Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kurtturuusu talvella ja kesäloma

Sunnuntai 5.12.2021 klo 16:04 - Miia Korhonen

Nyt on hyvä aika pitää kesäloma, hengähtää tovi ja valmistautua jouluun. Vaikka lomalla on, niin silti sitä talvimaisemastakin pistää merkille esimerkiksi kurtturuusun.

Talvi on jäädyttänyt kurtturuusun marjat ja tehnyt niihin kauniin valkoisen hunnun. Marjat eli kiulukat säilyvätkin pensaissa kiinni pitkälle talveen ja siellä kuoren sisällä ovat siemenet, jotka eivät pakkasesta välitä vaan suorastaan tarvitsevat sitä. Kurtturuusun siemen tarvitsee itääkseen kylmäkäsittelyn ja meidän talvihan sen hoitaa ihan luonnostaan.

1089_kurtturuusun_marjat_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusuhan leviää siemenistä lintujen levittämänä pitkiäkin matkoja ja tuota kurtturuusupensas rivistöä, kun katselin, niin siinä oli vielä satoja marjoja. Mietiskelin, miten kauaksi tuosta paikasta kurtturuusu vielä leviääkään, vaikka juuri tuossa istutetulla alueella se ei ongelmia tuo. Ehkä läheisillä harjuilla kurtturuusua jo löytyykin luontoon levinneenä.

1090_kurtturuusupensaat_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen, ehkä tuokin kurtturuusuistutus hävitetään ennen sitä.

Mutta tälläkin kesälomalla on päässyt auringosta nauttimaan, tosin hippasen kylmää on ollut, mutta luonto on niin kaunis!

Nyt on kerennyt tekemään joulun askarruksia ja niistä perinteisesti näin joulun alla kirjoitelen Neko Oy:n facebook sivuille. Joulukorttivimma ja kukkahässäkkä on synnyttänyt kaikenlaista ja niistä on riittänyt jaettavaa useammallekin taholle 😊 Tässä unohtuu hetkeksi haitalliset vieraskasvit ja voi askarrella kaikkea kivaa!

joulupostia_ikaihimisille_2021_Luontoturva_ja_Neko_Miia_Korhonen.jpg

Rauhaisaa_toista_adventtia_toivottaa_Luontoturva_ja_Neko.JPG

Rauhaisaa adventtia ja talven jatkoa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, neko, marja, kiulukka, siemen

Tiedätkö miksi kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi?

Keskiviikko 11.8.2021 klo 18:14 - Miia Korhonen

Kesän aikana olen käynyt useamman keskustelun siitä, miksi kurtturuusua on hävitettävä. Kurtturuusuhan on ollut pihojemme ja ympäristömme koristeena jo kymmeniä vuosia. Kestävänä ja kauniisti kukkivana kasvina sitä on istutettu pihoihin, viherkaistoille, kaupunkien istutuksiin, alikulkukäytävien penkereille, parkkipaikkojen reunamille ja näkeepä sitä alueiden jakajana liikunta-alueillakin.

1080_kurtturuusu_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Moni on ihmetellyt sitä, että miksi nyt pitäisi hävittää kasvi, joka on ollut omalla pihalla kymmeniä vuosia eikä siitä ole ihmeemmin haittaa ollut, kunhan nyt muistaa pensaan ympäriltä työnnellä ruohonleikkurilla juurivesat säännöllisesti matalaksi, että kasvi ei pääse levittäytymään liikaa.

Kertauksena siis, ongelmahan ei välttämättä näykään siinä kotipihassa vaan varsinaisena ongelmana on kasvin tuottamat marjat eli kiulukat ja niiden sisällä olevat siemenet. Marjat ja siemenet kelpaavat hyvin linnuille ravinnoksi, joka tietysti sinänsä on hyvä juttu, mutta syödyt siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä. Linnut syövät siemenet ja lentävät pitkiäkin matkoja ympäriinsä ja ulostaessa sitten siirtyy itämiskykyiset siemenet alueille missä linnut ovat lennelleet.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGYhdessä marjassa eli kiulukassa voi olla jopa 60-70 siementä ja istutetussa pensasryhmässä voi olla tuhansia marjoja.

Eli se kotipihassa ihastuttavasti kukkinut kurtturuusu saattaakin olla kymmenien kilometrien päässä luontoon levinneiden uusien pensaiden äiti. Tämä on hyvin näkyvissä Lahdessa Vesijärven saaristossa sekä Salpausselän harjulla. Kurtturuusu on levinnyt Lahdenkin seudulla jo monin paikon luontoon ja leviäminen jatkuu edelleen.

Jokainen, jolla kurtturuusu pensas on, tietää miten piikikkäästä kaverista on kyse. Ei tee mieli kulkea ruusupensaan läpi. Se yksi linnun toimittama pienen pieni siemen vaikkapa tuolla Salpausselän harjulla tai Vesijärven saarella saa aikaan vuosien saatossa läpitunkemattoman ryteikön, joka myös estää muiden kasvien kasvua. Sitten kun siemeniä päätyy luontoon satoja ja tuhansia voi kuvitella millainen on näky kahdenkymmenen vuoden päästä alueilla, jonne ne ruusun siemenet on päätyneet. Kurtturuusuhan tekee myös juurivesaa ja valtaa alaa itselleen myös vaakajuurella.

Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen. Lisätietoa vieraslajilaista- ja asetuksesta sekä kurtturuususta vieraslajit sivustolta.

0962_kurtturuusu_rosa_rugosa_ja_rosa_rugosa_alba_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien listoille päätyneet kasvit ovat siellä ihan todetusta syystä eikä kurtturuusunkaan kohdalla kyse ole kasvivihasta vaan siitä tosiasiasta, että kyseinen kasvi luontoon levitessään aiheuttaa haittaa alkuperäiselle lajistolle, mutta myös estää alueiden virkistyskäyttöä. Eli kyllä, ne kotipihassakin olevat kurttikset täytyy poistaa.

Kurtturuusustahan olen kirjoitellut useaan otteeseen, tunnistamisesta ja muusta voi lukea tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallinen, miksi, marja, siemen

Porvoonjoki, kurtturuusu ja muita haitallisia vieraskasveja

Maanantai 1.3.2021 klo 19:41 - Miia Korhonen

Kevättä on jo ilmassa ja sää houkuttelee ulkoilemaan. Vaikka ei työasioissa liikkuisikaan niin ainahan sitä bongailee haitallisia vieraskasvejakin 😊 Porvoon kauniissa maisemissa kuljin ja silmiin osui sieltäkin kurtturuusu. Mieleen tuli, että tuosta Porvoonjoen penkereeltä sitä onkin hankala torjua ja tuollaisilla vaikeasti torjuttavilla alueilla kannattaakin kurtturuusun leviämiseen puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli jo silloin, kun näkyvissä on vasta se ensimmäinen hento varsi.

1046_kurtturuusu_leviaa_siemenista_vedenmukana_kuvassa_Porvoonjoki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuususta olen kirjoitellut aikaisemminkin, viimeksi lokakuussa, kun kävin Hangossa. Juttua siitä ja kurtturuusun tunnistamisesta sekä Panu Kuntun asiantuntijalausunnosta Turun Sanomissa aiheeseen liittyen voi lukea tästä.

Porvoonjokea katsellessa tuli mieleen, että jokihan on 143 km pitkä ja alkulähteet sijaitsee Salpausselällä, kulkien usean kunnan alueella. Joen reitistä Lahden alueella voi lukea Lahden seudun luontosivuilta.

Itsekin olen Porvoonjokeen tutustunut mm. Lahdessa, jossa monet pienemmät ojat laskevat Porvoonjokeen ja tuollaisen laskuojan varrella on ollut yksi kaupungin pahimmista jättiputkien esiintymistä. Jättiputket on saatu tuolta kyseiseltä alueelta hallintaan 5 vuoden tehokkaalla torjunnalla, mutta yksittäisiä kasveja lähtee alueella edelleen kasvuun ja aluetta torjutaan ja tarkkaillaan vielä tulevaisuudessakin. Torjuntamenetelmänä alueella on ollut peittäminen sekä kaivaminen. Torjunta aloitettiin 2016 ja siitä voi lukea Luontoturvan blogista lisää.

Myös jättipalsamia on Porvoonjoen varrella useassakin kohtaa ja kun muistetaan, että veden mukana liikkuvat myös haitallisten vieraskasvien siemenet, niin kyllähän siellä joen varrella varmasti useammankin kunnan alueelta löytyy useampiakin haitallisia vieraskasveja.

1047_kurtturuusun_voi_tunnistaa_myos_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Joidenkin kasvien siemenet voivat kulkeutua vedessä pitkiäkin matkoja ja kurtturuusu on tästä hyvä tai siis huono esimerkki.

Olihan siellä Porvoossa tietysti kaikkea muutakin nähtävää kuin kurtturuusu ja sai ihastella vanhoja rakennuksia ja ympäristöä.

Porvoon_vanhakaupunki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Porvoon maisemia

Paiva_Porvoossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nautitaan ulkoilmasta, kevät tekee jo tuloaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, Porvoonjoki, Porvoo, jättiputki, jättipalsami

Tunnistatko haitallisten vieraskasvien siemenet?

Tiistai 24.11.2020 klo 15:46 - Miia Korhonen

Talvea kohden mennään ja nyt on taas aikaa istahtaa tietokoneen ääreen. Monet haitalliset vieraskasvit leviävät siemenistä, mutta kuinka moni tietää miltä minkäkin kasvin siemen näyttää ja mitkä ovat siementen yleisimmät leviämisen väylät? Aihetta voi kerrata kesän kirjotuksestani.

Aihehan on ajankohtainen. Luonnossa liikkuessa ei tule ajateltua, että samalla me itse voimmekin levittää haitallisiakin vieraskasveja eteenpäin. Monet tutut "pahikset" leviää siemenistä ja siemenet ovat päätyneet loppukesästä maahan. Nyt kun lumikaan ei ole vielä maassa, ainakaan täällä Lahden korkeuksille, maa on märkää ja kengissä on syvät pitourat.... Kaikenlaista tarttuu kengän pohjiin ja voihan sieltä löytyä jonkun tutunkin kasvin siemeniä, kuten lupiinin tai jättipalsamin. Siemenet sitten tippuvat jonnekin ja siitä alkaakin kasvin uusi elämä uudella alueella.

0938_jattiputken_siemenet_voi_kulkeutua_uuteen_paikkaan_jalkineissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKuvassa on jättiputken siemeniä ja saappaani kärki

Kuivatin ja laminoin muutaman yleisemmän haitallisen vieraskasvin siemeniä ihan vain sen vuoksi, jotta pystyn näyttämään miltä minkäkin kasvin siemenet näyttävät. Korona on sotkenut Luontoturvan tilauksista järjestämiä haitallisten vieraslajien tiedotusnäyttelyitä ja luentoja, mutta kun tilanne taas joskus normalisoituu niin näitäkin siemeniä voi käydä hypistelemässä ihan paikan päällä.

1041_haitallisten_vieraskasvien_siemenia_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputken siemen on hyvin kevyt ja litteä, lupiinin ja jättipalsamin siemenet taas näyttävät pieniltä pippureilta. Nämä kaikki siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden, eläinten, maansiirtojen, puutarhajätteen, veden mukana uusille alueille. Kurtturuusun siemen kelluu hyvin ja on myös lintujen herkkua päätyen veden ja lintujen mukana kauaksikin emokasvista. Siitä juttua Panu Kuntun kertomana voi lukea tästä.

Kuvasta muuten huomaa, että nyt on työhommissa maastokausi ohi, kynnet on lakattu :)

Leviämisen väylistä ja tiedottamisen tärkeydestä kirjoittelin laajemmin juttua viime vuoden puolella, vilkaise se tästä.

Ja jouluun on enää kuukausi ja sittenhän on jo taas melkein kevät! Marraskuun ihanuutta ikuistin samalla kun pulahdin uimaan. Hieman viileältä vesi tuntui....

Marraskuista_kuvaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Iloa ja valoa pimeyteen, nautitaan tästäkin :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siemen, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini, leviäminen

Kurtturuusu ongelmana

Perjantai 23.10.2020 klo 14:10 - Miia Korhonen

Kurtturuusun ongelmallisuus tuli todettua Hangon rannoilla käydessä. Äkkiä katsottuna valtalajina näytti olevan juurikin kurtturuusu useammassakin kohdassa ja kymmenien ellei satojen metrien matkalla.

1037_kurtturuusu_on_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kurtturuusuhan on kotoisin Koillis-Aasiasta ja alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Tyynen valtameren äärellä se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla. Suomeen kasvi on tuotu koristekasviksi, mutta erinomaisen leviämiskykynsä avulla kasvista on tullut todellinen ongelma monin paikoin.

Kurtturuusu leviää vaakajuurella sekä siemenistä lintujen levittämänä. Siemenet levivävät myös vesiteitse kelluen vedessä ja ajelehtien pitkiäkin matkoja uusille alueille.

1038_kurtturuusu_leviaa_siemenista_lintujen_mukana_uusille_alueille_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Panu Kunttu kertoi Turun Sanomissa hyvin kurtturuusun ongelmallisuudesta. Kuntun mukaan ruusun kiulukka eli "ruusunmarja" houkuttelee esimerkiksi viherpeippoja, ja ennen pitkää ulosteen mukana poistuva siemen säilyy suolistossa itämiskykyisenä.

– Kun viherpeippo syö kurtturuusun siemeniä, niin ne saattavat kulkeutua jopa 200 kilometriä linnun mukana, Kunttu huomauttaa.

Matka riittää esimerkiksi Tampereelta Selkämeren tai Saaristomeren ulkosaaristoon tai Kajaanista Perämeren Hailuotoon.

Vesistöjen varsilla levittäytyminen onnistuu myös vesitse, sillä kiulukka pysyy pinnalla jopa kymmenen kuukautta. Siinä ajassa virta, tuuli ja aallot ehtivät viedä pitkälle, kertoo Kunttu.

Kurtturuusun ongelmista puhuttaessa mainitaan erityisesti saaristot ja rannikot, mutta niin kuin olen ennenkin kirjoitellut niin ongelma on kyllä jo siirtynyt myös sisämaahan. Lahdenkin seudulla on paljon vesistöä ja rantaa sekä harjuja, joissa näkyy jo nyt kurtturuusun leviäminen.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusu Salpausselän harjulla

1013_kurtturuusun_poistamista_rantahiekalta_lapiolla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusua Lahdessa Vesijärven rannalla

Kurtturuusun tunnistamisesta tulee aina välillä kysymyksiä minullekin ja tässä muutama asia, johon voi kiinnittää huomiota, jos miettii mikä ruusu on kyseessä.

0962_kurtturuusu_rosa_rugosa_ja_rosa_rugosa_alba_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun kukka on väriltään vaaleanpunainen (Rosa rugosa) tai valkoinen (Rosa rugosa f. alba) ja kukassa on 5 terälehteä.

Lehdet ovat syvän vihreitä, uurteisia, paksuja. Kiulukat eli marjat ovat nauriin muotoisia. Varressa on tiheästi erikokoisia piikkejä.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nythän on hyvä muistaa, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia vieraskasveja. Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. On kuitenkin paljon muita ruusulajikkeita, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi.

1040_Ei_luokiteltu_haitalliseksi_vieraskasviksi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJalostettu tarhakurtturuusu, ei haitallinen. Katso kukan terälehtien määrää.

Kuvan ruususta voi jo kukan terälehtien määrästä huomata, että kyseessä ei ole haitalliseksi luokiteltu ruusu.

Kurtturuususta lisää tietoa www.vieraslajit.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, tunnista, haitallinen, rannikko, leviää

Haitalliset vieraskasvit ja siementen leviäminen

Maanantai 31.8.2020 klo 15:22 - Miia Korhonen

Nyt onkin taas hyvä aika muistuttaa miten haitalliset vieraskasvit päätyvätkään aina vaan uusille alueille. Ensin on tietysti selvitettävä miten mikäkin kasvi leviää. Meistä jokainen voi tahtomattaan levittää siemenestä leviäviä kasveja uusille alueille. Yleisimminhän se tapahtuu niin, että kävellään jonkin alueen läpi ja siemenet tarttuvat kengän pohjiin, vaatteisiin, eläinten turkkiin. Jossain vaiheessa meidän kävelyreittiä siemenet sitten tippuvat maahan ja jatkavat elämää siinä.

Jättipalsami ampuu juuri nyt siemeniään monen metrin päähän. Jos kasvi on lähellä tien reunaa, siirtyy siemenet helposti ihmisten ja myös ajoneuvojen mukana eteenpäin. Maansiirrot, puutarhajäte ja virtaava vesi on tietysti myös niitä leviämisen väyliä.

Jättipalsamista ja sen torjunnasta Lahdessa kirjoittelin myös Nekon blogiin. Neko on Hämeenlinnalainen pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana ja jälleenmyyjänä.

1019_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsami leviää siemenistä

Komealupiini leviää myös siemenestä ja nythän sen siemenpalot on jo auenneet tai aukeamassa ja siemenet varisseet maahan. Samat leviämisen väylät kuin jättipalsamillakin.

1018_komealupiini_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKomealupiini leviää siemenistä

Jättiputkenkin siemenet rupeavat olemaan jo kypsiä ja siemenet varisevat maahan.

1017_jattiputki_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki leviää siemenistä

Kurtturuusu pääsee leviämään ilmateitse kauaksikin, kun linnut syövät marjat ja samalla siemenet. Siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä, joten ne päätyvät jonnekin linnun lentoreitin varteen.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi2.JPGKurtturuusu leviää siemenistä

Kannattaakin ottaa selvää kasvien leviämistavoista ja miettiä miten juuri minä itse voin estää osaltani leviämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, leviäminen, siemen, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, komealupiini

Kurtturuusua rantahiekalla

Tiistai 28.7.2020 klo 19:16 - Miia Korhonen

Kurtturuusua pidettiin pitkään etupäässä rannikon ongelmana. Valitettavasti ongelma on myös sisämaassakin ja siihen törmään ainakin viikottain.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aina kannattaa ilmoittaa havaitsemansa haitalliset vieraslajit ja miten / minne niitä ilmoitetaan niin siitä voi lukaista Luontoturvan uutisista.

Lahden alueella kun paljon hääräilen, niin täällä voi ilmoittaa vieraslajeista e-palautteena Lahti.fi sivuston kautta. Joskus ilmoituksia tulee minulle sähköpostinkin kautta ja ne myös menee kaupungin tietoon.

Yksi ilmoitus koski rantahiekalle levinnyttä kurtturuusua ja ilmoitetusta paikasta kaivelinkin lapiolla ruusun taimia pois. Ilmoitus tuli onneksi siinä vaiheessa, kun kurtturuusut olivat vasta pieniä ja ne oli helppo kaivaa juurineen pois hiekasta.

Torjunta on aina helpompaa, jos haitallinen kasvi ei ole kerennyt levitä vielä laajalle alueelle ja on vasta taimi asteella. Tämän vuoksi on tärkeää ilmoittaa kaikki haitallisten vieraslajien havainnot.

Luontoturvan valokuva-albumissa on kuvia kurtturuususta. Huomioi, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia, kiinnitä huomiota ruusun lehtiin, piikkeihin ja kukan väriin sekä terälehtien määrään.

1013_kurtturuusun_poistamista_rantahiekalta_lapiolla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPienet kurtturuusun alut on helppo kaivaa rantahiekasta lapiolla pois

Kurtturuusu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja siitä voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallinen, vieraslaji, torjunta

Tunnista haitalliset vieraskasvit keväällä

Keskiviikko 6.5.2020 klo 19:46 - Miia Korhonen

Toukokuu on maailman parasta aikaa! Luonto herää eloon, ihanaa vihreyttä, auringon ensi huuma, ei itikoita :) Kevät hullaannuttaa ja saa jättiputkenkin tuntumaan ystävältä, jota ei ole nähnyt koko pitkänä talvena. Huuma häviää kyllä äkkiä, kun muutaman päivän on jättiputkia kaivellut.

0969_torju_yksittaiset_jattiputket_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Niin kuin olen aikaisempinakin vuosina sanonut, kevät on parasta torjunta-aikaa. Maa on kosteaa ja kaivaminen on helpompaa. Mitä pienempi taimi sitä pienempi juuri. Jättiputkisilmä täytyy herätellä talven jäliltä, pienetkin taimet oppii kyllä nopeasti erottamaan muusta kasvillisuudesta.

0977_jattiputken_siementaimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tunnista jättiputken siementaimi

0979_jattiputken_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkea sekä myös muita kasveja voi torjua peittämällä. Peittäminen on helpointa tehdä nyt kun kasvit ovat lähdössä kasvuun ja siitä voi lukea juttua tästä. Ja viime kevään tunnelmia voi kerrata tästä.

Otin tänään keväisiä kuvia maastosta. Paljon muitakin haitallisia vieraslajeja, kuin vain jättiputki, on hyvässä kasvussa. Torjuttavat kasvit täytyy tuntea niiden kaikissa kasvun vaiheissa.

0978_jattipalsamin_taimi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsami viihtyy kosteassa maastossa

0976_jattipalsami_viihtyy_kosteilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tässä purossa on ollut myös jättiputki levinneenä. Viisi vuotta olen torjunut jättiputkea puron varrelta ja tänä keväänä ei löytynyt kuin parikymmentä taimea. Tällainen kivikkoinen, jyrkkä puron varsi on erittäin hankala alue torjuttavaksi. Työ on käsityötä, jättiputket on kaivettu lapiolla juurineen kivien raoista. Jättipalsami lähtee onneksi kitkemällä.

0975_jattiputken_ja_jattipalsamin_taimi_kasvuun_lahdossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki ja jättipalsami kasvuun lähdössä puron varrella

Lahden seudulla on monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Hyvä olisi muistaa, että se tavallinenkin puutarhankasvi voi muodostua haitalliseksi, jos kasvi ei pysy istutusalueellaan ja pääsee leviämään ympäristöön. Ja niin kuin miljoonaan kertaan olen muistuttanut, puutarhajätettä ei saa viedä luontoon. Monet haitalliset vieraskasvien esiintymät on alkujaan lähteneet leviämään puutarhajätteen luontoon viennin seurauksena. Vanhemmasta kirjoituksestani voi lukea mihin kaikkeen olen maastossa törmännytkään....

0981_etelanruttojuuri_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGEtelänruttojuuri leviää uusille alueille usein puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana

0971_royhytatar_ala_paasta_puutarahankasveja_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGRöyhytatar on luontoon levitessään ongelmallinen.

0980_kurtturuusu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusu on haitallinen vieraskasvi

Mutta kaikista tänäänkin bongaamistani vieraskasveista huolimatta nautin kyllä suunnattomasti saadessani olla ihan pihalla päivät pitkät ja ihmetellä luonnon heräämistä. Nautitaan keväästä, kesä on ihan kohta täällä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, kurtturuusu, puutarhajäte

Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaan

Tiistai 19.11.2019 klo 15:10 - Miia Korhonen

Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.

 Lahdessa_torjutaan_jattiputkia_veloituksetta_asukkaiden_tonteilta_Luontoturva.fi.JPG

Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.

 Lahdessa_haitallisista_vieraskasveista_tietoa_heinakuu_2019.JPG

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Lahti_kauppakeskus_Trio_Luontoturva.fi.JPG

Lahti_tiedotusta_maastossa_liikuntareittien_varrella_Luontoturva.fi.JPG

Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.

 Lahdessa_koululaiset_tutustuvat_haitallisiin_vieraslajeihin_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.

Lahti_Ita-Hameen_puutarhamartat_kitkemassa__jattipalsamia_2019_Luontoturva.fi.JPG

 Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_2017_Luontoturva.fi.JPG

Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja.

2017_alue_ennen_torjuntaa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

2019_alue_torjunnan_jalkeen_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat.

Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana.

Tiedotusta_Lahti_ymparistoviikko_2019_kurtturuusu_Luontoturva.fi.JPG

Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat.

Lahden_tiedotusta_Jyvaskylan_viherpaivat_2019_Luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.

 Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti_luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).

Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.

 Lahdessa_tiedotusta_asukastilaisuus_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen.

Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

vieraslajit.fi_sivusto.JPG

Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

2 kommenttia . Avainsanat: lahti, haitalliset, vieraslajit, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, tatar, espanjansiruetana, puutarhajäte

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki

Punalehtiruusu

Perjantai 7.12.2018 klo 18:15 - Miia Korhonen

Punalehtiruusu (Rosa glauca) on todella kaunis pensas, joka on helppo tunnistaa. Lehdet ovat sinertävän punertavia, kukka vaaleanpunertava, kiulukat punaiset. Tämä kaunis pensas on kotoisin Keski-Euroopan vuoristosta ja tuotu meille puutarhan kasviksi ja se onkin pihan komea koristus.

0529_punalehtiruusu_on_kaunis_mutta_luontoon_levitessaan_haitallinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Harmillisesti punalehtiruusua on alkanut näkymään myös luontoon levinneenä. Näyttää, että se tulee toimeen melkeinpä millaisessa maastossa vain ja siksi se voikin olla ongelmallinen joillain alueilla päästessään leviämään luontoon. Kasvi leviää siemenistä, joita linnut levittävät uusille alueille. Useaan kertaan olen törmännyt punalehtiruusuun, joka on levinnyt luonnossa, mm. harjumaisilla alueilla ja myös ihan kävelytien laitaan levinneenä. Tutuista puutarhan vieraskasveista luonnossa olen kirjoitellut aikaisemminkin blogissa mm. huhtikuussa.

0527_punalehtiruusu_voi_levita_luontoon_ja_aiheuttaa_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi2.JPGPunalehtiruusu kävelytien varrelle levinneenä

Kertauksena vielä, kaikki vieraskasvit eivät ole haitallisia. Puutarhoissammehan on paljon maailmalta tuotuja kasveja, jotka siis ovat vieraskasveja ja se ei sinänsä ole huono juttu. Täytyy kuitenkin muistaa, että mistä tahansa vieraskasvista voi tulla haitallinen siinä vaiheessa, jos se pääsee leviämään istutus alueeltaan luontoon. Vieraslajien määritelmiin voi tutustua tarkemmin vieraslajit.fi sivulla.

0633_punalehtiruusu_voi_levita_myos_luonnossa.JPGPunalehtiruusustakin voi tulla haitallinen vieraskasvi, jos se pääsee leviämään luontoon

Punalehtiruusun aiheuttama haitta luonnossa voisi olla esimerkiksi se, että kasvia on tavattu levinneenä arvokkaina pidetyissä perinneympäristöissä, jossa se voi levitä tiiviiksi pensasryhmiksi estäen näin alkuperäisten kasvien kasvua. Samalla jos alkuperäinen kasvillisuus häviää se voi vaikuttaa myös alueen hyönteisiin ja koko ekosysteemiin.

Punalehtiruusun kiulukka on pienempi kuin kurtturuusun ja siemeniäkin mahtuu punalehtiruusun kiulukkaan vähemmän, mutta kummatkin tuottaa kiulukoita paljon eli siemeniä riittää. Kurtturuusu leviää tehokkaasti myös juurivesoilla, kun taas punalehtiruusu ei tuota juurivesoja eli sen kasvua voi paremmin estää säännöllisillä alas leikkauksilla.

0794_punalehtiruusun_siemenia_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPunalehtiruusun kiulukat ja siemeniä

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusun kiulukassa on paljon siemeniä

Punalehtiruusu tulee harvemmin ongelmaksi puutarhassa, koska se ei tuota juurivesoja vaan kasvaa yksittäisenä pensaana. Jos siemeniä päätyy nurmikkoalueille, niin nehän eivät pääse ongelmaksi muodostumaan jatkuvan nurmikon leikkauksen takia. Kannattaakin tutkailla ympäröivää luontoa vähän isommaltakin alueelta, jos puutarhassa on punalehtiruusua. Voi olla, että yllättäen läheisessä metsässä tai kävelytien reunassa huomaakin tämän saman kauniin pensaan kuin on omassa puutarhassakin.

Karttaa punalehtiruusun levinneisyydestä voi katsoa vieraslajit.fi sivulla ja ilmoittaa sinne myös omat havaintonsa. Tarkemmin luonnossa tavattuihin kasveihin ja eläimiin voi tutustua Luontoportti sivulla, jossa on tarkempaa tietoa myös punalehtiruususta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: punalehtiruusu, rosa, glauca, kiulukka, siemen, kurtturuusu

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7:47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra_fasaani_mukana_kaivamassa_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGHerra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

royhytatar_jattiputki_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPuutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jattiputken_lehti_on_selvasti_tunnistettavissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

lupiinia_ja_jattipalsami_torjuttiin_paivakotilaisten_kanssa.JPGKomealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

kurtturuusu_leviaa_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_.JPGKurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijarvi-viikolla_jaettiin_tietoa_Lahden_alueen_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Komealupiini_kukkakimpun_kaunistukseksi._Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPGSilmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti

Kevät herättää puhumaan haitallisista vieraslajeista

Tiistai 20.3.2018 klo 20:12 - Miia Korhonen

Kevään lähestyessä on hyvä taas viritellä puhetta haitallisista vieraskasveista. Ikaalisissa ja Asikkalassa olin puhumassa vieraslajeista ja samalla vein valokuvanäyttelyn haitallisista vieraslajeista Ikaalisten kaupungin kirjastoon. Asikkalan kirjastoon valokuvanäyttely tulee toukokuun ajaksi ja siellä pääsee sitten tutustumaan haitallisiin lajeihin valokuvien kautta. Jättiputken haitat ovat melko selviä useille ja onkin helppo perustella, miksi jättiputket täytyy hävittää.

Enemmän keskustelua tulee siitä, että miksi jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja japanintatar ovat haitallisia ja miksi niitä täytyy hävittää. Hyviä keskusteluja käytiin taas luennoilla ja kuvien sekä esimerkkien avulla on helpompi selvittää eri kasvien haitat sekä torjuntatavat.

Lahti ja Asikkala näyttävät hienoa esimerkkiä ja tarjoavat asukkaille maksutonta apua jättiputken torjuntaan! Ensi kesänäkin Lahdessa ja Asikkalassa kaikki jättiputkien havainnot kannattaa ilmoittaa kaupungille / kunnalle, jotta kohteet saadaan tietoon ja torjuntaan.

Asikkalassa havainnot jättiputkista: ympäristönsuojelusihteeri 044 778 0277 tai anniina.jantti@asikkala.fi

Lahdessa havainnot jättiputkista e-palautteen kautta lahti.fi

tai miia.korhonen@luontoturva.com / 050-9117782

Luontoturvan_tiedotusta_Lahdessa_Ahtialan_kirjastossa.JPG

Valmistaudutaan saapuvaan kevääseen ja seurataan mitä omassa pihassa ja lähiluonnossa kasvaa!

Lahden aluekirjastoissa on koko kevään ajan nähtävillä valokuvia Lahden alueen yleisimmistä haitallisista vieraslajeista. Näyttelyn aikataulut voi tarkastaa tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, lupiini, Ikaalinen, Asikkala

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17:05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Kukkineen_jattiputken_voi_tunnistaa_myos_talvella_Luontoturva.fi._JPG.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvi, tunnista, haitallinen vieraskasvi, jättiputki, japanintatar, lupiini, kurtturuusu

Talvisia ajatuksia ja askarteluja vieraskasvilajeihin liittyen

Sunnuntai 5.2.2017 klo 18:26 - Miia Korhonen

Näin talvellakin luonnossa liikkuessa tulee kiinnitettyä huomiota vieraskasvilajeihin, jos niitä näkyy luontoon levinneenä. Kurtturuusu erottuu ympäristöstä tietysti talvellakin piikikkäänä risukasana ja useasti kiulukoita on kiinni pensaissa vielä keväälläkin.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_siemenesta_ja_juurivesoilla.JPGKurtturuusu, erityisen haitallinen vieraslaji

Kanukan punaisia ja keltaisia oksia ”ihastelin” luonnossa paikassa jossa ne ovatkin levinneet melkoiseksi ryteiköksi. Harmillista, koska alue on muuten luonnontilaista. Puutarhassa kanukat ovat kyllä kauniita, mutta niitä istuttaessa on rajattava istutusalueet niin, että kasvit eivät pääse leviämään istutusalueeltaan. Uusille kasvupaikoille kanukat leviävät myös lintujen mukana, jotka syövät niiden marjoja.

Luontoturva.fi_kanukka_luontoon_levinneena._Talvella_punaiset_ja_keltaiset_oksat_erottaa_hyvin_ymparistosta.JPGLännenpensaskanukka ja idänpensaskanukka luokitellaan tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Viitapihlaja-angervoon jää talveksi kuivuneet ruskeat kukinnot, joista sen erottaa helposti. Viitapihlaja-angervo on paljon käytetty pensas viherrakentamisessa ja puutarhoissa Kestävyytensä vuoksi se onkin suosittu monessa paikassa. Istuttaessa on kuitenkin otettava huomioon kasvin aggressiivinen leviäminen ja leviämisensä vuoksi sen istuttamista ja paikkaa kannattaakin harkita tarkkaan. Istutusalue on rajattava niin, että viitapihlaja-angervo varmasti pysyy istutusalueellaan vielä 20 vuoden päästäkin eikä pääse leviämään luontoon juurivesojensa avulla.

Luontoturva.fi_viitapihlaja-angervo_talvella.JPGViitapihlaja-angervo on tarkkailta tai paikallisesti haitallinen vieraslaji, joka voi levitä luontoon.

Olen yrittänyt keksiä jättiputken ontoille kuivuneille varsille jotain käyttöä ja ainakin ne sopivat hyönteishotellin tekoon, kuten myös karhunputket (ei haitallinen vieraslaji). Olen kuivattanut mm. karhunputken ja jättiputken varsia ja käyttänyt niitä hyönteishotelleihin, joita olen nikkaroinnut :) Tiedän muutamia paikkoja, joissa on jättiputken kukinnot poistettu, mutta varret jätetty pystyyn. Kuivuneet varret pysyvät useita vuosia pystyssä ja niitä olenkin nyt hyödyntänyt askartelussa.

Luontoturva.fi_jattiputken_varsi_hyonteishotelliin.JPGJättiputken kuivunut ontto varsi

Luontoturva.fi_hyonteishotellin_tekoa_.JPGTalvista askartelua, hyönteishotelli! Jouluisista kukkakoreista jäi sammalta ja nekin sai kierrätettyä tähän. Takkapuista revin tuohta ja käpyjä, risuja ym. luonnonmateriaalia on löytynyt omalta pihalta.

Jos törmää talvella jättiputken kuivuneisiin varsiin, joista kukintoa ei ole leikattu kesällä, niin täytyy tarkistaa onko kukinnoissa vielä siemeniä kiinni. Kuivuneetkin kukinnot, joissa siemenet on kiinni kannattaa leikata ja laittaa ehjään jätesäkkiin, jonka voi laittaa sekajätteeseen, jos siemeniä ei itse pysty hävittämään polttamalla. Kannattaa myös huomioida, että jos liikkuu talvella alueella jossa on kuivuneita jättiputkia ja kukintoja niin joitain siemeniä voi olla myös hangen päällä. Siinä sitten liikkuessa voi saada jonkin siemenen kengänpohjaankin ja levittää jättiputken uudelle alueelle.

Luontoturva.fi_kuivuneessa_kukinnossa_siemenia_kiinni._JPG.JPGKuivuneessa jättiputken kukinnossa siemeniä kiinni

Ehkä myös askartelen jättiputken varsista Luontoturvalle kirjaimet messuille! LT = LuontoTurva :)

jattiputken_varsista_LT_eli_LuontoTurva_.JPG

Kaikenlaisia askartelu ajatuksia voi syntyä kun luonnossa liikkuu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, kanukka, viitapihlaja-angervo, jättiputki, hyönteishotelli, haitallinen vieraslaji, paikallisesti haitallinen

Kesän huomioita luontoon levinneistä lajeista

Maanantai 14.11.2016 klo 8:53 - Miia Korhonen

Talvi on aluillaan ja nyt on hyvä aika summata menneen kesän huomioita. Kesällä tuli liikuttua ympäri Suomen tutustumassa haitallisten vieraskasvilajien tilanteeseen. Eri paikoissa oli hieman eri lajit ongelmana, mutta yksi yhteinen riesa tuntui löytyvän joka paikasta, jättipalsami. Jättipalsami on levinnyt ympäri Suomen ja nyt siitä haluttaisiinkin eroon. Kasvihan on tuotu tänne puutarhakasviksi, mutta tehokkaasti siemenestä leviävänä lajina jättipalsami on harpannut nopeasti puutarhoista luontoon.

Luontoturva.fi_jattipalsami_valtaa_isoja_alueita.JPGJättipalsami valtaa nopeasti isoja alueita estäen muiden kasvien kasvun

Jättiputken torjuntaan on ryhdytty monin paikoin toden teolla, mutta tehtävää on vielä paljon. Vaikka jättiputken haitoista on puhuttu jo vuosia, eivät kaikki edelleenkään miellä sen torjuntaa niin kovin tärkeäksi. Tähän on kylläkin tulossa muutos, nythän kansallinen vieraslajilaki sekä vieraslajiasetus tuovat maanomistajalle velvoitteita jättiputkien suhteen. Myöskin keltamajavankaalia torjutaan kansallisen vieraslajilain ja –asetuksen voimin.

Luontoturva.fi_jattiputki_on_torjuttava_kansallisen_lain_ja_-asetuksen_voimalla_.JPGMaanomistajalla on velvoitteita jättiputken torjunnassa ja leviämisen estämisessä

Mitä enemmän haitallisiin vieraslajeihin tutustuu, sitä enemmän niitä näkee. Huolestuneena pistin merkille, että isot tattaret, kuten japanintatar on levinnyt yllättävän monessa paikassa. Tattarien haitoista pitääkin puhua enemmän ja torjuntaan kannattaa alkaa heti. Tattaret ovat hankalia torjuttavia ja niiden leviäminen täytyy estää.

Luontoturva.fi_tatar_kavelytien_varrella.JPGTatar on levinnyt ulkoilutien varteen puutarhajätteiden mukana

Pienoisena yllätyksenä tuli viitapihlaja-angervon aggressiivinen leviäminen metsäaukeilla, jossa se voikin olla todellinen riesa ja hankala poistettava. Puutarhajätteen luontoon viemisen seurauksena oli havaittavissa, että myös etelänruttojuuri on levinnyt monin paikoin.  Erityisesti jäi mieleen paikka, jossa ruttojuuri oli levinnyt ulkoilureitin varrella, jonne kasvi oli selkeästi matkannut kottikärryillä läheisistä omakotitaloista…

Luontoturva.fi_ruttojuuri_leviaa_luonnossa_ja_kestaa_piennarniiton.JPGEtelänruttojuuri on matkannut kottikärryillä puutarhasta ulkoilureitin varteen ja kestää pari kertaa kesässä tehtävän piennarniiton

Espanjansiruetana yleistyy hälyttävää vauhtia ja sen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Lahdessa on pakon edestä totuttu lehtokotiloihin, mutta nyt näyttää, että espanjansiruetana yrittää myös kotiutua tänne! Se on estettävä. Lehtokotilot ovat jo tarpeeksi ikäviä, mutta reilut 10 cm pitkät espanjansiruetanat ovat ihan omaa luokkaansa.

Luontoturva.fi_espanjansiruetana_Lahdessa.JPGEspanjansiruetana yleistyy kovaa vauhtia

Erityisesti rannikon hiekkarantoja valtaa kurtturuusun perinteinen muoto, joka estää rantojen käyttöä. Kurtturuusun leviäminen täytyykin saada kuriin. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia. On jalostettu myös vähemmän kiulukoita tuottavia lajikkeita, jotka myöskään eivät tee paljoa juurivesoja. Jos omassa pihassa on sitä perinteistä kurtturuusua, kannattaa ne vaihtaa vähemmän ongelmallisiin kasveihin.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPGKurtturuusun perusmuoto on ongelmana monin paikoin

Torjunnassa tärkeää on aikainen puuttuminen ongelmaan. Torjunta on aina helpompaa ja halvempaa mitä pienempi esiintymä on. Isotkin esiintymät ovat kyllä torjuttavissa, työtähän se vain vaatii.

Nyt saakin huokaista vähän aikaa, kun talvi on hoitanut ongelmalliset kasvit seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Kannattaa käpertyä takan eteen, hioa ensi kesän suunnitelmia torjuntaan ja kerätä voimia. Kevät on täällä taas nopeammin kuin uskoisikaan!

Luontoturva.fi_talvi_lannisti_jattiputken.JPGJättiputki taipui talven paineen alla ja vetäytyi odottelemaan kevättä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, jättiputki, etelänruttojuuri, viitapihlaja-angervo, espanjansiruetana, kurtturuusu, tatar, haitallinen vieraslaji, luontoturva

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7:55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPG

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Luontoturva.fi_tunnista_kurtturuusu_erityisen_haitallinen_vieraslaji.JPG

Tunnista kurtturuusu

Luontoturva.fi_kurtturuusu_valkoisena.JPG

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Luontoturva.fi_toivottaa_aurinkoista_ja_varikasta_syksya.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallien vieraslaji, ongelmakasvi, puutarhajäte, jätekeskus, torjunta, kaivaminen, lehtokotilo, espanjansiruetana