etelänRuttojuuri

Etelänruttojuuri (Petasites hybridus) on kotoisin Itä- ja Kaakkois-Euroopasta sekä Länsi-Aasiasta ja se on tuotu Suomeen koristekasviksi, mutta myös rohdoskasviksi. Kasvissa kuitenkin on myös myrkyllisiä aineitakin, joten rohdoskasvina sitä ei enää käytetä.

Etelänruttojuuri luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi.

Puutarhakarkulaisena ja huolimattoman puutarhajätteen käsittelyn seurauksena ruttojuuri on päässyt leviämään luontoon Rovaniemen korkeuksilla asti. Juuren paloistakin leviävä ruttojuuri leviää helposti. Uudelle alueelle päästyään se valtaa alaa suikertavan juuristonsa avulla.

Ruttojuuri lähtee kasvuun aikaisin keväällä maalis-huhtikuussa kasvattaen ensin punertavan kukinnon. Lehdet tulevat esiin kukinnan loppupuolella toukokuussa. Kukinnan ollessa jo ohi ruttojuuri kasvattaa jättimäiset lehdet, jotka tukahduttavat muut kasvit. Lehdet voivat olla halkaisijaltaan liki metrin ja korkeutta kasvilla on reilun metrin verran.

Niin kuin kaikkien kasvien kanssa ruttojuurenkin istuttaminen on helppoa, mutta siitä eroon pääseminen onkin sitten jo vaikeampaa. Kannattaakin ottaa selvää mm. kasvin leviämistavasta ennen kuin istuttaa sitä. Istutusalue kannattaa rajata vaikkapa juuriestematolla, jos kasvi leviää juuren avulla. Ja selväähän tietysti on, että puutarhajätettä ei viedä luontoon.

Ruttojuuren hävittäminen vaatii sitkeyttä. Kaivaminen on tehokasta, mutta juuren paloja jää helposti maahan, joten aluetta täytyy tarkkailla uusien alkujen varalta. Useaan kertaan kasvukaudessa tehtävä niitto tai ruohonleikkurilla jatkuvasti yliajo lannistaa lopulta ruttojuuren, mutta taisteluun saa varata useampia vuosia. Alueen peittämistä mustalla muovilla voi kokeilla myös.