Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Espanjansiruetana, haitallinen vieraslaji

Share |

Perjantai 9.9.2016 klo 19.17 - Miia Korhonen


Yhä useammalle espanjansiruetana on tuttu näky Pohjois-Suomea myöten. Espanjansiruetana on alkujaan Länsi-Euroopasta, josta se on saapunut Suomeen puutarhatuotteiden mukana ja laji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Haittaa tämä suursyömäri aiheuttaa erityisesti puutarhoissa ja viljelmillä syöden lähestulkoon kaikkia kasveja sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Espanjansiruetanan lima on todella sitkeää ja ikävä limavana jääkin paikkoihin, joissa se on kulkenut.

Espanjansiruetana täytyy tunnistaa, koska yhtä isokokoinen etana on meillä luontaisesti  esiintyvä ukkoetana, joka elelee pääasiassa metsissä, eikä esiinny suurina massoina. Ukkoetanasta ei ole viljelyksillä haittaa, eikä se ole haitallinen vieraslaji, joten älä hävitä ukkoetanaa!

Otin pari kuvaa ja yritän kuvien kautta havainnollistaa espanjansiruetanan ja ukkoetanan erot.

Espanjansiruetana

Luontoturva.fi_tunnista_espanjansiruetana.png

Espanjansiruetanaa esiintyy massoittain puutarhoissa, puistoissa, viljelyksillä. Se leviää erityisesti maansiirtojen, maa-aineksen, kasvien ja puutarhajätteen mukana. Alueella, jossa on paljon espanjansiruetanoita, niitä näkyy myös kävelyteillä ja poluilla.

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Jos mietit onko löytämäsi mötkylä espanjansiruetana, katso hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Erityisesti sateen jälkeen näitä möhkäleitä näkee massoittain paikoissa joihin ne ovat päässeet pesiytymään.

Ukkoetana

Luontoturva.fi_tunnista_ukkoetana.JPG

Ukkoetana elää useimmiten metsissä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Joskus harvemmin sitä voi nähdä erityisesti sammaloituneissa pihoissa.

Ukkoetana on harjaetana ja sillä onkin selässä selvästi näkyvä pitkittäinen harjas ja tyypillisesti tummat kylkijuovat, jotka voivat olla katkollisia, kuten kuvan yksilöllä. Muuten väritys voi vaihdella mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä. Hengitysaukko sijaitsee kilven takaosassa, oikealla puolella. Hännän pää on melko terävä. Kooltaan ukkoetana on samaa luokkaa kuin espanjansiruetana eli reilut 10 cm.

Jos lajitunnistuksen jälkeen päädyit siihen, että löytösi on espanjansiruetana niin silloin hävittäminen on tarpeen. Espanjansiruetana täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ilman tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kiehuvaan veteen tiputtaminen tappaa espanjansiruetanan nopeasti. Espanjansiruetanoita ei kannata käsitellä paljain käsin, sillä niiden limassa on listeria bakteeria.

Parasta aikaa espanjansiruetanan bongaukseen on aikainen aamu sateen jälkeen. Keväällä torjuntaan on parasta valmistautua toukokuussa. Kun lämpöä on riittävästi lähtevät espanjansiruetanat etsimään ruokaa ja valmistautuvat munimaan ensimmäisen satsin. Munia tulee keväästä syksyyn asti. Välttämättä espanjansiruetana ei tarvitse paria lisääntyäkseen, mutta useasti ne kuitenkin parittelevat.

espanjansiruetanoita.JPG

Kuvassa kipollinen espanjansiruetanoita. Huomaa etanoiden väritys, osa on melko tummia ja osa punertavia.

Syksy on myös hyvää aikaa vähentää tuholaiskantaa. Syksyn sateet saavat myös espanjansiruetanat liikkeelle ja munimaan. Kerääminen on tehokas ja välttämätön torjuntakeino. Ympäristön kasvusto kannattaa pitää lyhyenä ja varmistaa että maahan ei ole jäänyt lautoja, muovia ym. minkä alla etanat voivat piileskellä. Espanjansiruetana ei kestä kuivuutta ja tätä kannattaa hyödyntää torjunnassa. Kannattaa myös miettiä mistä tuo puutarhaansa kasveja ja maa-ainesta, näiden mukana myös espanjansiruetanan munat ja myös aikuiset etanat päätyvät uusiin paikkoihin. Älä vie puutarhajätettä luontoon! Espanjansiruetana ja myös monet muut haitalliset vieraslajit leviävät erityisesti puutarhajätteen mukana.

Espanjansiruetanasta ja lehtokotilosta kirjoittelin lisää Nekon blogiin. Siellä on mm. vinkkejä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja torjuntaan.

Espanjansiruetanan hävittämiseen tarvitaan ympäristöstään välittäviä ihmisiä ja talkoilla saadaankin hyviä tuloksia aikaan. Talkoilla siis espanjansiruetanoidenkin kimppuun!

Avainsanat: espanjansiruetana, ukkoetana, haitallinen vieraslaji, torjunta, tunnistaminen, etana, puutarhajäte


Kommentit

3.9.2019 14.28  Eeva-Liisa Itäniemi

Toisesta etanasta on kaiketi tässä kysymys. Päärynäpuussamme on kauhean paljon noin 1,5 cm mittaisia mustia etanoita. Niiden toinen pää on pyöreä ja paisunut,mahapuoli vaalean kellanvihervä. Pää puoli näyttää ohuemmalta päältä. Nämä etanat järsii päärynäpuun lehtiä. En ole aiemmin nähnyt näitä missään. Asumme Keski-Pohjanmaalla Perhossa. Kiitos tiedosta.

3.9.2019 17.55  Miia Luontoturva

Hei Eeva-Liisa!
Voisikohan kyseessä olla kirsikkaetanainen? Tästä tietoa ja kuvia löytyy esimerkiksi ötökkätieto sivustolta http://ötökkätieto.fi/species?id=365 sekä viherympäristöliiton sivuilta https://www.vyl.fi/tietopankki/viherriski/tietopankki/haitalliset-kasvintuhoojat/etanaiset/

9.6.2020 23.51  Salli Hyvärinen

Kiitos hyvistä ja selkeistä kuvallisista tunnistusohjeista. Näillä ohjeilla pystyin selvittämään että iltalenkillä löytämäni (ja kuvaamani) etanat ovat harmittomia ukkoetanoita joiden voi antaa jaatkaa eloaan rauhassa. Parhaat löytämäni tunnistusneuvot, kiitos.

10.6.2020 3.03  Miia Luontoturva

Kiitos Salli kommentista :) Hienoa, että rupesit selvittämään mitä löytämäsi etanat ovat. Ukkoetanoita, jotka ovat luonnonlajimme, ei ole tarpeen hävittää ja onkin hyvä opetella erottamaan ne espanjansiruetanoista.

Aurinkoista Kesää!

7.8.2020 12.54  Paula

Miksi tunnistusohjeeksi annetaan aina hengitysaukko, kun esimerkkikuvissakin se näyttää olevan aivan samassa paikassa niin ukko- kuin tappajaetanallakin? Itse olen huomannut harjan tai sen puuttumisen olevan itselleni selvin merkki. Olen säästänyt kaikki harjalliset, osalla niistä on ollut myös kaunis juovitus, osa on ollut yksivärisiä. Voiko espanjansiruetanalla olla harjaa?

22.8.2021 12.47  Etanatymologi

Kiitos artikkelista, selkeät tunnistuskuvat auttoivat identifioimaan takapihalta löytyneet etanat ukkoetanapariksi! :)

23.8.2021 7.41  Miia Korhonen

Hyvä juttu, että pysähdyit tarkastamaan mikä etana onkaan kyseessä. Kaikki isot etanat eivät tosiaan ole haitallisia vieraslajeja. Tänä kesänä on sekaannusta tullut myös metsäetanan kanssa, joka sekään ei ole haitallinen. Metsäetanasta kirjoittelinkin aikaisemmin https://www.luontoturva.fi/blogi/2021/05/20/38069


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini