Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Metsäetana ja ukkoetana eivät ole haitallisia vieraslajeja

Torstai 20.5.2021 klo 20.30 - Miia Korhonen

Lahdessa ja myös monessa muussa kaupungissa tiedotetaan espanjansiruetanasta, joka on haitallinen vieraslaji, mutta on hyvä tiedostaa, että meillä on myös kookkaita luonnonetanoita, jotka eivät ole haitallisia.

Metsäetanat ovat liikkeellä keväästä syksyyn ja niihin voikin törmätä metsässä, lenkkipoluilla ja joskus kotipihassakin. Metsäetana on väriltään kellertävän ruskehtava, kooltaan noin 5 cm pitkä, sillä on tyypillisesti kyljissä tummemmat kylkijuovat, mutta jotkin yksilöt voivat olla myös yksivärisiä. Tämän etanan erittämä limavana on oranssi.

Sateinen ja kostea ilma on parasta aikaa etanoiden bongaamiseen ja omassa lähiympäristössään voikin tutustua erilaisiin etanoihin, joita Suomen luonnossa on 22 lajia. Metsäetana on yleisin ja siksi siihen useimmiten törmääkin.

1067_tunnista_metsaetana_joka_ei_ole_haitallinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

1068_ei_haitallinen_metsaetana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGMetsäetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Ukkoetana on kookas luonnonlajimme, joka voi olla pituudeltaan 15 cm ja väri vaihtelee harmaan, ruskean ja mustan sävyissä. Värityksessä näkyy tyypillisesti katkonaisia pitkittäisjuovia. Harvemmin jotkin yksilöt ovat täysin mustia tai vaaleita ilman katkoviivoja. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja sen selässä on nähtävissä pitkittäin menevä harjas, häntäpää on terävä. Lima on sitkeää ja kirkasta. Hengitysaukko on kilven takaosassa.

1066_ukkoetana_ei_ole_haitallinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGUkkoetana ei ole haitallinen, älä hävitä!

Metsäetana ja ukkoetana ovat luonnonlajejamme ja niitä ei ole tarpeen hävittää.

Espanjansiruetana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kooltaan aikuinen espanjansiruetana on noin 10-15 cm, väriltään punertavan tummanruskea tai jopa musta. Hengitysaukko on kilven etupäässä. Häntäpää on pyöreäreunainen.

1065_tunnista_espanjansiruetana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGEspanjansiruetana on haitallinen vieraslaji

Etanoista tietoa ja kuvia löytyy muun muassa ötökkätieto.fi, Suomenluonto.fi, Laji.fi

2 kommenttia . Avainsanat: metsäetana, ukkoetana, espanjansiruetana, tunnista, etanat

Espanjansiruetana vai ukkoetana?

Tiistai 1.9.2020 klo 16.22 - Miia Korhonen

Yhä useammassa paikassa voi törmätä espanjansiruetanaan, joka on haitallinen vieraslaji ja jota kuullaan joskus sanottavan "tappajaetanaksi". Lahdessakin uusia esiintymiä on tullut kesän aikana tietoon. Espanjansiruetanan hävittäminen on melkoisen työlästä, jos se on päässyt leviämään jo laajoille alueille. Torjunnassa tarvitaan silloin alueen asukkaiden apua.

1025_espanjansiruetanan_koko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGEspanjansiruetana haitallinen vieraslaji

Lahdessa tiedotusta aiheesta on viety maastoon alueille, joista on tullut ilmoituksia espanjansiruetanoista.Tärkeää on kertoa myös ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen.

Erota_espanjansiruetana_ukkoetanasta_Lahti_tiedotus_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Torjunnasta on saatu myös hyviä kokemuksia. 2016 löytyi Lahdesta alue, jossa poimin siruetanoita ämpärikaupalla. Alueelle oli tuotu paljon puujätettä, jonka alla etanat munivat ja viihtyivät hyvin. Alue siistittiin ja puujäte vietiin suoraan polttoon alueen jäteasemalle, jotta jätteen mukana ei päässyt leviämään etanat tai niiden munat.

0166_Espanjansiruetana_esiintyy_massoittain_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jatkuvan keräämisen ja alueen siistimisen lisäksi käytettiin ferramol etanansyöttiraetta, jota laitettiin heti keväällä, kun etanat heräilee / kuoriutuu munista. Toinen kierros raetta laitettiin kesällä ja vielä loppukesästä kertaalleen. Alueelta on löytynyt tänäkin kesänä muutama etana, mutta alkutilanteeseen nähden tilanne on parantunut paljon. Hankalaksi kokokaan etanoiden hävittämisen alueelta tekee se, että alue on moottoritien penkereen läheisyydessä, jossa on paljon kivikkoon muodostuneita maakuoppia eli etanoille on siellä paljon kosteita kuoppia elää ja talvehtia.

1024_keraa_espanjansiruetanat_tyhjaan_astiaan_jossa_on_ruokaetikkaa_pohjalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kerää espanjansiruetanat astiaan (maito/mehu/muovipurkki yms.), jossa on ruokaetikkaa pohjalla. Etana kuolee heti jouduttuaan etikkaan. Laita astia ja kuolleet etanat sekajätteeseen. Huomioi, että maitopurkista voi vuotaa läpi etikkaa.

1023_keraa_espanjansiruetanat_astiaan_jossa_on_ruokaetikkaa_pohjalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asutusalueilla kaikkien alueen tahojen olisi osallistuttava espanjansiruetanan hävitystalkoisiin. Torjunnasta ja viime vuoden tunnelmista voi lukea lisää tästä.

Niin kuin jo tuossa aikaisemmin totesin, että meidän luonnon etana, ukkoetana, EI ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää.

1026_ukkoetanan_tunnistaminen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Opettele siis erottamaan ukkoetana ja espanjansiruetana toisistaan ja vilkaise kirjoitukseni aiheesta tästä.

Lehtokotilosta ja espanjansiruetanasta voi lukea kirjottamastani jutusta Nekon blogista. Neko on Hämeenlinnalainen perheyritys, joka valmistaa ja jälleenmyy puutarhatuotteita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, tappajaetana, ukkoetana, torjunta, kerääminen, tunnista, iso, etana

Viinimäkikotilo ja muita nilviäisiä

Keskiviikko 18.12.2019 klo 8.56 - Miia Korhonen

Vanhempia valokuvia selatessa löysin kuvia viinimäkikotilosta (Helix pomatia), johon olen törmännyt Kouvolan seudulla. Tavalliseen lehtokotiloon (Arianta arbustorum) tottuneelle viinimäkikotilo olikin mielenkiintoinen uusi tuttavuus.

0956_viinimakikotilo_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta ja juuri syömätarkoitukseen. Tämä Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena esiintyvän kotilon kuori on väriltään harmahtava, kermanvaalea tai kellertävänruskea, kooltaan noin 4 – 5 cm. Kierteitä kuoressa on 5 – 6.

0955_viinimakikotilon_kuori_on_oikealle_kierteinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nykyisellä tietämyksellä viinimäkikotiloa ei pidetä haitallisena lajina, vaikka se meillä vieraslaji onkin. Siitäkin huolimatta mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Näkemäni Kouvolan yksilökin oli alueelle päätynyt ihmisen toimesta, joka oli tarkoituksella päästänyt kotiloita luontoon. Viinimäkikotiloita pidetään myös lemmikkeinä terraarioissa ja jos harrastuksen lopettaa ei mitään terraarion lemmikkiä saa päästää luontoon! Yllättäviä ongelmia voi tulla kun omasta mielestään harmittoman eläimen vapauttaa luontoon, vaikka sen tekisi hyvässä tarkoituksessa.

0954_viinimakikotilo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGViinimäkikotilo (Helix pomatia) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

0511_lehtokotilo_syo_monenlaisia_kasveja_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lehtokotilo (Arianta arbustorum) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea luontoon päätyneistä vierasperäisistä sammakoista sekä myös kissasta, jota ei ensi ajatuksella tule pidettyä vieraslajina, saati haitallisena. Haitalliseksi voidaan kuitenkin luokitella villiintyneet luonnonvaraisena elävät kissat, joita Suomessakin katsotaan olevan. Eli, minkä eläimen tahansa ottaa lemmikikseen, on siitä otettava vastuu ja huolehdittava siitä asianmukaisesti viimeiseen asti.

Toinen asia on sitten meille vahingossa esimerkiksi kasvien mukana päätyvät tuholaiset, kuten uutena lajina mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Lajia on jo havaittu Suomessa ja tänne se on päätynyt todennäköisesti taimien mukana. Aiheesta puhuttiin myös vieraslajiseminaarissa 2.12.19 Helsingissä.

Mustapaaetana_Lauri_Urho_seminaari_ja_tyopaja_vieraslajeista.jpgLauri Urho, seminaari ja työpaja vieraslajeista 2.12.19

Espanjansiruetanasta ja myös ukkoetanasta kirjoittelin viimeksi kesällä Luontoturvan blogiin, sieltä voi käydä tarkistamassa miltä ne näyttivätkään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viinimäkikotilo, Helix pomatia, iso, vaalea, etana, mustapääetana, krynickillus melanocephalus, lehtokotilo, espanjansiruetana, ukkoetana

Tunnistatko espanjansiruetanan?

Perjantai 23.8.2019 klo 18.29 - Miia Korhonen

Viime päivinä on satanut reilusti ja havaintoja espanjansiruetanoista on tullut minullekin useampia. Pahimmassa paikassa espanjansiruja oli ainakin parin sadan metrin matkalla kävelytiellä, ojissa sekä viherkaistalla ja paljon… Alueella onkin muhinut ongelma jo useiden vuosien ajan, mutta nyt etanat ovat päässeet lisääntymään niin paljon, että kaupungille tuli niistä ilmoitus.

0916_espanjansiruetana_on_sormen_paksuinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukkaille tullaan nyt jakamaan tietoa espanjansiruetanasta ja sen hävittämisestä. Viherkaistalle ja kävelytielle teen aamuisia lenkkejä ja keräilen etanat. Roskien poimintapihdit ovat näppärät etanoiden keräämisessä, jotka sitten tiputan kanisteriin, jossa on etikkaa. Kanisterin toimitan alueen jäteasemalle.

0904_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pahimpiin pusikoihin, joissa etanat tuntuvat majailevan laitetaan ferramolinia, joka ainakin tällä hetkellä on luomuhyväksytty tuote. Ruokaviraston sivuilta näkee listauksen viljelyyn hyväksytyistä luomutuotteista ja niiden käyttöohjeet.

Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä lehtokotiloille.

0917_espanjansiruetanat_Miia_Korhonen_luontoturva.fi.JPG

Kävin myös paikassa, jossa espanjansiruetanat olivat päässeet leviämään kasvimaalle ja siellä ne tekevätkin aikamoista tuhoa.

0918_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kerääminen on tehokasta torjuntaa. Jokainen yksilö, jonka saa kerättyä tietää monta sataa uutta etanaa vähemmän. Tyhjät kanisterit ovat näppäriä keräämisastioita, jos niiden suuosuus vaan on tarpeeksi iso. Astiaan voi laittaa kiehuvaa vettä tai etikkaa, johon etanat kuolevat heti. Toiset mätkäsevät etanat hengiltä lapiolla ja hautaavat ne sitten maahan. Etanathan syövät kuolleet lajitoverinsa ja kuolleiden yksilöiden ympärille kerääntyy äkkiä syöjiä.

Lehtokotilosta kysellään myös paljon ja ainakin täällä Lahden seudulla se on ikävän yleinen. Sateisella ilmalla paikoitellen on kävelytietkin lehtokotiloiden valloittamat niin, että ei voi välttyä niiden päälle astumiselta. Samat torjuntakonstit tehoaa siihen kuin espanjansiruetanaankin. Laitoin videon pätkän youtubeen, siitä voi vielä vilkaista miltä lehtokotilo näyttikään.

0919_espanjansiruetanat_ja_lehtokotilo_syomassa_kuollut_espanjansiruetanaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa myös opetella tunnistamaan ukkoetana, joka ei ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Kirjoittelin espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista jo muutama vuosi sitten ja vanhasta kirjoituksesta Luontoturvan sivuilta voikin tarkistaa mitkä olivatkaan etanoiden erot.

Lisää espanjansiruetanoiden ja myös ukkoetanan kuvia kuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, lehtokotilo, raadonsyöjä, iso, etana, haitallinen, ukkoetana

Espanjansiruetana, haitallinen vieraslaji

Perjantai 9.9.2016 klo 19.17 - Miia Korhonen

Yhä useammalle espanjansiruetana on tuttu näky Pohjois-Suomea myöten. Espanjansiruetana on alkujaan Länsi-Euroopasta, josta se on saapunut Suomeen puutarhatuotteiden mukana ja laji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Haittaa tämä suursyömäri aiheuttaa erityisesti puutarhoissa ja viljelmillä syöden lähestulkoon kaikkia kasveja sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Espanjansiruetanan lima on todella sitkeää ja ikävä limavana jääkin paikkoihin, joissa se on kulkenut.

Espanjansiruetana täytyy tunnistaa, koska yhtä isokokoinen etana on meillä luontaisesti  esiintyvä ukkoetana, joka elelee pääasiassa metsissä, eikä esiinny suurina massoina. Ukkoetanasta ei ole viljelyksillä haittaa, eikä se ole haitallinen vieraslaji, joten älä hävitä ukkoetanaa!

Otin pari kuvaa ja yritän kuvien kautta havainnollistaa espanjansiruetanan ja ukkoetanan erot.

Espanjansiruetana

Luontoturva.fi_tunnista_espanjansiruetana.png

Espanjansiruetanaa esiintyy massoittain puutarhoissa, puistoissa, viljelyksillä. Se leviää erityisesti maansiirtojen, maa-aineksen, kasvien ja puutarhajätteen mukana. Alueella, jossa on paljon espanjansiruetanoita, niitä näkyy myös kävelyteillä ja poluilla.

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Jos mietit onko löytämäsi mötkylä espanjansiruetana, katso hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Erityisesti sateen jälkeen näitä möhkäleitä näkee massoittain paikoissa joihin ne ovat päässeet pesiytymään.

Ukkoetana

Luontoturva.fi_tunnista_ukkoetana.JPG

Ukkoetana elää useimmiten metsissä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Joskus harvemmin sitä voi nähdä erityisesti sammaloituneissa pihoissa.

Ukkoetana on harjaetana ja sillä onkin selässä selvästi näkyvä pitkittäinen harjas ja tyypillisesti tummat kylkijuovat, jotka voivat olla katkollisia, kuten kuvan yksilöllä. Muuten väritys voi vaihdella mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä. Hengitysaukko sijaitsee kilven takaosassa, oikealla puolella. Hännän pää on melko terävä. Kooltaan ukkoetana on samaa luokkaa kuin espanjansiruetana eli reilut 10 cm.

Jos lajitunnistuksen jälkeen päädyit siihen, että löytösi on espanjansiruetana niin silloin hävittäminen on tarpeen. Espanjansiruetana täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ilman tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kiehuvaan veteen tiputtaminen tappaa espanjansiruetanan nopeasti. Espanjansiruetanoita ei kannata käsitellä paljain käsin, sillä niiden limassa on listeria bakteeria.

Parasta aikaa espanjansiruetanan bongaukseen on aikainen aamu sateen jälkeen. Keväällä torjuntaan on parasta valmistautua toukokuussa. Kun lämpöä on riittävästi lähtevät espanjansiruetanat etsimään ruokaa ja valmistautuvat munimaan ensimmäisen satsin. Munia tulee keväästä syksyyn asti. Välttämättä espanjansiruetana ei tarvitse paria lisääntyäkseen, mutta useasti ne kuitenkin parittelevat.

espanjansiruetanoita.JPG

Kuvassa kipollinen espanjansiruetanoita. Huomaa etanoiden väritys, osa on melko tummia ja osa punertavia.

Syksy on myös hyvää aikaa vähentää tuholaiskantaa. Syksyn sateet saavat myös espanjansiruetanat liikkeelle ja munimaan. Kerääminen on tehokas ja välttämätön torjuntakeino. Ympäristön kasvusto kannattaa pitää lyhyenä ja varmistaa että maahan ei ole jäänyt lautoja, muovia ym. minkä alla etanat voivat piileskellä. Espanjansiruetana ei kestä kuivuutta ja tätä kannattaa hyödyntää torjunnassa. Kannattaa myös miettiä mistä tuo puutarhaansa kasveja ja maa-ainesta, näiden mukana myös espanjansiruetanan munat ja myös aikuiset etanat päätyvät uusiin paikkoihin. Älä vie puutarhajätettä luontoon! Espanjansiruetana ja myös monet muut haitalliset vieraslajit leviävät erityisesti puutarhajätteen mukana.

Espanjansiruetanasta ja lehtokotilosta kirjoittelin lisää Nekon blogiin. Siellä on mm. vinkkejä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja torjuntaan.

Espanjansiruetanan hävittämiseen tarvitaan ympäristöstään välittäviä ihmisiä ja talkoilla saadaankin hyviä tuloksia aikaan. Talkoilla siis espanjansiruetanoidenkin kimppuun!

7 kommenttia . Avainsanat: espanjansiruetana, ukkoetana, haitallinen vieraslaji, torjunta, tunnistaminen, etana, puutarhajäte