Mitä sitä muuta voisi sunnuntaina tehdä kuin poistaa jättiputkista kukintoja?! Kukintojen poistossa suosin aikaisia aamuja eli tuossa neljän hujakoilla on parasta aikaa lähteä jättiputkea pätkimään. Syitä näihin aikaisiin aamuihin on useampiakin. On meinaa piirun verran mukavampi vetää sadeasua päälle kun lämpötila on +12 kuin jos lämpöä on +25 ja aurinko killottaa täydeltä taivaalta.

Jättiputket aikaisin kesäaamuna

Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputkessahan on myös hyvin voimakas haju, joka tuntuu todella vahvana kun kasvia katkoo. Viileässä ilmassa haju ei tunnu ihan niin pahalta kuin helteellä. Itse huomaan olevani herkistynyt jättiputken hajulle ja huomaan useasti haistavani kasvin ennen kuin edes näen sen.

Aamuvarhaisella on myös kaikenlaisia pörriäisiä vähemmän liikkeellä. Jättiputken kukinto houkuttelee ampiaisia, mehiläisiä ja muita surisijoita. Kukinnoissa käykin melkoinen elämä ja kun kasvin katkaisee ja vie pörriäisten eväät saa useasti melkoisen kiukkuista pörinää pään päälle. Yritän kyllä aina selittää ja pyytää anteeksi, kun minun on nyt vain vietävä pöristelijöiden ruuat. Itsehän löisin haarukalla oman ruokani viejää, joten ymmärrän hyvin vihaisen lähestymistavan myös ampiaisilta ja muilta.

Ja tietysti aikaisina kesäaamuina kerkiää ihailemaan Suomen kesää ja kaunista luontoakin!

Harvinainen näky, ei lupiinia tienpientareilla!

Sitä kun sunnuntaiaamun ramppaa sorakuopan reunamia ylös, alas ja poikittain jättiputkia katkomassa ja retuuttaa kukinnoista täysiä jätesäkkejä rinnettä ylös niin tietääpä taas tehneensä. En ole koskaan jättiputken kukintoa punninnut, mutta useamman kilon se painaa ja jos joitain kymmeniä poistaa niin kyllähän siinä saa bodata. Varsinkin kun harvoin saa auton ihan poistettavien kukintojen viereen ja tietysti jättiputki on löytänyt tiensä mahdollisimman hankaliin paikkoihin kuten jyrkän sorakuopan rinteisiin…

Jättiputkenkin kukinta on tänä vuonna ollut monin paikoin melkoisen aikaisessa ja osassa kukintoja siemenet ovat jo kehittyneet, joten kukintojen poistolla on jo kiire. Tänä vuonna uusia jättiputken torjuntakohteita on tullut paljon ja useassa paikassa onkin joutunut poistamaan kukintoja. ”Parhaimmassa” paikassa sekosin laskuissa 120 poistetun kukinnon paikkeilla. Kaikki poistetut kukinnot toimitan alueen jätekeskukseen.

Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy. Useimmat Suomessa olevat jättiputket ovat kaukasianjättiputkia ja niille ominaista on, että kasvit kukkivat kolmantena elinvuotenaan ja kuolevat kerran kukittuaan. Kukintojen poisto voi siis olla torjuntakeinona ja siitähän olenkin jo kirjoitellut aikaisemminkin, jutun voi lukea tästä.

Peltojen ja teiden varsilla kukkivat jättiputket leviävät tehokkaasti uusille alueille peltotyökoneiden mukana sekä piennarniittokoneiden mukana. Tietysti myös eläimet ja ojissa virtaava vesi kuljettaa siemeniä eteenpäin. Lisäksi kun alueilla liikutaan tarttuvat siemenet kengän pohjiin, eläinten tassuihin ja kulkeutuvat sitten vaikka kotipihaan asti. Välillä kuulee ihmisten sanovan, että ei heitä jättiputki häiritse jos se kasvaa heidän pelloilla tai teiden varsilla. Ehkäpä niin, mutta niin kuin muutkin siemenestä leviävät lajit, niin ei se jättiputkikaan kestä siellä omalla pellolla vaan leviää helposti myös ympäristöön.

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä ja pykälästä 4 maanomistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuudesta.

Pellon laidoilla kukkivia jättiputkia

Nyt kiireesti torjumaan jättiputkea jos sitä on omalla tontilla eikä hommaan ole vielä ryhtynyt.

Kaunista kesää!