Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15.02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

1110_jattipalsamin_taimi_kevaall_Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPG

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1111_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG    

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1118_japanintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1120_komealupiinin_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG  

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1121_kurtturuusun_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1119_royhytatar_kasvussa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

1113_japaninruttojuuri_kevat_kukinta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

1106_etelanruttojuuren_kukintaa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

1123_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraslaji, jättipalsami, jättiputki, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, etelänruttojuuri, japaninruttojuuri, röyhytatar, pikkutalvio, salpakierto, puutarhajäte

Kevään ensimmäiset vieraskasvit

Torstai 15.4.2021 klo 20.05 - Miia Korhonen

No niin, se on varmasti kevät saapunut tällekin vuodelle, kun bongasin ensimmäisen jättiputken taimen 😊 Viime vuona 2020 ensimmäinen jättis osui silmiin 19.4 eli melko lailla aikataulussa ollaan. Menneiden vuosien kevät kuulumisia voi lukaista vaikkapa vuoden 2019 kirjoituksesta.

1051_Kevaan_ensimmainen_jattiputki_2021_Luontoturva.fi.JPG

Näin keväällä aina hämmästelee kasvun ihmettä ja havainnoi mitä kaikkea sitä sieltä maasta ponnistaakaan. Jättiputken lisäksi ällistelin etelänruttojuurta, joka myös lähtee aikaisin kasvuun ja on väriläiskä muuten vielä niin harmaassa maastossa.

1048_etelan_ruttojuuri_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuurihan on vieraslaji ja sitä ei saa päästää leviämään luontoon. Tässä onkin hyvä muistuttaa, että kaikki puutarhankasvit täytyy pysyä istutusalueillaan, niitä ei saa päästää leviämään luontoon. Puutarhajätteen oikein käsittelystä muistutellaan Lahdessakin maastoon laitettavilla kylteillä.

puutarhajatekyltteja_Lahdessa_maastossa_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan alueella luontoon oli levinnyt puutarhojen tavallinen koristekasvi, pikkutalvio, joka on kaunis, mutta nopeasti leviävä maanpeittokasvi. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana leviävät monet vieraskasvitkin, kuten kuvan pikkutalviokin ja ne tavallisetkin puutarhankasvit voivat muodostua haitallisiksi ympäristössä mihin ne eivät kuulu.

Vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä on hyvä muistuttaa, EU:n vieraslajiluettelo ja kansallinen vieraslajiluettelo sisältää lajit, joihin lainsäädäntö kohdistuu.

EU:n vieraslajiluettelo sisältää ne EU:ssa haitalliseksi säädetyt vieraslajit, joihin EU:n vieraslajiasetusta sovelletaan. Vieraslajiluettelosta on säädetty EU:n komission erillisellä asetuksella. EU:n vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Kansallinen vieraslajiluettelo sisältää ne haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Vieraslajistrategiassa on haitallisiksi luokitellut vieraslajit, joita ei ainakaan toistaiseksi ole otettu kumpaankaan vieraslajiluetteloon, eivät ole säädösten kaikkien kieltojen alaisia. Näitä vieraslajeja koskee ainoastaan vieraslajien riskienhallintalain 3 §, jossa säädetään kielto päästää tällainen vieraslaji leviämään ympäristöön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, taimi, kaiva, etelänruttojuuri, puutarhajäte, lainsäädäntö

Japanintatar, hankalasti hävitettävä haitallinen vieraskasvi

Perjantai 12.6.2020 klo 9.26 - Miia Korhonen

Suomessa japanintatar ei onneksi vielä ole päässyt yhtä isoksi ongelmaksi kuin Iso-Britaniassa. Täällä ei ole vielä havahduttu kasvin tuomiin todellisiin ongelmiin. Olen sanonut jo vuosia, että jättiputken kanssa pärjää, senhän saa kyllä hävitettyä, mutta japanintataren kanssa ollaan isoissa ongelmissa.

Esimerkkinä Lahdesta japanintatar on levinnyt metsäalueella, jonne se on päätynyt tonteilta. Kasvihan on tuotu puutarhankasviksi meille ja siinä on käynyt se tavallinen tarina, puutarhoista kasvi on levinnyt luontoon. Ihminen on siis ihan itse syypää tämänkin haitallisen vieraslajin leviämiseen.

0998_japanintatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintatar leviää juurella ja päätyy uusille alueille usein puutarhajätteen huolimattoman käsittelyn seurauksena, maansiirtojen mukana tai sitten kasvi karkaa juurensa avulla tonttien ulkopuolelle.

0997_japanintataren_varsi_punavihrean_laikukas_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanintataren varsi

Hyviä, helppoja, nopeita, ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja en japanintatarelle tunne. Erityisen hankala sitä on hävittää laajoilta metsäalueilta, missä peittäminen, kaivaminen, jatkuva useita kertaa kesässä ja vuosia kestävät niitot ei tule kyseeseenkään. Silloin joutuu hankalan tilanteen eteen. Pyrin välttämään viimeiseen asti kemiallista torjuntaa, mutta joskus joutuu miettimään mikä on pienempi paha. Annetaanko jonkun kasvin vallata tietty alue vai onko parempi yrittää kemiallista torjuntaa jos muut vaihtoehdot ei auta? Mitä haittaa kyseisen kasvin leviämisestä alueella olisi? Entä mitä haittaa voisi aiheutua kemiallisesta torjunnasta? Siinäpä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia.

Kaivamisessa ja maansiirroissa taas tullaan ison kysymyksen eteen, miten tataren saastuttama maa-aines hävitetään ja käsitellään niin, että siitä ei tule uutta ongelmaa? Lisäksi japanintatar leviää pienistä juuren paloistakin eli kaivaessa saadaan harvoin hyvää tulosta isoilla alueilla ja kaivaminen täytyisi tehdä parin metrin syvyydeltä usein kymmenien metrien alueilta. Kaivetulle aluelle täytyy tuoda uutta maata ja siinä täytyy varmistaa, että uusi tuotu maa on haitallisista vieraslajeista vapaa. Mietintään tulee kustannukset, tehokkuus ja kannattavuus.

Asia mihin myöskään ei ole kiinnitetty huomiota on hankalimpien haitallisten vieraskasvien vaikutus kiinteistöjen arvoon. Kuka haluaa ostaa kiinteistön joka on japanintataren tai muun hankalan kasvin valtaama? Tästä asiasta karmivaa esimerkkiä löytyy Iso-Britaniasta.

Ainakin kannattaa olla selvillä mitkä ovat pahimmat haitalliset vieraskasvit ja mitä niiden hävittäminen kiinteistöltä vaatii. Hävittämisen vastuu on kuitenkin kiinteistön omistajalla eikä auta, että juuri sinä itse et ole kasveja istuttanut kiinteistölle, jonka olet ostanut. Torjunnan vastuusta voi lukea lisää tästä.

0443_jattitatar_eli_sahalinintatar_on_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGSahalinintatar

Kannattaa huomioda se, että näitä isoja puutarhaan tuotuja tatar kasveja on erilaisia. Japanintatar on hankalin ja se onkin on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Samoin on luokiteltu sahalinintatar entiseltä nimeltään jättitatar sekä tarhatatar, joka on japanintataren ja sahalinintataren risteymä.

Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Näiden lisäksi meiltä puutarhoista löytyy erilaisia röyhytataria, joita ei löydy haitallisten vieraslajien luetteloista, mutta joita ei silti saa päästää leviämään luontoon. Luontoon levitessän näistäkin kasveista voi tulla haitallisia. Röyhytataria näkee ainakin Lahden seudulla levinneen jo monin paikoin luontoon ja syy siihen on etupäässä edellä mainitsemani puutarhajäte luonnossa ja maansiirrot.

0773_ala_paasta_tatarta_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Röyhytatarkin voi olla ongelma levitessään luontoon. Tällä parin sadan metrin pätkällä ei ojan pientareilla näe muuta kasvillisuutta kuin röyhytatarta....

Lue juttu https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kasvaako-pihallasi-japanintatar-kasvi-saattaa-tunkeutua-jopa-talon-perustuksiin-seitsenmetrisilla-juurillaan

Tekstistä avattavat linkit kertovat karua tarinaa japanintataren haitallisuudesta Iso-Britaniassa!

Luontoportti.fi sivustolla on myös asiaa aiheesta.

Nyt olisi viimeistään täälläkin aiheellista saada jämäkämpää tiedotusta ja keskustelua japanintataresta, puutarhajätteestä, maansiirroista ja vastuusta haitallisten vieraslajien leviämisessä.

4 kommenttia . Avainsanat: japanintatar, jättitatar, sahalinintatar, röyhytatar, maa-aines, puutarhajäte, torjunta

Tunnista haitalliset vieraskasvit keväällä

Keskiviikko 6.5.2020 klo 19.46 - Miia Korhonen

Toukokuu on maailman parasta aikaa! Luonto herää eloon, ihanaa vihreyttä, auringon ensi huuma, ei itikoita :) Kevät hullaannuttaa ja saa jättiputkenkin tuntumaan ystävältä, jota ei ole nähnyt koko pitkänä talvena. Huuma häviää kyllä äkkiä, kun muutaman päivän on jättiputkia kaivellut.

0969_torju_yksittaiset_jattiputket_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Niin kuin olen aikaisempinakin vuosina sanonut, kevät on parasta torjunta-aikaa. Maa on kosteaa ja kaivaminen on helpompaa. Mitä pienempi taimi sitä pienempi juuri. Jättiputkisilmä täytyy herätellä talven jäliltä, pienetkin taimet oppii kyllä nopeasti erottamaan muusta kasvillisuudesta.

0977_jattiputken_siementaimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tunnista jättiputken siementaimi

0979_jattiputken_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkea sekä myös muita kasveja voi torjua peittämällä. Peittäminen on helpointa tehdä nyt kun kasvit ovat lähdössä kasvuun ja siitä voi lukea juttua tästä. Ja viime kevään tunnelmia voi kerrata tästä.

Otin tänään keväisiä kuvia maastosta. Paljon muitakin haitallisia vieraslajeja, kuin vain jättiputki, on hyvässä kasvussa. Torjuttavat kasvit täytyy tuntea niiden kaikissa kasvun vaiheissa.

0978_jattipalsamin_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsami viihtyy kosteassa maastossa

0976_jattipalsami_viihtyy_kosteilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tässä purossa on ollut myös jättiputki levinneenä. Viisi vuotta olen torjunut jättiputkea puron varrelta ja tänä keväänä ei löytynyt kuin parikymmentä taimea. Tällainen kivikkoinen, jyrkkä puron varsi on erittäin hankala alue torjuttavaksi. Työ on käsityötä, jättiputket on kaivettu lapiolla juurineen kivien raoista. Jättipalsami lähtee onneksi kitkemällä.

0975_jattiputken_ja_jattipalsamin_taimi_kasvuun_lahdossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki ja jättipalsami kasvuun lähdössä puron varrella

Lahden seudulla on monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Hyvä olisi muistaa, että se tavallinenkin puutarhankasvi voi muodostua haitalliseksi, jos kasvi ei pysy istutusalueellaan ja pääsee leviämään ympäristöön. Ja niin kuin miljoonaan kertaan olen muistuttanut, puutarhajätettä ei saa viedä luontoon. Monet haitalliset vieraskasvien esiintymät on alkujaan lähteneet leviämään puutarhajätteen luontoon viennin seurauksena. Vanhemmasta kirjoituksestani voi lukea mihin kaikkeen olen maastossa törmännytkään....

0981_etelanruttojuuri_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGEtelänruttojuuri leviää uusille alueille usein puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana

0971_royhytatar_ala_paasta_puutarahankasveja_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGRöyhytatar on luontoon levitessään ongelmallinen.

0980_kurtturuusu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusu on haitallinen vieraskasvi

Mutta kaikista tänäänkin bongaamistani vieraskasveista huolimatta nautin kyllä suunnattomasti saadessani olla ihan pihalla päivät pitkät ja ihmetellä luonnon heräämistä. Nautitaan keväästä, kesä on ihan kohta täällä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, kurtturuusu, puutarhajäte

Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaan

Tiistai 19.11.2019 klo 15.10 - Miia Korhonen

Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.

 Lahdessa_torjutaan_jattiputkia_veloituksetta_asukkaiden_tonteilta_Luontoturva.fi.JPG

Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.

 Lahdessa_haitallisista_vieraskasveista_tietoa_heinakuu_2019.JPG

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Lahti_kauppakeskus_Trio_Luontoturva.fi.JPG

Lahti_tiedotusta_maastossa_liikuntareittien_varrella_Luontoturva.fi.JPG

Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.

 Lahdessa_koululaiset_tutustuvat_haitallisiin_vieraslajeihin_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.

Lahti_Ita-Hameen_puutarhamartat_kitkemassa__jattipalsamia_2019_Luontoturva.fi.JPG

 Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_2017_Luontoturva.fi.JPG

Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja.

2017_alue_ennen_torjuntaa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

2019_alue_torjunnan_jalkeen_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat.

Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana.

Tiedotusta_Lahti_ymparistoviikko_2019_kurtturuusu_Luontoturva.fi.JPG

Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat.

Lahden_tiedotusta_Jyvaskylan_viherpaivat_2019_Luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.

 Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti_luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).

Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.

 Lahdessa_tiedotusta_asukastilaisuus_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen.

Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

vieraslajit.fi_sivusto.JPG

Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

4 kommenttia . Avainsanat: lahti, haitalliset, vieraslajit, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, tatar, espanjansiruetana, puutarhajäte

Puutarhajäte ja tatar

Torstai 10.10.2019 klo 17.07 - Miia Korhonen

Syksyn myötä viimeisiä puutarhatöitä tehdään pihoissa ennen lumia ja luonnossa liikkuessani olenkin taas pistänyt merkille, miten paljon edelleen puutarhajätettä viedään oman tontin ulkopuolelle. Kaupunki alueella näkee usein puutarhajätekasoja asutuksien liepeillä. Monesti kottikärry polku näyttää menevän omilta pihoilta kaupungin maalle, lähiojiin, metsiin, läheiselle tyhjälle tontille. Tässä ei ehkä tulla ajatelleeksi sitä, että puutarhajätteen mukana leviää myös ne haitalliset vieraskasvit, lehtokotilot, espanjansiruetanat, taudit ja tuholaiset uudelle alueelle. Olen tämän ennenkin todennut, mutta jos joku asia on ongelmana omalla tontilla, on se sitä myös muualla.

Puutarhajate_luonnossa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa on ryhdytty laittamaan kylttejä paikkoihin, joissa on huomattu puutarhajätettä vietävän luontoon. Asukkaille jaetaan myös postilaatikkoihin muistutus puutarhajätteen käsittelystä alueilla, joissa tätä ongelmaa on.

ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Ei tule ehkä ajatelleeksi sitäkään, että kyllä me kaupunkien asukkaat itse viime kädessä maksamme siitä, että kaupungin kustannuksella joudutaan torjumaan luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja, jotka useasti on vielä lähtenyt leviämään luontoon puutarhajätteestä.

Viimeksi tänään törmäsin sahalinintatareen (entinen jättitatar), joka oli lähtenyt leviämään paikassa, jonne on puutarhajätettä viety. Alueelta löytyi myös mm. viitapihlaja-angervoa ja röyhytatarta. Monesti kausikukat vielä heitetään muovipurkkeineen luontoon. Sitten kun alueelle on kasaantunut reilummin puutarhajätettä ja kukkapurkkeja, niin sitten sinne ryhdytään kantamaan muutakin jätettä. Ei voi kuin ihmetellä, ihmiset….

0941_sahalinintatar_ent.jattitatar_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar, entiseltä nimeltään jättitatar

0942_sahalinintatar_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kertauksena siis, puutarhajäte (myös haravointijäte) täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä se alueen jäteasemalle. Lahden seudulla oikean osoitteen puutarhajätteelle voi katsoa Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittaa palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm). PHJ:n pisteissä otetaan kotitalouksien risu ja haravointijäte veloituksetta vastaan.

Puutarhajätteen käsittelyyn ohjeistusta on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Lue ohjeet.

Puutarhajätteestä olen kirjoitellut useasti ja vuoden 2017 tunnelmia ja erikoisemmista löydöistä voi lukea tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättitatar, sahalinintatar

Lahdessa tietoa haitallisista vieraskasveista

Sunnuntai 2.6.2019 klo 14.35 - Miia Korhonen

Kesä on tullut vihreän vehreänä ja niin on myös jättiputki, jättipalsami ja muut harmituksetkin. Lahdessa aloitettiin tänäkin vuonna jo hyvissä ajoin tiedotus haitallisista vieraskasveista ja niiden leviämisen väylistä.

Tiedotusta_haitallisista_vieraskasveista_Lahden_kirjastoissa_Luontoturva.fi.JPG

Tietoa on viety kirjastoihin ja kouluihin. Aikataulut Luontoturvan sivuilta. Infoa aiheeseen liittyen on pidetty asukastilaisuuksissa sekä myös torilla markkinapäivänä. Tiedotustelinettä on voinut bongata niin LAMKin tiloista kuin Hankkijalta ja Kirkkokadun virastotalon aulastakin. Tällä hetkellä tiedotusteline on Lahden pääkirjastolla, josta se siirtyy kesän aikana useaan paikkaan Lahden alueella.

Liipolassa_asukasilta_ja_haitalliset_vieraskasvit_ja_niiden_torjunta_Luontoturva.fi.JPGEteläisen Lahden asukasillassa Liipolassa jaettiin tietoa myös haitallisista vieraskasveista

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Hankkijalla_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPGTiedotusta rollup telineessä haitallisista vieraskasveista voi bongata ympäri Lahtea

Tänäkin vuonna muutama koulu ja päiväkoti halusi tutustua tarkemmin jättipalsamiin ja yhdessä kitkettiinkin Länsiharjun ja Steinerkoulun kanssa sekä Ahtialan päiväkodin. Sää ei suosinut Steinerkoulun kitkentäpäivää, mutta säästä huolimatta tehtiin myös paperia, johon tuli jättipalsamia ja muitakin kasveja käytettiin. Paperipajaa piti Painovoima ja sieltä vetämässä oli Pekka Litmanen.

Painovoimapaja_Pekka_Litmanen_paperintekoa_Luontoturva.fi.jpgPekka Litmanen Painovoimajalta, sää ei ole este paperintekoon

Jattipalsamin_lehtia_voi_kayttaa_paperinteossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin lehtiä voi käyttää paperintekoon

Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_ja_paperin_tekoa_Luontoturva.fi.JPG

Papeperipajasta lisää Luontoturvan sivuilla ja Painovoimapajan sivuilta. Jättipalsamin kitkeminen ja siitä paperinteko sopisi hyvin myös työporukoille TYKY-päiväksi! Hyödyllistä, hauskaa, tietoa haitallisista vieraskasveista ja paperinteosta, yhdessäoloa ja liikuntaa samassa paketissa :)

Muistutuksen vielä, puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä oman tontin ulkopuolelle luontoon. Risujen ja haravointijätteen vieminen toisen maalle on jätelain mukaan kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Puutarhajätteen mukana kulkeutuvat siemenet, juuren palat, taudit ja tuholaiset uusille alueille.

Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Puutarhajätteen mukana Lahdessa on luontoon levinnyt monet haitalliset vieraskasvit, joiden torjunta on työlästä ja tuo kaupungille kustannuksia. Puutarhajätteet luonnossa vaikuttavat myös alueiden yleissiisteyteen. Luontoon vietyjen puutarhajäte paikkojen läheisyyteen tullaankin viemään tiedotetauluja asiasta. Myös asukkaiden postilaatikoihin voidaan jättää asiasta tiedote. Puutarhajätteen käsittelystä saa lisää tietoa www.phj.fi tai soittamalla 03 871 1710. Päijät-Hämeen jätehuollon asemilla otetaan haravointi sekä risujäte pienissä erissä maksutta vastaan.

Nautitaan kesästä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, tiedotus, lahti, painovoimapaja, paperipaja, puutarhajäte

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9.39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki

Puutarhajätteen käsittely ja vieraslajien leviäminen

Lauantai 7.7.2018 klo 11.43 - Miia Korhonen

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on edelleen isona syynä siihen miksi haitalliset vieraslajit leviävät uusille alueille. Liian usein törmää puutarhajätekasoihin, jotka on viety oman tontin ulkopuolelle muiden maille. Olisikin hyvä muistaa, että jos joku kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla. Kaupungin / kunnan maille vietyjen kasvijätteiden mukana mahdollisesti lähtevät kasvuun haitalliset vieraskasvit joudutaan torjumaan kaupungin toimesta ja maksajana on silloin asukkaat. Torjuntaan käytetetyt varat ovat tietysti sitten poissa muista kaupungin toimista.

0614_royhytatar_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kuvassa puutarhajäte viety omakotitaloista kaupungin maalle, jossa viher- ja metsäalueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri, jättiputki ja jättipalsami.
0136_Etelanruttojuuri_voi_olla_haitallinen_levitessaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana alueelle levinnyt etelänruttojuuri ja jättipalsami

Maankäyttö, maansiirrot ja työkoneet ovat myös syynä haitallisten lajien leviämiseen. Haitallisten vieraslajien leviämisen väylät täytyy tiedostaa, jotta leviäminen saadaan estettyä.

Puutarhajätteen käsittelystä ja vieraslajeista kannattaa lukea vieraslajit.fi sivustolta lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, vieraslaji, ongelma, kasvi

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7.47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra_fasaani_mukana_kaivamassa_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGHerra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

royhytatar_jattiputki_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPuutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jattiputken_lehti_on_selvasti_tunnistettavissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

lupiinia_ja_jattipalsami_torjuttiin_paivakotilaisten_kanssa.JPGKomealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

kurtturuusu_leviaa_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_.JPGKurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijarvi-viikolla_jaettiin_tietoa_Lahden_alueen_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Komealupiini_kukkakimpun_kaunistukseksi._Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPGSilmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti

Lehtokotilo tuli mieleen talvellakin

Tiistai 27.2.2018 klo 14.51 - Miia Korhonen

Vaikka pakkanen paukkuu tuli hauska muistutus kotiloista, kun kävin katsomassa jääveistoksia Heinolassa. Tällaiset kotilot ovat ihan kivoja!

tallainen_lehtokotilo_on_mukava.JPG

Hieno jääveistos!

Vaikka nyt pakkasta on reippaasti, mutta on myös lunta joka antaa suojaa lehtokotiloille talven aikana. Uskon, että kohta sitä taas saadaan ihmetellä kotiloiden kiipeilemisen taitoa... Viime kesänä suojasin lavaviljelyssä olevan salaatin etanateipillä (kupariteippi). Etanat ja kotilot eivät tule mielellään kupariteipin yli, sai laittaa salaattia omaan suuhun eikä kotilon.

Muistoja kesältä ja vähän eläväisempiä lehtokotiloita.

lehtokotilot_ovat_melkoisia_kiipeilijoita_Luontoturva.fi.jpg

Melkoisia kiipeilijöitä!

Lehtokotilot_viihtyvat_lupiinilla_Luontoturva.fi.jpg

Lupiini antaa ravintoa ja suojaa lehtokotiloille

lehtokotiloita_omenanjatteiden_seassa_kompostissa.JPG

Tässä puutarhajäte + ylijäämä omenat on kärrätty rakentamattomalle tontille. Lehtokotilot kiittävät ja kumartavat! Syötävää ja suojaa riittää, jaksaa sitten taas pyöräyttää pienokaisia. Sitä voisi äkkiä laskea paljonko tuollaisilla luontoon kipatuilla puutarhajätepaikoilla tulee uutta elämää, jos yksi lehtokotilo elää 8 vuotta, tulee sukukypsäksi pari vuotiaana ja tekee parisataa munaa per kesä…  Ja noista jätekasoistahan on sitten hyvä taas suunnistaa lähialueiden puutarhojen herkkupöytiin.

Onneksi vielä kuitenkin lumi peittää maan ja voi rauhassa heilutella takkatulen äärellä varpaita ennen kuin jättiputki ponkaisee kasvuun ja minä perään.

Kevättä kohden!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtokotilo, talvi, puutarhajäte, jättiputki

Askartelua ja luontoon levinneitä kasveja

Lauantai 25.11.2017 klo 20.16 - Miia Korhonen

Mitä siitä seuraa kun on innostunut askartelusta, ulkoilusta ja luontoon levinneistä puutarhankasveista? No, ainakin mukava päivä ulkona keräillen ja havainnoiden haitallisia vieraslajeja joista sitten saa askarreltua kaikenlaisia koristuksia :) Nupiksi eläimellinen kohtaaminen! Muistutuksena vielä, että vaikka kyseessä olisi haitalliset kasvit niin aina tarvitaan maanomistajan lupa kasvien keräämiseen tai torjumiseen.

Luontoturva.fi_askartelua_ja_haittakasveja2.jpg
Kuivunut kukkineen jättiputken varsi ja pikkutalvio

Pieneltä alueelta Lahdessa löytyy valitettavan monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Puutarhajäte läheisistä taloista on viety tonttien ulkopuolelle, kaupungin maalle jo vuosia. Osa kasveista leviää edelleen lintujen mukana. Alueella on oikein ”hyvä” kokoelma puutarhan haittakasveja. Asioista kun täytyisi etsiä hyviäkin puolia, niin ajattelin askarrella näistä harmillisista kasveista.

ALA_VIE_PUUTARHAJATETTA_LUONTOON_Luontoturva.fi.jpg

Alueelta löytyy siis jättiputkea (jota tosin olen torjunut alueella jo muutaman vuoden ajan, mutta uusia siementaimia tulee jatkuvasti), jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanukoita, terttuseljaa, kurtturuusua, komealupiinia, aitaorapihlajaa ja pikkutalvio. Monet puutarhan suositut kasvit leviävät aggressiivisesti ja täytyykin muistaa, että puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutusalueellaan. Pikkutalvio on ryöstäytynyt monin paikoin luontoon Lahdessakin ja olen siitä kirjoitellut aikaisemminkin. Turussakin pikkutalvion ongelmat ovat tuttuja.

Luontoturva.fi_Pikkutalvio_suosittu_kasvi_puutarhoissa._ALA_PAASTA_LEVIAMAAN_LUONTOON.jpg

Mutta kuvat puhukoon puolestaan. Retki Lahdessa poiki tänään nämä kuvat. Japanintatarta keräilin eri alueelta kuin nämä muut kasvit. Jättiputken varret ovat myös vanhempaa perua.

Luontoturva.fi_kaikki_puutarhankasvit_voivat_olla_haitallisia_levitessaan_luontoon.jpg

Luontoturva.fi_ala_paasta_puutarhankasveja_leviamaan_luontoon_.jpg

Yllättävä kohtaaminen oli kärpän kanssa, joka uteliaana ihmetteli kun kuvailin haitallisia kasveja luonnossa. Luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen hyvä apu on LuontoPortti.fi ja sitä itsekin taas käytin kun en muistanut kummalla on musta hännänpää, lumikolla vai kärpällä.

Karppa_ja_kanukat_Luontoturva.fi_.jpg

Karppa_Luontoturva.fi_.jpg

Ja mm. tällaisia koristuksia tuli sitten löytämistäni kasveista. Kasveja voi tarkkailla ja tunnistaa myös syksyn ja talven aikana!

Haittakasvit_koristelussa_Luontoturva.fi_.jpg

Että kaikkea kaunista voi löytyä harmillisistakin asioista. Voisinkin ryhtyä pitämään luontoretkiä joissa kerätään haitallisia kasveja ja askarrellaan niistä kaikkea! Ja kesällähän kokeiltiin tehdä jättipalsamista paperia, joka onnistui hyvin.

Jos innostuu askartelemaan kasveista on hyvä muistaa, että siemenestä leviävien kasvien kanssa täytyy olla tarkkana. Kuivuneissa jättiputken kukinnoissa voi olla vielä siemeniä kiinni ja täytyykin katsoa että ei levitä siemeniä askartelu innossaan. Sama juttu lupiinin ja kurtturuusunkin kanssa. Ruusunmarjat on kivoja koristuksia, mutta täytyy muistaa että kurtturuusu leviää myös siemenistä.

Kaikki siis lompsimaan luontoon ja tutustumaan kasveihin ja eläimiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, kärppä, pikkutalvio, viitapihlaja-angervo, kanukka, jättiputki, jättipalsami, luonto talvella, luontoportti

Metsäalueelle levinneet lajit

Keskiviikko 13.9.2017 klo 18.06 - Miia Korhonen

Tänään tuli taas vastaan paikka, joka herätti ajatuksia siitä, että puutarhajätteen oikein käsittelystä tarvitaan lisää tiedotusta ja sitä myös yritin jakaa.

Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon.JPGÄlä vie puutarhajätettä luontoon!

Uskon, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi minkä ongelman siirtävät luontoon ja toisten riesaksi viedessään puutarhajätettä (tai mitä tahansa jätettä) luontoon. Ehkä sekään ei käy mielessä, että kyllä siinä itsekin joutuu viime kädessä maksumieheksi, kun kaupungin maille viedystä puutarhajätteestä lähtee tattaret, jättiputki ym. ikävät kasvit leviämään ja niitä sitten kaupungin kustannuksella täytyy ryhtyä torjumaan.

Tässä kuvaa siitä mikä tänään työllisti.

Jattiputki_ja_tatar_metsassa_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki, tatar, etelänruttojuuri ja jättipalsami olivat vallanneet omakotitaloalueen väliin jäävän metsäkaistaleen. Metsäkaistaleen läpi menee polku jonka varrella saa ihastella ja vihastella sitä miten hyvin puutarhajätteestä leviääkään monet luontoon kuulumattomat lajit.

Puutarhajate_ja_haitalliset_vieraslajit.JPG

Polkua reunustivat etelänruttojuuri, tatar, jättiputki ja jättipalsami. Jättiputkea kaivoin ympäri metsää isolta alueelta. Siemenet kulkeutuvat mm. ihmisten ja eläinten mukana pitkiäkin matkoja.

Erityisen ikävää on tietysti se, että jättiputkesta palovammoja saa ihmiset mutta myös lemmikit. Tänä kesänä on tullut vastaan tapaus, jossa koiran tassun pohjat olivat rakkuloilla ja eläinlääkärissäkin oli ihmetystä siitä miten rakkulat ovat haukun tassuihin tulleet. Selvisi sitten, että koira on liikkunut alueella missä on jättiputkia. Myös palovammoista kirsuissa ja mahan aluksissa koirilla olen kuullut.

Jattiputki_polun_varrella.JPGJättiputken taimia oli polun varrella ja metsässä

Vähän vähemmän tavattu laji metsäalueilla on Esox lucius, joka paremmin tunnetaan nimellä hauki. Kaloja en kovin hyvin tunne, mutta hauki tästä tuli mieleen ja epäilen, että se ei ollut itse uinut metsään koivun nokkaan vaan oli saanut kyydin jostain. Mätänevän kalan haju oli paikalla melkoinen. Jättiputken haju jäi helposti kakkoseksi.

Hauki_metsassa.JPG

Sovitaanko nyt niin, että kaikki puutarhasta syntyvä jäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen ja pidetään ne kasvit sillä alueella mihin ne on istutettu. Ja haukikaan ei siis kuulu metsään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, tatar, jättipalsami, etelänruttojuuri, puutarhajäte, hauki, torjunta

Havaintoja luonnosta ja haitallisia vieraslajeja

Torstai 25.5.2017 klo 20.58 - Miia Korhonen

Ihan pihalla on mennyt viime päivät... Jättiputki on erottunut maastossa nyt hyvin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kerennyt kasvuun mukaan. Vaikka ei jättiputkeakaan ole aina niin helppo löytää vaikka tietäisi, että alueella saattaa olla jättiksiä. Välillä täytyy kiertää aluetta moneen suuntaan ennen kuin huomaa piilottelevan kasvin jonkin näreen takaa.

Luontoturva.fi_jattiputki_piileskelee_puun_takana._JPG.JPGJättiputken kanssa piilosilla

Tämä jättiputki piileskeli meluvallissa. Alueella ei ole ollut kukkivia jättiputkia 6 vuoteen eli jos jossain on ollut kukkiva jättiputki ja siemen on päässyt maahan niin aluetta täytyy tarkkailla ja torjua useita vuosia!

Harmillisen "normi päiviä" on ollut eli jättiputken uusiakin esiintymiä on löytynyt ja kaverina on ollut monessa paikassa tatar. On tullut huomattua, että muutkin kuin haitallisiksi luokitellut tattaret leviävät luontoon ja erityisesti puutarhajätteen mukana. Kun jokin kasvi koetaan ongelmaksi tontilla niin sitä ryhdytään hävittämään kyllä pihasta, mutta liian usein viedään kasvijäte oman tontin ulkopuolelle maastoon. Tai tuupataan pihan perälle piiloon kompostiin, josta kasvit sitten leviävät edelleen.

Ja jos jokin kasvi on ongelma omalla tontilla, niin on se sitä myös muualla. Ongelman siirtoa siis, siitä tässä muutama kuva viime päiviltä.

Luontoturva.fi_ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_.JPG

Erittäin hankalia paikkoja torjua ovat jyrkät kivikkoiset rinteet. Rinteen yläpuolelta on työnnetty puutarhajäte alas. Useasti rinteen alalaidassa on sitten vielä oja / puro, jota pitkin siemenet ja juuren palat siirtyy eteenpäin. Poissa silmistä, poissa mielestä... Täällä mm. jättiputket ja tattaret ovat levinneet.

Lahdessa on paljon vesistöä ja suuriakin puroja, ojia ja jokia ihan talojen takapihoilla. Kuten tässä kuvassa

Jattiputki_leviaa_virtaavan_veden_mukana_Luontoturva.fi_.JPGVirtaavan veden mukana leviävät mm. jättiputken siemenet uusille alueille

Nyt voitaisiinkin polkaista käyntiin valtakunnallinen tarkista takapihasi kampanja! Takapihalta voi löytyä kaikkea hienoa ja kaunistakin mitä ihastella, mutta jos takapihalta ja lähiympäristöstä löytyykin haitallisia vieraslajeja kannattaa ryhtyä toimeen.

Luontoturva.fi_japanintatar_haitallinen_vieraskasvilaji.JPG

Japanintatar, haitallinen vieraslaji

Japanintatartakin olen parina päivänä bongannut useammasta paikasta. Yläkuva on kaupungin puiston laitamilta, jonne japanintatar rynnii vauhdilla.

Onneksi kuitenkin luonnossa voi ihailla kaikkea mukavaakin. Aikaisin aamulla olin jo jättiputki jahdissa ja törmäsin siileihin. Siilit olivat lähellä vilkasta autotietä ja pidinkin niille aamutuimaan luennon liikenteen vaaroista. Toivottavasti meni oppi perille! Ainakin toinen kuunteli tarkkaavaisesti :)

kohtaaminen_siilien_kanssa_Luontoturva.fi.JPGKohtaaminen kevät aamuna

Aurinkoista kevättä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, japanintatar, tatar, torjunta, puutarhajäte, Lahti

Jättipalsamin hävittäminen Lahdessa

Torstai 12.1.2017 klo 10.11 - Miia Korhonen

Heti tammikuusta tuntuu että aika juoksee alamäkeen ja ei aikaakaan, kun on taas kevät! Kesää olen jo suunnitellut ja yhtenä isompana projektina on Lahden kaupungin toimesta järjestetyt luonnonhoitopäivät, joissa kitketään jättipalsamia yhdessä.

Luontoturva.fi_opastetut_luonnonhoitoretket_Lahdessa_2017.JPG

Jättipalsami on levinnyt melkeinpä koko Suomeen ja Lahdenkin alueella sitä on jo riesaksi asti. Lahden kaupunki on ottanut ongelmaa niskasta kiinni ja nyt yritetään saada ihmiset huomaamaan ympäristöään ja ymmärtämään jättipalsamin haitat. Jättipalsamin hävittämiseen Lahdesta tarvitaan kipeästi asukkaiden apua.

Jättipalsamista tietoa, Lahdessa järjestettävien jättipalsamien kitkemispaikkojen kartat ja kellonajat löytyvät tästä.

Lahden alueella jaetaan muutenkin paljon tietoa jättipalsamin ja muiden haitallisten lajien haitoista. Tulossa on valokuvanäyttelyitä ja infotilaisuuksia. Näistä lisää tietoa tästä. Tiedotusta vieraslajien mahdollisista haitoista pitäisikin lisätä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa.

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka on levinnyt Lahdessakin laajoille alueille. Jättipalsami leviää nopeasti siemenestä estäen muiden kasvien kasvun. Se myös houkuttelee kukillaan pölyttäjiä, jolloin muut alueen samaan aikaan kukkivat kasvit voivat jäädä ilman pölytystä ja häviävät.

Jättipalsami viihtyy erityisesti kosteilla paikoilla leviten ojien, purojen ja jokien varsilla yhtenäiseksi tiiviiksi kasvustoiksi. Tiheät jättipalsamien kasvustot estävät muiden kasvien kasvun. Yksivuotisena kasvina jättipalsamien juuret eivät sido maata samalla tavalla kuin alkuperäisten kosteiden paikkojen kasvien juuret. Ilman tukevien juurien tukea maa-ainesta voi huuhtoutua vesistöihin ja tämä heikentää vedenlaatua ja voi vaikeuttaa muun muassa taimenen lisääntymistä.

Luontoturva.fi_jattipalsamien_tiivista_kasvustoa.JPG

Vaikka jättipalsamia onkin monin paikoin paljon, on sen hävittäminen kuitenkin mahdollista. Jättipalsamin siemen ei muodosta pitkäikäistä siemenpankkia maahan. Torjunnassa tärkeintä on estää kukinnan muodostuminen ja siementen pääsy maahan. Tarkalla ja sitkeällä kitkemisellä jättipalsami voidaan hävittää jopa vuodessa.

Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita erityisiä suojavarusteita toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsamin kitkentä voisikin siis olla ohjelmassa koululaisten ja yritysten ulkoilupäivillä! Samalla voisi havainnoida omaa ympäristöään ja sitä minkä muutoksen jättipalsamin hävittäminen alueelta tekee. Alueen parin vuoden tarkkailulla näkisi, mitä alkuperäisiä lajeja on kasvanut jättipalsamien valtaamalla alueella. Jättipalsamia kitkiessä tulee tietysti myös ulkoiltua ja kuntoiltua! Ja tietysti netistä löytyy myös ohjeita ja reseptejä jättipalsamin syömiseen, jos sen haluaisi syömällä hävittää…

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kitkentaa.JPG

Kaikki siis joukolla jättipalsamin hävittämiseen! Omalta tontilta jättipalsami kannattaa hävittää heti, jos se sinne ilmestyy. Useat kaupungit ja kunnat järjestävät jättipalsamien kitkemistalkoita ja niihin kannattaa osallistua. Huomattavaa tietysti on, että myös jättipalsamin kitkeminen vaatii maanomistajan luvan.

Jos kitkemisjätettä ei voi käsitellä omalla tontilla on se vietävät alueen jätekeskukseen. Luontoon puutarhajätettä ei saa viedä! Jättipalsami kannattaa kitkeä ennen kukinnan alkua. Kitkemisjätteen voi kasata muovin päälle ja kuivattaa ennen kompostiin laittoa tai mädättää suljetussa jätesäkissä. Tärkeintä on pitää silmällä että kitketyt kasvit eivät pääse lähtemään uuteen kasvuun. Jättipalsaminkin kasvuhalu on suuri ja juurineen maasta kiskaistu kasvi voi jatkaa kasvuaan kompostikasan päällä. Yksi keino on kasata kitketyt jättipalsamit yhteen paikkaan ja levittää päälle muovi muutaman viikon ajaksi. 

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kukka.JPG

Jos jättipalsamin kitkee silloin, kun kukat ovat jo muodostuneet, niin täytyy olla erityisen tarkkana kasvijätteen hävittämisen kanssa. Juurineen kitketty tai katkaistukin jättipalsami voi jatkaa kukintaa ja kehittää siemenet. Torjunnan kannalta on siis tärkeintä estää siementen kehittyminen ja maahan pääsy. Torjuttua aluetta täytyy tarkkailla koko kesän ajan. Jättipalsamin taimet lähtevät hieman eri aikaan kasvuun, joten jo torjutullekin alueelle voi ilmestyä uutta kasvua saman kesän aikana. Yksikin kukkimaan ja siementämään päässyt jättipalsami voi tuottaa useita tuhansia uusia alkuja seuraavana kesänä, joten tarkkana täytyy olla!

Myös niittämällä voi jättipalsamia hävittää, mutta niittoakin täytyy tehdä useaan kertaan kesässä. Niitetty jättipalsami lähtee helposti uuteen kasvuun ja myös kukkii.

Ei siis muuta kun odotellaan kevättä ja syöksytään jättipalsamin kimppuun porukalla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, Lahti, talkoot, luonnonhoitopäivät, kitkeminen, puutarhajäte

Tatar leviää puutarhoista luontoon

Maanantai 10.10.2016 klo 17.28 - Miia Korhonen

Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja ihan aiheesta. Isot tattaret ovat olleet suosittuja puutarhakasveja kookkaan kasvunsa ja voimakkaan leviämisensä vuoksi. Tässähän on käynyt niin kuin monilla muillakin haitallisilla vieraslajeilla, halutut ja toivotut ominaisuudet ovatkin muutaman vuoden päästä ongelma.

tattaren_tuntomerkit_.JPG

Tunnista tatar: kookkaat lehdet, puumainen varsi, korkeus 2 - 4 metriä

Esimerkiksi japanintatar leviää voimakkaasti juurensa avulla. Pihan perälle näkösuojaksi aikoinaan istutettu kookas tatar lähteekin nopeasti valtaamaan itselleen tilaa ja karkaa istutusalueensa ulkopuolelle. Kasvista innostunut istuttaja huomaakin äkkiä olevansa pulassa kun tatarta rupeaa pukkaamaan useiden metrien päästä kohdasta, jonne kasvi alun perin oli istutettu. Omalta tontilta tatar sitten lähtee oma aloitteisesti ilahduttamaan naapuriakin ja siitä sitä saakin sitten naapurin kanssa kovaäänistäkin puhetta aikaiseksi. Ymmärrettävästi naapuri ei ehkä ilahdu tästä valtaajakasvista. Erityisen hankala tilanne on jos tatar on istutettu vaikkapa mökille, lähelle ”villiä luontoa”. Mökillä käydään harvemmin ja tatar saa rauhassa levitä tontilta luontoon.

tattaren_juuri_.JPG

Tatar leviää juurella ja karkaa nopeasti istutusalueeltaan

Puutarhajätteen oikein käsittely on tärkeää ja siitä olen kirjoittanut monessakin blogissa, kuten kurtturuusujen yhteydessä. En siis saarnaa tässä kohtaa asiasta enempää :)

Jaa, että mitäs se tatarten leviäminen sitten haittaa, kasvihan se on ja luonnon monimuotoisuudesta hömpötetään jatkuvasti muutenkin? Tämän tyylisiä kysymyksiä olen pohtinut monenkin ihmisen kanssa ja ymmärrän kysymyksen. On ehkä vaikea ajatella jonkin kasvin olevan niin iso ongelma, että siitä kannattaa kohkata ja sitä torjua. Muttamutta… Luonnon monimuotoisuudellahan tarkoitetaan lajien runsautta ja elinympäristön moninaisuutta ja äkkiä ajateltunahan japanintatarkin sitä tuo. Näin tietysti onkin, mutta ongelma tuleekin siinä, että uudelle kasvupaikalle päästyään isot tattaret pystyvätkin leviämään niin voimakkaasti, että ne estävät muiden kasvien kasvun ja maisema yksipuolistuu. Jonkin lajin hallitsematon leviäminen keikuttaa luonnon tasapainoa ja vaikuttaa moniin asioihin. Jos japanintatar tai jokin muu haitallinen vieraslaji tukahduttaa alkuperäiset kasvit, niin myös niillä alkuperäisillä kasveilla viihtyvät hyönteiset ym. öttiäiset häviävät ja kun hyönteiset häviävät vaikuttaa se taas lintuihin ja muihin eläimiin. Jonkin alkuperäisen lajin häviäminen tai väheneminen vaikuttaa niin moneen asiaan, että kokonaisuutta ei tule aina ajateltuakaan.

tatar_leviaa_.JPG
Tataren kasvua keväällä. Tatar on kuvan paikassa valloittanut ison osan tontista ja karannut myös luontoon.

Tatarten leviäminen luontoon täytyy estää ja helpointa se on silloin kun ongelma ei ole vielä kasvanut järin suureksi. Kasvien torjunnassakin pätee sama asia kuin monessa muussakin, varhainen puuttuminen estää isommat ongelmat.

Tatar on hankala hävitettävä, koska uuteen kasvuun riittää juuren palanenkin. Juuristo on syvällä ja laajalla alueella, joten isojen kasvien kaivaminen pelkällä lapiolla on melkoisen työlästä. Apuun kannattaakin ottaa kone. Kaivamisessakin useasti tahtoo jäädä jokin juuren palanen ja aluetta täytyykin tarkkailla muutama vuosi vielä kaivamisen jälkeenkin. Jos tataren alkuja näkyy torjutulla alueella, niin on syytä tarttua lapioon ja kaivaa ne heti pois. Kaivetut tattaren juurakot voi toimittaa oman alueensa jätekeskukseen, missään tapauksessa niitä ei saa kipata luontoon! Myös peittämistä mustalla muovilla voi kokeilla, mutta peittämistä on varauduttava jatkamaan usean vuoden ajan.

tatar_estaa_nakyman_jarvelle.JPG

Kuvassa luontoon levinnyt jättitatar estää näkemän järvelle täysin

16 kommenttia . Avainsanat: tatar, jättitatar, japanintatar, haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, luonnon monimuotoisuus, torjunta

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7.55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPG

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Luontoturva.fi_tunnista_kurtturuusu_erityisen_haitallinen_vieraslaji.JPG

Tunnista kurtturuusu

Luontoturva.fi_kurtturuusu_valkoisena.JPG

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Luontoturva.fi_toivottaa_aurinkoista_ja_varikasta_syksya.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallien vieraslaji, ongelmakasvi, puutarhajäte, jätekeskus, torjunta, kaivaminen, lehtokotilo, espanjansiruetana

Espanjansiruetana, haitallinen vieraslaji

Perjantai 9.9.2016 klo 19.17 - Miia Korhonen

Yhä useammalle espanjansiruetana on tuttu näky Pohjois-Suomea myöten. Espanjansiruetana on alkujaan Länsi-Euroopasta, josta se on saapunut Suomeen puutarhatuotteiden mukana ja laji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Haittaa tämä suursyömäri aiheuttaa erityisesti puutarhoissa ja viljelmillä syöden lähestulkoon kaikkia kasveja sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Espanjansiruetanan lima on todella sitkeää ja ikävä limavana jääkin paikkoihin, joissa se on kulkenut.

Espanjansiruetana täytyy tunnistaa, koska yhtä isokokoinen etana on meillä luontaisesti  esiintyvä ukkoetana, joka elelee pääasiassa metsissä, eikä esiinny suurina massoina. Ukkoetanasta ei ole viljelyksillä haittaa, eikä se ole haitallinen vieraslaji, joten älä hävitä ukkoetanaa!

Otin pari kuvaa ja yritän kuvien kautta havainnollistaa espanjansiruetanan ja ukkoetanan erot.

Espanjansiruetana

Luontoturva.fi_tunnista_espanjansiruetana.png

Espanjansiruetanaa esiintyy massoittain puutarhoissa, puistoissa, viljelyksillä. Se leviää erityisesti maansiirtojen, maa-aineksen, kasvien ja puutarhajätteen mukana. Alueella, jossa on paljon espanjansiruetanoita, niitä näkyy myös kävelyteillä ja poluilla.

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Jos mietit onko löytämäsi mötkylä espanjansiruetana, katso hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Erityisesti sateen jälkeen näitä möhkäleitä näkee massoittain paikoissa joihin ne ovat päässeet pesiytymään.

Ukkoetana

Luontoturva.fi_tunnista_ukkoetana.JPG

Ukkoetana elää useimmiten metsissä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Joskus harvemmin sitä voi nähdä erityisesti sammaloituneissa pihoissa.

Ukkoetana on harjaetana ja sillä onkin selässä selvästi näkyvä pitkittäinen harjas ja tyypillisesti tummat kylkijuovat, jotka voivat olla katkollisia, kuten kuvan yksilöllä. Muuten väritys voi vaihdella mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä. Hengitysaukko sijaitsee kilven takaosassa, oikealla puolella. Hännän pää on melko terävä. Kooltaan ukkoetana on samaa luokkaa kuin espanjansiruetana eli reilut 10 cm.

Jos lajitunnistuksen jälkeen päädyit siihen, että löytösi on espanjansiruetana niin silloin hävittäminen on tarpeen. Espanjansiruetana täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ilman tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kiehuvaan veteen tiputtaminen tappaa espanjansiruetanan nopeasti. Espanjansiruetanoita ei kannata käsitellä paljain käsin, sillä niiden limassa on listeria bakteeria.

Parasta aikaa espanjansiruetanan bongaukseen on aikainen aamu sateen jälkeen. Keväällä torjuntaan on parasta valmistautua toukokuussa. Kun lämpöä on riittävästi lähtevät espanjansiruetanat etsimään ruokaa ja valmistautuvat munimaan ensimmäisen satsin. Munia tulee keväästä syksyyn asti. Välttämättä espanjansiruetana ei tarvitse paria lisääntyäkseen, mutta useasti ne kuitenkin parittelevat.

espanjansiruetanoita.JPG

Kuvassa kipollinen espanjansiruetanoita. Huomaa etanoiden väritys, osa on melko tummia ja osa punertavia.

Syksy on myös hyvää aikaa vähentää tuholaiskantaa. Syksyn sateet saavat myös espanjansiruetanat liikkeelle ja munimaan. Kerääminen on tehokas ja välttämätön torjuntakeino. Ympäristön kasvusto kannattaa pitää lyhyenä ja varmistaa että maahan ei ole jäänyt lautoja, muovia ym. minkä alla etanat voivat piileskellä. Espanjansiruetana ei kestä kuivuutta ja tätä kannattaa hyödyntää torjunnassa. Kannattaa myös miettiä mistä tuo puutarhaansa kasveja ja maa-ainesta, näiden mukana myös espanjansiruetanan munat ja myös aikuiset etanat päätyvät uusiin paikkoihin. Älä vie puutarhajätettä luontoon! Espanjansiruetana ja myös monet muut haitalliset vieraslajit leviävät erityisesti puutarhajätteen mukana.

Espanjansiruetanasta ja lehtokotilosta kirjoittelin lisää Nekon blogiin. Siellä on mm. vinkkejä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja torjuntaan.

Espanjansiruetanan hävittämiseen tarvitaan ympäristöstään välittäviä ihmisiä ja talkoilla saadaankin hyviä tuloksia aikaan. Talkoilla siis espanjansiruetanoidenkin kimppuun!

7 kommenttia . Avainsanat: espanjansiruetana, ukkoetana, haitallinen vieraslaji, torjunta, tunnistaminen, etana, puutarhajäte

Jättiputkesta ja puutarhajätteestä

Sunnuntai 1.5.2016 klo 21.14 - Miia Korhonen

Miten sitä vappua voisi muuten viettääkään, kuin jättiputkia kaivamalla? Nyt on jättiputken parasta torjunta-aikaa. Maa on märkää ja kaivaminen on helppoa (tai ainakin helpompaa...). Kosteilla paikoilla jättiputki on jo 30 cm korkeaa ja kasvaa kohisten. Ensimmäisenä yritänkin suunnata purojen ja kosteikkojen äärelle, joissa jättiputkea kasvaa.

Suunnitelma oli taas selvä ja homma vaikutti helpolta, mutta jättiputki jaksaa aina yllättää. Lahdessa yhden kaupunginosan halkoo puro, jonka varrella on joskus jättiputki kukkinut. Sehän tarkoittaa sitä, että siemeniä on kulkeutunut koko puronvarsi täyteen. Vettä ei purossa ole haitaksi asti, mutta pohja onkin kivikkoa ja jättiputki on löytänyt kasvupaikat kivien koloista. Ja sehän tarkoittaa sitä, että kivet täytyy ensin saada edestä pois, jotta jättiputken juuren saa kaivettua suurimmaksi osaksi pois. Tässä kuvaa yhdestä yllättäjästä...

jattiputki_viihtyy_kosteassa.JPGKaunis vappusää ja jättiputki

Nyt olisi jokaisen hyvä kävellä oma piha ja lähiympäristö läpi. Jos löytää jättiputken niin ei muuta kuin lapio mukaan ja jättistä kaivamaan. Ylös kaivetun juuren voi pilkkoa muutamaan osaan lapiolla ja jättää kuivumaan maahan.

jattiputki_kevat_auringossa2.JPG

Tällaisia pirteitä toisen vuoden jättiputkia kaivoin useita kymmeniä yhdestä kohteesta. Ja kun kiskoo jättiputken irti maasta, niin varmasti jokainen muistaa, että kumipintaiset käsineet ovat parhaat siihen tarkoitukseen. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla ja auringonvalon kanssa voi aiheuttaa ikäviä oireita.

Jättiputken kanssa temmeltäessä tulee tietysti muutenkin luontoa katseltua ja erityisesti pistää silmään miten paljon jättipalsami on levinnyt. Kauniita pyöreitä lehtiä tuntuu olevan jokapaikassa. Alueilla missä on jättiputkea on useasti myös jättipalsamia. Ja missä näitä kasveja on, on myös useasti puutarhajätettä. Ja missä on puutarhajätettä on myös lehtokotiloita.

puutarhajate__ja_kotilot.JPG

Puutarhajäte houkuttelee kotiloita ja luo niille erinomaiset elinolosuhteet. Kotilo elää keskimäärin 8 vuotta ja tulee sukukypsäksi pari vuotiaana. Kotilo munii noin 200 munaa vuodessa. Kuvasta voi yrittää laskea kotiloiden määrän ja jokaiselle tänä vuonna 200 munaa, niin onpa siinä taas uutta kotiloarmeijaa tulossa. Tässä siis yksi syy, miksi puutarhajätettä ei saa kipata luontoon!

idansinililja.JPG

Kauniita luontoon karanneita kasveja edustavat idänsinililjat, jotka kukkivat juuri nyt ihanin sinisin kukin. Niin ja vinkkinä voin kertoa, että jos luonnossa tulee vastaan kasveja, eläimiä tai sieniä joita ei tunnista on netissä mahtava tunnistyökalu osoitteessa www.luontoportti.fi. Siellä voi esimerkiksi kasveja etsiä kukan värin tai lehden muodon perusteella. Itse kävin juuri tunnistamassa siellä perhosia ja lintujen tunnistamisen apuna sivusto on todella hyvä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, kotilo, luonto, puutarhajäte

Suunnitelmia kevääseen

Sunnuntai 13.3.2016 klo 11.07 - Miia Korhonen

Aurinkoinen ilma sai mielen jo kevääseen. Suunnittelin tulevaa kevättä jättiputkien koealueelle Lahteen. Varaudun siihen, että ensimmäisiä peittämiseen liittyviä kokeita pääsen tekemään kuukauden päästä. Tarkoitus on peittää maatuvalla katekankaalla alue, laittaa multaa 15 - 20 cm päälle ja seurata useamman vuoden ajan aluetta, nouseeko jättiputki peitetyltä alueelta, kun katekangas rupeaa haurastumaan.

Ajatuksena on, että jos omassa pihassa kasvaisi jättiputkea tietyllä alueella ja maassa on jo siemenpankki, niin voisi olla helpointa peittää keväällä alue juurimatolla / katekankaalla ja pistää päälle korotettu perennapenkki tai vaikkapa kivikkopuutarha pienine suihkulähteineen. Tämä voisi toimia pienillä alueilla mitkä ovat peittämiseen mahdollisia. Tosin pitkän ajan seurannasta tällaisessa ei ole itselläkään vielä kokemusta. Mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä, jos tällaisen peitetyn alueen kaivaa auki, niin nouseeko jättiputken siemenet pintaan ja lähtevät kasvuun? Ei tiedä, jos ei kokeile :)

Samaa menetelmäähän voisi kotipihalla kokeilla vaikkapa vanhassa kukkapenkissä, jonka ovat vuohenputki, karhunköynnös, juolavehnä ym. ei niin halutut kasvit vallanneet. Reunustaisi alueen, juurimatto väliin ja multaa noin 30 - 40 cm päälle. Multakerroksen paksuus riippuu siitä mitä haluaisi paikkaan istuttaa. Katekangastakin (maatuva tai tavallinen) voisi käyttää, mutta juurimatto on vahvempaa. Itse innostuin kivikkopuutarhasta ja suihkulähteistä viime kesänä. Vanhan rikkaruohoja täynnä olevan kukkapenkin päälle saisi hienon kivikkopuutarhan pienine suihkulähteineen ja helposti!

Harhauduin hieman jättiputkista, mutta tässä kuva ensi kesän yhdestä hankalimmista paikoista, joissa tulen jättiputkea torjumaan. Jättiputki on levinnyt alueelle todennäköisesti puutarhajätteen mukana. Jättiputkihan viihtyy erinomaisesti veden äärellä. Kuvan jättiputket kasvaa isohkon laskuojan reunamilla. Oja on noin 4 metriä syvä, hyvin jyrkkäreunainen, kivikkoinen, risukkoinen ja keväällä varsinkin vettä tulee olemaan paljon. Ojassa on virtaavaa vesi, joten jättiputken siemenet ovat kulkeutuneet pitkällekin. Alueella ei käytetä kasvinsuojeluaineita, joten ainoa konsti on kaivaa ja poistaa kukintoja mekaanisesti. Homma tulee olemaan hikinen ja kestää vuosia ennen kuin tuolta alueelta on saatu jättiputki häviämään kokonaan.

Hankala_paikka_torjua_jattiputkea_syva_oja_kivikkoa_risukkoa.JPG

Kuvasta voi taas kokeilla tunnistaako siitä jättiputket talviasussa. Tulee taas mieleen, että kyllä se puutarhajätteen oikein käsittely on tärkeää! Puutarhajätteen mukana voi levitä moni vieraslajikin.

No, onhan tuosta jättiputkia täynnä olevasta ojasta se ilo, että siellä on kukkineita, kuivuneita jättiputkia, joita sitten käyn hakemassa valokuvanäyttelyihin tueksi ja havainnollistamaan sitä miten iso jättiputki on. Siitä saa varmasti jonkinlaisen kuvan siitä, miten nopeakasvuinen ja iso kasvi on kyseessä.

Alueelta keräämäni jättiputket piti katkaista, että mahtuivat autooni. Noilla kuvassa näkyvilla varsilla on mittaa noin kolmisen metriä ja metrin verran taisi jäädä vielä kyydistä vartta pois... Melkoinen jättiläinen kyseessä siis! Kukkineita_jattiputken_varsia_nayttelyihin.JPG

Jattiputken_varsi_on_ontto.JPGJättiputken varsi on ontto, mikä näkyy hyvin kuivuneissakin varsissa

1 kommentti . Avainsanat: jättiputki, kevät, puutarhajäte, torjunta

Vanhemmat kirjoitukset »