Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18:49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Jättiputken kukintojen poisto

Sunnuntai 8.7.2018 klo 19:17 - Miia Korhonen

Mitä sitä muuta voisi sunnuntaina tehdä kuin poistaa jättiputkista kukintoja?! Kukintojen poistossa suosin aikaisia aamuja eli tuossa neljän hujakoilla on parasta aikaa lähteä jättiputkea pätkimään. Syitä näihin aikaisiin aamuihin on useampiakin. On meinaa piirun verran mukavampi vetää sadeasua päälle kun lämpötila on +12 kuin jos lämpöä on +25 ja aurinko killottaa täydeltä taivaalta.

0715_jattiputket_aamuvarhaisella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgJättiputket aikaisin kesäaamuna

Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputkessahan on myös hyvin voimakas haju, joka tuntuu todella vahvana kun kasvia katkoo. Viileässä ilmassa haju ei tunnu ihan niin pahalta kuin helteellä. Itse huomaan olevani herkistynyt jättiputken hajulle ja huomaan useasti haistavani kasvin ennen kuin edes näen sen.

Aamuvarhaisella on myös kaikenlaisia pörriäisiä vähemmän liikkeellä. Jättiputken kukinto houkuttelee ampiaisia, mehiläisiä ja muita surisijoita. Kukinnoissa käykin melkoinen elämä ja kun kasvin katkaisee ja vie pörriäisten eväät saa useasti melkoisen kiukkuista pörinää pään päälle. Yritän kyllä aina selittää ja pyytää anteeksi, kun minun on nyt vain vietävä pöristelijöiden ruuat. Itsehän löisin haarukalla oman ruokani viejää, joten ymmärrän hyvin vihaisen lähestymistavan myös ampiaisilta ja muilta.

Ja tietysti aikaisina kesäaamuina kerkiää ihailemaan Suomen kesää ja kaunista luontoakin!

Harvinainen_naky_ei_lupiinia_tienpientareilla.jpgHarvinainen näky, ei lupiinia tienpientareilla!

Sitä kun sunnuntaiaamun ramppaa sorakuopan reunamia ylös, alas ja poikittain jättiputkia katkomassa ja retuuttaa kukinnoista täysiä jätesäkkejä rinnettä ylös niin tietääpä taas tehneensä. En ole koskaan jättiputken kukintoa punninnut, mutta useamman kilon se painaa ja jos joitain kymmeniä poistaa niin kyllähän siinä saa bodata. Varsinkin kun harvoin saa auton ihan poistettavien kukintojen viereen ja tietysti jättiputki on löytänyt tiensä mahdollisimman hankaliin paikkoihin kuten jyrkän sorakuopan rinteisiin…

0717_jattiputket_sorakuopan_reunalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg
Jättiputki löytää tiensä hankaliin paikkoihin, kuten jyrkille rinteille

Jättiputkenkin kukinta on tänä vuonna ollut monin paikoin melkoisen aikaisessa ja osassa kukintoja siemenet ovat jo kehittyneet, joten kukintojen poistolla on jo kiire. Tänä vuonna uusia jättiputken torjuntakohteita on tullut paljon ja useassa paikassa onkin joutunut poistamaan kukintoja. ”Parhaimmassa” paikassa sekosin laskuissa 120 poistetun kukinnon paikkeilla. Kaikki poistetut kukinnot toimitan alueen jätekeskukseen.

Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy. Useimmat Suomessa olevat jättiputket ovat kaukasianjättiputkia ja niille ominaista on, että kasvit kukkivat kolmantena elinvuotenaan ja kuolevat kerran kukittuaan. Kukintojen poisto voi siis olla torjuntakeinona ja siitähän olenkin jo kirjoitellut aikaisemminkin, jutun voi lukea tästä.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg
Pääkukinnossa siemenet kehittyvät ensin

Peltojen ja teiden varsilla kukkivat jättiputket leviävät tehokkaasti uusille alueille peltotyökoneiden mukana sekä piennarniittokoneiden mukana. Tietysti myös eläimet ja ojissa virtaava vesi kuljettaa siemeniä eteenpäin. Lisäksi kun alueilla liikutaan tarttuvat siemenet kengän pohjiin, eläinten tassuihin ja kulkeutuvat sitten vaikka kotipihaan asti. Välillä kuulee ihmisten sanovan, että ei heitä jättiputki häiritse jos se kasvaa heidän pelloilla tai teiden varsilla. Ehkäpä niin, mutta niin kuin muutkin siemenestä leviävät lajit, niin ei se jättiputkikaan kestä siellä omalla pellolla vaan leviää helposti myös ympäristöön.

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä ja pykälästä 4 maanomistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuudesta.

0716_jattiputki_leviaa_pelloilla_tyokoneiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpgPellon laidoilla kukkivia jättiputkia

Nyt kiireesti torjumaan jättiputkea jos sitä on omalla tontilla eikä hommaan ole vielä ryhtynyt.

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukinto, poisto, katkaisu, torjunta

Syksy ja jättiputken siemenet

Keskiviikko 20.9.2017 klo 18:02 - Miia Korhonen

Jos vielä törmää jättiputkiin jotka ovat kukkineet tänä kesänä on kukintojen poisto jo haastavaa siinä mielessä, että siemenet ovat kypsiä ja osa siemenistä tuppaa varisemaan maahan, kun kasvia koskettaa.

Luontoturva.fi_Jattiputken_siemenia_syyskuussa_2017JPG.JPGJättiputken siemeniä

Muutamista jättiputkista poistin kukintoja ja siementen kanssa saikin olla tarkkana. Mahdollisimman loivilla liikkeillä leikkasin jättiputken varret poikki ja laitoin kukinnot jätesäkkeihin. Silti muutamia siemeniä tippui maahan ja niitä sitten nypin alueelta. Jos maasto on kovin risukkoista ja siementen kerääminen maasta hankalaa, niin yksi vaihtoehto olisi levittää pressu ja sen päälle laittaa katkaistu jättiputki kukintoineen. Pressun päältä on helpompi poimia irronneet siemenet.

Jättiputken siemenen kyllä erottaa maasta hyvin, joten kannattaakin käyttää hetki aikaa alueen tarkastamiseen jos kukintoja on poistettu. Muista myös tarkastaa saappaan pohjat, jättiputken siemen on kevyt ja litteä ja jää helposti saappaan uriin. Siinä sitten kun lompsii menemään voi huomaamattaan siirtää siemeniä uuteen paikkaa ja levittää jättiputkea uusille alueille.

Jattiputken_siemen_maassa_Luontoturva.fi_.JPGJättiputken siemen erottuu hyvin

Kukinnot voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jätekeskuksien toimintatavoissa on eroja ja kannattaakin kysyä tarkemmat ohjeet omalla alueella jättiputken kukintojen käsittelyyn.

Jattiputken_siemenia_sakissa_Luontoturva.fi._JPG.JPG

Niin ja hyvä on tarkistaa, että jätesäkit ovat ehjiä ennen kuin niihin kukinnot laittaa…

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, kukintojen poisto, siemen, jätekeskus, syksy

Jättiputkien kukintaa

Maanantai 31.7.2017 klo 19:56 - Miia Korhonen

Tässä muutama kuva tämän päivän hassutuksista. Jättiputkia oli päässyt kasvamaan orapihlaja-aidan sisään ja sieltä useampikin kukkiva yksilö nousi yli 3 metrin korkeuteen.

Jattiputki_orapihlaja-aidassa._Luontoturva.fi._JPG.JPG

Kannattaakin tarkistaa omien aitojen aluksia, sieltä voi löytyä yllätyksiä eikä aina niin mukavia…

Orapihlaja-aidan sisältä jättiputkien kaivaminen on kohtuullisen ikävä urakka, mutta nämäkin veijarit päätyivät poikki ja pinoon. Kukinnot ja juuret toimitin alueen jätekeskukseen. Kukinnoissa oli juuri siemenetkin kehittyneet, mutta olivat vielä vihreät ja kestivät hyvin varisematta vaikka joutuikin vähän tempomaan jotta jättis irtosi aidan sisältä.

Nyt olikin juuri sopiva aika poistaa kukinnot ja katkaista koko komeus. Enää jättiputkella ei ole voimaa tehdä uutta kukintoa ja koska kyseessä oli kaukasianjättiputki niin sehän kuolee kerran kukittuaan. Eli nämä kukkivat yksilöt eivät enää nouse ja pääse jatkamaan sukua.

Jättiputken kukintojen katkaisusta ja ajankohdasta olenkin kirjoitellut jo aikaisemminkin. Jutun voi vilaista tästä jos mietityttää kukintojen poisto.

Tässä vielä muistutuksena kuvaa siitä millainen on jättiputken varsi. Ja tarkemmin juttua jättiputken, karhunputken ja muiden putkien eroista voi lukaista aikaisemmasta kirjoituksestani.

Jattiputken_varsi_luontoturva.fi._JPG.JPG

Jättiputken varsi on punavihreän laikukas ja karvainen. Kukkivan jättiputken varsi on useasti paksumpikin kuin ranne. Joku sanoikin, että kukkiva jättiputki muistuttaa lähinnä puuta eikä kukkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukkii, tunnista, kukintojen katkaisu, kaivaminen

Jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Maanantai 8.8.2016 klo 22:05 - Miia Korhonen

Kaukasianjättiputki kuolee kerran kukittuaan, joten kukintojen poistoa voi käyttää torjuntakeinona. Kukintojen poistossa ajankohta on tärkeä tietää. Liian aikaisin poistettaessa jättiputki tekee uuden kukinnon ja jos kukinnot poistaa liian myöhään ovat siemenet jo varisseet maahan. Huomattavaa on, että samalla alueellakin olevat jättiputket kukkivat eri tahtiin. Tästä esimerkkinä otin kuvia ja videon pätkän Lahdesta, jättiputkien torjuntaan keskittyvältä koekentältä.

Useasti ihmisillä on uskomus, että jos jättiputken katkaisee maanrajasta ei uutta kasvua tai kukintoa tulisi. Tämähän on väärä luulo. Kaukasianjättiputki kyllä kuolee kukinnan jälkeen, mutta jos kukinto poistetaan liian aikaisin on kasvilla vielä voimaa tehdä uusi kukinto. Niitto yksistään ei siis ole torjuntakeinona tehokas.

oikeaan_aikaan_katkaistu_jattiputki_ei_tee_uutta_kukintoa_2.JPGTässä kuvassa kukkiva jättiputki, jonka edessä on lapio, on valmis kukintojen poistoon. Merkkinä siitä on, että kukinto on menettänyt parhaimman valkoisen loistonsa ja kukat ovat ruvenneet ruskettumaan. Osaan kukintoa on jo muodostunut siemeniäkin.

Jattiputken_kukinto.JPGKukinnon koosta saa jonkinlaisen käsityksen kun vertaa sitä lapioon... Kuvasta näkyy, että kukintoon on jo muodostunut siemeniä ja tässä vaiheessa ei kasvilla ole enää voimaa tehdä uutta kukintoa. Katkaisin jättiputken läheltä maanrajaa ja siinä ei riittänyt isojen oksasaksien terien väli. Kukkivan jättiputken varsi on helposti 10 cm halkaisijaltaan.

oikeaan_aikaan_katkaistu_jattiputki_ei_tee_uutta_kukintoa.JPGUutta kasvua ei ole tullut oikeaan aikaan katkaistusta jättiputkesta. Kuvassa katkaistun kasvin ympärillä näkyvä vihreä kasvu on uusia siementaimia, joita nousee alueella vielä monta vuotta. Alueella on ollut vuosia kukkivia jättiputkia joiden siemenet ovat päässeet maahan ja maahan on muodostunut siemenpankki.

Liian_aikaisin_katkaistu_jattiputki_tekee_uuden_kukinnon2.JPGVäärään aikaan katkaistu kukkiva jättiputki tekee uuden kukinnon. Uusia kukintoja voi olla vaikea huomata, koska ne voivat olla hyvinkin matalia. Tässä kuvassa oleva jättiputki on katkaistu samaan aikaan kuin ensimmäisissä kuvissa ollut jättiputki, mutta kukinnot kehittyvät eri aikaan ja ne myös täytyy poistaa eri aikaan.

Kotilot tuntuvat pitävän jättiputkista, varsinkin jos lehden katkaisee ja jättää sen maahan on lauma kotiloita pian sen kimpussa. Kotiloiden käsittelyn jälkeen ei isostakaan lehdestä ole jäljellä kuin ranka, alueilla joissa kotiloita on paljon. Toisaalta katkaistu jättiputki, jonka varteen sisälle on satanut vettä, toimii kotilon pyydyksenäkin.

kotilot_jattiputken_varren_sisalla.JPG
Kuvassa valmista kotilosoppaa jättiputken varresta nautittuna...

Ja jättiputkea käsitellessä muistakaa suojavarustus! Poistetut kukinnot voi laittaa jätesäkkiin ja toimittaa oman alueensa jätekeskukseen. Poistettuja kukintoja ei saa jättää maahan, koska kukinnot kehittyvät vielä irtileikattunakin.

Kukkivan jättiputken koosta saa jonkinlaisen käsityksen tästä videosta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukinto, kukintojen katkaisu, torjunta, torjuntakeino, Lahti

Jättiputkien torjuntaa heinäkuussa

Keskiviikko 13.7.2016 klo 20:55 - Miia Korhonen

Uusia jättiputkien siementaimia putkahtelee esiin vielä pitkälle syksyyn. Tänäänkin kitkin käsin kasoittain jättiputken siementaimia alueelta, joka on todella märkää. Taimet lähtivät hyvin juurineen irti, kun vähän ravisti ja nykäisi. Alue jossa työskentelin oli Lahti Aquan vedenottamo, josta kirjoittelin jo aikaisemminkin. Alueella jättiputken torjunta tehdään mekaanisesti eli kitkemällä, kaivamalla ja Nekon pyöräharalla, joka on uusi kokeiluväline jättiputkien torjunnassa. Pyörähara tuntuukin toimivan hyvin. Haraan sillä noin kolmen viikon välein ja joka kerran jälkeen uusia siementaimia on tullut vähemmän.

Joka paikkaan pyöräharalla ei pääse ja pienet siementaimet alueelta kitkinkin käsin. Kitkeminen oli helppoa, kun ei tarvinnut lapiotakaan käyttää, sen kuin vain veti taimia ylös. Ensi vuonna alue olisi ollut hyvin toisen näköinen ja jättiputket eivät olisi enää niin vaan irti lähteneetkään. Tärkeää on siis tietää alueet missä on ollut kukkivaa jättiputkea, jotta tietää aluetta tarkkailla. Edellisenä kesänä kukkineen jättiputken siementaimia lähtee kasvuun seuraavana kesänä ja ne on hyvä opetella tunnistamaan ja torjumaan. Kannattaa myös opetella tunnistamaan kukkinut jättiputki talviasussakin!

 Jattiputken_torjuntaa_kitkemalla.JPG

Jättiputken siementaimia

Jättiputken kukintaa olen päässyt ihastelemaan ja vihastelemaan… Niin komea kukinto, mutta niin haitallinen! Suuressa koossa on tietysti se hyvä puoli, että kukkivan jättiputken näkee jo kaukaa eikä se piiloudu edes maitohorsman sekaan vaikka horsmakin kasvaa helposti reilut 1,5 metriä korkeaksi. Tänään juuri bongasin jättiputken, joka yritti piilotella horsmapellossa. Katkaisin kukinnot, laitoin ne jätesäkkiin ja toimitan kukinnot jätekeskukseen. Pätkin jättiputken varren ja lehdet pienemmiksi ja kaivoin juurakon ylös. Se hyvä puoli viime päivien rankkasateista on, että maa oli todella märkää ja kaivaminen helppoa. Pätkin juurakon lapiolla pieniksi paloiksi ja toimitan senkin jätekeskukseen. Tällä hetkellä tehtävässä torjunnassa hankaluutena ovat muut kasvit, jotka estävät jättiputkia näkymästä paitsi tietysti kukkivat yksilöt erottaa kyllä. Niin ja tietysti jättiputkea käsitellessä on suojauduttava kunnolla. Kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita, joten kasvinestettä ei kannata iholle päästää!

jattiputki_piilosilla_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki piilosilla horsmapellossa

Jättiputken kukinnoissa käy aikamoinen kuhina, kun kaikenmaailman pörriäiset niissä vierailee. Vihaista pörinää voikin olla tiedossa, kun tipauttaa kukinnon maahan, jossa on parhaimmillaan kymmeniä vierailijoita.

jattiputken_kukinnolla_kay_kuhina.JPG

Jättiputken kukinnoissa käy kuhina

Päivät kun ulkona liikuskelee niin näkee kaikanlaista. Tänä vuonna kirvoja tuntuu olevan paljon ja sehän tietää leppäkertuille ruokaa. Karhunputkessa näkyikin olevan leppäkerttuja, jotka taisivat tulla siihen kirvojen houkuttelmana. Jossain päin maailmaa leppäkerttuja pidetään onnen tuojina tai niiden uskotaan ennustavan hyvää säätä. Tänäänkin näin niin paljon leppäkerttuja, että pitäisi onnea ja hyvää keliä olla tiedossa ja paljon! Katsotaan pitääkö paikkansa :)

Karhunputkella_leppakertut_Luontoturva.fi.JPG
Leppäkertut auttavat puutarhassakin saamaan kirvat kuriin


Onnekasta kesää ja hyviä kelejä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, siementaimi, pyörähara, Neko, karhunputki, leppäkerttu, kukinto, jättiputki kukkii, Lahti Aqua

Kuva-arvoitus

Torstai 25.2.2016 klo 22:53 - Miia Korhonen

Tarvitsin kuivuneita jättiputken varsia näytille Luontoturvan järjestämiin valokuvanäyttelyihin ja lähdin toivioretkelle samoilemaan luontoon. Saaliina olikin muutama oikein hieno pystyyn kuivunut jättiputki.

Löydätkö jättiputken tästä kuvasta? 

Tunnistatko_tasta_kuvasta_jattiputken.JPG
Jos ei jättiputki erotu, niin vastaus kirjoituksen lopussa :)


Jättiputkia bongatessa huomasin taas ongelman, joka voi tulla, jos jättiputken kukinnon poistaa liian aikaisin. Liian aikaisin poistetun kukinnon tilalle jättiputki kehittää uuden. Kukkivalla jättiputkella on valtava kasvuvoima ja tarve saada jatkettua sukua kehittämällä siemenet ja päästämällä ne maailmalle. Kukinnon poiston ajankohdan kanssa onkin oltava tarkkana ja kasvustoa täytyy tarkkailla mahdollisten uusien kukintojen varalta.

Kaukasianjättiputken (joka on yleisin jättiputkilaji Suomessa) tehtävä on täytetty, sen kukittua. Kaukasianjättiputki nimittäin on monokarppinen eli kasvi kuolee kukittuaan. Sen tehtävä on päästää lapsoset (siemenet) maailmalle ja sen jälkeen kaukasianjättiputki on tehtävänsä tehnyt ja valmis kuolemaan pois. Hyvän vanhemman tavoin se yrittää saattaa viimeiseen asti lapsoset maailmalle ja kehittää kukinnon vielä viimeisillä voimillaan katkaistun tilalle. No, ehkä hieman dramaattinen selitys, mutta näin siinä käy.

Liian_aikaisin_katkaistu_jattiputki_tekee_uuden_kukinnon.JPG
Tässä kuva, joka ehkä selventää selitystäni. Kuvassa näkyy katkaistu jättiputken varsi. Kasvi on kuitenkin kehittänyt uuden kukinnon reilusti katkaisu kohtaa alempaa ja näin on taas tulossa seuraavina vuosina paljon pieniä jättiputkia. Sitkeä kasvi!

Ensi kesänä siis jos suunnittelet jättiputken torjuntaa ja leikkaat kukintoja, niin muista leikkausajankohta! Paras aika on, kun kukinto on ruvennut hieman muuttumaan ruskehtavaksi. Toisaalta kukinnon poisto on tehtävä ennen kuin siemenet tippuvat maahan. Joten melkoista tasapainoilua on jättiputkien kukintojen poisto!

Ja poistetut kukinnot on AINA varmasti tuhottava. Jättiputkien kukinnot siemenineen voi laittaa ehjään, suljettuun jätesäkkiin ja toimittaa oman alueen jäteasemalle, josta voi vielä kysyä tarkempia ohjeita. Siemenet voivat jatkaa kehittymistään, vaikka kukinto olisikin leikattu irti kasvista. Sitkeä kasvi... Melkein täytyy ihailla sitä :)


Ja jos ensimmäisestä kuvasta ei löytynyt jättiputkea, niin tässä apu siihen. Punainen nuoli näyttää jättiputken keskellä kuvaa.
vastaus_tunnista_jattiputki.png



Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, varsi, talvi, kukinto, siemen

Talvi ja jättiputki

Torstai 28.1.2016 klo 23:17 - Miia Korhonen

Talvi on hyvää aikaa suunnitella ensi kesän kuvioita jättiputken koealueelle Lahdessa. Toiveissa olisi saada jokin taho tai tahoja mukaan jollain lailla toimintaan. Ajatus voisi olla esimerkiksi, että ympäristöstään kiinnostunut yritys ostaisi Luontoturvalta työtunnin tai pari alueelle ja yritys olisi mukana kehittelemässä uusia ideoita ja tapoja torjuntaan.

Aluehan on huono esimerkki siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätettä vie luontoon. Todennäköisesti jättiputki on päätynyt tällekin alueelle puutarhajätteen mukana tai vaihtoehtoisesti maansiirtojen seurauksena. Jotain hyvääkin asiassa on, alue sopii erinomaisesti koealueeksi, jossa etsitään jättiputkelle mahdollisimman ympäristöystävällisiä torjuntatapoja!

Muutamia ajatuksia on tullut mieleen, mitä uutta voisi kokeilla jättiputken torjunnassa, mutta ajatuksia täytyy vielä hieman jalostaa :) Sisäinen Pelle Peloton pyrkii esiin...

Tässä vielä lisää talvikuvia jättiputkista sekä koealueelta. Jättiputket ovat talvella kauniita, kun lumi koristelee ne eikä tarvitse varoa kivuliasta jättiputken kosketusta! Muista tarkkailla ympäristöäsi, saatat löytää yllättävistä paikoista kuivuneita paksuja rankoja, jotka tarkemmin katsottuna paljastuvatkin kesällä kukkineiksi jättiputkiksi!

DSC_0232.JPG

Talvi on taittanut jättiputkenkin, joka on tehnyt tehtävänsä ja synnyttänyt kesällä kukinnon, kehittänyt siemenet ja mahdollistanut seuraavan jättiputkien sukupolven synnyn!

DSC_0230.JPG

Tämä varsi on kesällä 2014 kukkineen jättiputken ja varsi on edelleen kuivuneena pystyssä! Väri vain on varressa haalistunut, mutta sitkeästi se törröttää yksin pellon reunassa pystyssä.

DSC_0243.JPG

Vaikea uskoa, että kolmen kuukauden kuluttua jättiputki on herännyt talviuniltaan ja maalannut tämän maiseman vihreäksi räjähtävän nopealla kasvullaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talvi, jättiputki, Lahti, kukinto, varsi

Tunnista jättiputki talvella

Sunnuntai 10.1.2016 klo 13:37 - Miia Korhonen

Vuosi vaihtui, uusi edessä ja vihdoin talvi tuli paukkupakkasten saattelemana! Jättiputkien maanpääliset osat ovat talveksi kuolleet, mutta juurakot ja siemenet odottavat malttamattomana ilman lämpiämistä. Huhtikuun puolenvälin paikkeilla odotan näkeväni jättiputket seuraavan kerran.

Talvellakin voi tosin jättiputkia bongata. Kesällä kukkineet yksilöt jäävät talveksi pystyyn. Kukkineiden jättiputkien varret ovat kuivuneet ja useamman metrin korkuisina ne näkyvät surullisina rankametsinä alueilla, joissa jättiputkea on kasvanut ja kukkinut. Kuivuneet ranteenpaksuiset varret ovat pitkittäin uurteisia ja harmaan/ruskehtavan värisiä.

Talvellakin ympäristöään tarkkailemalla voi paikallistaa alueet, joissa jättiputkea kasvaa. Huhtikuussa, heti kun vaan sää sallii ja lumi on sulanut, niin jättiputki lähtee nopeaan kasvuun. Toukokuun puolessa välissä se on jo puoli metriä korkea ja heinäkuun alussa kukkivat yksilöt ovat liki neljä metriä korkeita.

Kevättä ja jättiputken kasvupyrähdystä odotellessa voi opetella tuntemaan jättiputken talviasussaan. Silloin tietää mitä alueita kannattaa keväällä ensimmäisenä tarkkailla.

Tässä kuvia auttamaan jättiputken tunnistamisessa talvella.

varsi_talvella.JPG

Kesällä kukkineen jättiputken varsi jää talveksi kuivuneena pystyyn. Varsi on ontto ja talvella kuivunut varsi on väriltään harmahtavan ruskea. Kuivuneet jättiputken varret tunnistaa talvella ympäristöstään helposti.

kukinto_talvella.JPG

Kesällä kukkineen jättiputken kukinto pystyyn kuivuneessa varressa, on varsin komea näky kirkasta sinistä taivasta vasten.

jattiputken_varret_talvella_ovat_kuin_kuivuneita_puunrunkoja.JPG

Kukkineiden jättiputkien varret ovat talvellakin 2 – 3 metriä korkeat ja erottuvat esimerkiksi tässä metsäaukealla selvästi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, varsi, talvi, kukinto