Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10:11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

0815_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

jattiputken_siementaimet_kevaalla_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ensimmaiset_jattiputket_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

0817_Lupiini_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

0818_jattipalsami_lahtee_kasvuun_aikaisin_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki_tavallinen_pihojen_kasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, lupiini, vuohenputki, kevät, torjunta, kaivaminen

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19:19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

0173_Lupiinin_juuristo_typpinystyrat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

0074_jattiputken_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

0040_Jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_2.JPG
Jättipalsamin juuri

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

0465_karhunkoynnokset_juuret_katkeilevat_kaivettaessa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Karhunköynnöksen juuri

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juuri, jättiputki, jättipalsami, lupiini, tatar, karhunköynnös

Lupiinin torjuntaa Salpausselän maastoissa

Sunnuntai 29.7.2018 klo 19:36 - Miia Korhonen

Sää on varmasti yleisin puheenaihe tällä hetkellä, joku nauttii auringosta ja toinen taas ei. Minä kuulun jälkimmäisiin, helle ei helli ja talvea sekä avantouintia on juuri nyt kova ikävä… Säätä ei voi valita, mutta työmaisemat on ainakin olleet kohdallaan Lahden Salpausselän mäkisissä maastoissa.

Lahden_hyppyrimaen_maastot_Luontoturva.fi_JPG.JPGJos haluaa saada hien pintaan ja ihailla mäkisiä maastoja kannattaa suunnistaa Lahden Salpausselän reiteille. Kartta löytyy Lahti.fi sivuilta. Mäkiä ja hikeä piisaa...

Salpausselän alueella komealupiini on levinnyt MM-kisalatujen läheisyydessä ja kesäkuussa kuljin ympäri Salpausselkää siimaleikkurilla pistämässä lupiinia matalaksi. Tarkoitus on nyt ensi hätää estää kasvin leviäminen edelleen estämällä uusien siementen maahan pääsy. Tehokkainta olisi tietysti kaivaa lupiini juurineen pois, mutta isoilla alueilla se on hankala toteuttaa.

lupiinit_salpausselalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiini leviää hyvin kuivilla ja hiekkaisilla harjuilla

Harvoin saa samaan kuvaan lumipallon ja kukkivan lupiinin, mutta Lahdessahan kaikki on mahdollista ja luntakin on saatavilla koko kesän 😊

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Yllättävänkin vähän oli tullut uusia lupiinin kukintoja kesäkuisen kasvustojen alasleikkauksen jälkeen. Liekö kuivuus ja helle ollut osasyynä. Alueita tarkkaillaan ja uudet kukinnot käydään poistamassa ennen kuin siemenet pääsevät maahan.

Jos haluaa estää lupiinin leviämisen ja poistaa jo kehittyneitä siemenkotia kannattaa kodat leikata jätesäkkiin ja toimittaa alueen jätekeskukseen. Ei kannata laittaa siemenkotia omaan kompostiin, siemenet voivat säilyä itämiskykyisenä irti leikatuissa siemenkodissa ja jatkaa elämää kompostissa. Jos siemenkodat ovat jo avautuneet niin siemenet on päässyt jo maahan ja torjunta on siinä vaiheessa myöhäistä. Seuraavana vuotena kannattaa olla aikaisemmin liikkeellä.

0754_lupiinin_avautuneet_siemenpalot_siemenet_ovat_jo_tippuneet_maahan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiinin siemen kypsyy siemenpalon sisällä ja tippuu maahan siemenkodan avautuessa

Toki aina voi tietysti kaivaa lupiinin pois juurineen.

lupiinin_typpinystyrat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiini on typensitoja kasvi, joka ottaa juuren typpinystyröillä typpeä ilmasta ja voi muuttaa maaperää ravinteikkaammaksi eli itselleen suotuisammaksi.

Hyvä olisi kuitenkin tiedostaa, että lupiininkin siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden ja maansiirtojen mukana uusille alueille. Maassa olevat siemenet tarttuvat helposti kengän pohjiin ja kulkeutuva eteenpäin. Ylös kaivetut juuret ja irti leikatut siemenkodat kannattaa toimittaa alueen jätekeskukseen. Luontoonhan ei tietysti enää kukaan vie puutarhajätettä, eikös niin?

Salpausselkä on kyllä näkemisen arvoinen ja Salpausselän synnystä voikin lukea tarkempaa tietoa Lahden kaupunginmuseon sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salpausselkä, kisaladut, retkeily, lupiini, torjunta, siemenkota, Lahti

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7:47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra_fasaani_mukana_kaivamassa_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGHerra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

royhytatar_jattiputki_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPuutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jattiputken_lehti_on_selvasti_tunnistettavissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

lupiinia_ja_jattipalsami_torjuttiin_paivakotilaisten_kanssa.JPGKomealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

kurtturuusu_leviaa_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_.JPGKurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijarvi-viikolla_jaettiin_tietoa_Lahden_alueen_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Komealupiini_kukkakimpun_kaunistukseksi._Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPGSilmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti

Kevät herättää puhumaan haitallisista vieraslajeista

Tiistai 20.3.2018 klo 20:12 - Miia Korhonen

Kevään lähestyessä on hyvä taas viritellä puhetta haitallisista vieraskasveista. Ikaalisissa ja Asikkalassa olin puhumassa vieraslajeista ja samalla vein valokuvanäyttelyn haitallisista vieraslajeista Ikaalisten kaupungin kirjastoon. Asikkalan kirjastoon valokuvanäyttely tulee toukokuun ajaksi ja siellä pääsee sitten tutustumaan haitallisiin lajeihin valokuvien kautta. Jättiputken haitat ovat melko selviä useille ja onkin helppo perustella, miksi jättiputket täytyy hävittää.

Enemmän keskustelua tulee siitä, että miksi jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja japanintatar ovat haitallisia ja miksi niitä täytyy hävittää. Hyviä keskusteluja käytiin taas luennoilla ja kuvien sekä esimerkkien avulla on helpompi selvittää eri kasvien haitat sekä torjuntatavat.

Lahti ja Asikkala näyttävät hienoa esimerkkiä ja tarjoavat asukkaille maksutonta apua jättiputken torjuntaan! Ensi kesänäkin Lahdessa ja Asikkalassa kaikki jättiputkien havainnot kannattaa ilmoittaa kaupungille / kunnalle, jotta kohteet saadaan tietoon ja torjuntaan.

Asikkalassa havainnot jättiputkista: ympäristönsuojelusihteeri 044 778 0277 tai anniina.jantti@asikkala.fi

Lahdessa havainnot jättiputkista e-palautteen kautta lahti.fi

tai miia.korhonen@luontoturva.com / 050-9117782

Luontoturvan_tiedotusta_Lahdessa_Ahtialan_kirjastossa.JPG

Valmistaudutaan saapuvaan kevääseen ja seurataan mitä omassa pihassa ja lähiluonnossa kasvaa!

Lahden aluekirjastoissa on koko kevään ajan nähtävillä valokuvia Lahden alueen yleisimmistä haitallisista vieraslajeista. Näyttelyn aikataulut voi tarkastaa tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, lupiini, Ikaalinen, Asikkala

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17:05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Kukkineen_jattiputken_voi_tunnistaa_myos_talvella_Luontoturva.fi._JPG.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvi, tunnista, haitallinen vieraskasvi, jättiputki, japanintatar, lupiini, kurtturuusu

Luontoturvan luennolla eläviä esimerkkejä haitallisista vieraskasvilajeista

Tiistai 16.5.2017 klo 18:35 - Miia Korhonen

Kevään mittaan olen pitänyt useita yleisimpiin haitallisiin vieraslajeihin liittyvää luentoa ja infotilaisuutta. Tähän aikaan onkin mukava päästä puhumaan vieraskasvilajeista, koska voi viedä näytille eläviä esimerkkejä. Tässä muutamia kuvia Lahden alueen haitallisten vieraskasvien infotilaisuudesta.

Luontoturva.fi_luennolla_jattipalsami_tutuksi_.JPGElävää esimerkkiä siitä miltä jättipalsami näyttää juuri tällä hetkellä

Luontoturva.fi_luennolla_vieraslajeista_elavia_esimerkkeja_ja_kuvia.JPGLupiinin kasvua keväällä ja kuvia

Luontoturva.fi_vieraslajeista_tietoa_ja_elavia_esimerkkeja_luennolla.JPGJättiputken siementaimia ihasteltiin muovipussin läpi ja kuvista

Luontoturva.fi_luennolla_jattiputki_talvella_.JPGTalvitunnelmaa kevään keskelle kuvin ja kuivunein varren kappalein

Riihimäelle suuntaan 18.5.17 seuraavaksi puhumaan haitallisista vieraskasvilajeista ja 3.6.17 Sammattiin. Yleisölle avoimista luennoista, infoista ja valokuvanäyttelyistä tiedot Luontoturvan tapahtumat sivulla.

Ja jotta ei jäisi pelkän puheen tasolle niin käytännön hommiakin pääsee tekemään. Tässä kuvaa tältä päivältä.

Luontoturva.fi_jattiputken_siementaimia_isolla_alueella.JPGJättiputken siementaimia kuvan täydeltä

Kuvan paikassa on tosiaan jättiputken siementaimia maa mustanaan. Torjuntatavaksi valikoitui peittäminen, vaikka se työlästä tässäkin kohteessa on. Peittämiseen päädyin koska alueella on lähellä vedenottamo ja leikkikenttä. Peittämällä jättiputket saa nopeasti piiloon, ei lapsoset sitten polta itseään ja vedenottamon takia kemiallinen torjunta ei tule kyseeseen.

Isoimmat jättiputket kaivoin ensin pois, koska ne hipoivat jo polvea. Niin isot jättiputket eivät meinaa talttua peitonkaan alle vaan meinaavat väkisin nostaa peiton ylös. Ihan painiksi pitää pistää jos isommat jättikset meinaa saada pysymään peiton alla :)

Aurinkoista ja jättiputketonta kevättä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, jättiputki, jättipalsami, lupiini, kuvat, siementaimi, luento, Lahti, Riihimäki, Sammatti

Vanha päättyy, uusi alkaa

Perjantai 23.12.2016 klo 19:00 - Miia Korhonen

Vuosi lähenee loppuaan ja uusi on taas alkamassa. Uusia ajatuksia on vuoden mittaan kerääntynyt paljon. Haitallisista vieraslajeista puhutaan tulevaisuudessa varmasti enemmänkin ja yhä useammat tietävät ainakin jättiputken, jättipalsamin ja lupiinin.

Monet kaupungit ja kunnat ovat heränneet huomaamaan alueillaan riehuvan jättipalsamien tilanteen ja talkoita järjestetäänkin usean kaupungin ja kunnan alueella. Näin esimerkiksi Lahdessa, jossa Luontoturvakin on mukana talkoiden järjestämisessä. Talkoiden aikatauluista ym. tulee piakkoin lisää tietoa Luontoturvan sivuille.

Myöskin luentoja, kursseja, valokuvanäyttelyitä ja infotilaisuuksia haitallisiin vieraslajeihin liittyen on luvassa tulevana vuotena. Niitä lisäilen tapahtumat lehdelle.

Nyt on kuitenkin aika rauhoittua suklaarasia kainalossa viltin alla ja kerätä voimia pari päivää, jotta jaksaa toivottaa tervetulleeksi vuoden 2017!

Leppoisaa_joulua_ja_kaikkea_hyvaa_ja_kaunista_vuoteen_2017_Toivottaa_Luontoturva.jpg

Tunnistatko kuvan kauniit siemenet?

Harmittoman ja hauskan näköisiä siemeniä, mutta sitten niistä kasvaakin ei niin harmiton ja kiva kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luontoturva, jättiputki, jättipalsami, lupiini, Lahti, talkoot

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9:21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

jattiputki_aloittaa_kukinnan.JPG

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

jattiputken_siementaimi.JPG

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

jattipalsami_on_aloittanut_kukinnan.JPG

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

jattipalsamilla_on_pienet_juuret.JPG

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Lupiini_haitallinen_vieraslaji.JPG

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Lupiinin_siementen_leviamisen_voi_estaa_keraamalla_kukinnot_maljakkoon.JPG

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, lupiini, jättipalsami, kukinta, siemen, leviäminen, torjunta, vieraslaji, haittakasvi

Ensimmäisenä heräsi kevääseen lupiini

Maanantai 4.4.2016 klo 3:01 - Miia Korhonen

Kevät saapuu vauhdilla ja vieraskasvilajeista ensimmäisenä näyttäisi heräävän komealupiini! Lupiini on kaunis kasvi, mutta aiheuttaa monenlaista haittaa ympäristössään. Nopeasti kasvavana kasvina se tiheällä kasvullaan valtaa isoja alueita itselleen ja vaikeuttaa muiden kasvien kasvua sekä rehevöittää maaperää, jolloin keto- ja niittykasvit eivät viihdy alueella.

Ensimmäisten lupiinien alut jo löysin aurinkoisesta muokatusta maasta.

Vieraslajeista_lupiini_heraa_aikaisin_kevaaseen.JPG

Jättiputkea en vielä nähnyt, mutta varmasti muutamassa päivässä nekin putkahtavat näkyviin suotuisilla paikoilla! Tiiviisti seuraan alueita Lahdessa, joissa tiedetään olevan jättiputkea sekä tietysti koealuetta, jossa etsitään jättiputkelle ympäristöystävällisiä torjuntamenetelmiä.

Keväällä luonto muuttuu silmissä ja nyt onkin hyvä aika kulkea luonnossa ja puutarhassa ja havainnoida ympäristöä. Itselleni kevät tuo virtaa lisää ja tutkailenkin kaikkea luonnossa. Mitä muuta kuin jättiputkia on mielessä ollut, niin siitä voi lukea Nekon blogista, jonne kirjoittelen kuulumisia.

Katsotaan milloin saa kevään ensimmäisen jättiputken kuvaan, veikkaan että viikon päästä viimeistään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lupiini, jättiputki, kevät