Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit
Luonnossa havaittuaKeskiviikko 9.10.2024 klo 17.50 - Miia Luontoturva Syksyisellä kävelyllä tuli taas tehtyä luonnosta havaintoja. Siemenestä leviävät lajit ovat tähän aikaan siemenensä kehittäneet, kuten kävelyllä havaitsemani lupiinit ja kanadanpiiskut. Tuntuu, että monikaan ei ole vielä tietoinen siitä, että haitallisten vieraskasvien luetteloon on lisätty kanadanpiisku (Solidago canadensis), korkeapiisku (S. altissima) ja isopiisku (S. gigantea). Kanadanpiisku on näistä yleisin, korkeapiiskusta ei tiedetä olevan varmistettuja havaintoja Suomessa. Luonnossa kun havaitsee piiskun, on tärkeintä erottaa luonnonvarainen kultapiisku vierasperäisistä piiskuista, jotka on tuotu Suomeen koristekasveiksi. Näiden erottaminen onnistuu kyllä ja siitä olenkin kirjoittanut Luontoturvan blogiin. Kanadanpiisku on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Katselin kävellessä, että harmillisesti lupiini on lähdössä leviämään tälläkin kyseisellä tieosuudella. Sitä ei näyttäisi vielä olevan paljoa, mutta parin vuoden päästä tilanne on jo hyvinkin toinen. Niin lupiinin, kuin muidenkin vieraslajien leviämiseen täytyy puuttua nopeasti. Pieneltä alalta torjunta on aina helpompaa ja myös halvempaa, jos torjuntatyön joutuu ostamaan. Lupiini leviää siemenistä Tuntuu, että havaintoja uusista luontoon levinneistä vieraslajeista tulee jatkuvasti. Itse törmäsin kasviin nimeltä pirunkeppi eli piikkiaralia (Aralia elata). Pirunkeppi eli piikkiaralia Tämä puumainenkasvi on pensaaksi luokiteltu, vaikka tälläkin yksilöllä korkeutta oli arviolta noin 5 metriä. Erikoisen näköinen kasvi, jolla piikikäs varsi ja näin syksyllä oli hyvin näkyvillä pienet sinertävän mustat marjat. Piikkiaralian varsi on piikikäs. Marjat ovat pienet, halkaisijaltaan n.0,5cm Minulla herää heti epäluulo, jos kasvissa on marjoja, koska silloin se todennäköisesti leviää siemenistä. Rupesin tutkailemaan maastossa tätä pirunkeppiä ja se oli selkeästi lähtenyt leviämään ympäristöönsä. Googlettelin kasvia ja selväksi tuli, että se leviää juurivesoilla, mutta myös siemenestä. Suomessa tämä kasvi taitaa olla melko harvinainen puutarhan kaunistus ja monellakaan taimistolla ei tätä näyttänyt olevan myytävänä. Laji.fi sivustolla oli kuitenkin muutama havainto tästäkin lajista. Eri lähteiden mukaan piikkiaralia selviytyy vyöhykkeillä I-III (IV). Ilmaston lämmetessä monet kasvit pystyvät tulevaisuudessa leviämään paljon hanakammin mihin on nyt totuttu. No, ehkä tuo piikkiaralia ei tule meillä yleistymään haitaksi asti, mutta joissain maissa se on kuitenkin luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja siitä lisää tästä. Joka maailmankolkassa on varmasti ongelma jostain leviämään lähteneestä vieraslajista. Täältä katsottuna tuntuu eksoottiselta, että Floridassa burmanpyton käärme on vieraslaji, jota yritetään hävittää siellä. Lajin on arveltu levinneen luontoon, kun ihmiset ovat päästäneet lemmikeiksi ottamiaan käärmeitä luontoon. Joitain vuosia sitten puhuttiin virtahevoista Kolumbiassa, joiden kanta oli lähtenyt leviämään rajusti, koska ihmisen toimesta niitä oli siellä päästetty luontoon. Onneksi täällä meillä ei tuollaisia lajeja ole, omassa työssä helpommalta tuntuu torjua jättipalsamia tai vaikka jättiputkeakin, kuin pytonia tai virtahepoa… Mutta ihminenhän se on syypäänä niin jättipalsamin kuin edellä mainitun esimerkin mukaisesti burmanpytoninkin leviämiseen. Muistutuksena, että mitään vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään luontoon. Olen tästä ennenkin vinkannut, mutta verkossa julkaistusta Akaan taajametsien vieraskasvistosta saa hyvän kuvan siitä, mitkä vierasperäiset lajit ovat hanakoita leviämään luontoonkin. Tähän julkaisuun kannattaa tutustua! Syksyisen kävelyn päätti hyvää mieltä tuova meidän luonnonlajimme, ukkoetana, joka meinasi polttopuiden mukana tulla sisälle asti. Jos alla olevaa kuvaa tarkastelee oikein tarkasti voi siinä havaita hämähäkin, joka oli vapaa matkustajana etanaan tarrautuneena. Ukkoetanan väri voi vaihdella, tämän nyt näkemäni veijarin pohjaväri oli ruskeahko, mutta keväällä näin ihan vaaleankin yksilön, siitä kuvia tässä. Ja muistutuksena, ukkoetana EI ole haitallinen vieraslaji vaan ihan meidän symppis luonnonetanamme. Vertailukuvia ukkoetanasta ja haitallisesta vieraslajista, espanjansiruetanasta, löytyy tästä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: piisku, komealupiini, piikkiaralia, pirunkeppi, ukkoetana, aralia, elata |
Älä hävitä ukkoetanaaSunnuntai 12.5.2024 klo 19.27 - Miia Luontoturva Kevät on saapunut ja puutarhaa kipsuttaessa törmäsin kahteen ukkoetanaan ja todetaan nyt heti, että ukkoetana EI ole haitallinen laji, vaan ihan meidän luonnonlajimme, jota ei ole tarpeen hävittää. Vaaleita ukkoetanoita olen nähnyt harvemmin, useimmiten näkemäni ovat olleet tummia tai ruskeita, mutta nyt onnistuin bongaamaan tämän upean vaalean yksilön :) Lue lisää ukkoetanasta suomenluonto.fi Ukkoetana joskus harmillisesti sekoitetaan espanjansiruetanaan, joka on haitallinen vieraslaji. Jos vielä et ole selvillä näiden lajien eroista, niin olen kirjoitellut tunnistusohjeita Luontoturvan blogiin, jutun voi lukea tästä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ukkoetana |
Metsäetana ja ukkoetana eivät ole haitallisia vieraslajejaTorstai 20.5.2021 klo 20.30 - Miia Korhonen Lahdessa ja myös monessa muussa kaupungissa tiedotetaan espanjansiruetanasta, joka on haitallinen vieraslaji, mutta on hyvä tiedostaa, että meillä on myös kookkaita luonnonetanoita, jotka eivät ole haitallisia. Metsäetanat ovat liikkeellä keväästä syksyyn ja niihin voikin törmätä metsässä, lenkkipoluilla ja joskus kotipihassakin. Metsäetana on väriltään kellertävän ruskehtava, kooltaan noin 5 cm pitkä, sillä on tyypillisesti kyljissä tummemmat kylkijuovat, mutta jotkin yksilöt voivat olla myös yksivärisiä. Tämän etanan erittämä limavana on oranssi. Sateinen ja kostea ilma on parasta aikaa etanoiden bongaamiseen ja omassa lähiympäristössään voikin tutustua erilaisiin etanoihin, joita Suomen luonnossa on 22 lajia. Metsäetana on yleisin ja siksi siihen useimmiten törmääkin.
Ukkoetana on kookas luonnonlajimme, joka voi olla pituudeltaan 15 cm ja väri vaihtelee harmaan, ruskean ja mustan sävyissä. Värityksessä näkyy tyypillisesti katkonaisia pitkittäisjuovia. Harvemmin jotkin yksilöt ovat täysin mustia tai vaaleita ilman katkoviivoja. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja sen selässä on nähtävissä pitkittäin menevä harjas, häntäpää on terävä. Lima on sitkeää ja kirkasta. Hengitysaukko on kilven takaosassa.
Metsäetana ja ukkoetana ovat luonnonlajejamme ja niitä ei ole tarpeen hävittää. Espanjansiruetana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kooltaan aikuinen espanjansiruetana on noin 10-15 cm, väriltään punertavan tummanruskea tai jopa musta. Hengitysaukko on kilven etupäässä. Häntäpää on pyöreäreunainen.
Etanoista tietoa ja kuvia löytyy muun muassa ötökkätieto.fi, Suomenluonto.fi, Laji.fi |
2 kommenttia . Avainsanat: metsäetana, ukkoetana, espanjansiruetana, tunnista, etanat |
Espanjansiruetana vai ukkoetana?Tiistai 1.9.2020 klo 16.22 - Miia Korhonen Yhä useammassa paikassa voi törmätä espanjansiruetanaan, joka on haitallinen vieraslaji ja jota kuullaan joskus sanottavan "tappajaetanaksi". Lahdessakin uusia esiintymiä on tullut kesän aikana tietoon. Espanjansiruetanan hävittäminen on melkoisen työlästä, jos se on päässyt leviämään jo laajoille alueille. Torjunnassa tarvitaan silloin alueen asukkaiden apua.
Lahdessa tiedotusta aiheesta on viety maastoon alueille, joista on tullut ilmoituksia espanjansiruetanoista.Tärkeää on kertoa myös ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen. Torjunnasta on saatu myös hyviä kokemuksia. 2016 löytyi Lahdesta alue, jossa poimin siruetanoita ämpärikaupalla. Alueelle oli tuotu paljon puujätettä, jonka alla etanat munivat ja viihtyivät hyvin. Alue siistittiin ja puujäte vietiin suoraan polttoon alueen jäteasemalle, jotta jätteen mukana ei päässyt leviämään etanat tai niiden munat. Jatkuvan keräämisen ja alueen siistimisen lisäksi käytettiin ferramol etanansyöttiraetta, jota laitettiin heti keväällä, kun etanat heräilee / kuoriutuu munista. Toinen kierros raetta laitettiin kesällä ja vielä loppukesästä kertaalleen. Alueelta on löytynyt tänäkin kesänä muutama etana, mutta alkutilanteeseen nähden tilanne on parantunut paljon. Hankalaksi kokokaan etanoiden hävittämisen alueelta tekee se, että alue on moottoritien penkereen läheisyydessä, jossa on paljon kivikkoon muodostuneita maakuoppia eli etanoille on siellä paljon kosteita kuoppia elää ja talvehtia. Kerää espanjansiruetanat astiaan (maito/mehu/muovipurkki yms.), jossa on ruokaetikkaa pohjalla. Etana kuolee heti jouduttuaan etikkaan. Laita astia ja kuolleet etanat sekajätteeseen. Huomioi, että maitopurkista voi vuotaa läpi etikkaa. Asutusalueilla kaikkien alueen tahojen olisi osallistuttava espanjansiruetanan hävitystalkoisiin. Torjunnasta ja viime vuoden tunnelmista voi lukea lisää tästä. Niin kuin jo tuossa aikaisemmin totesin, että meidän luonnon etana, ukkoetana, EI ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Opettele siis erottamaan ukkoetana ja espanjansiruetana toisistaan ja vilkaise kirjoitukseni aiheesta tästä. Lehtokotilosta ja espanjansiruetanasta voi lukea kirjottamastani jutusta Nekon blogista. Neko on Hämeenlinnalainen perheyritys, joka valmistaa ja jälleenmyy puutarhatuotteita. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, tappajaetana, ukkoetana, torjunta, kerääminen, tunnista, iso, etana |
Viinimäkikotilo ja muita nilviäisiäKeskiviikko 18.12.2019 klo 8.56 - Miia Korhonen Vanhempia valokuvia selatessa löysin kuvia viinimäkikotilosta (Helix pomatia), johon olen törmännyt Kouvolan seudulla. Tavalliseen lehtokotiloon (Arianta arbustorum) tottuneelle viinimäkikotilo olikin mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta ja juuri syömätarkoitukseen. Tämä Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena esiintyvän kotilon kuori on väriltään harmahtava, kermanvaalea tai kellertävänruskea, kooltaan noin 4 – 5 cm. Kierteitä kuoressa on 5 – 6. Nykyisellä tietämyksellä viinimäkikotiloa ei pidetä haitallisena lajina, vaikka se meillä vieraslaji onkin. Siitäkin huolimatta mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Näkemäni Kouvolan yksilökin oli alueelle päätynyt ihmisen toimesta, joka oli tarkoituksella päästänyt kotiloita luontoon. Viinimäkikotiloita pidetään myös lemmikkeinä terraarioissa ja jos harrastuksen lopettaa ei mitään terraarion lemmikkiä saa päästää luontoon! Yllättäviä ongelmia voi tulla kun omasta mielestään harmittoman eläimen vapauttaa luontoon, vaikka sen tekisi hyvässä tarkoituksessa.
Lehtokotilo (Arianta arbustorum) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista
Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea luontoon päätyneistä vierasperäisistä sammakoista sekä myös kissasta, jota ei ensi ajatuksella tule pidettyä vieraslajina, saati haitallisena. Haitalliseksi voidaan kuitenkin luokitella villiintyneet luonnonvaraisena elävät kissat, joita Suomessakin katsotaan olevan. Eli, minkä eläimen tahansa ottaa lemmikikseen, on siitä otettava vastuu ja huolehdittava siitä asianmukaisesti viimeiseen asti. Toinen asia on sitten meille vahingossa esimerkiksi kasvien mukana päätyvät tuholaiset, kuten uutena lajina mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Lajia on jo havaittu Suomessa ja tänne se on päätynyt todennäköisesti taimien mukana. Aiheesta puhuttiin myös vieraslajiseminaarissa 2.12.19 Helsingissä.
Espanjansiruetanasta ja myös ukkoetanasta kirjoittelin viimeksi kesällä Luontoturvan blogiin, sieltä voi käydä tarkistamassa miltä ne näyttivätkään. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viinimäkikotilo, Helix pomatia, iso, vaalea, etana, mustapääetana, krynickillus melanocephalus, lehtokotilo, espanjansiruetana, ukkoetana |
Tunnistatko espanjansiruetanan?Perjantai 23.8.2019 klo 18.29 - Miia Korhonen Viime päivinä on satanut reilusti ja havaintoja espanjansiruetanoista on tullut minullekin useampia. Pahimmassa paikassa espanjansiruja oli ainakin parin sadan metrin matkalla kävelytiellä, ojissa sekä viherkaistalla ja paljon… Alueella onkin muhinut ongelma jo useiden vuosien ajan, mutta nyt etanat ovat päässeet lisääntymään niin paljon, että kaupungille tuli niistä ilmoitus. Asukkaille tullaan nyt jakamaan tietoa espanjansiruetanasta ja sen hävittämisestä. Viherkaistalle ja kävelytielle teen aamuisia lenkkejä ja keräilen etanat. Roskien poimintapihdit ovat näppärät etanoiden keräämisessä, jotka sitten tiputan kanisteriin, jossa on etikkaa. Kanisterin toimitan alueen jäteasemalle. Pahimpiin pusikoihin, joissa etanat tuntuvat majailevan laitetaan ferramolinia, joka ainakin tällä hetkellä on luomuhyväksytty tuote. Ruokaviraston sivuilta näkee listauksen viljelyyn hyväksytyistä luomutuotteista ja niiden käyttöohjeet. Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä lehtokotiloille. Kävin myös paikassa, jossa espanjansiruetanat olivat päässeet leviämään kasvimaalle ja siellä ne tekevätkin aikamoista tuhoa. Kerääminen on tehokasta torjuntaa. Jokainen yksilö, jonka saa kerättyä tietää monta sataa uutta etanaa vähemmän. Tyhjät kanisterit ovat näppäriä keräämisastioita, jos niiden suuosuus vaan on tarpeeksi iso. Astiaan voi laittaa kiehuvaa vettä tai etikkaa, johon etanat kuolevat heti. Toiset mätkäsevät etanat hengiltä lapiolla ja hautaavat ne sitten maahan. Etanathan syövät kuolleet lajitoverinsa ja kuolleiden yksilöiden ympärille kerääntyy äkkiä syöjiä. Lehtokotilosta kysellään myös paljon ja ainakin täällä Lahden seudulla se on ikävän yleinen. Sateisella ilmalla paikoitellen on kävelytietkin lehtokotiloiden valloittamat niin, että ei voi välttyä niiden päälle astumiselta. Samat torjuntakonstit tehoaa siihen kuin espanjansiruetanaankin. Laitoin videon pätkän youtubeen, siitä voi vielä vilkaista miltä lehtokotilo näyttikään. Kannattaa myös opetella tunnistamaan ukkoetana, joka ei ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Kirjoittelin espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista jo muutama vuosi sitten ja vanhasta kirjoituksesta Luontoturvan sivuilta voikin tarkistaa mitkä olivatkaan etanoiden erot. Lisää espanjansiruetanoiden ja myös ukkoetanan kuvia kuva-albumista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, lehtokotilo, raadonsyöjä, iso, etana, haitallinen, ukkoetana |
Espanjansiruetana, haitallinen vieraslajiPerjantai 9.9.2016 klo 19.17 - Miia Korhonen Yhä useammalle espanjansiruetana on tuttu näky Pohjois-Suomea myöten. Espanjansiruetana on alkujaan Länsi-Euroopasta, josta se on saapunut Suomeen puutarhatuotteiden mukana ja laji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Haittaa tämä suursyömäri aiheuttaa erityisesti puutarhoissa ja viljelmillä syöden lähestulkoon kaikkia kasveja sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Espanjansiruetanan lima on todella sitkeää ja ikävä limavana jääkin paikkoihin, joissa se on kulkenut. Espanjansiruetana täytyy tunnistaa, koska yhtä isokokoinen etana on meillä luontaisesti esiintyvä ukkoetana, joka elelee pääasiassa metsissä, eikä esiinny suurina massoina. Ukkoetanasta ei ole viljelyksillä haittaa, eikä se ole haitallinen vieraslaji, joten älä hävitä ukkoetanaa! Otin pari kuvaa ja yritän kuvien kautta havainnollistaa espanjansiruetanan ja ukkoetanan erot. Espanjansiruetana Espanjansiruetanaa esiintyy massoittain puutarhoissa, puistoissa, viljelyksillä. Se leviää erityisesti maansiirtojen, maa-aineksen, kasvien ja puutarhajätteen mukana. Alueella, jossa on paljon espanjansiruetanoita, niitä näkyy myös kävelyteillä ja poluilla. Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Jos mietit onko löytämäsi mötkylä espanjansiruetana, katso hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Erityisesti sateen jälkeen näitä möhkäleitä näkee massoittain paikoissa joihin ne ovat päässeet pesiytymään. Ukkoetana Ukkoetana elää useimmiten metsissä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Joskus harvemmin sitä voi nähdä erityisesti sammaloituneissa pihoissa. Ukkoetana on harjaetana ja sillä onkin selässä selvästi näkyvä pitkittäinen harjas ja tyypillisesti tummat kylkijuovat, jotka voivat olla katkollisia, kuten kuvan yksilöllä. Muuten väritys voi vaihdella mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä. Hengitysaukko sijaitsee kilven takaosassa, oikealla puolella. Hännän pää on melko terävä. Kooltaan ukkoetana on samaa luokkaa kuin espanjansiruetana eli reilut 10 cm. Jos lajitunnistuksen jälkeen päädyit siihen, että löytösi on espanjansiruetana niin silloin hävittäminen on tarpeen. Espanjansiruetana täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ilman tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kiehuvaan veteen tiputtaminen tappaa espanjansiruetanan nopeasti. Espanjansiruetanoita ei kannata käsitellä paljain käsin, sillä niiden limassa on listeria bakteeria. Parasta aikaa espanjansiruetanan bongaukseen on aikainen aamu sateen jälkeen. Keväällä torjuntaan on parasta valmistautua toukokuussa. Kun lämpöä on riittävästi lähtevät espanjansiruetanat etsimään ruokaa ja valmistautuvat munimaan ensimmäisen satsin. Munia tulee keväästä syksyyn asti. Välttämättä espanjansiruetana ei tarvitse paria lisääntyäkseen, mutta useasti ne kuitenkin parittelevat. Kuvassa kipollinen espanjansiruetanoita. Huomaa etanoiden väritys, osa on melko tummia ja osa punertavia. Syksy on myös hyvää aikaa vähentää tuholaiskantaa. Syksyn sateet saavat myös espanjansiruetanat liikkeelle ja munimaan. Kerääminen on tehokas ja välttämätön torjuntakeino. Ympäristön kasvusto kannattaa pitää lyhyenä ja varmistaa että maahan ei ole jäänyt lautoja, muovia ym. minkä alla etanat voivat piileskellä. Espanjansiruetana ei kestä kuivuutta ja tätä kannattaa hyödyntää torjunnassa. Kannattaa myös miettiä mistä tuo puutarhaansa kasveja ja maa-ainesta, näiden mukana myös espanjansiruetanan munat ja myös aikuiset etanat päätyvät uusiin paikkoihin. Älä vie puutarhajätettä luontoon! Espanjansiruetana ja myös monet muut haitalliset vieraslajit leviävät erityisesti puutarhajätteen mukana. Espanjansiruetanasta ja lehtokotilosta kirjoittelin lisää Nekon blogiin. Siellä on mm. vinkkejä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja torjuntaan. Espanjansiruetanan hävittämiseen tarvitaan ympäristöstään välittäviä ihmisiä ja talkoilla saadaankin hyviä tuloksia aikaan. Talkoilla siis espanjansiruetanoidenkin kimppuun! |
7 kommenttia . Avainsanat: espanjansiruetana, ukkoetana, haitallinen vieraslaji, torjunta, tunnistaminen, etana, puutarhajäte |