Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tataren torjunnasta kokemuksia

Perjantai 21.7.2023 klo 19:07 - Miia Korhonen

Japanin- ja sahalinintatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi ja näistä kasveista on tänäkin kesänä tullut paljon kyselyjä ja monen kanssa olen aiheesta puhunut.

Tatar on hankala hävitettävä syvän ja laajan juuristonsa vuoksi. Japanintatarta ei Suomessa ole käytetty niin paljoa puutarhankasvina kuin Britaniassa, jossa kasvin leviäminen on paljon suurempi ongelma kuin meillä. Britanian lehdissä on kirjoitettu jo vuosia japanintataren ongelmallisuudesta ja hankala kasvihan se onkin, eikä sitä kyllä mielellään tontilleen ottaisi. Kokonaan kasvin hävittäminen vie vuosia, mutta jos tuo riesa omalla kohdalla on, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain kasvi.

Moni japanintataresta lukenut menettää yöunensakin, kun kaikenlaiset kauhukuvat valtaa mielen, uniin tulee karmiva kasvi, joka luikertelee taloon sisään ja istuu joku aamu kahvia juomassa keittiönpöydän ääressä…

Ennen kuin rupeaa harkitsemaan asunnon myyntiä tataren vuoksi, niin kannattaa pistää paperipussi päähän ja hengitellä tovin 😊 Ei hätää, kyllä japanintatarenkin kanssa pärjää, jos pakko on ja töitä sen hävittäminen vain vaatii.

Ensimmäinen ohje on, että tunne vihollisesi. Japanin- ja sahalinintataren torjuntaa ei voi tehdä vähän sinne päin, siinä täytyy olla ihan tosi mielellä liikkeellä. Ensi alkuun tuntuu, että kun torjuntaa rupeaa tekemään, niin kasvi vallan riehaantuu ja niin se tekeekin. Kun kasvustoa kurittaa vaikka alas leikkaamalla tai peittämällä, niin kasville tulee hätä, että nyt lähti henki ja se rupeaa pukkaamaan uutta kasvua kauhealla vimmalla. Tataren juuri on voinut vuosien saatossa levittäytyä maan alla useiden metrien päähän emokasvista ja hengen hädässä se työntää kauimmaisistakin juurista piipat maanpinnalle. Siinä on sitten ihmislapsi kauhuissaan, että nyt se perkele valtaa koko tontin ja vielä naapureidenkin. Mutta. Juuri tässä kohdassa hengitetään, kääritään hihat ja ryhdytään taistoon.

Itse olen tehnyt erilaisia torjuntakokeiluja japanintatarelle jo vuosien ajan. Yhdessä paikassa olen leikannut kasvustot oksasaksilla maanrajasta poikki vuodesta 2017 alkaen.Alkuun leikkasin kasvuston 4 kertaa kesässä, mutta nykyään leikkaan sen kahdesti kesän aikana maanrajasta ja tässä oma kokemus on, että uutta kasvua tulee vähemmän, kun kasvin leikkaa aivan maanrajasta. Jos leikkaa kasvin vaikka 10 cm tapille, niin uutta kasvua tulee nopeammin. Nyt 2023 kasvusto on harventunut ja kasvaa enää ohuina piippoina siellä ja täällä. Oma kokemus on siis se, että kyllä tatarenkin kasvun saa taantumaan jatkuvalla alas leikkauksella, mutta siihen saa varata aikaa ainakin 10 vuotta.

Japanintataren leikkaamista maanrajasta

Tatar alueiden peittämisiä olen tehnyt useita, ongelmana tahtoo olla se, että tatar puskee peiton ulkopuolelta kasvuun ja silloin täytyy vain peittoa jatkaa tai kaivella / leikata peiton ulkopuoliset kasvit pois. Tätäkin joutuu tekemään vuosikausia.

Mitään helppoa tapaa en tiedä tataren hävittämiseen olevan, keinot on samat kuin usean muunkin kasvin eli jatkuva alas leikkaus, peittäminen, kaivaminen ja jos kemiallista torjuntaa käyttää niin glyfosaatti. Ja se täytyy muistaa, että tatar leviää juuren paloistakin eli jos kaivamiseen ryhtyy niin ensin täytyy kysyä oman alueensa jäteasemalta ohjeet siitä, mihin toimitetaan maa-aines, jossa on tataren juuren paloja, koska tällaista maa-ainesta ei saa käyttää missään kasvin leviämisen riskin vuoksi eikä varsinkaan viedä muiden riesaksi kottikärryn matkan päähän luontoon.

Itse käytän kaikkia mekaanisia menetelmiä täydentämään toisiaan. Olen joskus kirjoittanut, että mielummin torjuisin jättiputkea kuin japanintatarta ja se pitää edelleen paikkansa, mutta harvoin pääsee valitsemaan. Yritän ajatella positiivisen kautta, onneksi tatar ei sentään leviä siemenistä eikä se aiheuta palovammoja, toisin kuin jättiputki! Eli jotain hyvääkin siitä löytyy 😊 Niinpä pakkaan oksasaksia mukaan, kiristän hikinauhan, kumarran japanintatarelle kunnioittavasti, pätkin koko kasvin taas maan tasalle ja huikkaan, että nähdään taas muutaman viikon päästä. Vuosien mittelön jälkeen minä olen selvästi voitolla!

Että tsemppiä ja jaksamista kaikille, jotka painivat tataren hävittämisen kanssa! Vuodelta 2017 voi lukea sen kesän muistoja tataresta.

Asikkala, sahalinintataren torjuntakokeilun tuloksia 2022

Keskiviikko 5.10.2022 klo 9:26 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella aloitettiin ELY:n tukema sahalinintataren torjuntakokeilu vuonna 2021, josta voi lukea tästä. Kokeilussa tataren kasvustoja peitettiin katekankaalla tarkoituksena kokeilla estääkö katekangas kasvin kasvun ja miten kangas saadaan pysymään paikoillaan jyrkässä hankalakulkuisessa rinteessä. Alueella oli pienellä alalla myös japanintatarta, joka myös laitettiin peitteen alle.

Vuoden 2021 hyvien kokemusten perusteella jatkettiin koetta 2022 peittämällä lisää alueita, joissa kasvaa sahalinintatarta. Lisäalue peitettiin jyrkästä rinteestä ja peitto alue oli kooltaan n. 35 m x 23 m.

Rinteestä oli poistettu puustoa 2021, jotta peittäminen voitiin suorittaa. Haasteena oli rinteen jyrkkyys, kannot joita jäi puustoa poistettaessa sekä paikoitellen alueen kivisyys. Rinteen jyrkkyyden vuoksi apuna käytettiin köysiä, jotka helpottivat rinteessä liikkumista turvallisesti. Tataren kasvuvoima on valtava ja peiton kiinnitykseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota. Kiinnitykseen käytettiin muovisia hakasellisia kiinnityspiikkejä sekä peiton alareunalle laitettiin puiden runkoja, koska alueen kivisyyden vuoksi peittokangasta ei saanut kunnolla kiinnitettyä alhaalta.

Peittoalue on kooltaan n. 35 m x 25 m

Edellisen vuodan kokemuksella tiedettiin, että peiton uudelleen kiinnitys on haastavampaa kuin kiinnitys peitettä laitettaessa.

Kesällä havaittiin, että 2022 laitetun peitteen yksi sauman kohta rinteen alalaidasta oli irtoamassa tataren nostaessa peitettä, sauma paikattiin. Havaittiin myös, että yhdessä kohdassa rinnettä sahalinintatar oli sivusuunnassa kasvattanut juurta peitteen ulkopuolelle ja lähtenyt kasvuun siellä. Peitto aluetta jatketaan seuraavana vuonna samalla kun alueella tehdään muitakin toimia. Rinteen yläosan tasanteella kasvaa sahalinintataren lisäksi muitakin vieraslajeja ja alueella on myös rakennusjätettä. Tasanteen alueen toimia suunnitellaan laajemmin, joten sillä alueelle ei vielä tehty tataren peittämistä. Myös muutamassa muussa kohdassa alueella kasvaa vielä tatarta.

Torjuntakokeilua jatketaan 2023 ja alueita joissa tatarta kasvaa peitetään lisää. Kokeilussa oleva alue on laaja ja siellä on muitakin haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua. Kaikkien haitallisten vieraskasvien hävittäminen alueelta on useiden vuosien työ.

Peittämisen torjuntakokeilut jaettiin useammalle vuodelle, koska aikaisempaa tietoa torjuntamenetelmän toimivuudesta ei ollut. Erilaisten alueiden peittämisestä on saatu hyvää kokemusta ja sitä voidaan nyt käyttää jatkossa tällä alueella mutta myös muualla.

Lahdessa on tehty jättiputken torjuntaa samaisella katekankaalla vuodesta 2015 lähtien hyvin tuloksin. Ensimmäinen kokeilu tehtiin jättiputken torjuntakoealueella ja alueen kuulmisia vuosien varrelta voi lukea tästä. Katekangas kestää hyvin maassa, ei haperru ja koska kangas ei ole maatuva, se poistetaan maasta torjunta-ajan jälkeen.

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15:02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Vieraslajien tiedotusta ja kevään ensimmäiset kasvuun lähtijät

Perjantai 6.5.2022 klo 8:06 - Miia Korhonen

Hitaasti on tuntunut etenevän tämä kevät, mutta kyllä se vielä sieltä tulee :) Ja niin tulee haitalliset vieraslajitkin. Niistä muistutellaan Lahdessa maastokyltein, joissa on yleistietoa vieraslajeista ja erillisinä kyltteinä yleisimmät alueen haitalliset vieraslajit ja myös lajeja, joihin vieraslajeja usein sekoitetaan. Kylttien paikat ja muutkin vieraslajeihin liittyvät tapahtumat näkyvät Lahden seudun luontoretkioppaasta www.lahdenseudunluonto.fi

Villähteellä Vanhankartanonpuistossa voi käydä katsomassa muun muassa miltä espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa metsäetanasta ja ukkoetanasta.

Vaikka kevät on odotuttanut itseään niin jättipalsamin ja sahalinintataren voi jo bongata kasvussa ainakin Lahden seudulla.

Jättipalsamin taimi on hyvin tunnistettavissa aikaisin keväällä

Sahalinintatar (entinen nimi jättitatar) lähtee aikaisin kasvuun

Nyt onkin hyvä aika pitää omaa ympäristöään silmällä, mitä kaikkea sieltä maanpovesta tänä keväänä nouseekaan. Yleisimmät haitalliset vieraskasvit on hyvä opetella tunnistamaan ja Lahdessa on tehty helpoksi opettelu, kun voi käydä vaikka maastotauluista vilkaisemassa ulkoilun lomassa mitkä olivatkaan ne lajit, jotka olisi hyvä tunnistaa.

Sahalinintataren torjuntakokeilu

Tiistai 20.7.2021 klo 18:24 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella on menossa sahalinintataren torjuntakokeilu peittämällä. Asikkalan kunta haki ja sai hankkeeseen ELYn rahoitusta.

ELY myöntää vuosittain rahoitusta haitallisten vieraslajien varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan. Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke. Aiheesta lisää ELYn sivuilta.

Torjuntakokeilu käynnistettiin huhtikuussa 2021 alueen raivauksella. Sahalinintatar on levinnyt alueella laajasti. Peittomateriaalin soveltuvuutta torjuntaan kokeillaan ensin pienillä alueilla. Jos peitto ja kiinnikkeet pitävät tataren kasvun voidaan peittää laajemmin koko rinne, jossa tatarta kasvaa.

Sahalinintataren torjuntakokeilu aloitettiin 22.4.2021 Asikkalassa

Toistaiseksi peitto on pitänyt tataret allaan. Haasteena tulee olemaan se, että tatar tahtoo lähteä kasvuun peitettyjen alueiden ulkopuolella. On mahdoton sanoa miten pitkälle kasvin juuret ovat jo levinneet. Peittoaluetta täytyy sitten vain jatkaa tarpeen mukaan.

Torjuntakokeen peittojen tarkastus 20.7.2021

Nyt aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä mieltä tatar on uudesta peitteestään. Alueella on muitakin haitallisia vieraslajeja. Jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua torjutaan myös.

Tästä kuvasta voikin kokeilla mitä vieraslajeja kuvasta löytyy ja mitkä ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi?

Jos sahalinintatar on vieraampi kasvi, niin siitä löytyy kuvia Luontoturvan valokuva-albumista.

Japanintatar, hankalasti hävitettävä haitallinen vieraskasvi

Perjantai 12.6.2020 klo 9:26 - Miia Korhonen

Suomessa japanintatar ei onneksi vielä ole päässyt yhtä isoksi ongelmaksi kuin Iso-Britaniassa. Täällä ei ole vielä havahduttu kasvin tuomiin todellisiin ongelmiin. Olen sanonut jo vuosia, että jättiputken kanssa pärjää, senhän saa kyllä hävitettyä, mutta japanintataren kanssa ollaan isoissa ongelmissa.

Esimerkkinä Lahdesta japanintatar on levinnyt metsäalueella, jonne se on päätynyt tonteilta. Kasvihan on tuotu puutarhankasviksi meille ja siinä on käynyt se tavallinen tarina, puutarhoista kasvi on levinnyt luontoon. Ihminen on siis ihan itse syypää tämänkin haitallisen vieraslajin leviämiseen.

Japanintatar leviää juurella ja päätyy uusille alueille usein puutarhajätteen huolimattoman käsittelyn seurauksena, maansiirtojen mukana tai sitten kasvi karkaa juurensa avulla tonttien ulkopuolelle.

Hyviä, helppoja, nopeita, ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja en japanintatarelle tunne. Erityisen hankala sitä on hävittää laajoilta metsäalueilta, missä peittäminen, kaivaminen, jatkuva useita kertaa kesässä ja vuosia kestävät niitot ei tule kyseeseenkään. Silloin joutuu hankalan tilanteen eteen. Pyrin välttämään viimeiseen asti kemiallista torjuntaa, mutta joskus joutuu miettimään mikä on pienempi paha. Annetaanko jonkun kasvin vallata tietty alue vai onko parempi yrittää kemiallista torjuntaa jos muut vaihtoehdot ei auta? Mitä haittaa kyseisen kasvin leviämisestä alueella olisi? Entä mitä haittaa voisi aiheutua kemiallisesta torjunnasta? Siinäpä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia.

Kaivamisessa ja maansiirroissa taas tullaan ison kysymyksen eteen, miten tataren saastuttama maa-aines hävitetään ja käsitellään niin, että siitä ei tule uutta ongelmaa? Lisäksi japanintatar leviää pienistä juuren paloistakin eli kaivaessa saadaan harvoin hyvää tulosta isoilla alueilla ja kaivaminen täytyisi tehdä parin metrin syvyydeltä usein kymmenien metrien alueilta. Kaivetulle aluelle täytyy tuoda uutta maata ja siinä täytyy varmistaa, että uusi tuotu maa on haitallisista vieraslajeista vapaa. Mietintään tulee kustannukset, tehokkuus ja kannattavuus.

Asia mihin myöskään ei ole kiinnitetty huomiota on hankalimpien haitallisten vieraskasvien vaikutus kiinteistöjen arvoon. Kuka haluaa ostaa kiinteistön joka on japanintataren tai muun hankalan kasvin valtaama? Tästä asiasta karmivaa esimerkkiä löytyy Iso-Britaniasta.

Ainakin kannattaa olla selvillä mitkä ovat pahimmat haitalliset vieraskasvit ja mitä niiden hävittäminen kiinteistöltä vaatii. Hävittämisen vastuu on kuitenkin kiinteistön omistajalla eikä auta, että juuri sinä itse et ole kasveja istuttanut kiinteistölle, jonka olet ostanut. Torjunnan vastuusta voi lukea lisää tästä.

Sahalinintatar

Kannattaa huomioda se, että näitä isoja puutarhaan tuotuja tatar kasveja on erilaisia. Japanintatar on hankalin ja se onkin on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Samoin on luokiteltu sahalinintatar entiseltä nimeltään jättitatar sekä tarhatatar, joka on japanintataren ja sahalinintataren risteymä.

Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Näiden lisäksi meiltä puutarhoista löytyy erilaisia röyhytataria, joita ei löydy haitallisten vieraslajien luetteloista, mutta joita ei silti saa päästää leviämään luontoon. Luontoon levitessän näistäkin kasveista voi tulla haitallisia. Röyhytataria näkee ainakin Lahden seudulla levinneen jo monin paikoin luontoon ja syy siihen on etupäässä edellä mainitsemani puutarhajäte luonnossa ja maansiirrot.

Röyhytatarkin voi olla ongelma levitessään luontoon. Tällä parin sadan metrin pätkällä ei ojan pientareilla näe muuta kasvillisuutta kuin röyhytatarta....

Lue juttu https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kasvaako-pihallasi-japanintatar-kasvi-saattaa-tunkeutua-jopa-talon-perustuksiin-seitsenmetrisilla-juurillaan

Tekstistä avattavat linkit kertovat karua tarinaa japanintataren haitallisuudesta Iso-Britaniassa!

Luontoportti.fi sivustolla on myös asiaa aiheesta.

Nyt olisi viimeistään täälläkin aiheellista saada jämäkämpää tiedotusta ja keskustelua japanintataresta, puutarhajätteestä, maansiirroista ja vastuusta haitallisten vieraslajien leviämisessä.

Tunnista haitalliset vieraskasvit keväällä

Keskiviikko 6.5.2020 klo 19:46 - Miia Korhonen

Toukokuu on maailman parasta aikaa! Luonto herää eloon, ihanaa vihreyttä, auringon ensi huuma, ei itikoita :) Kevät hullaannuttaa ja saa jättiputkenkin tuntumaan ystävältä, jota ei ole nähnyt koko pitkänä talvena. Huuma häviää kyllä äkkiä, kun muutaman päivän on jättiputkia kaivellut.

Niin kuin olen aikaisempinakin vuosina sanonut, kevät on parasta torjunta-aikaa. Maa on kosteaa ja kaivaminen on helpompaa. Mitä pienempi taimi sitä pienempi juuri. Jättiputkisilmä täytyy herätellä talven jäliltä, pienetkin taimet oppii kyllä nopeasti erottamaan muusta kasvillisuudesta.

Tunnista jättiputken siementaimi

Jättiputkea sekä myös muita kasveja voi torjua peittämällä. Peittäminen on helpointa tehdä nyt kun kasvit ovat lähdössä kasvuun ja siitä voi lukea juttua tästä. Ja viime kevään tunnelmia voi kerrata tästä.

Otin tänään keväisiä kuvia maastosta. Paljon muitakin haitallisia vieraslajeja, kuin vain jättiputki, on hyvässä kasvussa. Torjuttavat kasvit täytyy tuntea niiden kaikissa kasvun vaiheissa.

Jättipalsami viihtyy kosteassa maastossa

Tässä purossa on ollut myös jättiputki levinneenä. Viisi vuotta olen torjunut jättiputkea puron varrelta ja tänä keväänä ei löytynyt kuin parikymmentä taimea. Tällainen kivikkoinen, jyrkkä puron varsi on erittäin hankala alue torjuttavaksi. Työ on käsityötä, jättiputket on kaivettu lapiolla juurineen kivien raoista. Jättipalsami lähtee onneksi kitkemällä.

Jättiputki ja jättipalsami kasvuun lähdössä puron varrella

Lahden seudulla on monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Hyvä olisi muistaa, että se tavallinenkin puutarhankasvi voi muodostua haitalliseksi, jos kasvi ei pysy istutusalueellaan ja pääsee leviämään ympäristöön. Ja niin kuin miljoonaan kertaan olen muistuttanut, puutarhajätettä ei saa viedä luontoon. Monet haitalliset vieraskasvien esiintymät on alkujaan lähteneet leviämään puutarhajätteen luontoon viennin seurauksena. Vanhemmasta kirjoituksestani voi lukea mihin kaikkeen olen maastossa törmännytkään....

Etelänruttojuuri leviää uusille alueille usein puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana

Röyhytatar on luontoon levitessään ongelmallinen.

Kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi

Mutta kaikista tänäänkin bongaamistani vieraskasveista huolimatta nautin kyllä suunnattomasti saadessani olla ihan pihalla päivät pitkät ja ihmetellä luonnon heräämistä. Nautitaan keväästä, kesä on ihan kohta täällä!

Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaan

Tiistai 19.11.2019 klo 15:10 - Miia Korhonen

Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.

Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.

Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.

Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.

Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja.

Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat.

Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana.

Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat.

Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.

Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).

Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen.

Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

Puutarhajäte ja tatar

Torstai 10.10.2019 klo 17:07 - Miia Korhonen

Syksyn myötä viimeisiä puutarhatöitä tehdään pihoissa ennen lumia ja luonnossa liikkuessani olenkin taas pistänyt merkille, miten paljon edelleen puutarhajätettä viedään oman tontin ulkopuolelle. Kaupunki alueella näkee usein puutarhajätekasoja asutuksien liepeillä. Monesti kottikärry polku näyttää menevän omilta pihoilta kaupungin maalle, lähiojiin, metsiin, läheiselle tyhjälle tontille. Tässä ei ehkä tulla ajatelleeksi sitä, että puutarhajätteen mukana leviää myös ne haitalliset vieraskasvit, lehtokotilot, espanjansiruetanat, taudit ja tuholaiset uudelle alueelle. Olen tämän ennenkin todennut, mutta jos joku asia on ongelmana omalla tontilla, on se sitä myös muualla.

Lahdessa on ryhdytty laittamaan kylttejä paikkoihin, joissa on huomattu puutarhajätettä vietävän luontoon. Asukkaille jaetaan myös postilaatikkoihin muistutus puutarhajätteen käsittelystä alueilla, joissa tätä ongelmaa on.

Ei tule ehkä ajatelleeksi sitäkään, että kyllä me kaupunkien asukkaat itse viime kädessä maksamme siitä, että kaupungin kustannuksella joudutaan torjumaan luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja, jotka useasti on vielä lähtenyt leviämään luontoon puutarhajätteestä.

Viimeksi tänään törmäsin sahalinintatareen (entinen jättitatar), joka oli lähtenyt leviämään paikassa, jonne on puutarhajätettä viety. Alueelta löytyi myös mm. viitapihlaja-angervoa ja röyhytatarta. Monesti kausikukat vielä heitetään muovipurkkeineen luontoon. Sitten kun alueelle on kasaantunut reilummin puutarhajätettä ja kukkapurkkeja, niin sitten sinne ryhdytään kantamaan muutakin jätettä. Ei voi kuin ihmetellä, ihmiset….

Sahalinintatar, entiseltä nimeltään jättitatar

Kertauksena siis, puutarhajäte (myös haravointijäte) täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä se alueen jäteasemalle. Lahden seudulla oikean osoitteen puutarhajätteelle voi katsoa Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittaa palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm). PHJ:n pisteissä otetaan kotitalouksien risu ja haravointijäte veloituksetta vastaan.

Puutarhajätteen käsittelyyn ohjeistusta on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Lue ohjeet.

Puutarhajätteestä olen kirjoitellut useasti ja vuoden 2017 tunnelmia ja erikoisemmista löydöistä voi lukea tästä.

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

• Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
• Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
• Puutarhajätteen käsittely
• Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
• Työkoneet
• Maa-ainesten käsittely
• Linnut, muut eläimet
• Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19:19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

Lupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

Jättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

Tataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!

Puutarhajätteen käsittely ja vieraslajien leviäminen

Lauantai 7.7.2018 klo 11:43 - Miia Korhonen

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on edelleen isona syynä siihen miksi haitalliset vieraslajit leviävät uusille alueille. Liian usein törmää puutarhajätekasoihin, jotka on viety oman tontin ulkopuolelle muiden maille. Olisikin hyvä muistaa, että jos joku kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla. Kaupungin / kunnan maille vietyjen kasvijätteiden mukana mahdollisesti lähtevät kasvuun haitalliset vieraskasvit joudutaan torjumaan kaupungin toimesta ja maksajana on silloin asukkaat. Torjuntaan käytetetyt varat ovat tietysti sitten poissa muista kaupungin toimista.

Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana alueelle levinnyt etelänruttojuuri ja jättipalsami

Maankäyttö, maansiirrot ja työkoneet ovat myös syynä haitallisten lajien leviämiseen. Haitallisten vieraslajien leviämisen väylät täytyy tiedostaa, jotta leviäminen saadaan estettyä.

Puutarhajätteen käsittelystä ja vieraslajeista kannattaa lukea vieraslajit.fi sivustolta lisää.

Kevät herättää puhumaan haitallisista vieraslajeista

Tiistai 20.3.2018 klo 20:12 - Miia Korhonen

Kevään lähestyessä on hyvä taas viritellä puhetta haitallisista vieraskasveista. Ikaalisissa ja Asikkalassa olin puhumassa vieraslajeista ja samalla vein valokuvanäyttelyn haitallisista vieraslajeista Ikaalisten kaupungin kirjastoon. Asikkalan kirjastoon valokuvanäyttely tulee toukokuun ajaksi ja siellä pääsee sitten tutustumaan haitallisiin lajeihin valokuvien kautta. Jättiputken haitat ovat melko selviä useille ja onkin helppo perustella, miksi jättiputket täytyy hävittää.

Enemmän keskustelua tulee siitä, että miksi jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja japanintatar ovat haitallisia ja miksi niitä täytyy hävittää. Hyviä keskusteluja käytiin taas luennoilla ja kuvien sekä esimerkkien avulla on helpompi selvittää eri kasvien haitat sekä torjuntatavat.

Lahti ja Asikkala näyttävät hienoa esimerkkiä ja tarjoavat asukkaille maksutonta apua jättiputken torjuntaan! Ensi kesänäkin Lahdessa ja Asikkalassa kaikki jättiputkien havainnot kannattaa ilmoittaa kaupungille / kunnalle, jotta kohteet saadaan tietoon ja torjuntaan.

Asikkalassa havainnot jättiputkista: ympäristönsuojelusihteeri 044 778 0277 tai anniina.jantti@asikkala.fi

Lahdessa havainnot jättiputkista e-palautteen kautta lahti.fi

tai miia.korhonen@luontoturva.com / 050-9117782

Valmistaudutaan saapuvaan kevääseen ja seurataan mitä omassa pihassa ja lähiluonnossa kasvaa!

Lahden aluekirjastoissa on koko kevään ajan nähtävillä valokuvia Lahden alueen yleisimmistä haitallisista vieraslajeista. Näyttelyn aikataulut voi tarkastaa tästä.

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17:05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Japanintatar, muistoja kesältä

Tiistai 14.11.2017 klo 14:07 - Miia Korhonen

Mennyttä kesää muistellessa tuli mieleen japanintatar, joka on haitallinen vieraskasvilaji. Eniten kysymyksiä kesän aikana tuli ihmisiltä, jotka olivat ongelmissa japanintataren kanssa. Ongelmia tuntui aiheuttavan myös jättitatar sekä erilaiset röyhytataret, kuten laavaröyhytatar.

Japanintatar syksyllä

Yhteistä niille jotka japanintataren kanssa painivat tuntui olevan se, että tatar näytti pysyvän useita vuosia juuri siinä kohdassa mihin se oli istutettu ja leviten vain hiukan. Mutta sitten tapahtui jotain ja kymmenen vuotta näennäisesti hallinnassa ollut japanintatar räjähti kasvamaan ympäri pihaa nousten yli kymmenen metrin päästä istutuspaikasta ja useista kohdin. Näitä karkulaisia kun sitten oli leikattu ja nypitty niin näytti että siitähän japanintatar vasta innostuikin ja hätäpäissään työnsi entistä enemmän uutta alkua ympäriinsä. Siinä sitten sai jo naapurikin osansa japanintataren ihanuudesta…

Tunnista japanintatar

Haitallisilla vieraslajeilla tuntuisi olevan yhteistä se, että menee useita vuosikymmeniäkin ennen kuin havaitaan lajin olevan todella ongelmallinen. Kun ongelmaan herätään, huomataan, että laji onkin jo kuin varkain levinnyt isoillekin alueille. Kuten japanintatar, jättiputki ja jättipalsamikin.

Vielä isommaksi ongelma tehdään sillä, että kun jokin kasvi on havaittu haitaksi omassa pihassa ja sitä kiireesti poistetaan omalta tontilta, niin sitten viedään sen ongelmakasvin juurakot ja kukinnot läheiselle autiotontille, metsänlaitaan tai polun varteen. Siellä sitten jatkuu tämän ikäväksi huomatun kasvin elämä toisten riesana. Kun tällainen ongelmakasvi on sitten kipattu jonkun toisen maalle, on tämä asiaan syytön maanomistaja ongelmissa ja pahimmillaan joutuu maksamaan kasvin hävittämisen, jota ei ole itse mailleen tuonut. Kustannukset luontoon levinneen haitallisen vieraskasvin torjumisessa voi nousta suuriksikin. Kaupunkien ja kuntien maille levinneiden haitallisten kasvien poistamisen maksaa tietysti asukkaat.

"Tatartie" Lahdessa

Kasvit ovat ihania ja puutarhanhoidossa mieli ja sielu lepää, mutta vastuu täytyy muistaa. Kasvit on istutettava niin, että ne kestävät istutusalueellaan. Kannattaa siis ottaa selvää kasvin leviämistavoista ennen istutusta ja käyttää juuriestemattoja, rajauksia, suljettuja kasvualustoja. Jos kasvi leviää siemenestä on huolehdittava kukintojen poistosta ennen siementen leviämistä. Jos kaikesta varotoimista huolimatta istutettu kasvi tulee ongelmaksi, hävitä kasvi ja toimita kasvin osat alueen jätekeskukseen.

Lahjana saatu japanintataren juurakko istutettu kahden metrin päähän ulko-ovesta. Tässä istutettu ongelmia tulevaisuuteen.

Ennen kasvien hankintaa olisi hyvä tutustua www.vieraslajit.fi  sivustoon. Siellä mainitut kasvit on huomattu olevan ongelmallisia ja voikin pysähtyä miettimään, haluaako omaan pihaansa kasvin, jonka jo tiedetään aiheuttavan ongelmia. Voisiko sittenkin valita jonkin toisen kasvin?

Maailmalla japanintataren ongelmallisuudesta on kirjoitettu paljon. Western Illinois University sivuilla voi ladata powerpoint muodossa olevan japanintatar jutun josta käy hyvin selväksi kasvin ongelmallisuus.

Älä istuta japanintatarta pihaasi

Torstai 12.10.2017 klo 21:17 - Miia Korhonen

Tiedotusta vieraskasvilajien mahdollisista haitoista tarvitaan vielä paljon lisää. Jättiputken rupeaa jo moni tietämään ja sen haitat ovat paremmin tiedossa, mutta esimerkiksi japanintataren haitat ovat huonommin tiedossa.

Japanintatarhan on Euroopassa 100 pahimman vieraskasvilajin joukossa ja varmasti syystä. Ikävän usein sitä näkee Suomessakin levinneenä luontoon ja ihmiset jotka ovat sitä tontilleen joskus vuosia sitten istuttaneet ovatkin nyt kasvin kanssa pinteessä.

Ei siis kannata istuttaa japanintatarta eikä jättitatartakaan ja muidenkin isokokoisten tatarten kanssa kannattaa miettiä pariin kertaan.

Tälläkin pihalla on todennäköisesti tiedossa ongelmia tulevaisuudessa, kun toissa kesänä istutettu japanintatar riehaantuu leviämään ja kasvamaan. Törmäsin juuri myös kunnan istutuksiin joissa oli japanintatarta istutettu toissa vuonna. Siinä oli siis istutettu töitä tulevaisuuteen torjujille...

Vuosi sitten kirjoittelin myös tataresta.

Japanintataresta voi lukaista vieraslajit.fi ja lehtijuttuja mitä haittoja japanintatar on aiheuttanut muualla maailmalla voi lukea mm. Mirror ja Rawstory.com

Metsäalueelle levinneet lajit

Keskiviikko 13.9.2017 klo 18:06 - Miia Korhonen

Tänään tuli taas vastaan paikka, joka herätti ajatuksia siitä, että puutarhajätteen oikein käsittelystä tarvitaan lisää tiedotusta ja sitä myös yritin jakaa.

Älä vie puutarhajätettä luontoon!

Uskon, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi minkä ongelman siirtävät luontoon ja toisten riesaksi viedessään puutarhajätettä (tai mitä tahansa jätettä) luontoon. Ehkä sekään ei käy mielessä, että kyllä siinä itsekin joutuu viime kädessä maksumieheksi, kun kaupungin maille viedystä puutarhajätteestä lähtee tattaret, jättiputki ym. ikävät kasvit leviämään ja niitä sitten kaupungin kustannuksella täytyy ryhtyä torjumaan.

Tässä kuvaa siitä mikä tänään työllisti.

Jättiputki, tatar, etelänruttojuuri ja jättipalsami olivat vallanneet omakotitaloalueen väliin jäävän metsäkaistaleen. Metsäkaistaleen läpi menee polku jonka varrella saa ihastella ja vihastella sitä miten hyvin puutarhajätteestä leviääkään monet luontoon kuulumattomat lajit.

Polkua reunustivat etelänruttojuuri, tatar, jättiputki ja jättipalsami. Jättiputkea kaivoin ympäri metsää isolta alueelta. Siemenet kulkeutuvat mm. ihmisten ja eläinten mukana pitkiäkin matkoja.

Erityisen ikävää on tietysti se, että jättiputkesta palovammoja saa ihmiset mutta myös lemmikit. Tänä kesänä on tullut vastaan tapaus, jossa koiran tassun pohjat olivat rakkuloilla ja eläinlääkärissäkin oli ihmetystä siitä miten rakkulat ovat haukun tassuihin tulleet. Selvisi sitten, että koira on liikkunut alueella missä on jättiputkia. Myös palovammoista kirsuissa ja mahan aluksissa koirilla olen kuullut.

Jättiputken taimia oli polun varrella ja metsässä

Vähän vähemmän tavattu laji metsäalueilla on Esox lucius, joka paremmin tunnetaan nimellä hauki. Kaloja en kovin hyvin tunne, mutta hauki tästä tuli mieleen ja epäilen, että se ei ollut itse uinut metsään koivun nokkaan vaan oli saanut kyydin jostain. Mätänevän kalan haju oli paikalla melkoinen. Jättiputken haju jäi helposti kakkoseksi.

Sovitaanko nyt niin, että kaikki puutarhasta syntyvä jäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen ja pidetään ne kasvit sillä alueella mihin ne on istutettu. Ja haukikaan ei siis kuulu metsään.

Luontoturvan kesä

Sunnuntai 18.6.2017 klo 20:25 - Miia Korhonen

Nyt on saanut nauttia auringosta ja vesisateesta vuorotellen. Jättipalsamien kitkentä on sujunut säässä kuin säässä!

Jättipalsamilla on pienet juuret ja kasvi onkin helppo kiskaista irti juurineen. On hyvä muistaa, että katkaistu jättipalsami voi tehdä nopeasti uutta kasvua joten onkin parempi jos kasvin saa juurineen irti.

Katkaistu jättipalsami voi tehdä uutta kasvua,  kitke kasvi juurineen

Jättipalsami irtoaa helposti juurineen

Vesisateesta viis, tunnelma on tärkeintä jättipalsamin kitkemisessä!

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sillä on pienet juuret, joten kitkeminen onnistuu hyvin. Hankaluuden tuo se, että usein jättipalsami kasvaa melkoisessa ryteikössä ja liikkuminen saattaa olla hankalaa. Parhaimmaksi välineeksi on nyt osoittautunut kauppojen kestokassit, ne eivät repeä hankalassakaan maastossa ja kestävät hyvin kitkentäjätteen painon. Lisäksi ne on helppo huuhdella puhtaaksi ja käyttää uudelleen.

Kitkemis tunnelmaa Lahdesta.

Jättipalsamin lisäksi jättiputkeakin riittää ja sitä olenkin torjunut nyt ympäriinsä. Tyypillistä jättiputkelle on että sen näkee "lapa pystyssä" . Olen saanut mukaan torjuntaan kaimani eli Miian ja kun etsimme jättiputkea hän osuvasti huuteleekin jättiputkelle: heiluta tädille :D

Jättiputki "lapa pystyssä" viitapihlaja-angervon seassa. Kannattaa muuten pysähtyä miettimään mihin istuttaa viitapihlaja-angervoa ettei käy kuten tässä kuvassa. Viitapihlaja-angervo karkaa helposti käsistä ja siitä tulee pihan harmi, joka ei sitten tunne tonttien rajoja, vaan valtaa naapurinkin puolen. Viitapihlaja-angervo on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ota siis aina selvää kasvista ennen kuin istutat sen! Vieraskasvilajeista puutarhassa kirjoittelin blogissa jo aikaisemminkin.

Tatarta luonnossa olen kuvannut useassa paikassa ja siitä olenkin huolissani. Selkeästi isoin osa kyselyistä, jotka minulle tulevat, koskevat tatarta eikä missään hyvässä mielessä. Pihalle istutetuista isoista tattarista kuten japanintatar, jättitatar sekä laavaröyhytattaret tuntuvat aiheuttavan ongelmia. Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, aiheesta lisää www.vieraslajit.fi .

Japanintatar kävelypolun vierellä Lahdessa

Japanintatar on maailmalla aiheuttanut isoja ongelmia ja niistä voi lukea mm. Rawstory sekä Mirror

Muutamissa paikoissa olen tavannut myös etelänruttojuurta, joka karkaa helposti istutuspaikaltaan tai sitten kasvi on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Etelänruttojuuri leviää juurella.

Tällä kuvan alueella valtaa alaa etelänruttojuuri, jättitatar, jättipalsami ja terttuseljakin näyttää viihtyvän.

Ja se mikä aina jaksaa ihmetyttää on, että miksi ihmiset vievät kaikenlaista jätettä luontoon... Törmäsin tässä hiljattain tällaiseen näkyyn

Pellon laitaan oli tuotu terraario, jossa oli mukana kaikki tykötarpeet kuten liskon ruokaa, ruokakuppi ja vielä lämmityskivikin. Toivottavasti ei ole tumpattu lisko parkaakin Suomen luontoon... En löytänyt terraariosta kuin punaselkähaiskiaisia, jotka ovat raatokuoriaisia ja hyvinkin yleisiä luonnossa.

Punaselkähaiskiainen

Kaikenlaista mielenkiintoista siis luonnosta on taas löytynyt! Juhannus on kohta käsillä, nautitaan siis kesästä!

Havaintoja luonnosta ja haitallisia vieraslajeja

Torstai 25.5.2017 klo 20:58 - Miia Korhonen

Ihan pihalla on mennyt viime päivät... Jättiputki on erottunut maastossa nyt hyvin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kerennyt kasvuun mukaan. Vaikka ei jättiputkeakaan ole aina niin helppo löytää vaikka tietäisi, että alueella saattaa olla jättiksiä. Välillä täytyy kiertää aluetta moneen suuntaan ennen kuin huomaa piilottelevan kasvin jonkin näreen takaa.

Jättiputken kanssa piilosilla

Tämä jättiputki piileskeli meluvallissa. Alueella ei ole ollut kukkivia jättiputkia 6 vuoteen eli jos jossain on ollut kukkiva jättiputki ja siemen on päässyt maahan niin aluetta täytyy tarkkailla ja torjua useita vuosia!

Harmillisen "normi päiviä" on ollut eli jättiputken uusiakin esiintymiä on löytynyt ja kaverina on ollut monessa paikassa tatar. On tullut huomattua, että muutkin kuin haitallisiksi luokitellut tattaret leviävät luontoon ja erityisesti puutarhajätteen mukana. Kun jokin kasvi koetaan ongelmaksi tontilla niin sitä ryhdytään hävittämään kyllä pihasta, mutta liian usein viedään kasvijäte oman tontin ulkopuolelle maastoon. Tai tuupataan pihan perälle piiloon kompostiin, josta kasvit sitten leviävät edelleen.

Ja jos jokin kasvi on ongelma omalla tontilla, niin on se sitä myös muualla. Ongelman siirtoa siis, siitä tässä muutama kuva viime päiviltä.

Erittäin hankalia paikkoja torjua ovat jyrkät kivikkoiset rinteet. Rinteen yläpuolelta on työnnetty puutarhajäte alas. Useasti rinteen alalaidassa on sitten vielä oja / puro, jota pitkin siemenet ja juuren palat siirtyy eteenpäin. Poissa silmistä, poissa mielestä... Täällä mm. jättiputket ja tattaret ovat levinneet.

Lahdessa on paljon vesistöä ja suuriakin puroja, ojia ja jokia ihan talojen takapihoilla. Kuten tässä kuvassa

Virtaavan veden mukana leviävät mm. jättiputken siemenet uusille alueille

Nyt voitaisiinkin polkaista käyntiin valtakunnallinen tarkista takapihasi kampanja! Takapihalta voi löytyä kaikkea hienoa ja kaunistakin mitä ihastella, mutta jos takapihalta ja lähiympäristöstä löytyykin haitallisia vieraslajeja kannattaa ryhtyä toimeen.

Japanintatar, haitallinen vieraslaji

Japanintatartakin olen parina päivänä bongannut useammasta paikasta. Yläkuva on kaupungin puiston laitamilta, jonne japanintatar rynnii vauhdilla.

Onneksi kuitenkin luonnossa voi ihailla kaikkea mukavaakin. Aikaisin aamulla olin jo jättiputki jahdissa ja törmäsin siileihin. Siilit olivat lähellä vilkasta autotietä ja pidinkin niille aamutuimaan luennon liikenteen vaaroista. Toivottavasti meni oppi perille! Ainakin toinen kuunteli tarkkaavaisesti :)

Kohtaaminen kevät aamuna

Aurinkoista kevättä!