Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15:02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

1110_jattipalsamin_taimi_kevaall_Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPG

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1111_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG    

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1118_japanintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1120_komealupiinin_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG  

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1121_kurtturuusun_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1119_royhytatar_kasvussa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

1113_japaninruttojuuri_kevat_kukinta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

1106_etelanruttojuuren_kukintaa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

1123_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraslaji, jättipalsami, jättiputki, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, etelänruttojuuri, japaninruttojuuri, röyhytatar, pikkutalvio, salpakierto, puutarhajäte

Vieraslajien tiedotusta ja kevään ensimmäiset kasvuun lähtijät

Perjantai 6.5.2022 klo 8:06 - Miia Korhonen

Hitaasti on tuntunut etenevän tämä kevät, mutta kyllä se vielä sieltä tulee :) Ja niin tulee haitalliset vieraslajitkin. Niistä muistutellaan Lahdessa maastokyltein, joissa on yleistietoa vieraslajeista ja erillisinä kyltteinä yleisimmät alueen haitalliset vieraslajit ja myös lajeja, joihin vieraslajeja usein sekoitetaan. Kylttien paikat ja muutkin vieraslajeihin liittyvät tapahtumat näkyvät Lahden seudun luontoretkioppaasta www.lahdenseudunluonto.fi

Lahdessa_tiedotetaan_maastossa_vieraslajeista_www.luontoturva.fi.JPG

Villähteellä Vanhankartanonpuistossa voi käydä katsomassa muun muassa miltä espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa metsäetanasta ja ukkoetanasta.

Vaikka kevät on odotuttanut itseään niin jättipalsamin ja sahalinintataren voi jo bongata kasvussa ainakin Lahden seudulla.

1104_jattipalamin_taimi_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin taimi on hyvin tunnistettavissa aikaisin keväällä

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGSahalinintatar (entinen nimi jättitatar) lähtee aikaisin kasvuun

Nyt onkin hyvä aika pitää omaa ympäristöään silmällä, mitä kaikkea sieltä maanpovesta tänä keväänä nouseekaan. Yleisimmät haitalliset vieraskasvit on hyvä opetella tunnistamaan ja Lahdessa on tehty helpoksi opettelu, kun voi käydä vaikka maastotauluista vilkaisemassa ulkoilun lomassa mitkä olivatkaan ne lajit, jotka olisi hyvä tunnistaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, jättipalsami, sahalinintatar, espajansiruetana

Lahdessa haitallisista vieraslajeista tiedotusta 2022

Tiistai 1.3.2022 klo 9:33 - Miia Korhonen

Kevät tekee tuloaan ja haitallisten vieraslajien tiedotus käynnistyi Lahdessa alueen kirjastoissa. Kirjastoihin on viety vieraslajien tietoutta keväisin jo 7 vuotta.

2022_Lahti_kirjastot_tietoa_haitallisista_vieraslajeista_www.luontoturva.fi.JPG

2022_Lahdessa_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_alueen_kirjastoissa_Luontoturva.fi.JPG

Julkisiin tiloihin viedään tiedotusta myös rollup telineellä. Aikaisempina vuosina tällaista tiedotusta on tehty mm. puutarhamyymälässä ja alueen ammattikorkeakoulussa. Katsotaan mistä kaikkialta tänä keväänä voi tällaista telinettä bongata :)

2022_Lahdessa_tiedotusta_julkisissa_tiloissa_haitallisista_vieraskasveista_Luontoturva.fi.JPG

Korona vaikutti edellisen vuoden tiedotukseen ja sen vuoksi tiedotusta siirrettiin ulkoilureittien varteen ja puistoihin, ajatuksella, että viedään tietoa sinne missä ihmiset liikkuvat. Tänä keväänä vieraslajeista tiedotusta järjestetäänkin Lahdessa monella tavoin. Alueen kirjastoissa on tietoa kevään ja alkukesän ajan ja tiedotus maastossa aloitetaan toukokuussa viime vuoden tapaan.

2021_Lahti_Villahde_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_luontoturva.fi.JPG

Nastolan kirjastolla (Toritie 6) puhutaan espanjansiruetanasta ja haitallisista vieraskasveista 26.4.2022 klo 17.30 - 18.30.

26.4.22_Nastolan_kirjasto_Lahti_puhetta_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukas toiveita on tullut paikoista, joissa voisi omatoimisesti kitkeä jättipalsamia ja tätä varten viedään useaan paikkaan Lahdessa jättipalsamin kitkentäkehikoita. Kehikot viedään alueille 6.6.22 mennessä.

2022_Lahti_jattipalsamin_kitkentakehikot.JPG

Osallistuvassa budjetoinnissa eli osbussa asukkaat olivat kehittämässä yhdessä Lahtea ja toiveena oli haitallisten vieraslajien talkoita, joita nyt järjestetään kesän 2022 aikana. Yhdessä talkoillaan lupiinin, jättipalsamin ja espanjansiruetanan torjunnassa.

2022_Lahti_Haitallisten_vieraslajien_talkoot.JPG

Espanjansiruetanat on levinnyt Lahdessakin ja etanaroskiksia viedään viime vuoden tapaan Villähteelle ja Ahtialaan. Roskikset viedään paikoilleen 1.6.22 mennessä.

Lahdessa_etanaroskikset_Luontoturva.fi.JPG

Kevään ja kesän edetessä keksitään ehkä vielä muitakin tapoja viedä vieraslajien tietoa eteenpäin ja asukkaidenkin toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan, jos niitä kesän mittaan tulee.

Lahdessa haitallisista vieraslajeista voi ilmoittaa e-palautteena www.lahti.fi

Mutta nyt vielä voi nauttia auringosta ja kerätä intoa kevään ja kesän touhuihin :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, vieraslajit, haitallinen, osbu, talkoot, kitkentä, jättipalsami, espanjansiruetana, etanaroskis, kirjasto, maastotaulu

Tiedätkö miksi jättipalsami on haitallinen vieraskasvi?

Perjantai 27.8.2021 klo 17:56 - Miia Korhonen

Jättipalsamin vaaleanpunaiset kasvustot näkyvät maastossa näin loppukesästä pitkien matkojen päähän. Lähemmäksi mennessä ja kasvia koskettaessa joutuukin siemensateeseen, kun kypsät siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Ei jättipalsamia turhaan sanota paukkukasviksi 😊

0019_Jattipalsamin_kukat_ja_siemenkodat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin pulleista siemenkodista sinkoaa siemeniä loppukesästä

Vieläkin aina välillä kysellään, että miksi ei anneta minkään kauniin kasvin olla, vaan kaikki täytyy hävittää. Kauneushan on katsojan silmässä ja jättipalsamikin on tuotu puutarhankasviksi Suomeen. Puutarhoista kasvi on sitten nopeasti levinnyt luontoon ja vaikka se kaunis kasvi onkin, niin on se myös luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Siihen on syynsä, miksi jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Niin kuin jo totesin, niin tämä kasvi leviää nopeasti siemenistä vallaten isoja alueita estäen tehokkaasti muiden kasvien kasvua. Kosteat alueet on jättipalsamin suosikkeja, mutta kyllä se menestyy kuivemmillakin paikoilla. Joskus voi nähdä miten jättipalsami on vallannut metsäalueita hakkuiden jälkeen ja kun se pääsee hakkuuaukealle, niin se estää metsäpuiden taimien kasvun.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami voi estää metsäpuiden taimien kasvun

Alakoulun opettajan kanssa puhuessani tuli hyvää näkemystä asiaan, kun ope, joka on monta vuotta kerännyt oppilaiden kanssa kasvioita, kertoi, että alueella ei kasva enää mitään muuta kuin jättipalsamia ja kasvion keruuseen täytyy lähteä nykyään pidemmälle. Jättipalsami on siis vallannut alueen ja syrjäyttänyt alkuperäisen kasvillisuuden. Aina kun jokin alkuperäinen kasvi häviää tai vähenee niin se vaikuttaa myös alueen hyönteistöön, joilla vähenee ruoka. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa tietysti myös hyönteisiä syöviin eläimiin. Ja mihin se taas sitten vaikuttaa… Eli ketju on pitkä mitä muutoksia tapahtuu, kun jokin vieraskasvi leviää ja syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden.

Ojien varsissa jättipalsamin leviäminen alkaa harmittomasti muutamasta kasvista, jotka on ihan hauskankin näköisiä virtaavan veden äärellä. Jos näitä muutamia ensimmäisiä kasveja ei hävitä on parin vuoden päästä näky jo ihan toinen. Yhdessä kasvissa voi olla parikin sataa siementä ja ne pari harmitonta kaunista kasvia on seuraavana vuonna jo saanut kaverikseen satoja uusia kasveja. Ja sitä seuraavina vuosina tuhansia….

0003_Jattipalsami_viihtyy_veden_aarella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami on lähdössä leviämään puron varrella

Jättipalsamilla on pienet juuret, jotka ei ojan pientareilla tue ojaa, jolloin ojan seinämät rupeavat rapautumaan. Tämä voi vaikuttaa vesistöihin joihin ojat laskee vetensä. Maa-ainesta päätyy vesistöihin ja se voi ruveta samentamaan vettä, mikä taas voi vaikuttaa vaikka kalan kutuun. Eli ongelma on paljon isompi, kuin voisi äkkiseltään kuvitellakaan.

1087_jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamilla on pieni juuri ja se voi kasvattaa juuret myös varren nivelväleistä

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä. Siemen elää maassa pari vuotta itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy ja torjunta kannattaakin aloittaa alkukesästä ennen kuin kasvi on ruvennut kukkimaan tai kukinnan alkuvaiheessa. Loppukesästä torjunta on liian myöhäistä, kun kasvi räjäyttää siemenet ympäriinsä, kun menee lähellekään. Nyt voi bongata alueita, joissa jättipalsamia on ja keväällä sitten tarttua tomerasti toimeen.

1086_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami leviää siemenistä. Estä siementen maahan pääsy.

Jättipalsamin hävittämisestä Lahdessa luonnonsuojelualueilla kirjoittelin Lahden seudun luontosivuille. Kitkentä ja niittäminen on tuonut hyviä tuloksia ja monesta paikasta jättipalsami on jo saatu hävitettyä!

Merrasojan varrelta, Lahdesta, kokemuksia jättipalsamin torjumisesta vuodelta 2018 voi lukea tästä.

2 kommenttia . Avainsanat: jättipalsami, haitallinen, leviää, siemen, torju

Vesijärvi-viikolla OP:n väki kävi kitkemässä jättipalsamia

Sunnuntai 13.6.2021 klo 19:55 - Miia Korhonen

Vesijärvi-viikkoa on taas vietetty ja ilo oli olla mukana Hollolassa Hedelmätarhan lammella reippaiden Päijät-Hämeen Osuuspankin naisten kanssa 😊 Jättipalsami on Hedelmätarhan lammen ympäristössä levinnyt ja sitä porukalla oltiin kitkemässä. Tällaisia yrityksien tempauksia täytyisi järjestää lisää! Siinä tulee työkavereitten kanssa yhdessäoloa ulkona ja samalla pidetään luonnosta huolta. Hyvä OP:n väki! Ja myös hyttyset pitivät meistä….

OPn_vaki_kitkemassa_jattipalsamia_Hedelmatarhan_lammella_2021.JPG

Vesijärvi-viikon tapahtumista lisää kuvia ja juttua löytyy https://www.facebook.com/VesijarviViikko sekä www.vesijarvi.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, OP, vesijärvi-viikko, Hollola, Hedelmätarhan, lampi

Jättiputkityöläisen kevät kiireet

Lauantai 22.5.2021 klo 17:23 - Miia Korhonen

Jättiputkityöläisenä kevät on täynnä kiireitä, kun laukon pitkin maita ja mantuja jättistä etsimässä ja sitä torjumassa. Parhaimmat torjuntakelit rupeaa kohta olemaan ohi, eli luonto on räjähtänyt vihreään kasvuun ja rupeaa vaikeuttamaan pienempien jättiputken siementaimien havaitsemista pusikoiden keskeltä. Se hetki keväällä on parasta aikaa, kun puissa on vasta aavistus vihreää, mutta jättiputki on jo ponkaissut huimaan kasvuun ja sen erottaa metsässäkin jo pitkän matkan päästä. Kevään viileys, aavistus vihreästä ja hyttysten puuttuminen on elämän parasta aikaa ja sen saakin viettää työn puolesta ihan pihalla 😊

Tänäänkin kävin jättiputkien alueita läpi ja parasta on, kun pääsee torjumaan jättiputken jo siinä vaiheessa, kun se on vasta pieni siementaimi. Sadetta on nyt tullut kiitettävästi ja maa on pehmeää. Useampi kymmen siementaimea lähti juurineen tältä kuvankin alueelta tänään mukaan.

1069_Jattiputken_taimen_torjunta_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1070_jattiputken_siementaimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken siementaimi

Jättiputkien torjunta ja tarkkailukohteita on työn alla tällä hetkellä noin 350. Osassa paikoista on jättiputket saatu jo hävitettyä, mutta tarkkailua täytyy jatkaa edelleen. Siemen elää niin pitkään maassa itämiskykyisenä, että jättis voi yllättää ja joku siemen lähteekin kasvuun, vaikka alueella ei olisi useampaan vuoteen kasvia havaittu.

No, mahtuu kesään vähän muitakin torjuttavia. Kausi aloitetaan jättiputkella ja siitä sitten siirrytään jättipalsamin ja komealupiinin pariin. Espanjansiruetanan keräilyä tehdään siinä välissä ja kurtturuusun torjuntaa sekä haitallisiin vieraslajeihin liittyviä luentoja, tiedotusta ja opastusta. Eli hyvin työn täyteinen kesä on taas tulossa ja se on hieno juttu. Syksyllä ja talvella sitten kerkiää istumaan keinutuolissa ja heiluttelemaan varpaita, nyt rymytään ympäri metsiä.

Jättipalsameitakin kuvailin tänään. Hankalakulkuiset ojan varret on niitä vaikeimmin torjuttavia alueita.

1071_jattipalsami_valtaa_ojan_varret_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1072_jattipalsamin_taimet_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin taimia

Kiireistä huolimatta, nautitaanpa kesästä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, tiedotus, luennot, opastus

Porvoonjoki, kurtturuusu ja muita haitallisia vieraskasveja

Maanantai 1.3.2021 klo 19:41 - Miia Korhonen

Kevättä on jo ilmassa ja sää houkuttelee ulkoilemaan. Vaikka ei työasioissa liikkuisikaan niin ainahan sitä bongailee haitallisia vieraskasvejakin 😊 Porvoon kauniissa maisemissa kuljin ja silmiin osui sieltäkin kurtturuusu. Mieleen tuli, että tuosta Porvoonjoen penkereeltä sitä onkin hankala torjua ja tuollaisilla vaikeasti torjuttavilla alueilla kannattaakin kurtturuusun leviämiseen puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli jo silloin, kun näkyvissä on vasta se ensimmäinen hento varsi.

1046_kurtturuusu_leviaa_siemenista_vedenmukana_kuvassa_Porvoonjoki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuususta olen kirjoitellut aikaisemminkin, viimeksi lokakuussa, kun kävin Hangossa. Juttua siitä ja kurtturuusun tunnistamisesta sekä Panu Kuntun asiantuntijalausunnosta Turun Sanomissa aiheeseen liittyen voi lukea tästä.

Porvoonjokea katsellessa tuli mieleen, että jokihan on 143 km pitkä ja alkulähteet sijaitsee Salpausselällä, kulkien usean kunnan alueella. Joen reitistä Lahden alueella voi lukea Lahden seudun luontosivuilta.

Itsekin olen Porvoonjokeen tutustunut mm. Lahdessa, jossa monet pienemmät ojat laskevat Porvoonjokeen ja tuollaisen laskuojan varrella on ollut yksi kaupungin pahimmista jättiputkien esiintymistä. Jättiputket on saatu tuolta kyseiseltä alueelta hallintaan 5 vuoden tehokkaalla torjunnalla, mutta yksittäisiä kasveja lähtee alueella edelleen kasvuun ja aluetta torjutaan ja tarkkaillaan vielä tulevaisuudessakin. Torjuntamenetelmänä alueella on ollut peittäminen sekä kaivaminen. Torjunta aloitettiin 2016 ja siitä voi lukea Luontoturvan blogista lisää.

Myös jättipalsamia on Porvoonjoen varrella useassakin kohtaa ja kun muistetaan, että veden mukana liikkuvat myös haitallisten vieraskasvien siemenet, niin kyllähän siellä joen varrella varmasti useammankin kunnan alueelta löytyy useampiakin haitallisia vieraskasveja.

1047_kurtturuusun_voi_tunnistaa_myos_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Joidenkin kasvien siemenet voivat kulkeutua vedessä pitkiäkin matkoja ja kurtturuusu on tästä hyvä tai siis huono esimerkki.

Olihan siellä Porvoossa tietysti kaikkea muutakin nähtävää kuin kurtturuusu ja sai ihastella vanhoja rakennuksia ja ympäristöä.

Porvoon_vanhakaupunki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Porvoon maisemia

Paiva_Porvoossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nautitaan ulkoilmasta, kevät tekee jo tuloaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, Porvoonjoki, Porvoo, jättiputki, jättipalsami

Tunnistatko haitallisten vieraskasvien siemenet?

Tiistai 24.11.2020 klo 15:46 - Miia Korhonen

Talvea kohden mennään ja nyt on taas aikaa istahtaa tietokoneen ääreen. Monet haitalliset vieraskasvit leviävät siemenistä, mutta kuinka moni tietää miltä minkäkin kasvin siemen näyttää ja mitkä ovat siementen yleisimmät leviämisen väylät? Aihetta voi kerrata kesän kirjotuksestani.

Aihehan on ajankohtainen. Luonnossa liikkuessa ei tule ajateltua, että samalla me itse voimmekin levittää haitallisiakin vieraskasveja eteenpäin. Monet tutut "pahikset" leviää siemenistä ja siemenet ovat päätyneet loppukesästä maahan. Nyt kun lumikaan ei ole vielä maassa, ainakaan täällä Lahden korkeuksille, maa on märkää ja kengissä on syvät pitourat.... Kaikenlaista tarttuu kengän pohjiin ja voihan sieltä löytyä jonkun tutunkin kasvin siemeniä, kuten lupiinin tai jättipalsamin. Siemenet sitten tippuvat jonnekin ja siitä alkaakin kasvin uusi elämä uudella alueella.

0938_jattiputken_siemenet_voi_kulkeutua_uuteen_paikkaan_jalkineissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKuvassa on jättiputken siemeniä ja saappaani kärki

Kuivatin ja laminoin muutaman yleisemmän haitallisen vieraskasvin siemeniä ihan vain sen vuoksi, jotta pystyn näyttämään miltä minkäkin kasvin siemenet näyttävät. Korona on sotkenut Luontoturvan tilauksista järjestämiä haitallisten vieraslajien tiedotusnäyttelyitä ja luentoja, mutta kun tilanne taas joskus normalisoituu niin näitäkin siemeniä voi käydä hypistelemässä ihan paikan päällä.

1041_haitallisten_vieraskasvien_siemenia_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputken siemen on hyvin kevyt ja litteä, lupiinin ja jättipalsamin siemenet taas näyttävät pieniltä pippureilta. Nämä kaikki siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden, eläinten, maansiirtojen, puutarhajätteen, veden mukana uusille alueille. Kurtturuusun siemen kelluu hyvin ja on myös lintujen herkkua päätyen veden ja lintujen mukana kauaksikin emokasvista. Siitä juttua Panu Kuntun kertomana voi lukea tästä.

Kuvasta muuten huomaa, että nyt on työhommissa maastokausi ohi, kynnet on lakattu :)

Leviämisen väylistä ja tiedottamisen tärkeydestä kirjoittelin laajemmin juttua viime vuoden puolella, vilkaise se tästä.

Ja jouluun on enää kuukausi ja sittenhän on jo taas melkein kevät! Marraskuun ihanuutta ikuistin samalla kun pulahdin uimaan. Hieman viileältä vesi tuntui....

Marraskuista_kuvaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Iloa ja valoa pimeyteen, nautitaan tästäkin :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siemen, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini, leviäminen

Haitalliset vieraskasvit ja siementen leviäminen

Maanantai 31.8.2020 klo 15:22 - Miia Korhonen

Nyt onkin taas hyvä aika muistuttaa miten haitalliset vieraskasvit päätyvätkään aina vaan uusille alueille. Ensin on tietysti selvitettävä miten mikäkin kasvi leviää. Meistä jokainen voi tahtomattaan levittää siemenestä leviäviä kasveja uusille alueille. Yleisimminhän se tapahtuu niin, että kävellään jonkin alueen läpi ja siemenet tarttuvat kengän pohjiin, vaatteisiin, eläinten turkkiin. Jossain vaiheessa meidän kävelyreittiä siemenet sitten tippuvat maahan ja jatkavat elämää siinä.

Jättipalsami ampuu juuri nyt siemeniään monen metrin päähän. Jos kasvi on lähellä tien reunaa, siirtyy siemenet helposti ihmisten ja myös ajoneuvojen mukana eteenpäin. Maansiirrot, puutarhajäte ja virtaava vesi on tietysti myös niitä leviämisen väyliä.

Jättipalsamista ja sen torjunnasta Lahdessa kirjoittelin myös Nekon blogiin. Neko on Hämeenlinnalainen pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana ja jälleenmyyjänä.

1019_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsami leviää siemenistä

Komealupiini leviää myös siemenestä ja nythän sen siemenpalot on jo auenneet tai aukeamassa ja siemenet varisseet maahan. Samat leviämisen väylät kuin jättipalsamillakin.

1018_komealupiini_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKomealupiini leviää siemenistä

Jättiputkenkin siemenet rupeavat olemaan jo kypsiä ja siemenet varisevat maahan.

1017_jattiputki_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki leviää siemenistä

Kurtturuusu pääsee leviämään ilmateitse kauaksikin, kun linnut syövät marjat ja samalla siemenet. Siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä, joten ne päätyvät jonnekin linnun lentoreitin varteen.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi2.JPGKurtturuusu leviää siemenistä

Kannattaakin ottaa selvää kasvien leviämistavoista ja miettiä miten juuri minä itse voin estää osaltani leviämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, leviäminen, siemen, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, komealupiini

Vesijärvisäätiö, vesikasvikortit ja jättipalsami

Tiistai 9.6.2020 klo 19:05 - Miia Korhonen

Jättipalsami viihtyy tunnetusti erityisesti kosteilla paikoilla ja senpä takia kirjoittelinkin Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön blogiin jättipalsamin torjunnasta www.vesipostiblogi.fi

Juttu löytyy myös www.facebook.com/vesijarvi

Torjunta on juuri nyt ajankohtainen ja kannattaa tarttua toimeen ennen kuin jättipalsami alkaa edes kukkia.

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vesijärvisäätiön toimintaan voi tutustua www.vesijarvi.fi

Mainio tapa oppia yleisimmistä veskikasveista on tutustua HolaLake-hankkeeseen koottuihin vesikasvikortteihin. Katso vesikasvit ja rannanhoito pdf tästä.

Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.vesijarvi.fi/hankkeet/holalake/

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, vesijärvisäätiö, vesikasvikortit, holalake, hanke

Tunnista haitalliset vieraskasvit keväällä

Keskiviikko 6.5.2020 klo 19:46 - Miia Korhonen

Toukokuu on maailman parasta aikaa! Luonto herää eloon, ihanaa vihreyttä, auringon ensi huuma, ei itikoita :) Kevät hullaannuttaa ja saa jättiputkenkin tuntumaan ystävältä, jota ei ole nähnyt koko pitkänä talvena. Huuma häviää kyllä äkkiä, kun muutaman päivän on jättiputkia kaivellut.

0969_torju_yksittaiset_jattiputket_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Niin kuin olen aikaisempinakin vuosina sanonut, kevät on parasta torjunta-aikaa. Maa on kosteaa ja kaivaminen on helpompaa. Mitä pienempi taimi sitä pienempi juuri. Jättiputkisilmä täytyy herätellä talven jäliltä, pienetkin taimet oppii kyllä nopeasti erottamaan muusta kasvillisuudesta.

0977_jattiputken_siementaimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tunnista jättiputken siementaimi

0979_jattiputken_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkea sekä myös muita kasveja voi torjua peittämällä. Peittäminen on helpointa tehdä nyt kun kasvit ovat lähdössä kasvuun ja siitä voi lukea juttua tästä. Ja viime kevään tunnelmia voi kerrata tästä.

Otin tänään keväisiä kuvia maastosta. Paljon muitakin haitallisia vieraslajeja, kuin vain jättiputki, on hyvässä kasvussa. Torjuttavat kasvit täytyy tuntea niiden kaikissa kasvun vaiheissa.

0978_jattipalsamin_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsami viihtyy kosteassa maastossa

0976_jattipalsami_viihtyy_kosteilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tässä purossa on ollut myös jättiputki levinneenä. Viisi vuotta olen torjunut jättiputkea puron varrelta ja tänä keväänä ei löytynyt kuin parikymmentä taimea. Tällainen kivikkoinen, jyrkkä puron varsi on erittäin hankala alue torjuttavaksi. Työ on käsityötä, jättiputket on kaivettu lapiolla juurineen kivien raoista. Jättipalsami lähtee onneksi kitkemällä.

0975_jattiputken_ja_jattipalsamin_taimi_kasvuun_lahdossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki ja jättipalsami kasvuun lähdössä puron varrella

Lahden seudulla on monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Hyvä olisi muistaa, että se tavallinenkin puutarhankasvi voi muodostua haitalliseksi, jos kasvi ei pysy istutusalueellaan ja pääsee leviämään ympäristöön. Ja niin kuin miljoonaan kertaan olen muistuttanut, puutarhajätettä ei saa viedä luontoon. Monet haitalliset vieraskasvien esiintymät on alkujaan lähteneet leviämään puutarhajätteen luontoon viennin seurauksena. Vanhemmasta kirjoituksestani voi lukea mihin kaikkeen olen maastossa törmännytkään....

0981_etelanruttojuuri_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGEtelänruttojuuri leviää uusille alueille usein puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana

0971_royhytatar_ala_paasta_puutarahankasveja_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGRöyhytatar on luontoon levitessään ongelmallinen.

0980_kurtturuusu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusu on haitallinen vieraskasvi

Mutta kaikista tänäänkin bongaamistani vieraskasveista huolimatta nautin kyllä suunnattomasti saadessani olla ihan pihalla päivät pitkät ja ihmetellä luonnon heräämistä. Nautitaan keväästä, kesä on ihan kohta täällä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, kurtturuusu, puutarhajäte

Keväisiä muistoja

Torstai 2.4.2020 klo 13:04 - Miia Korhonen

Kevät keikkuen tulevi! Lahden seudulla on nyt parina päivänä saatu lunta, jota ei muuten koko talvena olekaan tullut...

Ensimmäiset jättipalsamin alut bongasin viikko sitten ja nyt onkin hyvä valmistautua tunnistamaan haitalliset vieraskasvit, ne lähtevät ihan kohta kasvuun.

0963_jattipalsami_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKevään 2020 ensimmäinen jättipalsami

Viime vuosina olen kirjoitellut useampiakin kevät juttuja Luontoturvan blogiin. Viime vuonna aloitin torjuntakauden 19.4.19 kaivelemalla jättiputkia ja samalla kuvasin lupiinin ja jättipalsamin alkuja, siitä lisää tästä. On se hyvä, että on tätä blogia tullut pidettyä, eihän sitä muuten millään muistaisi milloin on kausi alkanut ja mitä on tapahtunut :)

Suunnilleen samoihin aikoihin torjuntakausi aina käynnistyy. 2018 kevät tunnelmia ja kuvia jättiputkista tästä. Blogin arkistosivulta löytyy kirjoitukset kuukausittain, sieltä voi katsoa mitä hommia on tehty vieraslajien saralla keväisin.

Nyt on hyvää aikaa teroittaa lapiot ja valmistautua taistoon jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja vastaan! Ensimmäiset jättiputket tuli jo uniin, siitä tietää, että torjuntakausi on lähellä :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, vieraslajit, jättipalsami, taimi

Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaan

Tiistai 19.11.2019 klo 15:10 - Miia Korhonen

Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.

 Lahdessa_torjutaan_jattiputkia_veloituksetta_asukkaiden_tonteilta_Luontoturva.fi.JPG

Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.

 Lahdessa_haitallisista_vieraskasveista_tietoa_heinakuu_2019.JPG

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Lahti_kauppakeskus_Trio_Luontoturva.fi.JPG

Lahti_tiedotusta_maastossa_liikuntareittien_varrella_Luontoturva.fi.JPG

Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.

 Lahdessa_koululaiset_tutustuvat_haitallisiin_vieraslajeihin_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.

Lahti_Ita-Hameen_puutarhamartat_kitkemassa__jattipalsamia_2019_Luontoturva.fi.JPG

 Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_2017_Luontoturva.fi.JPG

Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja.

2017_alue_ennen_torjuntaa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

2019_alue_torjunnan_jalkeen_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat.

Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana.

Tiedotusta_Lahti_ymparistoviikko_2019_kurtturuusu_Luontoturva.fi.JPG

Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat.

Lahden_tiedotusta_Jyvaskylan_viherpaivat_2019_Luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.

 Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti_luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).

Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.

 Lahdessa_tiedotusta_asukastilaisuus_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen.

Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

vieraslajit.fi_sivusto.JPG

Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

2 kommenttia . Avainsanat: lahti, haitalliset, vieraslajit, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, tatar, espanjansiruetana, puutarhajäte

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10:11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

0815_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

jattiputken_siementaimet_kevaalla_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ensimmaiset_jattiputket_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

0817_Lupiini_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

0818_jattipalsami_lahtee_kasvuun_aikaisin_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki_tavallinen_pihojen_kasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, lupiini, vuohenputki, kevät, torjunta, kaivaminen

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19:19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

0173_Lupiinin_juuristo_typpinystyrat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

0074_jattiputken_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

0040_Jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_2.JPG
Jättipalsamin juuri

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

0465_karhunkoynnokset_juuret_katkeilevat_kaivettaessa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Karhunköynnöksen juuri

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juuri, jättiputki, jättipalsami, lupiini, tatar, karhunköynnös

Jättipalsamin torjuntaa Merrasojan varrelta Lahdessa

Sunnuntai 5.8.2018 klo 16:28 - Miia Korhonen

Tänä vuonna on kirjoiteltu ampiaisten paljoudesta ja omakohtaistakin kokemusta on! Silloin kun jättipalsamista torjuttavat alueet ovat isoja ja työ täytyy saada mahdollisimman nopeasti tehtyä tartun raivaussahaan, jossa on siimapää. Tänä vuonna kohteet ovat pääsääntöisesti olleet hankalakulkuista ojan vartta, jossa jättipalsamia on paikoitellen ollut todella paljon ja isoilla alueilla.

Jattipalsami_viihtyy_kosteilla_paikoilla_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami viihtyy kosteilla ojan varsilla, joissa torjunta voi olla haastavaa

Tänä kesänä ampiaispesiä on ollut ennätysmäärä. Parhaimpana päivänä ennätys on ollut kolme pesää päivässä mihin olen törmännyt jättipalsamia siimatessani. Jättipalsamin kukissa viihtyvät myös kimalaiset, jotka eivät onneksi ole yhtä äkkipikaisia kuin ampiaiset.

Jattipalsamin_kukissa_viihtyvat_polyttajat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kukissa käy pörinä

Siinä sitä löytää itsestänsä pienen aiturin ja pikajuoksijan kun pinkoo 10 kg painavan raivaussahan kanssa ampiaisia karkuun kaatuneiden puiden ja pusikoiden läpi… Vaikka on tukevat kengät, paksut työhousut + takki, kypärä ja verkkovisiiri naaman edessä niin kyllä pesällinen ampiaisia saa silti juoksemaan, parhaimpina päivinä useaan kertaan. Ja kyllä, näillä +30 asteen helteillä tuossa varustuksessa on ollut todella kuuma ja tukala olla, mutta jättipalsamin torjunta-aika on rajallinen, jota siinä ei voi parempia kelejä odotella.

Se hyvä puoli on helteistä ollut, että jättipalsamikin on selvästi kärsinyt kuivuudesta ja siimatessa kasvuston katki maantasalta on kasvi lähtenyt huonosti enää uuteen kasvuun. Toisin oli viime kesänä, jolloin oli märkää ja katkaistu kasvi jaksoi hyvin kasvaa uutta kasvua.

Talta_alueelta_on_heinakuussa_siimattu_jattipalsamit_uutta_kasvua_on_tullut_hyvin_vahan.JPG
Tältä alueelta on siimattu jättipalsamit alas heinäkuun alkupuolella 2018, uutta kasvua ei ole juurikaan tullut.

Yhtenä kohteena on Lahdessa ollut Merrasojanvarsi. Ajatus on putsata jättipalsamista noin 2,5 km pitkä ojanvarsi, joka lähtee Merrasjärvelta ja päätyy Vesijärveen.

Merrasoja_Lahdessa.pngMerrasojan varrelta Lahdessa hävitetään jättipalsamia

Ojanvarsi on useissa paikoissa hankalakulkuista maastoa ja osaksi jättipalsamia joutuu kitkemään käsin paikoista, jonne ei raivaussahan kanssa pääse. Myös ojanvarren läheisyydessä, tonttien takapihoilla, olevat jättipalsamit täytyy saada hävitettyä. Näin isolta alueelta jättipalsamin hävittäminen kokonaan ei vuodessa onnistu, mutta muutaman vuoden sitkeä työ tuottaa varmasti tulosta. Samalla innostetaan lähialueen asukkaita poistamaan jättipalsamit omilta alueiltaan ja toki kasvia saa hävittää myös kaupungin alueilta. Lahdessa useammassa paikassa asukkaat ovatkin ryhtyneet jättipalsamin omatoimiseen torjuntaan mm. kävelyteiden varsilta.

Luonnonsuojelualueet ovat olleet jättipalsamin torjuntakohteina myös. Viime syksynä kartoitin luonnonsuojelualueita, joissa on haitalliset vieraskasvit levinneet ja tänä kesänä on ryhdytty torjuntatoimiin. Jättipalsamia torjuttaessa tulisi alue käydä pari kertaa kesässä läpi uuden kasvun varalle.

0023_Jattipalsami_leviaa_luonnonsuojelualueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset vieraskasvit leviävät myös luonnonsuojelualueilla

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenestä ja jonka siemen voi säilyä maassa itämiskykyisenä pari vuotta. Tärkeintä torjunnassa on estää siemenen maahan pääsy. Jo yhden vuoden tarkan torjunnan jälkeen huomaa seuraavana kesänä selkeän eron jättipalsamien määrään. Helppo kasvi hävittää moneen muuhun verrattuna.

Jattipalsami_leviaa_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kitkettäessä kasvia voi kasvijätteen kasata kitkentäpaikalle yhteen kasaan. Kasan voi vielä talloa tiiviiksi massaksi. Jättipalsami on pehmeävartinen kasvi, joka maatuu nopeasti. Vaikka kasasta lähtisi joitain kasveja kasvuun niin seuraavana vuotena kitketään sitten kasan kohdalla olevat kasvit pois. Kasvijätettä tulee kitkettäessä paljon ja sen kuskaaminen jäteasemalle on työlästä, joten kasaaminen kitkentäpaikalle on usein paras vaihtoehto.

Intoa ja jaksamista jättipalsamin torjuntaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, Lahti, Merrasoja

Puutarhajätteen käsittely ja vieraslajien leviäminen

Lauantai 7.7.2018 klo 11:43 - Miia Korhonen

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on edelleen isona syynä siihen miksi haitalliset vieraslajit leviävät uusille alueille. Liian usein törmää puutarhajätekasoihin, jotka on viety oman tontin ulkopuolelle muiden maille. Olisikin hyvä muistaa, että jos joku kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla. Kaupungin / kunnan maille vietyjen kasvijätteiden mukana mahdollisesti lähtevät kasvuun haitalliset vieraskasvit joudutaan torjumaan kaupungin toimesta ja maksajana on silloin asukkaat. Torjuntaan käytetetyt varat ovat tietysti sitten poissa muista kaupungin toimista.

0614_royhytatar_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kuvassa puutarhajäte viety omakotitaloista kaupungin maalle, jossa viher- ja metsäalueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri, jättiputki ja jättipalsami.
0136_Etelanruttojuuri_voi_olla_haitallinen_levitessaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana alueelle levinnyt etelänruttojuuri ja jättipalsami

Maankäyttö, maansiirrot ja työkoneet ovat myös syynä haitallisten lajien leviämiseen. Haitallisten vieraslajien leviämisen väylät täytyy tiedostaa, jotta leviäminen saadaan estettyä.

Puutarhajätteen käsittelystä ja vieraslajeista kannattaa lukea vieraslajit.fi sivustolta lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, vieraslaji, ongelma, kasvi

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7:47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra_fasaani_mukana_kaivamassa_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGHerra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

royhytatar_jattiputki_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPuutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jattiputken_lehti_on_selvasti_tunnistettavissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

lupiinia_ja_jattipalsami_torjuttiin_paivakotilaisten_kanssa.JPGKomealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

kurtturuusu_leviaa_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_.JPGKurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijarvi-viikolla_jaettiin_tietoa_Lahden_alueen_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Komealupiini_kukkakimpun_kaunistukseksi._Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPGSilmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti

Vanhemmat kirjoitukset »