkuvasti ja estää sen leviäminen vai olisiko mahdollista valita jokin toinen laji.... Itse en ottaisi omaan pihaani mitään lajeja, jotka vieraslajit.fi sivustolla mainitaan. Lajit, jotka päätyvät tuolle sivustolle ovat siellä syystä, niiden on todettu aiheuttavan haittoja muualla maailmalla ja haitat ovat näkyvissä jo Suomessakin tai on ainakin suuri todennäköisyys, että näin tulee käymään.

Pikkutalvio ja suikeroalpi leviävät helposti ja kun ne rupeavat tukahduttamaan kukkapenkkiä, niin niitä ruvetaan poistamaan ja harmillisen usein edelleen puutarhajäte kipataan kottikärrymatkan päähän luontoon, jossa sitten puutarhasta poistetut kasvit lähtevät kasvuun ja leviämään uudella alueella.

  Pikkutalvio luontoon levinneenä

Suikeroalpi luontoon levinneenä

Etelä-Suomen sanomat kirjoitti 2022 pikkutalvion luontoon leviämisestä Lahdessa, lue artikkeli tästä.

Olen tästä kirjoittanut jo useana vuotena ja edelleen: jos jokin kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla, eli jos ei pysty käsittelemään puutarhajätettä omalla tontilla hallitusti on se toimitettava alueen jäteasemalle. Ja tämä koskee myös haravointijätettä. Tunnelmia puutarhajätteestä voi lukea mm. vuoden 2017 kirjoituksesta.

Pikkutalvion ja peipin leviämisestä luontoon kirjoittelin mm. 2022.

Pikkutalvion leviämisestä on puhuttu jo vuosia ja ainakin 2015 Turun sanomat kirjoitti lajin leviämisestä Ruissalossa.

Itse toivoisin, että vieraslajit sivustolle lisättäisiin vielä ainakin keltapeippi ja hopeatäpläpeippi, näitä lajeja näkyy myös paljon luontoon levinneenä. Ja sehän ei tietysti ole kasvien vika, että ne leviävät, vaan meidän ihmisten, jotka huolimattomasti käsittelemme kasveja, niiden osia ja puutarhajätettä. Mutta olen kyllä ollut havaitsevinani pientä parannusta puutarhajätteen käsittelyssä tai ainakin siitä puhutaan enemmän. Pikku hiljaa ehkä tämäkin ongelma tunnistetaan paremmin :)

Hopeatäpläpeippi

Keltapeippi

Älä hävitä ukkoetanaa

Sunnuntai 12.5.2024 klo 19.27 - Miia Luontoturva

Kevät on saapunut ja puutarhaa kipsuttaessa törmäsin kahteen ukkoetanaan ja todetaan nyt heti, että ukkoetana EI ole haitallinen laji, vaan ihan meidän luonnonlajimme, jota ei ole tarpeen hävittää.

Vaaleita ukkoetanoita olen nähnyt harvemmin, useimmiten näkemäni ovat olleet tummia tai ruskeita, mutta nyt onnistuin bongaamaan tämän upean vaalean yksilön :)

Lue lisää ukkoetanasta suomenluonto.fi

Ukkoetana joskus harmillisesti sekoitetaan espanjansiruetanaan, joka on haitallinen vieraslaji. Jos vielä et ole selvillä näiden lajien eroista, niin olen kirjoitellut tunnistusohjeita Luontoturvan blogiin, jutun voi lukea tästä.

KUUMA-vieras hanke jatkuu Keski-Uudellamaalla

Tiistai 30.4.2024 klo 12.32 - Miia Luontoturva

Viime vuonna alkoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen KUUMA-vieras hanke, joka jatkuu edelleen. Hankkeessa lisätään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista sekä osallistetaan ja innostetaan ihmisiä oman lähiympäristön suojeluun. Hankealueeseen kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula.

Luontoturva on yhdessä Maastoxin kanssa mukana hankkeessa ja onkin ollut mukava päästä näkemään Keski-Uudenmaan kuntien tilannetta vieraslajien parissa. Viime vuodet olen touhuillut pääasiassa Päijät-Hämeessä, joten nyt on päässyt vähän etelämmäksi :)

KUUMA-vieras hanke alkoi 2023 ja sai lisärahoitusta vuosille 2024-2025 Metsä Groupin luonto-ohjelmasta.

Hankkeeseen voi tutustua tästä.

Lahden kirjastoissa kuvia ja ajatuksia luonnon inspiroimana

Torstai 28.3.2024 klo 9.12 - Miia Luontoturva

Tänä vuonna vienkin Lahden kirjastoihin valokuvanäyttelyä teemalla luovuutta luonnosta ja jaksamista arkeen.

Kuvia olen ottanut vuosien varrella paljon, luonnossa liikkuessa ja kuvatessa mieli huomaamatta rauhoittuu. Kävin metsämieli- ohjaajaksi ja näyttelyn kuviin lisäilinkin metsämieli ajatuksia.

Edellisenä kahdeksana vuotena olen kirjastoihin vienyt kuvia haitallisista vieraslajeista ja nyt onkin ollut kiva tehdä valokuvanäyttelyä eri teemalla :)

Kurtturuusu talvella

Torstai 29.2.2024 klo 15.49 - Miia Luontoturva

Useana vuotena olen talvella kirjoitellut ja laittanut kuvia Luontoturvan sivuille kurtturuusun pensaista ja pitäähän päivitys niistä tehdä tänäkin vuonna.

Tässä vanhassa kurtturuusujen pensasrykelmässä on talvellakin paljon marjoja eli kiulukoita ja niiden sisällä siemeniä. Toissa talvena laskin yhdessä kiulukassa olleen 91 siementä ja kun siementen itävyys on melkoisen hyvä, niin potentiaalisia uusia kasvin alkuja on tässä pensasrykelmässä paljon... Vuodelta 2022 talven kurtturuusu kuulumisia voi lukaista tästä.

Yhdessäkin kurtturuusun marjassa eli kiulukassa on paljon siemeniä

Kurtturuusun tunnistamisesta olen kirjoitellut useaan otteeseen, parin vuoden takaista juttua kuvineen voi vilkaista tästä.

Ja miksi kurtturuusu onkaan luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, niin siitä voi kertauksena lukaista juttua tästä.

Maaliskuu on jo ihan ovella eli kevätkin se tekee tuloaan, leppoisaa kevään odotusta!

Metsämieltä luovuudella

Perjantai 16.2.2024 klo 8.46 - Miia Luontoturva

Luovuus on viime vuosina tullut yhä vahvemmin elämään mukaan ja metsämieli- ajatukseen tutustuttuani luovuus lähti vallan lentoon :) Valokuvaus ja tunteiden esiintuonti valokuvien, maalauksien ja tekstien kautta oli hautautuneena monta vuotta, mutta nyt siihen on taas uutta puhtia.

Haitallisten vieraskasvien torjunta vie kyllä luonnon ääreen, mutta siinä kun jättimäisten jättiputkien kanssa taistelee sadeasupäällä hiki roiskuen, niin siinä sisäinen zen ottaa lopputilin ja luovuus tuppaa jäämään vähän taka-alalle :)

Päätoimena on edelleen vieraslajit, mutta pieniä sivupolkujakin on suunnitteilla.

Lahdessa, Kahvisaaressa, pidän yhteistyössä kaupungin kanssa 19.6.24 klo 17.30 - 19 ilmaisen luovuutta luonnosta hetken. Kahvisaari on kaunis paikka, joka varmasti laittaa luovuuden kukkimaan ja mielen rauhoittumaan! Ja vesisamoilijoille kiitos, että tällainen saadaan järjestää Kahvisaaressa, jossa on heidän retkimelontatukikohta! Tästä tulee tarkempaa mainosta myöhemmin.

Lahden kirjastoihin on tulossa myös luontoon, luovuuteen ja rauhoittumiseen liittyvä näyttely

Kärpäsen kirjasto 3 - 29.4.2024 (Kasakkamäentie 16)

Launeen kirjasto 1 – 17.5.2024 (Aurakatu 11)

Ahtialan kirjasto 4 – 27.6.2024 (Alasenkatu 2)

Lahden kaupunginkirjasto 1 - 30.7.2024 (Kirkkokatu 31)

Luonnosta luovuutta ja jaksamista arkeen. Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja luovuus puhkeaa kukkaan. Valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Lisätietoa Miia Korhonen 050-9117782 miia.korhonen@luontoturva.com

Ja Lahdessa, Villähteen autokorilla Lounaskorissa on vielä helmikuun ajan Luovuutta luonnosta näyttely laajempana, kuin mitä kirjastoihin pystyy viemään.

Kasvinsuojeluainetutkinnosta

Torstai 15.2.2024 klo 16.57 - Miia Luontoturva

Uusin juuri oman kasvinsuojeluainetutkintoni, joka on voimassa 5 vuotta.

Tutkinnossa painotetaan integroitua kasvinsuojelua IPM, joka tarkoittaa kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä yhdistämällä erilaisia menetelmiä. Ajatuksena on, että kemiallinen torjunta ei ole ensisijainen vaihtoehto, vaan mietitään monia muitakin tapoja, joilla voidaan vähentää ja torjua tuholaisia, tauteja ja rikkakasveja.

Tällaista ajatusta olen suosinut omassakin työssäni. Haitallisten vieraslajien torjunnassa käytän mekaanisia menetelmiä, kuten kaivamista, peittämistä, niittämistä, kukintojen poistoa ja näiden yhdistelmiä. Myös torjunnan ajankohdalla voi vaikuttaa torjunnan tulokseen.

Usein kuulen kysymyksiä siitä, kenen täytyy suorittaa tuo tutkinto ja tässä kertauksena:

Ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita saa ostaa ja käyttää vain tutkinnon suorittanut henkilö. Jos torjunnan suorittaa urakoitsija, voi tilaaja ostaa aineita tutkinnon suorittaneen urakoitsijan todistuksella urakoitsijan käyttöön.

Myös ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden myyjältä vaaditaan tutkinnonsuorittaminen. Vähintään yhdellä myyjällä myyntipisteessä täytyy olla tutkinto. Myyjän ei tarvitse suorittaa tutkintoa, jos valmisteita myy harrastekäyttöön tai jos valmiste ei ole luokiteltu kemikaalilain mukaan.

Tarkempaa tietoa aiheesta saa Tukesin sivuilta, josta löytyy tutkintoa järjestävät tahot ja henkilöt sekä tutkintoon valmistavaa materiaalia.

Pelkän tutkinnonhan voi suorittaa netissä, mutta itse tykkään käydä myös koulutuksen, joka ei siis ole pakollinen osio. Kävin ProAgrian kasvinsuojeluainekoulutuksen, jonka jälkeen suoritetaan tutkinto. Koulutuksia järjestetään verkossa tai lähikoulutuksena.

ProAgrian koulutuksessa keskityttiin lähinnä peltoviljelyyn ja se sopii minulle, koska puutarha- ja hortonomiopintoni ovat suuntautuneet tuotannon puolelle. Tutkinnon tenttiä suorittaessa voi valita mitä tutkinnonsuuntia haluaa tentissä painotettavan (peltoviljely, avomaan puutarhaviljely, kasvihuoneviljely, muu (esim. golfkentänhoito, viheraluetyö)) ja kysymykset tulevat painotetusti valitulta alueelta.

Haitallisia vieraslajejakin sivuttiin koulutuksessa. Vaikea rikkakasvitilanne peltoviljelyssä tarkoittaa sitä, että lohkolla esiintyy laajamittaisesti helposti leviäviä rikkakasveja, kuten hukkakauraa, persianjättiputkea, armenianjättiputkea, kaukasianjättiputkea, keltamajavankaalia, alaskanlupiinia, hamppuvillakkoa, tarhatatarta, japanintatarta, sahalinintatarta, komealupiinia, kurtturuusua, lännenpalsamia, jättipalsamia tai marunatuoksukkia.

Peltoviljelyyn liittyy monia eri asioita, jotka on haitallisten vieraskasvienkin torjunnassa otettava huomioon, kuten että suojakaistoilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Poikkeuksena on vaikea rikkakasvitilanne edellä mainituista lajeista ja silloin lupaa pyydetään alueen ELY-keskukselta.

Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät kemidigistä.

Kasvinsuojeluaintetutkintoa pidän tarpeellisena ja vaikka en itse sitä varsinaisesti tarvitsekaan, niin tutkintomateriaalista ja koulutuksesta saa ajantasaista tietoa aiheesta ja uusinkin säännöllisesti tutkinnon.

Luovuutta luonnosta näyttely 1-28.2.2024 Lahti

Keskiviikko 31.1.2024 klo 17.45 - Miia Luontoturva

Viime vuodet on tullut liikuttua paljon luonnossa ja siellä on kerennyt haitallisten vieraskasvien lisäksi ihmetellä kaikkea muutakin.

Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja myös luovuus pääsee tulemaan esiin. Metsämieli- ohjaaja koulutuksessa vahvistui ajatus siitä, että luonnossa mieli lepää ja rauhoittuminen antaa tilaa uusille ajatuksille.

Olen aina toivonut, että osaisinpa maalata. Luonnonlahjakkuutta ei taidemaalariksi edelleenkään ole, mutta oman elämän taiteilijaksi voi ryhtyä kuka vain!

Jokaisella on oma tapansa ilmaista itseään, tunteitaan ja tehdä omaa taidettaan eikä siinä ole vääriä tapoja. Täytyy vain uskaltaa päästää omista uskomuksistaan irti ja tuoda itsensä näkyväksi omalla tavallaan.

Minulla se tarkoittaa useimmiten värikästä värien sotkemista ja kaikenlaista askartelua, elämä ei ole niin vakavaa.

Maalaan sydämiä hönkiviä lohikäärmeitä ja olen oman elämäni kukkahattutäti, teen napeista koiria ja kissoja ja valokuvaan ympäröivää luontoa. Joskus tunteet ja ajatukset voivat tosin näkyä synkkinäkin väreinä ja myös ikävät tunteet saa tehdä näkyväksi.

Joskus kun mikään ei onnistu ja mieli maata viistää, voi olla paikallaan vaihtaa näkökulmaa ja siihenkin voi saada ajatuksia luonnosta.

Kaikenlaisia askarruksia on kertynyt niin paljon, että tein niistä Luovuutta luonnosta näyttelyn, joka on esillä Lahdessa Villähteellä lounaskahvila Lounaskorissa (Koritie 2 B, 2 kerros) 1-28.2.2024. Näyttelyn tiedot menoinfossa.

Iloa, väriä ja valoa elämään!

Vieraskasvien leviäminen rakentamisessa

Keskiviikko 10.1.2024 klo 16.29 - Miia Luontoturva

Ulkona liikkuessa tulee katseltua aina ympäristöä työnäön kautta, vaikka lomalla olisikin 😊 Tänään katselin aluetta, jonne on kaavoitettu tontteja ja rakentaminen siellä alkaa jossain vaiheessa. Heti pistin merkille, että alueella on paljon lupiinia, sen kun pystyy näin talviseen aikaankin näkemään. Viime kesänä kukkineiden lupiinien kuivuneet varret törröttivät hangessa hyvin tunnistettavina. Siemenkodan karvatkin näkyvät hyvin ja herneen palon muotoinen ”tasku”, jossa siemenet kehittyvät ja siementen kypsyessä palko poksahtaa auki roiskasten siemenet maahan.

Tuossakin kasvissa, jonka kuvasin on ollut varmaankin yli 100 siementä ja kuivuneita varsia näkyi kymmeniä ellei satoja. Eli maassa on melkoinen siemenpankki.

Rupesin miettimään, että mitä tapahtuu siemenille siinä vaiheessa, kun aluetta ryhdytään rakentamaan. Maanpinta on kuorrutettu siemenillä ja kun alueelle tulevat ensimmäiset työkoneet, on varmaa, että niiden renkaisiin / telaketjuihin siemeniä tarttuu. Siitä sitten siemenet voivat siirtyä koneiden mukana kauemmaksi alueella ja myös seuraavaan työkohteeseen. Alueella voidaan liikkua myös jalan tehden vaikkapa mittauksia ja erilaisia merkintöjä maastoon. Kosteasta myllätystä maasta tarttuu helposti siemeniä kengän pohjiin, josta ne voivat siirtyä seuraavaan kohteeseen tai vaikkapa kotipihaan. Maata kun ruvetaan siirtelemään rakennusvaiheessa siirretään samalla lupiinin siemeniä, jotka lähtevät kasvuun siellä minne siirretyt maat päätyvät. Toki alueella loikkii jänöjä ja sorkkaeläimiäkin näkyy liikkuvan, voihan siemenet siirtyä vaikka jönönkin varpaan välissä eteenpäin.

Haitallisia vieraslajeja ei enää myydä, mutta ne leviävät edelleen ja olisikin tarpeellista tiedostaa miten kasvit leviävät ja miten niiden leviämistä voisi ehkäistä. Mielessä kävi sekin, että kunnat voisivat kartoittaa vieraslajien varalta tontit, jotka ovat myynnissä ja jakaa tietoa siitä mitä kasveja tontilla on havaittu ja miten tulevat onnelliset kiinteistön omistajat voivat sitten kyseisiä vieraskasveja torjua. Ja tietysti urakoitsijoille myös tietoa, mitä vieraskasveja on havaittu, miten ne leviävät ja miten rakennusvaiheessa voidaan vähentää leviämistä. Mitenhän saisi kunnat ja rakennuspuolen innostumaan tästä…

Luontoturva ja luonnosta lumoutuminen

Torstai 30.11.2023 klo 11.20 - Miia Luontoturva

Luontoturva on tehnyt Neko Oy:n kanssa yhteistyötä jo vuosia ja jälleen on aika luoda kuvia ja ajatuksia joulun odotukseen Nekon kanaville. Tänä vuonna teemaksi valikoitui lumoutuminen luonnosta ja siihen johdatti metsämieli -ohjaaja koulutus.

Kuvia ja ajatuksia metsämieltä mukaillen laittelen Luontoturvan sivuille, mutta kuvat löytyvät myös Nekon facebook sivuilta.

 

Lumoavaa joulun odotusta!

Metsämieli, Luontoturvan uusia kuvioita

Maanantai 6.11.2023 klo 8.55 - Miia Luontoturva

Torjuntojen maastokausi on tältä vuodelta lopussa ja nyt on taas aikaa hengähtää ja miettiä tulevaa. Muutoksia onkin tulossa ensi vuodelle omaan ja Luontoturvan tekemiseen.

Vieraslajit ovat edelleen työssä mukana, mutta käytännön torjunta töitä vähennän. Pääpaino tekemisessä tulee olemaan vieraslajien asiantuntijatyössä (luennot, torjuntasuunnitelmat, tiedotus, opastus yms.), mutta myös uusia juttuja on tulossa.

Viime vuosina itse olen oppinut arvostamaan rauhoittumista ja luonnosta sekä luovuudesta saatavaa voimaa ja nyt onkin minulla metsämieli ohjaaja koulutus menossa ja olen menossa opiskelemaan myös taiteen käyttämistä apuna omassa hyvinvoinnissa ja myös sen ohjaamista muille.

Eli vieraslajien parissa tehtävän työn lisäksi Luontoturva ryhtyy tekemään myös metsämieli ajatusta mukaillen ohjausta eri ryhmille. Tästä voi kysellä lisää miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782.

Uusien tuulien voimalla loppuvuoteen!

Piiskut

Sunnuntai 17.9.2023 klo 18.09 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin piiskuja, kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima), jota ei ole tiedettävästi havaittu Suomessa.

Piiskut näkyvätkin nyt hyvin syksyisessä maastossa ja keltaisia kukintoja korkeissa varsissa onkin tullut bongailtuja ympäriinsä. Kanadanpiisku on ainakin itselle se tutuin, sen muistan jo lapsuudesta koristaneen mummolan mökin pihaa.

Luonnonvaraisen kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukinto on erilainen kuin näiden vieraslajien luetteloon lisättyjen puutarhan kasveiksi tuotujen piiskujen. Lisäksi meillä on puutarhan kasveina tarhapiiskuja, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi.

Kultapiiskun kukinto on pysty ja yksittäiset kukat ovat isompia ja erottuvat selvemmin, kuin kanadan- tai isopiiskun kukat.

Kanadan- ja isopiisku kukkivat elo-lokakuussa eli myöhemmin kuin kultapiisku

Kanadan- ja isopiiskun kukinnot leviävät sivuille ja ovat nuokkuvia. 

Tärkeintä on opetella erottamaan luonnonvarainen kultapiisku muista piiskuista, jotta ei hävitä tätä luonnonvaraista kasvia. Muuten piiskujen tunteminen lajilleen ei olekaan niin tärkeää. Luontoon levinnyt vierasperäinen piisku on hävitettävä jo senkin vuoksi, että mitään vierasperäistä kasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Kultapiiskusta kuvia löytyy www.luontoportti.fi.

Piiskut voi kaivaa juurineen pois lapiolla ja juuret voi toimittaa jäteasemalle. Jos ei halua kaivamiseen ryhtyä voi kasvit niittää pariin kertaan kesällä. Oikein ajoitetuilla niitoilla estetään kasvin kukinta ja siementen kehittyminen. Useita vuosia jatkuva niitto tyrehdyttää kasvin kasvun.