Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Jättipalsamin torjuntaa Merrasojan varrelta Lahdessa

Sunnuntai 5.8.2018 klo 16:28 - Miia Korhonen

Tänä vuonna on kirjoiteltu ampiaisten paljoudesta ja omakohtaistakin kokemusta on! Silloin kun jättipalsamista torjuttavat alueet ovat isoja ja työ täytyy saada mahdollisimman nopeasti tehtyä tartun raivaussahaan, jossa on siimapää. Tänä vuonna kohteet ovat pääsääntöisesti olleet hankalakulkuista ojan vartta, jossa jättipalsamia on paikoitellen ollut todella paljon ja isoilla alueilla.

Jattipalsami_viihtyy_kosteilla_paikoilla_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami viihtyy kosteilla ojan varsilla, joissa torjunta voi olla haastavaa

Tänä kesänä ampiaispesiä on ollut ennätysmäärä. Parhaimpana päivänä ennätys on ollut kolme pesää päivässä mihin olen törmännyt jättipalsamia siimatessani. Jättipalsamin kukissa viihtyvät myös kimalaiset, jotka eivät onneksi ole yhtä äkkipikaisia kuin ampiaiset.

Jattipalsamin_kukissa_viihtyvat_polyttajat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kukissa käy pörinä

Siinä sitä löytää itsestänsä pienen aiturin ja pikajuoksijan kun pinkoo 10 kg painavan raivaussahan kanssa ampiaisia karkuun kaatuneiden puiden ja pusikoiden läpi… Vaikka on tukevat kengät, paksut työhousut + takki, kypärä ja verkkovisiiri naaman edessä niin kyllä pesällinen ampiaisia saa silti juoksemaan, parhaimpina päivinä useaan kertaan. Ja kyllä, näillä +30 asteen helteillä tuossa varustuksessa on ollut todella kuuma ja tukala olla, mutta jättipalsamin torjunta-aika on rajallinen, jota siinä ei voi parempia kelejä odotella.

Se hyvä puoli on helteistä ollut, että jättipalsamikin on selvästi kärsinyt kuivuudesta ja siimatessa kasvuston katki maantasalta on kasvi lähtenyt huonosti enää uuteen kasvuun. Toisin oli viime kesänä, jolloin oli märkää ja katkaistu kasvi jaksoi hyvin kasvaa uutta kasvua.

Talta_alueelta_on_heinakuussa_siimattu_jattipalsamit_uutta_kasvua_on_tullut_hyvin_vahan.JPG
Tältä alueelta on siimattu jättipalsamit alas heinäkuun alkupuolella 2018, uutta kasvua ei ole juurikaan tullut.

Yhtenä kohteena on Lahdessa ollut Merrasojanvarsi. Ajatus on putsata jättipalsamista noin 2,5 km pitkä ojanvarsi, joka lähtee Merrasjärvelta ja päätyy Vesijärveen.

Merrasoja_Lahdessa.pngMerrasojan varrelta Lahdessa hävitetään jättipalsamia

Ojanvarsi on useissa paikoissa hankalakulkuista maastoa ja osaksi jättipalsamia joutuu kitkemään käsin paikoista, jonne ei raivaussahan kanssa pääse. Myös ojanvarren läheisyydessä, tonttien takapihoilla, olevat jättipalsamit täytyy saada hävitettyä. Näin isolta alueelta jättipalsamin hävittäminen kokonaan ei vuodessa onnistu, mutta muutaman vuoden sitkeä työ tuottaa varmasti tulosta. Samalla innostetaan lähialueen asukkaita poistamaan jättipalsamit omilta alueiltaan ja toki kasvia saa hävittää myös kaupungin alueilta. Lahdessa useammassa paikassa asukkaat ovatkin ryhtyneet jättipalsamin omatoimiseen torjuntaan mm. kävelyteiden varsilta.

Luonnonsuojelualueet ovat olleet jättipalsamin torjuntakohteina myös. Viime syksynä kartoitin luonnonsuojelualueita, joissa on haitalliset vieraskasvit levinneet ja tänä kesänä on ryhdytty torjuntatoimiin. Jättipalsamia torjuttaessa tulisi alue käydä pari kertaa kesässä läpi uuden kasvun varalle.

0023_Jattipalsami_leviaa_luonnonsuojelualueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset vieraskasvit leviävät myös luonnonsuojelualueilla

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenestä ja jonka siemen voi säilyä maassa itämiskykyisenä pari vuotta. Tärkeintä torjunnassa on estää siemenen maahan pääsy. Jo yhden vuoden tarkan torjunnan jälkeen huomaa seuraavana kesänä selkeän eron jättipalsamien määrään. Helppo kasvi hävittää moneen muuhun verrattuna.

Jattipalsami_leviaa_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kitkettäessä kasvia voi kasvijätteen kasata kitkentäpaikalle yhteen kasaan. Kasan voi vielä talloa tiiviiksi massaksi. Jättipalsami on pehmeävartinen kasvi, joka maatuu nopeasti. Vaikka kasasta lähtisi joitain kasveja kasvuun niin seuraavana vuotena kitketään sitten kasan kohdalla olevat kasvit pois. Kasvijätettä tulee kitkettäessä paljon ja sen kuskaaminen jäteasemalle on työlästä, joten kasaaminen kitkentäpaikalle on usein paras vaihtoehto.

Intoa ja jaksamista jättipalsamin torjuntaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, Lahti, Merrasoja

Lupiinin torjuntaa Salpausselän maastoissa

Sunnuntai 29.7.2018 klo 19:36 - Miia Korhonen

Sää on varmasti yleisin puheenaihe tällä hetkellä, joku nauttii auringosta ja toinen taas ei. Minä kuulun jälkimmäisiin, helle ei helli ja talvea sekä avantouintia on juuri nyt kova ikävä… Säätä ei voi valita, mutta työmaisemat on ainakin olleet kohdallaan Lahden Salpausselän mäkisissä maastoissa.

Lahden_hyppyrimaen_maastot_Luontoturva.fi_JPG.JPGJos haluaa saada hien pintaan ja ihailla mäkisiä maastoja kannattaa suunnistaa Lahden Salpausselän reiteille. Kartta löytyy Lahti.fi sivuilta. Mäkiä ja hikeä piisaa...

Salpausselän alueella komealupiini on levinnyt MM-kisalatujen läheisyydessä ja kesäkuussa kuljin ympäri Salpausselkää siimaleikkurilla pistämässä lupiinia matalaksi. Tarkoitus on nyt ensi hätää estää kasvin leviäminen edelleen estämällä uusien siementen maahan pääsy. Tehokkainta olisi tietysti kaivaa lupiini juurineen pois, mutta isoilla alueilla se on hankala toteuttaa.

lupiinit_salpausselalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiini leviää hyvin kuivilla ja hiekkaisilla harjuilla

Harvoin saa samaan kuvaan lumipallon ja kukkivan lupiinin, mutta Lahdessahan kaikki on mahdollista ja luntakin on saatavilla koko kesän 😊

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Yllättävänkin vähän oli tullut uusia lupiinin kukintoja kesäkuisen kasvustojen alasleikkauksen jälkeen. Liekö kuivuus ja helle ollut osasyynä. Alueita tarkkaillaan ja uudet kukinnot käydään poistamassa ennen kuin siemenet pääsevät maahan.

Jos haluaa estää lupiinin leviämisen ja poistaa jo kehittyneitä siemenkotia kannattaa kodat leikata jätesäkkiin ja toimittaa alueen jätekeskukseen. Ei kannata laittaa siemenkotia omaan kompostiin, siemenet voivat säilyä itämiskykyisenä irti leikatuissa siemenkodissa ja jatkaa elämää kompostissa. Jos siemenkodat ovat jo avautuneet niin siemenet on päässyt jo maahan ja torjunta on siinä vaiheessa myöhäistä. Seuraavana vuotena kannattaa olla aikaisemmin liikkeellä.

0754_lupiinin_avautuneet_siemenpalot_siemenet_ovat_jo_tippuneet_maahan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGLupiinin siemen kypsyy siemenpalon sisällä ja tippuu maahan siemenkodan avautuessa

Toki aina voi tietysti kaivaa lupiinin pois juurineen.

lupiinin_typpinystyrat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiini on typensitoja kasvi, joka ottaa juuren typpinystyröillä typpeä ilmasta ja voi muuttaa maaperää ravinteikkaammaksi eli itselleen suotuisammaksi.

Hyvä olisi kuitenkin tiedostaa, että lupiininkin siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden ja maansiirtojen mukana uusille alueille. Maassa olevat siemenet tarttuvat helposti kengän pohjiin ja kulkeutuva eteenpäin. Ylös kaivetut juuret ja irti leikatut siemenkodat kannattaa toimittaa alueen jätekeskukseen. Luontoonhan ei tietysti enää kukaan vie puutarhajätettä, eikös niin?

Salpausselkä on kyllä näkemisen arvoinen ja Salpausselän synnystä voikin lukea tarkempaa tietoa Lahden kaupunginmuseon sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salpausselkä, kisaladut, retkeily, lupiini, torjunta, siemenkota, Lahti

Jättiputken kukintojen poisto

Sunnuntai 8.7.2018 klo 19:17 - Miia Korhonen

Mitä sitä muuta voisi sunnuntaina tehdä kuin poistaa jättiputkista kukintoja?! Kukintojen poistossa suosin aikaisia aamuja eli tuossa neljän hujakoilla on parasta aikaa lähteä jättiputkea pätkimään. Syitä näihin aikaisiin aamuihin on useampiakin. On meinaa piirun verran mukavampi vetää sadeasua päälle kun lämpötila on +12 kuin jos lämpöä on +25 ja aurinko killottaa täydeltä taivaalta.

0715_jattiputket_aamuvarhaisella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgJättiputket aikaisin kesäaamuna

Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputkessahan on myös hyvin voimakas haju, joka tuntuu todella vahvana kun kasvia katkoo. Viileässä ilmassa haju ei tunnu ihan niin pahalta kuin helteellä. Itse huomaan olevani herkistynyt jättiputken hajulle ja huomaan useasti haistavani kasvin ennen kuin edes näen sen.

Aamuvarhaisella on myös kaikenlaisia pörriäisiä vähemmän liikkeellä. Jättiputken kukinto houkuttelee ampiaisia, mehiläisiä ja muita surisijoita. Kukinnoissa käykin melkoinen elämä ja kun kasvin katkaisee ja vie pörriäisten eväät saa useasti melkoisen kiukkuista pörinää pään päälle. Yritän kyllä aina selittää ja pyytää anteeksi, kun minun on nyt vain vietävä pöristelijöiden ruuat. Itsehän löisin haarukalla oman ruokani viejää, joten ymmärrän hyvin vihaisen lähestymistavan myös ampiaisilta ja muilta.

Ja tietysti aikaisina kesäaamuina kerkiää ihailemaan Suomen kesää ja kaunista luontoakin!

Harvinainen_naky_ei_lupiinia_tienpientareilla.jpgHarvinainen näky, ei lupiinia tienpientareilla!

Sitä kun sunnuntaiaamun ramppaa sorakuopan reunamia ylös, alas ja poikittain jättiputkia katkomassa ja retuuttaa kukinnoista täysiä jätesäkkejä rinnettä ylös niin tietääpä taas tehneensä. En ole koskaan jättiputken kukintoa punninnut, mutta useamman kilon se painaa ja jos joitain kymmeniä poistaa niin kyllähän siinä saa bodata. Varsinkin kun harvoin saa auton ihan poistettavien kukintojen viereen ja tietysti jättiputki on löytänyt tiensä mahdollisimman hankaliin paikkoihin kuten jyrkän sorakuopan rinteisiin…

0717_jattiputket_sorakuopan_reunalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg
Jättiputki löytää tiensä hankaliin paikkoihin, kuten jyrkille rinteille

Jättiputkenkin kukinta on tänä vuonna ollut monin paikoin melkoisen aikaisessa ja osassa kukintoja siemenet ovat jo kehittyneet, joten kukintojen poistolla on jo kiire. Tänä vuonna uusia jättiputken torjuntakohteita on tullut paljon ja useassa paikassa onkin joutunut poistamaan kukintoja. ”Parhaimmassa” paikassa sekosin laskuissa 120 poistetun kukinnon paikkeilla. Kaikki poistetut kukinnot toimitan alueen jätekeskukseen.

Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy. Useimmat Suomessa olevat jättiputket ovat kaukasianjättiputkia ja niille ominaista on, että kasvit kukkivat kolmantena elinvuotenaan ja kuolevat kerran kukittuaan. Kukintojen poisto voi siis olla torjuntakeinona ja siitähän olenkin jo kirjoitellut aikaisemminkin, jutun voi lukea tästä.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg
Pääkukinnossa siemenet kehittyvät ensin

Peltojen ja teiden varsilla kukkivat jättiputket leviävät tehokkaasti uusille alueille peltotyökoneiden mukana sekä piennarniittokoneiden mukana. Tietysti myös eläimet ja ojissa virtaava vesi kuljettaa siemeniä eteenpäin. Lisäksi kun alueilla liikutaan tarttuvat siemenet kengän pohjiin, eläinten tassuihin ja kulkeutuvat sitten vaikka kotipihaan asti. Välillä kuulee ihmisten sanovan, että ei heitä jättiputki häiritse jos se kasvaa heidän pelloilla tai teiden varsilla. Ehkäpä niin, mutta niin kuin muutkin siemenestä leviävät lajit, niin ei se jättiputkikaan kestä siellä omalla pellolla vaan leviää helposti myös ympäristöön.

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä ja pykälästä 4 maanomistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuudesta.

0716_jattiputki_leviaa_pelloilla_tyokoneiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgPellon laidoilla kukkivia jättiputkia

Nyt kiireesti torjumaan jättiputkea jos sitä on omalla tontilla eikä hommaan ole vielä ryhtynyt.

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukinto, poisto, katkaisu, torjunta

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7:47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra_fasaani_mukana_kaivamassa_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGHerra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

royhytatar_jattiputki_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPuutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jattiputken_lehti_on_selvasti_tunnistettavissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

lupiinia_ja_jattipalsami_torjuttiin_paivakotilaisten_kanssa.JPGKomealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

kurtturuusu_leviaa_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_.JPGKurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijarvi-viikolla_jaettiin_tietoa_Lahden_alueen_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Komealupiini_kukkakimpun_kaunistukseksi._Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPGSilmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14:06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Lahdessa_2018_jattiputki_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Jattiputki_2018_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Tunnista_kukkinut_jattiputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTunnista_kukkinut_karhunputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Aurinkoista_kevatta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, peittäminen, Lahti, karhunputki, varsi, tunnista, kevät, jättiputken taimi

Luontoturvan valokuvia

Maanantai 29.1.2018 klo 12:00 - Miia Korhonen

Talvella on aikaa käydä kesän valokuvasatoa läpi ja paljonhan sitä olikin taas kuvia kertynyt. Luontoturvan sivuille valokuva-albumiin rupesin nyt kasaamaan kuvia kasveista ja vähän muistakin ihmeistä mihin olen törmännyt. Valokuvien järjestely on alkutekijöissään ja kuva-albumiin lisäilen jatkuvasti uutta. Kuvista toivottavasti on apua tunnistamiseen ja torjuntaankin.

Tiedotukseen ja julkisiin esityksiin myydään kuvien käyttöoikeuksia. Tilaajalle toimitettavien kuvien koko on 4608 x 3072 (14,16 MP). Sivuilla näkyvien kuvien koko on toimitettavien kuvien koosta 25 %. Täysikokoiset esikatselukuvat voidaan lähettää tilaajalle ennen tilauksen hyväksymistä. Kuvien hinnat.

Puutarhoista_luontoon_levinneet_kasvit_etelanruttojuuri_ja_jattipalsami_Lahdessa.JPGEtelänruttojuuri ja jättipalsami Lahdessa

Nyt onkin taas päässyt kesän tunnelmaan kiinni ja erityisiä muistoja liittyy useaankin kuvaan 😊 Etelänruttojuuri luontoon levinneenä on melkoisen hämmästyttävä ja ikävä näky… Ja lehtokotilot ovat riemuissaan, kun valtavan kokoiset lehdet antavat suojaa ja kosteutta.

Lehmusetanainen (Caliroa annulipes) on ollut uusi tuttavuus ja sen tuhoihin kävin tutustumassa.

Lehmusetanainen lehmusten lehtien kimpussa