Talvi on aluillaan ja nyt on hyvä aika summata menneen kesän huomioita. Kesällä tuli liikuttua ympäri Suomen tutustumassa haitallisten vieraskasvilajien tilanteeseen. Eri paikoissa oli hieman eri lajit ongelmana, mutta yksi yhteinen riesa tuntui löytyvän joka paikasta, jättipalsami. Jättipalsami on levinnyt ympäri Suomen ja nyt siitä haluttaisiinkin eroon. Kasvihan on tuotu tänne puutarhakasviksi, mutta tehokkaasti siemenestä leviävänä lajina jättipalsami on harpannut nopeasti puutarhoista luontoon.

Jättipalsami valtaa nopeasti isoja alueita estäen muiden kasvien kasvun

Jättiputken torjuntaan on ryhdytty monin paikoin toden teolla, mutta tehtävää on vielä paljon. Vaikka jättiputken haitoista on puhuttu jo vuosia, eivät kaikki edelleenkään miellä sen torjuntaa niin kovin tärkeäksi. Tähän on kylläkin tulossa muutos, nythän kansallinen vieraslajilaki sekä vieraslajiasetus tuovat maanomistajalle velvoitteita jättiputkien suhteen. Myöskin keltamajavankaalia torjutaan kansallisen vieraslajilain ja –asetuksen voimin.

Maanomistajalla on velvoitteita jättiputken torjunnassa ja leviämisen estämisessä

Mitä enemmän haitallisiin vieraslajeihin tutustuu, sitä enemmän niitä näkee. Huolestuneena pistin merkille, että isot tattaret, kuten japanintatar on levinnyt yllättävän monessa paikassa. Tattarien haitoista pitääkin puhua enemmän ja torjuntaan kannattaa alkaa heti. Tattaret ovat hankalia torjuttavia ja niiden leviäminen täytyy estää.

Tatar on levinnyt ulkoilutien varteen puutarhajätteiden mukana

Pienoisena yllätyksenä tuli viitapihlaja-angervon aggressiivinen leviäminen metsäaukeilla, jossa se voikin olla todellinen riesa ja hankala poistettava. Puutarhajätteen luontoon viemisen seurauksena oli havaittavissa, että myös etelänruttojuuri on levinnyt monin paikoin.  Erityisesti jäi mieleen paikka, jossa ruttojuuri oli levinnyt ulkoilureitin varrella, jonne kasvi oli selkeästi matkannut kottikärryillä läheisistä omakotitaloista…

Etelänruttojuuri on matkannut kottikärryillä puutarhasta ulkoilureitin varteen ja kestää pari kertaa kesässä tehtävän piennarniiton

Espanjansiruetana yleistyy hälyttävää vauhtia ja sen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Lahdessa on pakon edestä totuttu lehtokotiloihin, mutta nyt näyttää, että espanjansiruetana yrittää myös kotiutua tänne! Se on estettävä. Lehtokotilot ovat jo tarpeeksi ikäviä, mutta reilut 10 cm pitkät espanjansiruetanat ovat ihan omaa luokkaansa.

Espanjansiruetana yleistyy kovaa vauhtia

Erityisesti rannikon hiekkarantoja valtaa kurtturuusun perinteinen muoto, joka estää rantojen käyttöä. Kurtturuusun leviäminen täytyykin saada kuriin. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia. On jalostettu myös vähemmän kiulukoita tuottavia lajikkeita, jotka myöskään eivät tee paljoa juurivesoja. Jos omassa pihassa on sitä perinteistä kurtturuusua, kannattaa ne vaihtaa vähemmän ongelmallisiin kasveihin.

Kurtturuusun perusmuoto on ongelmana monin paikoin

Torjunnassa tärkeää on aikainen puuttuminen ongelmaan. Torjunta on aina helpompaa ja halvempaa mitä pienempi esiintymä on. Isotkin esiintymät ovat kyllä torjuttavissa, työtähän se vain vaatii.

Nyt saakin huokaista vähän aikaa, kun talvi on hoitanut ongelmalliset kasvit seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Kannattaa käpertyä takan eteen, hioa ensi kesän suunnitelmia torjuntaan ja kerätä voimia. Kevät on täällä taas nopeammin kuin uskoisikaan!

Jättiputki taipui talven paineen alla ja vetäytyi odottelemaan kevättä