Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättiputken siemen

Torstai 27.4.2023 klo 15.35 - Miia Korhonen

Tuli taas tänään mieleen, että on tuo jättiputki aikamoinen kasvi!

Löysin viime kesänä kukkineen jättiputken ja kasvin ympäristössä oli siemeniä maassa, joita sitten raappasin pintamaan kanssa pussiin, että tulisi ainakin vähän vähemmän jättiksen taimia. Lopuksi peitin vielä kukkineen kasvin ympäristön muutamien neliöiden alueelta, että maahan jääneet siemenet eivät pääsisi kasvuun tulevinakaan vuosina. Alue on niin hankalasti torjuttava kohde, että peittäminen oli siinä paras menetelmä.

Siinä kun jättiputken siemeniä ihmettelin, niin huomasin yksilön, jossa oli jo alkeisjuuri lähtenyt kasvuun. Siemen itsessään sisältää kaikki tarvittavat ravinteet ja niiden voimalla se jaksaa tehdä alkeisjuuren, joka kiinnittää kasvin maahan. Siitä sitten parissa vuodessa kasvaa tuollainen jättiläinen! Ihmeellinen on elämä :)

Pienestä lähtee jättiputken kasvu. Ja noita siemeniä yhdessä kukkivassa kasvissa voi olla useita kymmeniä tuhansia.....

Kevään ensimmäiset haitalliset vieraskasvit kasvussa

Maanantai 24.4.2023 klo 16.15 - Miia Korhonen

Toiset bongailee näin keväisin lintuja ja minä haitallisia vieraskasveja :) Tänä vuonna kevät on selkeästi aikaisemmassa kuin viime vuonna ja kävinkin jo kuopasemassa juurineen pois ensimmäiset jättiputken siementaimet.

Jättiputken siementaimia käsitellessä kannattaa muistaa, että myös nämä pienokaiset sisältää kasvinestettä, joka iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa kivuliaitakin palovammoja. Kokemusta on....

Jättipalsamikin oli jo lähtenyt kasvuun lämpimässä ja kosteassa paikassa.

Jättipalsamin taimet voi jo nyt nyppästä juurineen pois.

Etelänruttojuuri on vakio tuttavuus keväisin ja tuosta kukinnostahan sen nyt hyvin tunnistaa. Ensin tulee kukinto ja vasta sitten lehti. Samaan tyyliin kuin leskenlehdelläkin.

Etelänruttojuuri on kevään ensimmäisiä kukkijoita.

Lupiini on myös niitä ensimmäisiä kasvuun lähtijöitä ja usein kasvien lähistöllä on talven yli pystyssä säilyneitä kuivuneita lupiinin varsia, joissa on siemenpalot vielä kiinni.

Lupiinin lehti on kaunis ja huomiota herättävä keväällä, kun se lähtee aikaisin kasvuun. Nythän maa olisi kostea ja useissa paikoissa kaivaminen sujuisi paremmin kuin kesän kuivuudessa ja kuumuudessa. Lupiininkin voisi jo kaivaa juurineen pois.

Joka kevät olen päivitellyt Luontoturvan blogiin ensimmäiset kasvuun lähtijät ja niistä onkin helppo tarkistaa mihin aikaan on kevät alkanut minäkin vuonna :) Viime keväänä kirjoittamastani blogista voit kokeilla tunnistatko haitalliset vieraskasvit keväällä, juttua siitä voi lukaista tästä.

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15.02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Kevään ensimmäiset vieraskasvit

Torstai 15.4.2021 klo 20.05 - Miia Korhonen

No niin, se on varmasti kevät saapunut tällekin vuodelle, kun bongasin ensimmäisen jättiputken taimen 😊 Viime vuona 2020 ensimmäinen jättis osui silmiin 19.4 eli melko lailla aikataulussa ollaan. Menneiden vuosien kevät kuulumisia voi lukaista vaikkapa vuoden 2019 kirjoituksesta.

Näin keväällä aina hämmästelee kasvun ihmettä ja havainnoi mitä kaikkea sitä sieltä maasta ponnistaakaan. Jättiputken lisäksi ällistelin etelänruttojuurta, joka myös lähtee aikaisin kasvuun ja on väriläiskä muuten vielä niin harmaassa maastossa.

Etelänruttojuurihan on vieraslaji ja sitä ei saa päästää leviämään luontoon. Tässä onkin hyvä muistuttaa, että kaikki puutarhankasvit täytyy pysyä istutusalueillaan, niitä ei saa päästää leviämään luontoon. Puutarhajätteen oikein käsittelystä muistutellaan Lahdessakin maastoon laitettavilla kylteillä.

Kuvan alueella luontoon oli levinnyt puutarhojen tavallinen koristekasvi, pikkutalvio, joka on kaunis, mutta nopeasti leviävä maanpeittokasvi. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana leviävät monet vieraskasvitkin, kuten kuvan pikkutalviokin ja ne tavallisetkin puutarhankasvit voivat muodostua haitallisiksi ympäristössä mihin ne eivät kuulu.

Vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä on hyvä muistuttaa, EU:n vieraslajiluettelo ja kansallinen vieraslajiluettelo sisältää lajit, joihin lainsäädäntö kohdistuu.

EU:n vieraslajiluettelo sisältää ne EU:ssa haitalliseksi säädetyt vieraslajit, joihin EU:n vieraslajiasetusta sovelletaan. Vieraslajiluettelosta on säädetty EU:n komission erillisellä asetuksella. EU:n vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Kansallinen vieraslajiluettelo sisältää ne haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Kansallisesta vieraslajiluettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Vieraslajistrategiassa on haitallisiksi luokitellut vieraslajit, joita ei ainakaan toistaiseksi ole otettu kumpaankaan vieraslajiluetteloon, eivät ole säädösten kaikkien kieltojen alaisia. Näitä vieraslajeja koskee ainoastaan vieraslajien riskienhallintalain 3 §, jossa säädetään kielto päästää tällainen vieraslaji leviämään ympäristöön.

Tunnista haitalliset vieraskasvit keväällä

Keskiviikko 6.5.2020 klo 19.46 - Miia Korhonen

Toukokuu on maailman parasta aikaa! Luonto herää eloon, ihanaa vihreyttä, auringon ensi huuma, ei itikoita :) Kevät hullaannuttaa ja saa jättiputkenkin tuntumaan ystävältä, jota ei ole nähnyt koko pitkänä talvena. Huuma häviää kyllä äkkiä, kun muutaman päivän on jättiputkia kaivellut.

Niin kuin olen aikaisempinakin vuosina sanonut, kevät on parasta torjunta-aikaa. Maa on kosteaa ja kaivaminen on helpompaa. Mitä pienempi taimi sitä pienempi juuri. Jättiputkisilmä täytyy herätellä talven jäliltä, pienetkin taimet oppii kyllä nopeasti erottamaan muusta kasvillisuudesta.

Tunnista jättiputken siementaimi

Jättiputkea sekä myös muita kasveja voi torjua peittämällä. Peittäminen on helpointa tehdä nyt kun kasvit ovat lähdössä kasvuun ja siitä voi lukea juttua tästä. Ja viime kevään tunnelmia voi kerrata tästä.

Otin tänään keväisiä kuvia maastosta. Paljon muitakin haitallisia vieraslajeja, kuin vain jättiputki, on hyvässä kasvussa. Torjuttavat kasvit täytyy tuntea niiden kaikissa kasvun vaiheissa.

Jättipalsami viihtyy kosteassa maastossa

Tässä purossa on ollut myös jättiputki levinneenä. Viisi vuotta olen torjunut jättiputkea puron varrelta ja tänä keväänä ei löytynyt kuin parikymmentä taimea. Tällainen kivikkoinen, jyrkkä puron varsi on erittäin hankala alue torjuttavaksi. Työ on käsityötä, jättiputket on kaivettu lapiolla juurineen kivien raoista. Jättipalsami lähtee onneksi kitkemällä.

Jättiputki ja jättipalsami kasvuun lähdössä puron varrella

Lahden seudulla on monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Hyvä olisi muistaa, että se tavallinenkin puutarhankasvi voi muodostua haitalliseksi, jos kasvi ei pysy istutusalueellaan ja pääsee leviämään ympäristöön. Ja niin kuin miljoonaan kertaan olen muistuttanut, puutarhajätettä ei saa viedä luontoon. Monet haitalliset vieraskasvien esiintymät on alkujaan lähteneet leviämään puutarhajätteen luontoon viennin seurauksena. Vanhemmasta kirjoituksestani voi lukea mihin kaikkeen olen maastossa törmännytkään....

Etelänruttojuuri leviää uusille alueille usein puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana

Röyhytatar on luontoon levitessään ongelmallinen.

Kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi

Mutta kaikista tänäänkin bongaamistani vieraskasveista huolimatta nautin kyllä suunnattomasti saadessani olla ihan pihalla päivät pitkät ja ihmetellä luonnon heräämistä. Nautitaan keväästä, kesä on ihan kohta täällä!

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9.39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

• Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
• Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
• Puutarhajätteen käsittely
• Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
• Työkoneet
• Maa-ainesten käsittely
• Linnut, muut eläimet
• Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18.49 - Miia Korhonen

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Syksyisessä metsässä jättiputken kanssa

Perjantai 19.10.2018 klo 19.32 - Miia Korhonen

Syksyisessä metsässä kulkiessa tulee ainakin toisella silmällä etsittyä jättiputkia ja joskus niitä saattaa yllättäen löytääkin! Nyt kun lehdet on tippunut puista ja luonto muutenkin valmistautumassa talviunille niin vähän pienemmätkin jättiputket erottaa hyvin maastossa.

Maa on syksyllä kosteaa ja jättiputken taimia onkin nyt helppo kaivaa juurineen ylös. Jättiputken uusia taimiahan nousee keväästä pitkälle syksyyn, jos maassa on siemeniä.

Jättiputken taimi juurineen lokakuussa

Nämäkin jättiputken taimet oli lähteneet kasvuun sitten viime käynnin. Nyt kun raapaisin taimet mukaan, niin on keväällä sitten ainakin vähän vähemmän töitä. Pienen määrän juuria voi hävittää muovipussissa sekajätteen joukossa. Isommat määrät sitten alueen jätekeskukseen. Lehdet ja varrethan voi jättää maahan, ne maatuvat ja niistä ei jättiputki leviä.

Kohta voi taas vaipua itsekin talvihorrokseen, mutta sitä ennen kannattaa vielä käydä ihmettelemässä luonnon ihmeitä ja ladata voimaa talveen. Tällaiset luonnon ihmeet jäi kameraan metsäretkellä myös.

Leppoisaa syksyä!

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19.19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

Lupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

Jättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

Tataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!

Puutarhajätteen käsittely ja vieraslajien leviäminen

Lauantai 7.7.2018 klo 11.43 - Miia Korhonen

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on edelleen isona syynä siihen miksi haitalliset vieraslajit leviävät uusille alueille. Liian usein törmää puutarhajätekasoihin, jotka on viety oman tontin ulkopuolelle muiden maille. Olisikin hyvä muistaa, että jos joku kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla. Kaupungin / kunnan maille vietyjen kasvijätteiden mukana mahdollisesti lähtevät kasvuun haitalliset vieraskasvit joudutaan torjumaan kaupungin toimesta ja maksajana on silloin asukkaat. Torjuntaan käytetetyt varat ovat tietysti sitten poissa muista kaupungin toimista.

Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana alueelle levinnyt etelänruttojuuri ja jättipalsami

Maankäyttö, maansiirrot ja työkoneet ovat myös syynä haitallisten lajien leviämiseen. Haitallisten vieraslajien leviämisen väylät täytyy tiedostaa, jotta leviäminen saadaan estettyä.

Puutarhajätteen käsittelystä ja vieraslajeista kannattaa lukea vieraslajit.fi sivustolta lisää.

Luontoturvan valokuvia

Maanantai 29.1.2018 klo 12.00 - Miia Korhonen

Talvella on aikaa käydä kesän valokuvasatoa läpi ja paljonhan sitä olikin taas kuvia kertynyt. Luontoturvan sivuille valokuva-albumiin rupesin nyt kasaamaan kuvia kasveista ja vähän muistakin ihmeistä mihin olen törmännyt. Valokuvien järjestely on alkutekijöissään ja kuva-albumiin lisäilen jatkuvasti uutta. Kuvista toivottavasti on apua tunnistamiseen ja torjuntaankin.

Tiedotukseen ja julkisiin esityksiin myydään kuvien käyttöoikeuksia. Tilaajalle toimitettavien kuvien koko on 4608 x 3072 (14,16 MP). Sivuilla näkyvien kuvien koko on toimitettavien kuvien koosta 25 %. Täysikokoiset esikatselukuvat voidaan lähettää tilaajalle ennen tilauksen hyväksymistä. Kuvien hinnat.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami Lahdessa

Nyt onkin taas päässyt kesän tunnelmaan kiinni ja erityisiä muistoja liittyy useaankin kuvaan 😊 Etelänruttojuuri luontoon levinneenä on melkoisen hämmästyttävä ja ikävä näky… Ja lehtokotilot ovat riemuissaan, kun valtavan kokoiset lehdet antavat suojaa ja kosteutta.

Lehmusetanainen (Caliroa annulipes) on ollut uusi tuttavuus ja sen tuhoihin kävin tutustumassa.

Lehmusetanainen lehmusten lehtien kimpussa