Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Viitapihlaja-angervo leviää metsäalueilla

Lauantai 30.6.2018 klo 19:57 - Miia Korhonen

Viitapihlaja-angervo on suosittu koristepensas, mutta levitessään metsäalueille se voi olla todellinen ongelma estäessään metsäpuuntaimien kasvun. Hurjaa esimerkkiä viitapihlaja-angervon leviämisestä metsäalueella olen seurannut Lahdessa. Parissa vuodessa viitapihlaja-angervo on kasvanut 1,5 metriä korkeaksi tiiviiksi massaksi, joka peittää metsänpohjan täysin ja leviää edelleen.

0474_Viitapihlaja-angervo_valtaa_metsanpohjaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vuonna 2016 viitapihlaja-angervo lähti leviämään rajusti, kun metsää harvennettiin ja valo-olosuhteet muuttuivat. Ylä kuvan kasvusto oli n. polven korkuista.

0707_metsanhoidossa_ongelmallinen_kasvi_on_viitapihlaja-angervo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueella viitapihlaja-angervo jatkaa leviämistään, vuonna 2018 kasvusto oli 1,2 - 1,5 metriä korkeaa ja peittää tiiviillä kasvullaan metsänpohjan täysin.

Tässä taas muistutus siitä, että ennen kuin istutetaan kasveja pihaan tai viheralueille, täytyy tietää miten kyseinen kasvi leviää ja miten leviämisen saa estettyä. Ja niin kuin kaikki tietääkin, niin puutarhajäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen.

Kaikessa on tietysti jotain hyvääkin ja juuri tähän aikaan viitapihlaja-angervo kukkii ja houkuttelee joukoittain pölyttäjiä.

0471_viitapihlaja-angervo_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kahlatessani kasvuston seassa kimalaisten surina oli huumaava. Mutta metsäalueelle levitessään tämä kasvi tulee aiheuttamaan suuria ongelmia metsän uudistumisessa ja kasvussa. Myös alueella liikkuminen hankaloituu tiheän kasvuston vuoksi.

Viitapihlaja-angervosta lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viitapihlaja-angervo, metsänhoito, taimikonhoito, taimikko, vieraskasvi, metsä

Askartelua ja luontoon levinneitä kasveja

Lauantai 25.11.2017 klo 20:16 - Miia Korhonen

Mitä siitä seuraa kun on innostunut askartelusta, ulkoilusta ja luontoon levinneistä puutarhankasveista? No, ainakin mukava päivä ulkona keräillen ja havainnoiden haitallisia vieraslajeja joista sitten saa askarreltua kaikenlaisia koristuksia :) Nupiksi eläimellinen kohtaaminen! Muistutuksena vielä, että vaikka kyseessä olisi haitalliset kasvit niin aina tarvitaan maanomistajan lupa kasvien keräämiseen tai torjumiseen.

Luontoturva.fi_askartelua_ja_haittakasveja2.jpg
Kuivunut kukkineen jättiputken varsi ja pikkutalvio

Pieneltä alueelta Lahdessa löytyy valitettavan monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Puutarhajäte läheisistä taloista on viety tonttien ulkopuolelle, kaupungin maalle jo vuosia. Osa kasveista leviää edelleen lintujen mukana. Alueella on oikein ”hyvä” kokoelma puutarhan haittakasveja. Asioista kun täytyisi etsiä hyviäkin puolia, niin ajattelin askarrella näistä harmillisista kasveista.

ALA_VIE_PUUTARHAJATETTA_LUONTOON_Luontoturva.fi.jpg

Alueelta löytyy siis jättiputkea (jota tosin olen torjunut alueella jo muutaman vuoden ajan, mutta uusia siementaimia tulee jatkuvasti), jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanukoita, terttuseljaa, kurtturuusua, komealupiinia, aitaorapihlajaa ja pikkutalvio. Monet puutarhan suositut kasvit leviävät aggressiivisesti ja täytyykin muistaa, että puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutusalueellaan. Pikkutalvio on ryöstäytynyt monin paikoin luontoon Lahdessakin ja olen siitä kirjoitellut aikaisemminkin. Turussakin pikkutalvion ongelmat ovat tuttuja.

Luontoturva.fi_Pikkutalvio_suosittu_kasvi_puutarhoissa._ALA_PAASTA_LEVIAMAAN_LUONTOON.jpg

Mutta kuvat puhukoon puolestaan. Retki Lahdessa poiki tänään nämä kuvat. Japanintatarta keräilin eri alueelta kuin nämä muut kasvit. Jättiputken varret ovat myös vanhempaa perua.

Luontoturva.fi_kaikki_puutarhankasvit_voivat_olla_haitallisia_levitessaan_luontoon.jpg

Luontoturva.fi_ala_paasta_puutarhankasveja_leviamaan_luontoon_.jpg

Yllättävä kohtaaminen oli kärpän kanssa, joka uteliaana ihmetteli kun kuvailin haitallisia kasveja luonnossa. Luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen hyvä apu on LuontoPortti.fi ja sitä itsekin taas käytin kun en muistanut kummalla on musta hännänpää, lumikolla vai kärpällä.

Karppa_ja_kanukat_Luontoturva.fi_.jpg

Karppa_Luontoturva.fi_.jpg

Ja mm. tällaisia koristuksia tuli sitten löytämistäni kasveista. Kasveja voi tarkkailla ja tunnistaa myös syksyn ja talven aikana!

Haittakasvit_koristelussa_Luontoturva.fi_.jpg

Että kaikkea kaunista voi löytyä harmillisistakin asioista. Voisinkin ryhtyä pitämään luontoretkiä joissa kerätään haitallisia kasveja ja askarrellaan niistä kaikkea! Ja kesällähän kokeiltiin tehdä jättipalsamista paperia, joka onnistui hyvin.

Jos innostuu askartelemaan kasveista on hyvä muistaa, että siemenestä leviävien kasvien kanssa täytyy olla tarkkana. Kuivuneissa jättiputken kukinnoissa voi olla vielä siemeniä kiinni ja täytyykin katsoa että ei levitä siemeniä askartelu innossaan. Sama juttu lupiinin ja kurtturuusunkin kanssa. Ruusunmarjat on kivoja koristuksia, mutta täytyy muistaa että kurtturuusu leviää myös siemenistä.

Kaikki siis lompsimaan luontoon ja tutustumaan kasveihin ja eläimiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, kärppä, pikkutalvio, viitapihlaja-angervo, kanukka, jättiputki, jättipalsami, luonto talvella, luontoportti

Luontoturvan kesä

Sunnuntai 18.6.2017 klo 20:25 - Miia Korhonen

Nyt on saanut nauttia auringosta ja vesisateesta vuorotellen. Jättipalsamien kitkentä on sujunut säässä kuin säässä!

Jättipalsamilla on pienet juuret ja kasvi onkin helppo kiskaista irti juurineen. On hyvä muistaa, että katkaistu jättipalsami voi tehdä nopeasti uutta kasvua joten onkin parempi jos kasvin saa juurineen irti.

Luontoturva.fi_katkaistu_jattipalsami_tekee_nopesti_uutta_kasvua_.JPGKatkaistu jättipalsami voi tehdä uutta kasvua,  kitke kasvi juurineen

Luontoturva.fi_jattipalsami_lahtee_kitkemalla_.JPGJättipalsami irtoaa helposti juurineen

Luontoturva.fi_Jattipalsamin_kitkemisessa_on_ilo_ylimmillaan_sateesta_huolimatta_.JPGVesisateesta viis, tunnelma on tärkeintä jättipalsamin kitkemisessä!

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sillä on pienet juuret, joten kitkeminen onnistuu hyvin. Hankaluuden tuo se, että usein jättipalsami kasvaa melkoisessa ryteikössä ja liikkuminen saattaa olla hankalaa. Parhaimmaksi välineeksi on nyt osoittautunut kauppojen kestokassit, ne eivät repeä hankalassakaan maastossa ja kestävät hyvin kitkentäjätteen painon. Lisäksi ne on helppo huuhdella puhtaaksi ja käyttää uudelleen.

Kitkemis tunnelmaa Lahdesta.

Jättipalsamin lisäksi jättiputkeakin riittää ja sitä olenkin torjunut nyt ympäriinsä. Tyypillistä jättiputkelle on että sen näkee "lapa pystyssä" . Olen saanut mukaan torjuntaan kaimani eli Miian ja kun etsimme jättiputkea hän osuvasti huuteleekin jättiputkelle: heiluta tädille :D

Luontoturva.fi_viitapihlaja-angervo_ja_jattiputki.JPG

Jättiputki "lapa pystyssä" viitapihlaja-angervon seassa. Kannattaa muuten pysähtyä miettimään mihin istuttaa viitapihlaja-angervoa ettei käy kuten tässä kuvassa. Viitapihlaja-angervo karkaa helposti käsistä ja siitä tulee pihan harmi, joka ei sitten tunne tonttien rajoja, vaan valtaa naapurinkin puolen. Viitapihlaja-angervo on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ota siis aina selvää kasvista ennen kuin istutat sen! Vieraskasvilajeista puutarhassa kirjoittelin blogissa jo aikaisemminkin.

Tatarta luonnossa olen kuvannut useassa paikassa ja siitä olenkin huolissani. Selkeästi isoin osa kyselyistä, jotka minulle tulevat, koskevat tatarta eikä missään hyvässä mielessä. Pihalle istutetuista isoista tattarista kuten japanintatar, jättitatar sekä laavaröyhytattaret tuntuvat aiheuttavan ongelmia. Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, aiheesta lisää www.vieraslajit.fi .

Luontoturva.fi_tatar_kavelypolun_vierella_Lahdessa.JPGJapanintatar kävelypolun vierellä Lahdessa

Japanintatar on maailmalla aiheuttanut isoja ongelmia ja niistä voi lukea mm. Rawstory sekä Mirror

Muutamissa paikoissa olen tavannut myös etelänruttojuurta, joka karkaa helposti istutuspaikaltaan tai sitten kasvi on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Etelänruttojuuri leviää juurella.

Luontoturva.fi_etelanruttojuuri_jattitatar_jattipalsami_terttuselja_leviaa_talla_alueella_Lahdessa_.JPG

Tällä kuvan alueella valtaa alaa etelänruttojuuri, jättitatar, jättipalsami ja terttuseljakin näyttää viihtyvän.

Ja se mikä aina jaksaa ihmetyttää on, että miksi ihmiset vievät kaikenlaista jätettä luontoon... Törmäsin tässä hiljattain tällaiseen näkyyn

Ala_roskaa.JPG

Pellon laitaan oli tuotu terraario, jossa oli mukana kaikki tykötarpeet kuten liskon ruokaa, ruokakuppi ja vielä lämmityskivikin. Toivottavasti ei ole tumpattu lisko parkaakin Suomen luontoon... En löytänyt terraariosta kuin punaselkähaiskiaisia, jotka ovat raatokuoriaisia ja hyvinkin yleisiä luonnossa.

Luontoturva.fi_punaselkahaiskiainen.JPGPunaselkähaiskiainen

Kaikenlaista mielenkiintoista siis luonnosta on taas löytynyt! Juhannus on kohta käsillä, nautitaan siis kesästä!

2 kommenttia . Avainsanat: jättipalsami, jättiputki, Luontoturva, etelänruttojuuri, tatar, haitallinen vieraslaji, viitapihlaja-angervo, punaselkähaiskiainen, juhannus

Keväinen esimerkki luontoon levinneistä puutarhan kasveista

Lauantai 29.4.2017 klo 21:59 - Miia Korhonen

Kevät keikkuen tulevi... Viime vuonna tähän aikaan kaivoin hiki hatussa jättiputkia ja nyt keli on vähän toinen.

vappusaa_2017._JPG.JPGVappusää 2017

vappusaa_2016_ja_jattiputken_kaivamista_Luontoturva.fi.JPGVappusää 2016 ja jättiputkea kaivoin hikipäässä

Pari päivää sitten oli kuitenkin hyväkin keli ja kävin maastokierrosta Lahdessa. Tähän aikaan huomaa hyvin luonnosta kanukat, terttuseljat ja viitapihlaja-angervon. Kaikki nämähän ovat tuotu Suomeen puutarhakasveiksi ja harmittavan monin paikoin ne ovat myös levinneet luontoon.

Terttuselja_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGTerttuselja heräämässä kevääseen

Moni ihmettelee, että mitä haittaa niistä nyt sitten on ja itsellekin se on vasta tässä viime vuosina toden teolla valjennut. Esimerkkinä alue, joka on omakotitaloalueen läheisyydessä. Omakotitalojen aitakasveina on kanukkaa sekä viitapihlaja-angervoa, jotka molemmat ovat kestäviä ja näyttäviäkin sekä kasvavat hyvin ja näitä kasvejahan saa toki ostaa ja myydä. Istuttaessa täytyy vain olla tarkkana, kasveja ei saa päästää leviämään luontoon.

Viitapihlaja-angervo_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGViitapihlaja-angervokin on herännyt kylmään kevääseen

Kanukka aidat ovat tässä esimerkki alueella vuosien saatossa lähteneet ryöstäytymään käsistä ja niitä onkin leikattu ja kaivettukin ja hyvä niin. Huono asia on, että leikatut ja kaivetut kasvit ovat viety pienelle metsäiselle alueelle, kaupungin maalle. Nyt tällä alueella huomaa selvän muutoksen kasvillisuudessa. Kanukka ja terttuselja ovat levinneet jo melko isoille alueille ja tästä on muun muassa se harmi, että jos alueelle haluttaisiin istuttaa uutta metsää on melkoinen työ raivata kanukat ja terttuseljat pois, jotta metsäpuiden taimet pääsisivät kasvuun. Nythän alue on melkoinen läpipääsemätön ryteikkö joka estää monien muiden kasvien kasvun sekä alueen virkistyskäytön.

Kanukka_voi_luontoon_levitessaan_olla_haitallinen_vieraslaji_Luontoturva.fi_.JPG

Kanukka luontoon levitessään voi aiheuttaa monenlaista haittaa

Useammassakin paikassa luontoon levinneenä kuvailin taas mm. etelänruttojuurta, vuorenkilpeä, pikkutalviota... Muistutuksena: puutarha on ihana asia ja puutarhakasvit hienoja, mutta on muistettava vastuu istuttaessa kasveja. Kasveja ei saa päästää leviämään luontoon ja jokainen tietysti muistaa, että puutarhajäte täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jätekeskukseen. Vieraskasvilajit puutarhassa kirjoituksestani voi lukea aiheesta lisää.

Pikkutalvion ongelmallisuus on nähtävissä esimerkiksi Turussa, Ruissalossa, jossa kasvi on levinnyt laajalle alueelle luonnossa. Asiasta kirjoitettiin jo pari vuotta sitten Turun Sanomissa. Harmillisen harvoin puutarhamyymälöissä tai puutarha-alan lehdissä kasveja esiteltäessä kerrotaan miten helposti leviävät kasvit täytyy istuttaa ja niitä käsitellä, jotta kasvit eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvio on omia suosikkejani ja mainio maanpeittokasvi, mutta myös omalla tavallaan vaativa kasvi, koska leviämistä täytyy rajoittaa.

Pikkutalvio_voi_luontoon_levitessaan_aiheuttaa_ongelmia_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio voi luontoon levitessään olla ongelmallinen

Leppoisaa vappua (lumesta huolimatta) ja aurinkoista kevättä!

Willia_vappua_jattiputket_kasvamassa_kohisten_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kanukka, viitapihlaja-angervo, terttuselja, pikkutalvio, etelänruttojuuri, kevät, haitallinen vieraslaji

Talvisia ajatuksia ja askarteluja vieraskasvilajeihin liittyen

Sunnuntai 5.2.2017 klo 18:26 - Miia Korhonen

Näin talvellakin luonnossa liikkuessa tulee kiinnitettyä huomiota vieraskasvilajeihin, jos niitä näkyy luontoon levinneenä. Kurtturuusu erottuu ympäristöstä tietysti talvellakin piikikkäänä risukasana ja useasti kiulukoita on kiinni pensaissa vielä keväälläkin.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_siemenesta_ja_juurivesoilla.JPGKurtturuusu, erityisen haitallinen vieraslaji

Kanukan punaisia ja keltaisia oksia ”ihastelin” luonnossa paikassa jossa ne ovatkin levinneet melkoiseksi ryteiköksi. Harmillista, koska alue on muuten luonnontilaista. Puutarhassa kanukat ovat kyllä kauniita, mutta niitä istuttaessa on rajattava istutusalueet niin, että kasvit eivät pääse leviämään istutusalueeltaan. Uusille kasvupaikoille kanukat leviävät myös lintujen mukana, jotka syövät niiden marjoja.

Luontoturva.fi_kanukka_luontoon_levinneena._Talvella_punaiset_ja_keltaiset_oksat_erottaa_hyvin_ymparistosta.JPGLännenpensaskanukka ja idänpensaskanukka luokitellaan tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Viitapihlaja-angervoon jää talveksi kuivuneet ruskeat kukinnot, joista sen erottaa helposti. Viitapihlaja-angervo on paljon käytetty pensas viherrakentamisessa ja puutarhoissa Kestävyytensä vuoksi se onkin suosittu monessa paikassa. Istuttaessa on kuitenkin otettava huomioon kasvin aggressiivinen leviäminen ja leviämisensä vuoksi sen istuttamista ja paikkaa kannattaakin harkita tarkkaan. Istutusalue on rajattava niin, että viitapihlaja-angervo varmasti pysyy istutusalueellaan vielä 20 vuoden päästäkin eikä pääse leviämään luontoon juurivesojensa avulla.

Luontoturva.fi_viitapihlaja-angervo_talvella.JPGViitapihlaja-angervo on tarkkailta tai paikallisesti haitallinen vieraslaji, joka voi levitä luontoon.

Olen yrittänyt keksiä jättiputken ontoille kuivuneille varsille jotain käyttöä ja ainakin ne sopivat hyönteishotellin tekoon, kuten myös karhunputket (ei haitallinen vieraslaji). Olen kuivattanut mm. karhunputken ja jättiputken varsia ja käyttänyt niitä hyönteishotelleihin, joita olen nikkaroinnut :) Tiedän muutamia paikkoja, joissa on jättiputken kukinnot poistettu, mutta varret jätetty pystyyn. Kuivuneet varret pysyvät useita vuosia pystyssä ja niitä olenkin nyt hyödyntänyt askartelussa.

Luontoturva.fi_jattiputken_varsi_hyonteishotelliin.JPGJättiputken kuivunut ontto varsi

Luontoturva.fi_hyonteishotellin_tekoa_.JPGTalvista askartelua, hyönteishotelli! Jouluisista kukkakoreista jäi sammalta ja nekin sai kierrätettyä tähän. Takkapuista revin tuohta ja käpyjä, risuja ym. luonnonmateriaalia on löytynyt omalta pihalta.

Jos törmää talvella jättiputken kuivuneisiin varsiin, joista kukintoa ei ole leikattu kesällä, niin täytyy tarkistaa onko kukinnoissa vielä siemeniä kiinni. Kuivuneetkin kukinnot, joissa siemenet on kiinni kannattaa leikata ja laittaa ehjään jätesäkkiin, jonka voi laittaa sekajätteeseen, jos siemeniä ei itse pysty hävittämään polttamalla. Kannattaa myös huomioida, että jos liikkuu talvella alueella jossa on kuivuneita jättiputkia ja kukintoja niin joitain siemeniä voi olla myös hangen päällä. Siinä sitten liikkuessa voi saada jonkin siemenen kengänpohjaankin ja levittää jättiputken uudelle alueelle.

Luontoturva.fi_kuivuneessa_kukinnossa_siemenia_kiinni._JPG.JPGKuivuneessa jättiputken kukinnossa siemeniä kiinni

Ehkä myös askartelen jättiputken varsista Luontoturvalle kirjaimet messuille! LT = LuontoTurva :)

jattiputken_varsista_LT_eli_LuontoTurva_.JPG

Kaikenlaisia askartelu ajatuksia voi syntyä kun luonnossa liikkuu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, kanukka, viitapihlaja-angervo, jättiputki, hyönteishotelli, haitallinen vieraslaji, paikallisesti haitallinen

Kesän huomioita luontoon levinneistä lajeista

Maanantai 14.11.2016 klo 8:53 - Miia Korhonen

Talvi on aluillaan ja nyt on hyvä aika summata menneen kesän huomioita. Kesällä tuli liikuttua ympäri Suomen tutustumassa haitallisten vieraskasvilajien tilanteeseen. Eri paikoissa oli hieman eri lajit ongelmana, mutta yksi yhteinen riesa tuntui löytyvän joka paikasta, jättipalsami. Jättipalsami on levinnyt ympäri Suomen ja nyt siitä haluttaisiinkin eroon. Kasvihan on tuotu tänne puutarhakasviksi, mutta tehokkaasti siemenestä leviävänä lajina jättipalsami on harpannut nopeasti puutarhoista luontoon.

Luontoturva.fi_jattipalsami_valtaa_isoja_alueita.JPGJättipalsami valtaa nopeasti isoja alueita estäen muiden kasvien kasvun

Jättiputken torjuntaan on ryhdytty monin paikoin toden teolla, mutta tehtävää on vielä paljon. Vaikka jättiputken haitoista on puhuttu jo vuosia, eivät kaikki edelleenkään miellä sen torjuntaa niin kovin tärkeäksi. Tähän on kylläkin tulossa muutos, nythän kansallinen vieraslajilaki sekä vieraslajiasetus tuovat maanomistajalle velvoitteita jättiputkien suhteen. Myöskin keltamajavankaalia torjutaan kansallisen vieraslajilain ja –asetuksen voimin.

Luontoturva.fi_jattiputki_on_torjuttava_kansallisen_lain_ja_-asetuksen_voimalla_.JPGMaanomistajalla on velvoitteita jättiputken torjunnassa ja leviämisen estämisessä

Mitä enemmän haitallisiin vieraslajeihin tutustuu, sitä enemmän niitä näkee. Huolestuneena pistin merkille, että isot tattaret, kuten japanintatar on levinnyt yllättävän monessa paikassa. Tattarien haitoista pitääkin puhua enemmän ja torjuntaan kannattaa alkaa heti. Tattaret ovat hankalia torjuttavia ja niiden leviäminen täytyy estää.

Luontoturva.fi_tatar_kavelytien_varrella.JPGTatar on levinnyt ulkoilutien varteen puutarhajätteiden mukana

Pienoisena yllätyksenä tuli viitapihlaja-angervon aggressiivinen leviäminen metsäaukeilla, jossa se voikin olla todellinen riesa ja hankala poistettava. Puutarhajätteen luontoon viemisen seurauksena oli havaittavissa, että myös etelänruttojuuri on levinnyt monin paikoin.  Erityisesti jäi mieleen paikka, jossa ruttojuuri oli levinnyt ulkoilureitin varrella, jonne kasvi oli selkeästi matkannut kottikärryillä läheisistä omakotitaloista…

Luontoturva.fi_ruttojuuri_leviaa_luonnossa_ja_kestaa_piennarniiton.JPGEtelänruttojuuri on matkannut kottikärryillä puutarhasta ulkoilureitin varteen ja kestää pari kertaa kesässä tehtävän piennarniiton

Espanjansiruetana yleistyy hälyttävää vauhtia ja sen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Lahdessa on pakon edestä totuttu lehtokotiloihin, mutta nyt näyttää, että espanjansiruetana yrittää myös kotiutua tänne! Se on estettävä. Lehtokotilot ovat jo tarpeeksi ikäviä, mutta reilut 10 cm pitkät espanjansiruetanat ovat ihan omaa luokkaansa.

Luontoturva.fi_espanjansiruetana_Lahdessa.JPGEspanjansiruetana yleistyy kovaa vauhtia

Erityisesti rannikon hiekkarantoja valtaa kurtturuusun perinteinen muoto, joka estää rantojen käyttöä. Kurtturuusun leviäminen täytyykin saada kuriin. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia. On jalostettu myös vähemmän kiulukoita tuottavia lajikkeita, jotka myöskään eivät tee paljoa juurivesoja. Jos omassa pihassa on sitä perinteistä kurtturuusua, kannattaa ne vaihtaa vähemmän ongelmallisiin kasveihin.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPGKurtturuusun perusmuoto on ongelmana monin paikoin

Torjunnassa tärkeää on aikainen puuttuminen ongelmaan. Torjunta on aina helpompaa ja halvempaa mitä pienempi esiintymä on. Isotkin esiintymät ovat kyllä torjuttavissa, työtähän se vain vaatii.

Nyt saakin huokaista vähän aikaa, kun talvi on hoitanut ongelmalliset kasvit seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Kannattaa käpertyä takan eteen, hioa ensi kesän suunnitelmia torjuntaan ja kerätä voimia. Kevät on täällä taas nopeammin kuin uskoisikaan!

Luontoturva.fi_talvi_lannisti_jattiputken.JPGJättiputki taipui talven paineen alla ja vetäytyi odottelemaan kevättä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, jättiputki, etelänruttojuuri, viitapihlaja-angervo, espanjansiruetana, kurtturuusu, tatar, haitallinen vieraslaji, luontoturva

Vieraskasvilajit puutarhassa ja vastuu ympäristöstä

Sunnuntai 23.10.2016 klo 18:24 - Miia Korhonen

Haitalliset vieraskasvilajit saapuvat uusille asuinalueilleen useimmiten koristekasveina puutarhoihin ja viheralueille. Tavallisesta puutarhakasvistakin voi tulla haitallinen, jos se päästetään leviämään istutusalueeltaan luontoon.

Luontoturva.fi_jattipoimulehti_yleinen_perenna_ja_tarkkailtava_vieraslaji.JPG

Esimerkiksi jättipoimulehti on suosittu puutarhan perenna, joka leviää helposti ja voi luontoon levitessään aiheuttaa ongelmia.

Haitallisiksi osoittautuneilla vieraskasvilajeilla on juuri niitä ominaisuuksia, joita puutarhankasveilta halutaan. Ne ovat kestäviä, hyvin leviäviä, kestävät Suomen ankaran talven, lyhyen kesän, tulevat toimeen karummassakin maaperässä ja tietysti ovat näyttävän näköisiä. Puutarhoissa halutaan kokeilla uusia kasveja, jotain erilaista. Ja hyvinhän sen ymmärtää, ihminen on utelias ja on mukava kokeilla uusia asioita. On hienoa saada jotain uutta puutarhaan ja nähdä, että saa uuden kasvin kasvamaan.

Tänä päivänä uusien kasvien hankkiminen on helppoa. Netistä saa tilattua mitä ihmeellisempiä kasveja. Matkoilla nähdään jokin todella ihana kasvi ja se halutaan myös omaan pihaan. Voi sitten kasvia katsellessa palata aina mielessään sille hienolle matkalle, josta kasvi on muistutuksena. Puutarhalehdissä ja ohjelmissa kerrotaan uutuuksista ja pian sen jälkeen niitä saa jo puutarhakaupoistakin ja taimistoilta ympäri Suomen. Ilmasto muuttuu ja yhä enemmän uusia lajeja tulee selviytymään Suomessakin. Niin asiat vain menevät, maailma muuttuu.

Kaikkien uusien kasvien, mahdollisuuksien ja innostuksen keskellä tulisi kuitenkin muistaa katsoa myös kauemmaksi kuin juuri siihen hetkeen. Pysähtyminen hetkeksi ja asioiden miettiminen on monessakin asiassa hyväksi, niin myös kasvien hankkimisessa.

Luontoturva.fi_komealupiini_on_tuotu_Suomeen_koristekasviksi.JPG

Komealupiini eli lupiini on tuotu Suomeen koristekasviksi. Istutusalueiltaan se on levinnyt luontoon ja onkin nykyään luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.

Vastuu ympäristöstään olisi jokaisen tavallisen kotipuutarhurinkin muistettava. Kasvit tuovat iloa ja uudet hankitut kasvit puutarhassa tuovat erityistä iloa. Siinä vaiheessa, kun kasveja hankkii, on maltettava mielensä hetkeksi ja otettava selvää kasvista, jota on puutarhaansa tuomassa. Tärkeää on ainakin tietää miten kasvi leviää ja leviääkö se aggressiivisesti. Jos kasvin tiedoissa lukee: leviää voimakkaasti, kestää alasleikkuun ja tulee toimeen monenlaisessa ympäristössä niin kasvia istuttaessa on oltava erityisen tarkkana. Uusia kasveja voi toki istuttaa omaan pihaansa, kunhan ymmärtää kasvin ”metkut”.

Jos kasvilla on suuri siementuotanto ja siementen itämiskyky on suuri, on varauduttava ylimääräiseen työhön kasvin kanssa niin kauan kuin kasvi puutarhassa on. Siemenestä leviävän kasvin kukinnot täytyy poistaa ennen kuin siemenet kypsyvät tai jos kyseessä on pensas, esimerkiksi kurtturuusu tai terttuselja on kasvin marjat poistettava ennen kuin ne kypsyvät. Linnut levittävät monen kasvin siemeniä syömällä marjoja ja ulostamalla siemenet pitkänkin matkan päähän. Siemenestä leviäviä kasveja ei kannata istuttaa veden lähelle. Veden mukana siemenet voivat levitä pitkällekin.

Luontoturva.fi_jattipalsami_leviaa_veden_aarella.JPG

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka leviää erityisesti kosteilla paikoilla

Siemenestä leviävästä kasvista hyvänä (tai siis huonona) esimerkkinä on jättiputki. Jättiputki on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kasvunsa ja hyvän menestymisensä takia. Kasvista innostuneet ihmiset ovat menneinä vuosina ostaneet jättiputken taimia niin paljon, että kaupoilla ja taimistoilla on ollut vaikeuksia toimittaa sitä. Kysyntä on siis parhaimpina jättiputkien vuosina ylittänyt tarjonnan. Toiset saivat jättiputkensa siemeninä ulkomaanmatkoiltaan ja toisille onnellisille tuttavat jakoivat tämän erityisen hienon ja näyttävän kasvin taimia. Melko pian kuitenkin havaittiin, että tämä mahtava jättiläinen onkin todellinen ongelma. Jättiputki tuottaa paljon siemeniä, siementen itävyys on todella hyvä ja siemenet säilyvät maassa itämiskykyisenä ainakin 10 vuotta. Ongelma oli siis taattu jos jättiputken pihalleen istutti. Lisäksi jättiputken kasvineste yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita, joille toiset ihmiset ovat herkempiä kuin toiset. Erityisen herkät ihmiset saavat jättiputken voimakkaasta hajustakin allergisia oireita.

Luontoturva.fi_Jattiputki_haitallinen_vieraslaji_leviaa_siemenesta.JPG

Jättiputki tuottaa suuren määrän siemeniä, joiden itämiskyky on hyvä

Kasvin kohdalla josta sanotaan että se leviää maavarren avulla, juurella, juurivesoilla, rönsyillä tai lähtee kasvuun juuren paloistakin on myös varauduttava ongelmiin. Tällaisia kasveja istuttaessa on varmistettava, että kasvi pysyy sille tarkoitetulla alueella. Kasvit joilla juuristo ylettyy syvälle ja levittäytyy sivusuunnassa voi leviämisen estää esimerkiksi juuriestematolla. Kasvien, joiden juuristo ei yllä syvälle ja jotka leviävät rönsyillä, kasvualustan voi rajata upottamalla maahan noin 40 cm korkean reunuksen. Osa reunuksesta jätetään maanpinnalle estämään kasvien rönsyjen leviämisen istutusalueen ulkopuolelle.

Esimerkkinä juurella leviävistä kasveista ovat japanin- ja jättitatar, etelänruttojuuri sekä viitapihlaja-angervo. Nämäkin kasvit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa päästessään leviämään ympäristöön ja estäen muiden kasvien kasvun kookkaalla ja tiheällä kasvullaan.

Luontoturva.fi_ruttojuuri_leviaa_luontoonkin.JPG

Etelänruttojuuri leviää juuren avulla ja on haitallinen vieraslaji

Oli kasvin leviämistapa millainen hyvänsä on istutusalueita tarkkailtava ja poistettava kasvit, jotka ovat mahdollisesti päässeet alueensa ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on puutarhajätteen oikein käsittely. Helposti leviäviä kasveja ei kannata laittaa kompostiin tuoreeltaan. Juuret täytyy ensin kuivattaa tai mädättää, jotta kasvi ei lähde kasvuun kompostissa. Useasti kotikompostorin lämpö ei riitä tuhoamaan juuria. Erityisen hankalasti torjuttavien lajien, kuten tattarien juurakot kannattaakin toimittaa alueensa jätekeskukseen.

Siemenestä leviävien kasvien kukintoja, marjoja tai siemenkotia ei myöskään kannata laittaa kompostiin sellaisenaan. Siemenet selviävät usein kompostissa itämiskykyisenä ja voivat siirtyä kompostimullan mukana uusille alueille. Esimerkiksi jättiputken kukinnot kannattaa polttaa jos siihen on mahdollisuus tai toimittaa ne alueensa jätekeskukseen. Mitään puutarhajätettä ei saa viedä luontoon, ei edes haravointijätettä!! Haravointijätteenkin mukana kulkeutuu helposti siemeniä ja juurenpalojakin uusille alueille, puhumattakaan lehtokotiloiden ja espanjansiruetanoiden munista.

Luontoturva.fi_viitapihlaja-angervo_paikallisesti_haitallinen_vieraslaji.JPG

Viitapihlaja-angervo on levinnyt metsäaukealle puutarhajätteen huolimattoman käsittelyn seurauksena ja estää metsän uudistumista

Kasvien leviämistavoista ja huomioon otettavista asioista täytyy saada tietoa jo puutarhamyymälöistä ja taimistoilta. Myös puutarhalehdet ja ohjelmat voisivat olla hyvänä esimerkkinä ja kertoa mitä on otettava huomioon kasveja istuttaessa, jotta vältytään vieraskasvilajien leviämiseltä luontoon. Jo kouluissa voisi jakaa tietoa vieraslajien mahdollisista haitoista ympäristössä. Tarvittaisiinkin monen tahon yhteistyötä, jotta vieraslajien mahdolliset haitat ymmärrettäisiin paremmin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvilaji, puutarha, ympäristövastuu, tatar, jättiputki, terttuselja, viitapihlaja-angervo, ruttojuuri, jättipalsami, puutarhamyymälät, taimistot