Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Erota jättiputki ja karhunputki toisistaan

Maanantai 25.7.2016 klo 17.56 - Miia Korhonen

Monella tuppaa menemään jättiputki ja karhunputki sekaisin ja jos erot eivät ole selvillä niin tulee sitten hävitettyä vahingossa karhunputketkin ja se on harmillista, sillä karhunputki ei ole haitallinen vieraskasvilaji.

Sekaannusta aiheuttaa se, että molemmat kukkivat samaan aikaan ja karhunputkikin voi olla melkoisen kookas, yli parikin metriä korkea. Esittelenkin tässä kuvien kera jättiputken ja karhunputken erot, jotka ovat melkoisen selkeät, kun kuvat ovat rinnakkain. Kuvissa on kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä karhunputki (Angelica sylvestris).

Ensin voi etsiä eroavaisuuksia lehdistä.

vertaa_karhunputken_ja_jattiputken_lehdet.JPG

Vanhemman jättiputken lehti on jopa pari metriä pitkä ja saman verran leveä. Lehti on liuskoittunut ja terävän sahalaitainen ja näyttääkin jo jotenkin ilkeältä. Ei tee mieli mennä koskemaan. Jättiputken lehdet ovat suuret ja peittävät.

jattiputken_lehti_1.JPG

Karhunputken lehti on selvästi erilainen ja kooltaan pienempi.

karhunputken_lehti2.JPG

karhunputken_lehti_1.JPG

Seuraavaksi eroavaisuuksia varressa. Jättiputken varsi on punertavan laikukas ja karvainen. Karhunputken varsi on sileä ja vihreän sinertävä. Varressa voi olla myös hieman punertavaa sävyä. Jättiputken varsi on myös selvästi paksumpi. Voikin ajatella, että kukkivan jättiputken varsi on ranteen paksuinen ja karhunputkella peukalon paksuinen. Varsi on hyvä tuntomerkki, jos miettii kumpi kasvi on kyseessä.

Jattiputken_varsi_1.JPG


karhunputken_varsi_1.JPG

Kokonsa puolesta jättiputki ja karhunputki eroavat selvästi toisistaan. Karhunputki on useimmiten alle 2 m korkea, kun taas jättiputki voi olla hyvinkin 4 m korkea. Kokoeroa on havainnollistettu tässä lapion kanssa. Vertaa kokoa lapion kokoon.

jattiputki_ja_lapio_1.JPG

karhunputki_ja_lapio.JPG

Jättiputki on joka suhteessa isompi ja vankempi kuin karhunputki. Kun on kerran nähnyt kukkivan jättiputken ei sitä enää sekoita karhunputkeen. Juuri nyt voikin bongata runsaasti karhunputkia tienpientareilta, se kasvaa yleisenä melkein koko Suomessa. Ihan pohjoisessa harvemmin.

Luonnon kasveja ja eläimiä voi tunnistaa sivustolla www.luontoportti.fi, jossa on todella hyvä tunnistustyökalu. Siellä voi kukkiakin tunnistaa pelkän värin perusteella.

Tässä vielä kuva kukkivasta karhunputkesta tienlaidassa.

karhunputki_pellon_laidalla.JPG

Toivottavasti nämä kuvat selventävät jättiputken ja karhunputken eroja. Varsi on melkoisen hyvä tuntomerkki. Nyt vaan bongaamaan ympäristön kasveja ja eläimiä!

       

25 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, karhunputki, kukinta, haitallinen vieraslaji, luontoportti, tunnista, Heracleum mantegazzianum, Angelica sylvestris

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9.21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

jattiputki_aloittaa_kukinnan.JPG

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

jattiputken_siementaimi.JPG

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

jattipalsami_on_aloittanut_kukinnan.JPG

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

jattipalsamilla_on_pienet_juuret.JPG

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Lupiini_haitallinen_vieraslaji.JPG

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Lupiinin_siementen_leviamisen_voi_estaa_keraamalla_kukinnot_maljakkoon.JPG

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, lupiini, jättipalsami, kukinta, siemen, leviäminen, torjunta, vieraslaji, haittakasvi

Jättiputkien kuulumiset

Torstai 16.6.2016 klo 18.14 - Miia Korhonen

Kevät meni hujauksessa ja juhannus on jo ovella. Keväällä jäi harmittavan vähän aikaa keksiä ja kokeilla uusia menetelmiä jättiputken torjuntaan. Nythän jättiputketkin ovat hujahtaneet pituutta ja tänä vuonna kukkivat ovat jo melkein pari metriä korkeita. Jättiputken kukintahan alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa elikkäs kohta saa ihastella (tai vihastella) jättimäisiä kukintoja.

Jättiputkien koealueella Lahdessa kokeilemani siementaimien peittäminen tiivistetyllä multakerroksella osoitti sen, että siementaimienkin kasvuvoima on valtava ja taimet kasvoivat multakerroksen läpi noin parissa viikossa. Minkä paksuinen maakerros estää jättiputken kasvun täytyisi vielä selvittää.

Kokeilen myös erilaisia peitteitä jättiputkelle. Viime keväänä alueella on peitetty jättiputkia kestopeitteellä ja Ökolys katekankaalla. Peitteet ovat estäneet hyvin jättiputken kasvun. Lisäksi koemielessä peitin jättiputkia kirkkaalla muovilla ja Biocovers, maatuvalla katekankaalla. Aikaisin keväällä olisi paras aika peittää jättiputket, silloin ei tarvitse niittää kasvustoa matalaksi. Kokeilujen aloitus kuitenkin venyi, joten ensimmäinen homma oli niittää jättiputken kasvustot. Niitetty jättiputki kasvaa nopeasti takaisin.

Niittaessa_taytyy_suojautua.JPG

Niittoa ei tehdä siimaamalla tai raivurilla, koska niitä käyttäessä kasvinestettä roiskuu ympäriinsä. Viikatettakin käytettäessä täytyy suojautua, ettei kasvinestettä pääse iholle. Jos kasvinestettä joutuu iholle, niin iho täytyy huuhdella pikaisesti vedellä. Tästä syystä minulla on aina autossa ja myös repussa vettä mukana. Vaikka kuinka varoo ja tietää jättiputken vaarat, niin silti voi sattua vahinko. Parasta varautua ennakkoon.

Niiton jälkeen voi peittää alueen. Myös terävät kivet, oksat ym. kannattaa poistaa, jotta ne eivät riko peitettä. Jättiputkihan löytää tiensä ulos peitteen alta pienestäkin raosta.

peittamista_eri_materiaaleilla.JPG

Läpinäkyvällä muovilla peitetty alue

Viime vuonna keväällä peitetyn alueen alta ei löytynyt syksyllä muuta kuin Saku-sammakko ja kotiloita.

kesan_peitettyna_ollut_alue.JPG

Kotilot hyötyvät jättiputkesta, koska siinähän riittää syömistä. Kotiloita ei tunnu haittaavan jättiputken kasvineste.

Kotilo_jattiputken_lehdella.JPG

Kuvasta näkee hyvin jättiputken lehden reunan, joka on voimakkaan sahalaitainen ja liuskoittunut. Olen kuullut sanottavan, että jättiputken lehti näyttääkin jo vihaiselta ja tämähän pitää paikkansa. Ei tee mieli koskea. Otan kesän mittaan paljon kuvia ja yritän koostaa myös kuvista jonkinlaista posteria tai näyttelyä, jossa näytetään Suomessa luontaisesti esiintyvien putkilokasvien ero jättiputkeen verrattuna. Useasti on kysytty, miten jättiputken erottaa koiran- tai karhunputkesta. Erohan on selvä kun sen kuvilla havainnollistaa. Myös muista haitallisista vieraskasvilajeista kerään kuvasarjoja ja rakentelen niistä valokuvanäyttelyitä.

jattiputkien_perhe.JPG

Jättiputkien perhe

Tässä kuvassa näkyy hyvin jättiputkien kasvu. Pienet siementaimet kasvaa ensimmäisenä vuotenaan isompien lehtien alla turvassa. Seuraava kerros on toisen vuoden kasvua ja kaikkein korkeimpana kasvaa kukkimaan lähtevät kasvit.

Jättiputket aloittavat tosiaan kukinnan pian ja siementen kypsyminen ja maahan pääsy täytyy estää. Kukintojen poiston ajankohdan tärkeydestä kirjoittelen kuvien kera vielä myöhemmin. 

Jättiputketonta kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, peittäminen, niitto, kukinta