Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Metsämieltä luovuudella

Perjantai 16.2.2024 klo 8.46 - Miia Luontoturva

Luovuus on viime vuosina tullut yhä vahvemmin elämään mukaan ja metsämieli- ajatukseen tutustuttuani luovuus lähti vallan lentoon :) Valokuvaus ja tunteiden esiintuonti valokuvien, maalauksien ja tekstien kautta oli hautautuneena monta vuotta, mutta nyt siihen on taas uutta puhtia.

Luovuutta_luonnosta_metsamieli_Miia_www.luontoturva.fi.jpg

Haitallisten vieraskasvien torjunta vie kyllä luonnon ääreen, mutta siinä kun jättimäisten jättiputkien kanssa taistelee sadeasupäällä hiki roiskuen, niin siinä sisäinen zen ottaa lopputilin ja luovuus tuppaa jäämään vähän taka-alalle :)

Päätoimena on edelleen vieraslajit, mutta pieniä sivupolkujakin on suunnitteilla.

Lahdessa, Kahvisaaressa, pidän yhteistyössä kaupungin kanssa 19.6.24 klo 17.30 - 19 ilmaisen luovuutta luonnosta hetken. Kahvisaari on kaunis paikka, joka varmasti laittaa luovuuden kukkimaan ja mielen rauhoittumaan! Ja vesisamoilijoille kiitos, että tällainen saadaan järjestää Kahvisaaressa, jossa on heidän retkimelontatukikohta! Tästä tulee tarkempaa mainosta myöhemmin.

Lahden kirjastoihin on tulossa myös luontoon, luovuuteen ja rauhoittumiseen liittyvä näyttely

Kärpäsen kirjasto 3 - 29.4.2024 (Kasakkamäentie 16)

Launeen kirjasto 1 – 17.5.2024 (Aurakatu 11)

Ahtialan kirjasto 4 – 27.6.2024 (Alasenkatu 2)

Lahden kaupunginkirjasto 1 - 30.7.2024 (Kirkkokatu 31)

Luonnosta luovuutta ja jaksamista arkeen. Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja luovuus puhkeaa kukkaan. Valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Lisätietoa Miia Korhonen 050-9117782 miia.korhonen@luontoturva.com

Ja Lahdessa, Villähteen autokorilla Lounaskorissa on vielä helmikuun ajan Luovuutta luonnosta näyttely laajempana, kuin mitä kirjastoihin pystyy viemään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsämieli, luovuus, lahti, kahvisaari, vesisamoilijat, luonto, kirjasto

Metsämieli, Luontoturvan uusia kuvioita

Maanantai 6.11.2023 klo 8.55 - Miia Luontoturva

Torjuntojen maastokausi on tältä vuodelta lopussa ja nyt on taas aikaa hengähtää ja miettiä tulevaa. Muutoksia onkin tulossa ensi vuodelle omaan ja Luontoturvan tekemiseen.

Vieraslajit ovat edelleen työssä mukana, mutta käytännön torjunta töitä vähennän. Pääpaino tekemisessä tulee olemaan vieraslajien asiantuntijatyössä (luennot, torjuntasuunnitelmat, tiedotus, opastus yms.), mutta myös uusia juttuja on tulossa.

Viime vuosina itse olen oppinut arvostamaan rauhoittumista ja luonnosta sekä luovuudesta saatavaa voimaa ja nyt onkin minulla metsämieli ohjaaja koulutus menossa ja olen menossa opiskelemaan myös taiteen käyttämistä apuna omassa hyvinvoinnissa ja myös sen ohjaamista muille.

Luontoturva.fi_Miia_Korhonen_metsamieli_ohjaaja.JPG

Eli vieraslajien parissa tehtävän työn lisäksi Luontoturva ryhtyy tekemään myös metsämieli ajatusta mukaillen ohjausta eri ryhmille. Tästä voi kysellä lisää miia.korhonen@luontoturva.com tai 050-9117782.

Uusien tuulien voimalla loppuvuoteen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsämieli, ohjaaja, luontoturva

Jättipalsamin torjunnan haasteet

Sunnuntai 18.9.2022 klo 13.07 - Miia Korhonen

Jättipalsamin torjuntakausi on tälle vuodelle ohi. Mietin torjunnan haasteita ja suurin on varmasti se, että torjunnassa ei riitä 95 % tulos vaan kasvi täytyy saada torjuttavalta alueelta 100 % pois. Yhtään siementä ei saa päästä maahan ja tämä on se ongelma erityisesti isoilla ja hankalakulkuisilla alueilla.

Olen tehnyt jättipalsamin torjuntaa Lahdessa luonnonsuojelualueilla useita vuosia. Alueet ovat laajoja, reheviä, osaksi hankalakulkuisia ja on todella haastavaa löytää korkean muun kasvillisuuden seasta ne viimeisetkin piileskelijät, jotka ovat pienimmillään n. 10 cm korkeita ja tekevät ehkä pari siementä. Mutta ne parikin siementä riittävät siihen, että seuraavana vuotena tulee uutta kasvua.

Kukkiva jättipalsami voi tosiaan olla kooltaan 10 cm – 3 m ja varren koko ero on huima. Ja vaikka kasvi viihtyy kosteilla alueilla niin kyllä se kuivemmassakin kasvaa, tosin huomattavasti pienempänä.

0039_Jattipalsamin_varren_kokoero_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Haasteena on myös se, että torjuttavilla alueilla voi olla usean eri maanomistajan alueita ja kuitenkin kasvi täytyy saada torjuttua kokonaan alueelta. On hippasen turhauttavaa torjua osalta alueelta, jos vieressä on palsami pöheiköt, joita ei torjuta….

1154_jattipalsamin_torjunnan_haasteet_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan alueella jättipalsamia torjutaan kunnan toimesta ojista ja tien varrelta, jotka ovat kunnan aluetta, mutta aidan takana täytyisi torjuntaa tehdä muun tahon toimesta.

Torjunnassa on otettava huomioon se, että niitettäessä liian ylhäältä katkaistu kasvi voi haarautuu ja tehdä uutta kasvua. Torjuttavilla alueilla täytyy käydä useaan kertaan kasvukaudessa.

1157_katkaistu_jattipalsami_tekee_uutta_kasvua_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin juurihan on pieni ja kasvi on helppo kitkeä pois juurineen. Joskus sattuu näkemään maahan taipuneen kasvin, joka on tehnyt uudet juuret varren nivelkohdasta ja näky on aika hauska, taiteellinenkin. Juuret voivat olla kauniitakin :)

1155_jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asioita voi tosiaan esittää taiteenkin kautta ja tästä on esimerkki vuodelta 2017, jolloin Lahdessa ravintola Hiidenkivessä järjestettiin Luontoraivo valokuvanäyttely. Näyttelyssä esitettiin kasveista vähän erilaisia kuvia ja samalla annettiin myös tietoa kasveista. Näyttelyn järjesti ja kuvat kuvasi M.Marttinen. Luontoturva oli mukana antamassa tietoa kasveista.

Luontoraivo_nayttely_Lahti_2017_www.luontoturva.fi.JPG

luontoraivo_valokuvanayttely_M.Marttinen_www.luontoturva.fi.JPG

Tuon näyttelyn kuvat on olemassa edelleen, ehkä ne pitäisi saada taas jonnekin esiin, vähän erilaisia kuvia.

Ja tietenkin torjunnan oikea-aikaisuus vaikuttaa torjunnan tulokseen. On turha enää niittää kasvustoja loppukesällä, kun kasvissa on jo siemenkodat muodostuneet ja siemenet sinkoaa ympäriinsä, kun kasviin koskeekin. Loppukesästä voi yrittää katkaista kukinnot siemenkotineen ja laittaa jätesäkkiin, jonka hävittää hallitusti loppuun asti eli laittaa omaan sekajäteastiaan tai toimittaa alueen jäteasemalle. Lahden alueen jäteaseman vieraslajien käsittelystä kirjoittelinkin aiemmin.

1152_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamista olen kirjoitellut useaan otteeseen männä vuosina ja niitä voi lueskella Luontoturvan blogista. Tässä esimerkiksi kirjoitus 2021.

Jos tänä vuonna jättipalsamin torjunta jäi tekemättä, niin ensi vuonna sitten vaan tarmolla toimiin jo alkukesästä :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, haasteet, niitto, kitkeminen, luontoraivonäyttely

Pikkutalvion ja keltapeipin leviämisestä luontoon

Torstai 6.1.2022 klo 11.13 - Miia Korhonen

Uusimmassa Lutukan numerossa 37 / 2021 Vanamo Salo kirjoitti pikkutalvion, kaukasianmaksaruohon ja keltapeipin luontoon leviämisestä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaikki vierasperäiset lajit voivat aiheuttaa haittaa levitessään luontoon ja kaikki puutarhankasvit täytyy istuttaa ja käsitellä niin, että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvion (Vinca minor) leviämistä luonnossa olen seuraillut itsekin jo monta vuotta. Kasvihan on suosittu ikivihreä maanpeitekasvi ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Ongelmia tulee siitä, että pikkutalvio leviää aggressiivisesti eikä tahdo kestää alueella, jonne se oli alun perin tarkoitettu. Pitkillä, maatamyöden nopeasti kasvavilla rönsyillään se leviää, pystyy peittämään muuta kasvillisuutta ja valtaamaan itselleen alaa.

1091_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Itsellänikin on ollut pikkutalviota puutarhassa ja sen kurissa pitäminen vaati joka vuotista työtä. Kukkapenkkien puisten rajauksien yli kasvi kasvatti pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat maahan nopeasti. Rönsyjä täytyi repiä irti useaan otteeseen kesän aikana, jotta kasvi ei päässyt leviämään.

1096_pikkutalvio_leviaa_helposti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio leviää helposti ja nopeasti istutusalueensa ulkopuolelle

Ja sitten se tärkeä asia, kun joku kasvi on ongelmallinen omassa puutarhassa niin on se sitä myös muualla. Eli niitä irti revittyjä rönsyjä ei viedä oman tontin ulkopuolelle eikä niitä kannata kasata omaankaan pihaan avokompostin päälle tai johonkin tontin nurkkaan, koska pikkutalvio on hyvin elinvoimainen kasvi ja se lähtee uuteen kasvuun pienistäkin rönsyn paloista. Kitkentäjätteen voi kuivattaa esim. muovin päällä auringossa tai mädättää suljetuissa jätesäkeissä. Jos puutarhajätettä ei pysty käsittelemään hallitusti omalla tontilla niin se täytyy viedä alueen jätekeskukseen.

1093_pikkutalviota_ei_saa_paastaa_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio luontoon levinneenä Lahdessa

Pikkutalviosta olen moneen otteeseen kirjoitellut vuosien varrella (esim. 2017 blogi) ja ainakin Turussa tämän kasvin ongelmallisuus on ymmärretty jo vuosia sitten. Vuonna 2015 asiasta kirjoitettiin Turun sanomissakin.

Myös keltapeippiä (Lamium galeobdolon) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum) näkyy asutusten liepeillä luontoon levinneenä. Lahdessa keltapeippi tuntuu olevan näistä kahdesta se yleisimmin luonnosta löytyvä laji.

1097_hopeataplapeippi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Hopeatäpläpeippi on nopeasti leviävä maanpeitekasvi. Älä päästä puutarhankasveja leviämään luontoon.
1100_keltapeippi_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Keltapeippi luontoon levinneenä

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on useasti syynä näissä luontoon levinneissä esiintymissä. Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että mitä vahinkoa voi syntyä siitä, että ne puutarhajätteet vie oman tontin ulkopuolelle. Edes sitä haravointijätettä ei saa viedä luontoon. Haravoidessa huomaamatta siirretään juuren paloja, siemeniä tai vaikka espanjansiruetanan munia uusille alueille. Pikkutalvionkin rönsyt katkeaa helposti haravoidessa ja jos lehdet kasaa kottikärryyn ja vie ne metsän laitaan kaupungin tai jonkun yksityisen metsänomistajan maille niin uusi vieraskasviongelma alueella on aloitettu. Puutarhanhoito on mukavaa, mutta tuo myös vastuita, kuten puutarhajätteen oikein käsittely.

Ja todetaan vielä, että mainitsemani pikkutalvio, kelta- ja hopeatäpläpeippi eivät ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja niitä saa ostaa ja laittaa puutarhaansa, mutta on tärkeää ymmärtää näiden kasvien ominaisuudet, leviämistavat ja estää niiden leviäminen luontoon.

Lue Lutukan numerosta 37 Vanamo Salon artikkeli aiheesta.

Kasviharrastajien Lutukka lehtien muut numerot ovat luettavissa Luomuksen sivustolta.

2 kommenttia . Avainsanat: pikkutalvio, keltapeippi, hopeatäpläpeippi, lutukka, luomus, leviäminen, luontoon

Hyvää joulua!

Keskiviikko 15.12.2021 klo 11.57 - Miia Korhonen

Hyvää joulua! Innostuin tekemään joulukortteja akryyliväreillä ja käytin Luontoturvan logoa joulupallojen painamiseen :) Logossahan on tyylitelty versio jättiputken kukinnosta eli ei pääse aihe unohtumaan talvellakaan... Kevättä kohden siis!

Luontoturvan_joulukortti_askarruksia_2021_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Logosta ajatusta joulukortteihin ja jättiputkiinLuontoturvan_logo.jpg

Hyvaa_joulua_toivottaa_Luontoturva_2021.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, luontoturva

Luonnosta kuvia ja ajatuksia joulukalenteriin 2020

Torstai 17.12.2020 klo 8.10 - Miia Korhonen

Luonto on voiman lähde, joka antaa valoa ja iloa sitä etsiville. Rauhaa ja tukea sitä tarvitseville. Aina voi luottaa luonnon kulkuun, talven jälkeen tulee uusi kevät. Näin on myös elämässä muutenkin, pimeimmänkin ajan jälkeen tulee vielä valoisammatkin ajat. Erityisesti nyt koronan tuoman epävarmuuksien keskellä luonto on monelle paikka, josta saa voimaa ja jaksamista.

Samoista ajatuksista tein Neko Oy:lle tilauksesta joulukalenterin kuvineen ja teksteineen. Kuvat on otettu suurimmaksi osaksi Lahden luonnosta, mutta myös lähikuntien Asikkalan ja Hollolan luonto on antanut aihetta kuviin ja ajatuksiin.

Tässä kuvia luonnosta ja ajatuksia, joita on herännyt. Kuvat löytyy myös Neko:n facebook sivuilta sekä Luontoturvan kuva-albumista.

Hyvää joulua kaikille, haetaan luonnosta iloa ja voimaa!

23.12.2020_ajatus_joulusta_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

22.12.20_valkoinen_joulu_luonnon_voima.JPG

21.12.20_uusi_kevat_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

20.12.20_rauhoitutaan_jouluun_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

19.12.20_pienet_hetket_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

18_montako_yota_jouluun_on_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

17_tontun_jaljet_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

16_hetki_elamassa_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

15_metsa_talvella_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

14_sydamen_joulu_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

13_rauha_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

12_Luonto_voiman_lahde_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

11_joulun_mieli_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

10_auringon_kimellys_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

9_metsan_peitto_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

8_kauneus_ymparillamme_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

7_uusi_kasvu_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

6_meidan_maamme_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

5_auringon_pilkahdus_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

4_luonto_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

3_lupaus_talvesta_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

2_luonnon_kauneus_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

1_kuusen_tuoksu_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

1_adventti_valon_aika_Miia_Korhonen_luonnon_voima.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: neko, joulu, luonto, kuva, ajatukset

Talvi, rauhoittumisen aikaa

Sunnuntai 6.12.2020 klo 10.18

Kesän tohinan jälkeen sitä on oppinut arvostamaan tätä pimeän aikaakin. Pääsee rauhoittumaan, ottamaan aikaa itselleen. Luonto on aina ollut itselle se voimanlähde ja mieli lepääkin, kun ottaa kameran mukaan ja menee metsään kuuntelemaan mitä sillä on sanottavaa. Metsän syli on niin rauhoittava.

Itsenaisyyspaiva_6.12.2020.JPG

Luonnon voimasta on poikinut ajatus myös kuviini ja teksteihini, joita julkaistaan joulukalenterin muodossa NEKOn facebook sivuilla. NEKO on Hämeenlinnalainen melkein 80 vuotias pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana sekä jälleenmyyjänä.

Luonnon voima kuvasarjan kuvat on nähtävillä myös Luontoturvan sivujen valokuva-albumissa.

Tietysti sitä luonnossa liikkuessa pitää ainakin toisella silmällä vahtia haitallisten vieraskasvien varalta, mutta pääpaino on löytämisen ilossa, mitä kaikkea ihanaa ja kaunista luonto meille tarjoaakaan! Nautitaan siis tästäkin ajasta. Ja päivähän rupeaa pitenemään jo parin viikon päästä, kohta on siis taas kevät!

1_adventti.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luonto, neko, kuvat

Hankkeita vieraslajien ympärillä

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8.47 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien ympärillä tapahtuu paljon ja monella taholla herätellään ihmisiä huomioimaan ympäristöään.

Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta voi käydä tutustumassa vuoden 2019 maisematekokilpailuun, SUURET SUOMALAISET VIERASLAJITALKOOT. Vuoden maisemateko järjestetään nyt viidettä kertaa.

Vuoden_maisemateko_2019.png

Katso video

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisesti Vuoden maisemateko -tunnuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

VieKas LIFE  (20182023) on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Hankkeen koordinaattorina on Suomen luonnonsuojeluliitto.

viekas_hanke.png

Hankkeessa perehdytetään suomalaiset haitallisiin vieraslajeihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin hankkeen huolella valittujen esimerkkilajien, jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.

Terve askel luontoon -hanke torjuu haitallisia vieraslajeja ja vaalii terveyttä. Vuosina 2017-2019 järjestetään vieraslajitalkoita ja koulutetaan vieraslajien poistoon keskittyviä iskujoukkoja seitsemällä eri alueella ympäri Suomea. Hankkeeseen liittyvät myös uhanalaisten perinneympäristöjen ja arvokkaiden luontotyyppien hoitoon keskittyvät talkooleirit.

terve_askel_luontoon.jpg

Terve askel luontoon on STEAn tukema kolmivuotinen (2017-2019) hanke, jonka järjestävät Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä WWF.

Hankkeen tapahtumista lisää tietoa tästä.

Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi monet kaupungit ja kunnat ovat kartoittaneet alueensa haitalliset vieraskasvit ja ryhtyneet toimiin torjunnan ja tiedotuksen saralla.

Lahdessa kaupunki on jo vuosia panostanut jättiputken torjuntaan ja sitä tehdäänkin Lahden alueella myös yksityisten mailta veloituksetta. Tietoa vieraslajien mahdollisista haitoista jaetaan niin kirjastoissa kuin kouluissakin. Puutarhajätteen oikein käsittelyyn ja siitä tiedottamiseen kiinnitetään myös huomioita. Päijät-Hämeen jätehuolto järjestää alueellaan vuosittain asukkaille ilmaisia kompostointikursseja, joita toteuttaa Lahden 4H-yhdistys. Tiedotus vieraslajien mahdollisista haitoista sekä puutarhakasvien ja puutarhajätteen käsittelystä on tärkeää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viekas, vieraslajitalkoot, maisemateko, maa-ja kotitalousnaiset, terve askel luontoon, vieraslaji, lahti

Luontoturvan kesän 2018 kuulumiset

Keskiviikko 31.10.2018 klo 18.49 - Miia Korhonen

Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.

0718_jattiputkella_keskella_oleva_paakukinto_kehittaa_siemenet_ensin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina.

0789_jattiputken_kukintojen_katkaisun_jalkeen_voi_tulla_uusi_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon

Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa...

0756_jattipalsamin_kukka_ja_siemenkota_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.

Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.

lumipalloja_lupiineilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)

Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi.

0790_kurtturuusun_juurakko_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.

Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
0618_luontoon_viedysta_puutarhajatteesta_alueella_leviaa_tataret_ja_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.

Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.

0776_tatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle

Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen.

0791_japanintataren_torjuntaa_peittamalla_ja_kaivamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella.

Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.

Lahden_seudun_luonto_vieraslajit.png
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/

Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä...

Leppoisaa_talven_odotusta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä

Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisia

Perjantai 8.6.2018 klo 7.47 - Miia Korhonen

Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista.

Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi.

Herra_fasaani_mukana_kaivamassa_jattiputkea_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGHerra fasaani oli päällikkö työmaalla

Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki.

royhytatar_jattiputki_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPuutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit

Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan.

Jattiputken_lehti_on_selvasti_tunnistettavissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti

Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen.

lupiinia_ja_jattipalsami_torjuttiin_paivakotilaisten_kanssa.JPGKomealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois

Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin kitkentää

Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi.

kurtturuusu_leviaa_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi_.JPGKurtturuusu leviää luonnossa

On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta.

Vesijarvi-viikolla_jaettiin_tietoa_Lahden_alueen_haitallisista_vieraslajeista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGVesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista

Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt.

Komealupiini_kukkakimpun_kaunistukseksi._Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPGSilmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti

Luontoturvan kevät kiireet

Sunnuntai 6.5.2018 klo 18.42 - Miia Korhonen

Kevään korvilla haitallisten vieraslajien rintamalla on ollut mukavasti kiirettä. Niin kuin hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön.

Luontoturva tekee tiedotusta haitallisista vieraskasveista valokuvanäyttelyn keinoin. Näyttelyjä on tänäkin keväänä jo ollut useassa paikassa. Tällä hetkellä näyttelyitä on Kärkölässä, Asikkalassa ja Lahden alueen kirjastoissa.

Karkolan_kunnantalolla_kuvia_haitallisista_vieraskasveista_26.4_-_11.5.2018_Luontoturva.fi.JPG

Asikkalan_kirjastossa_valokuvanayttely_haitallisista_vieraskasveista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa_Mukkulan_kirjastossa_haitalliset_vieraskasvit_tutuksi_2.5-31.5.18.JPG

Hienoa on, että myös oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita vieraslajeihin liittyvistä asioista ja Luontoturva onkin ollut puhumassa aiheesta mm. tuleville puutarhureille.

Haitalliset vieraskasvit puhuttavat myös metsäpuolta ja METOn järjestämällä luentokiertueella Luontoturva on puhumassa vieraskasveista metsäympäristössä. Luennot aloitettiin Heinolasta ja kesäkuussa jatketaan Lohjalle ja Vantaalle. Lisätietoa tulevista luennoista METOn ja Luontoturvan sivuilta.

Heinola_3.5.18_METOn_jarjestama_luento_Luontoturva.fi.JPG

Heinola_3.5.18_haitalliset_vieraskasvit_metsanhoidossa_luennolla_tutustuttiin_kasveihin_kaytannossa.JPG

Parina edellisenä vuotena Lahden alueella on pidetty luentoja alueen vieraskasvilajeista ja sama jatkuu tänä keväänä. 15.5.2018 klo 17.30 - 18.30 Lahden kaupunginkirjastolla on Luontoturvan luento alueen haitallisista vieraskasveista. Osoite Kirkkokatu 31, 15140 Lahti, musiikkiosaston monitoimitila 2 krs.

Lahden_paakirjasto_15.5.18_luento_luontoon_levinneista_puutarhankasveista_www.luontoturva.fi.JPG

Vesijärvi-viikko on jo perinne Lahden seudulla ja tänä vuonna sitä vietetään 4-10.6.18. Luontoturva on 5.6.18 Lahden pääkirjastolla esittelemässä alueen haitallisia vieraskasveja. Mukana on eläviä esimerkkejä tunnistamisen helpottamiseksi.

5.6.2018_Lahden_kaupunginkirjastolla_haitallisia_vieraskasvilajeja_Luontoturva.fi.JPG

Viime keväänä Lahden alueen peruskouluissa oli kiinnostusta jättipalsamin torjuntaan ja tänä keväänä jatketaan samalla mallilla. Luontoturva käy oppilaiden kanssa tutustumassa maastossa jättipalsamiin. Tavoite on, että koulut voivat käydä jatkossa omatoimisesti kitkemässä koulun lähialueita ja tarkkailla alueilla tapahtuvia muutoksia, kun jättipalsami saadaan alueilta hävitettyä. Joillain alueilla oppilaiden on ollut vaikeuksia kerätä kasviota, koska jättipalsami on levinnyt ja tukahduttanut muiden kasvien kasvun.

Jättiputken torjunta otetaan monin paikoin tosissaan ja hienoina esimerkkeinä on Lahti ja Asikkala, joissa jättiputkia autetaan torjumaan veloituksetta yksityisten tonteiltakin. Luontoturva hoitaa torjuntaa alueilla.

Jättiputken torjuntakausi on Lahdessa jo alkanut. Tavoitteena on päästä puuttumaan leviämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Lahden sekä Asikkalan asukkailta toivotaankin ilmoituksia havaituista jättiputkista.

Jattiputki_kevat_auringossa_ponnistaa_kasvuun_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki kevät auringossa ponnistaa kasvuun

Vieraslajien torjuntaan on kiinnostusta useilla tahoilla ja apua esimerkiksi jättiputkien torjuntaan Pirkanmaalla voi kysyä Villi vyöhykkeen Jere Niemiseltä jere.nieminen@villivyohyke.fi. Villi vyöhyke tekee tilauksesta haitallisten kasvien torjuntaa.

Uudellamaalla apua haittakasvien torjuntaan voi kysyä Kivapihalta Pekka Tantulta pekka@kivapiha.com

Luontoturvan sesonki on siis polkaistu käyntiin ja nyt taas selätetään jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, valokuvanäyttely, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, haitalliset vieraskasvit, Kärkölä, Asikkala, Lahti, meto, luento, metsänhoito, vesijärvi

Haitallisista vieraskasveista tiedottamista luennoilla ja valokuvanäyttelyissä

Keskiviikko 4.4.2018 klo 15.43 - Miia Korhonen

Niin kuin haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassakin todetaan,  paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön. Puutarhajätteen oikein käsittelystä täytyy myös jakaa lisää tietoa.

Valokuvanäyttelyt ovat olleet hyvä keino tiedottaa vieraslajien mahdollisista haitoista, tunnistamisesta, torjunnasta sekä leviämisen väylistä. Kevään mittaan valokuvanäyttelyitä on esillä useissa paikoissa ja luentojakin vieraslajeihin liittyen on tulossa. Muutamia luentoja on jo pidettykin mm. Asikkalassa ja Ikaalisissa. METO - Päijät-Häme - Uusimaa on myös tarttunut vieraslajien asiaan ja luentoja on tulossa Heinolaan ja Lohjalle.

Asikkalassa_tutustuttiin_haitallisiin_vieraskasveihin_Luontoturva.fi.JPG

Luontoturva.fi sivulla on haitallisiin vieraslajeihin liittyviä tapahtumia, joissa Luontoturva on mukana

Yleisimmistä haitallisista vieraskasvilajeista, tunnistamisesta, torjunnasta ja vieraskasvilajien leviämisen väylistä tiedotetaan Luontoturvan järjestämissä valokuvanäyttelyissä. Näyttelyn kuvat on kuvannut Miia Korhonen, Luontoturva.

Valokuvanäyttelyt:

- LAHTI. Ahtialan kirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Alasenkatu 2, 15300 Lahti)

- IKAALINEN. Kaupunginkirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Poppelikatu 10, 39500 Ikaalinen)

- LAHTI. Liipolan kirjasto 24.4. - 11.5.2018 (Ostoskatu 3, 15500 Lahti)

- KÄRKÖLÄ. Kärkölän kunnanvirasto 26.4. - 11.5.2018 (Virkatie 1, 16600 Järvelä)

- LAHTI. Mukkulan kirjasto 30.4. - 25.5.2018 (Tuhtokatu 2, 15240 Lahti)

- ASIKKALA. Asikkalan kirjasto 2.5. - 31.5.2018 (Asikkalantie 21, 17200 Vääksy)

- LAHTI. Renkomäen kirjasto 7.5. - 25.5.2018 (Orimattilankatu 103, 15680 Lahti)

- LAHTI. Jalkarannan kirjasto 14.5. - 1.6.2018 (Sarvikuja 1, 15950 Lahti)

Luontoturvan valokuvanäyttelyitä haitallisista vieraslajeista oli 2016 - 2017 n. 27 paikassa ja 2018 jatketaan tiedotusta edelleen. Joka vuosi valokuvissa on uusi näkökulma, tänä vuonna muistutetaan myös siitä miten haitalliset vieraslajit leviävät eteenpäin.

Lahden_kirjastoissa_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_2018_Luontoturva.fi.JPG

Karkolan_kunnantalolla_tiedotusta_vieraslajeista_2017_Luontoturva.fi.JPG

Trio_kauppakeskus_Lahti_haitallisista_vieraskasveista_tiedottamista_2017_Luontoturva.fi.JPG

Hameenlinnan_kirjasto_jattiputkesta_tiedotusta_2016_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, haitalliset, tiedotus, valokuvanäyttelyt, Luontoturva, luento, jättiputki, jättipalsami

Tutut kasvit voivat luontoon levitessään olla paikallisesti haitallisia

Sunnuntai 1.4.2018 klo 8.50 - Miia Korhonen

Törmäsin tässä taannoin siihen, että mitä erilaisemmat kasvit voivat olla ongelmaksi, jos ne pääsevät leviämään luonnossa ja erityisesti herkillä alueilla. Esimerkkinä palsternakka, jättipoimulehti ja punalehtiruusu voivat olla paikallisesti ongelmallisia.

Palsternakka (Pastinaca sativa) on mm. Naantalissa levinnyt hurjasti viime vuosina tienpientareilla, mutta tavataan sitä muualtakin Suomesta luontoon levinneenä. Lehtijutussa Erkki Leppäkoski palsternakasta: se on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Kasvihan on vanha viljelykasvi, joka on tuotu Suomeen Erkki Leppäkosken mukaan 1300- ja 1500-luvun välissä ja nykyisin luonnossa esiintyvät kasvit ovatkin viljelykarkulaisia.

0531_palsternakka_on_viljelykarkulainen_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Palsternakka kuuluu sarjakukkaisiin kuten jättiputkikin ja jättiputken tavoin palsternakan käsittelystä voi saada ihorakkuloita. Itsekin huomasin tämän kasvin leviämisen pari vuotta sitten käydessäni Turun suunnalla, jossa junaradan varrella kuvailin kasvia.

Jättipoimulehden (Alchemilla mollis) ongelmallisuudesta on myös alettu puhua enemmän. Kasvia on käytetty ja käytetään edelleen viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos kasvi pääsee leviämään luontoon ja jättipoimulehtihän äkkiä karkaakin istutus alueeltaan. Tyypillisesti jonkun kasvin ongelmallisuus huomataan vasta vuosikymmenien päästä, kun se on jo levinnyt laajoille alueille.

0522_jattipoimulehtea_on_kaytetty_paljon_viherrakentamisessa_kasvin_leviaminen_on_ongelma_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipoimulehdestä on ryhdytty puhumaan nyt, koska se on levinnyt hyvin agressiivisesti muualla maailmassa. Hankaluus on, että kasvi pystyisi leviämään myös tunturissa jonka kasvillisuus on erityisen herkkää. Useasti näkee jättipoimulehteä istutettavan vesistöjen äärelle ja niin ei missään tapauksessa pitäisi tehdä. Mitään kasvia joka leviää siemenestä ei saa istuttaa virtaavan veden lähelle. Vesi kuljettaa nopeasti siemeniä eteenpäin ja levittää kasveja uusille alueille.

Esimerkkinä hyötykasviyhdistys on huomannut kasvin ongelmallisuuden ja poistanut sen tämän vuoden siemenluetteloistaan, vaikka jättipoimulehdessä onkin monta hyvää ominaisuutta niin huomatut haitat kuitenkin ovat suuremmat kuin hyödyt. Vaikka kasvi tietysti kaunis onkin. Myös Espoo on rajannut jättipoimulehden käyttöä vain kivettyyn kaupunkiympäristöön.

Punalehtiruusuun (Rosa glauca) voi myös törmätä luonnossa liikkuessa. Tämä kaunis ruusu leviää lintujen levittämänä ja tulee toimeen hyvin monenlaisessa ympäristössä.

0527_punalehtiruusu_voi_levita_luontoon_ja_aiheuttaa_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Saaristossa voi törmätä luontoon levinneeseen punalehtiruusuun, mutta kyllä sitä löytyy myös Lahden seudulta mm. kävelytien varsilta.

Akaan kaupungin taajametsien vieraskasvistossa on myös huomattu punalehtiruusun leviäminen.

Akaa_taajamametsien_vieraskasvisto_Kari_Jarventausta.png

Akaalla tehtyyn vieraskasvistoon kannattaa tutustua, siitä saa hyvän kuvan mitkä puutarhojen kasvit ovat yleisesti levinneet luontoon vaikka näitä kasveja ei haitallisiksi ole luokiteltukaan.

Kaikkien vierasperäisten kasvien leviämistä ei voida varmasti estää eikä se ole tarpeenkaan, mutta lajit jotka aiheuttavat selkeitä haittoja on tarpeen torjua. Jättiputki on tietysti helpoiten ymmärrettävissä oleva torjuttava laji. Ilmasto muuttuu ja maailma muuttuu, uusia lajeja tulee vääjäämättä ja siihen on jotenkin sopeuduttava.

Tiedotus puutarhoihin tuoduista vierasperäisistä kasveista ja niiden mahdollisista haitoista on varmasti tarpeen. Kaikki puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutus alueillaan ja sama koskee tietysti myös viljelykasveja. Tämä ei olekaan aina helppo juttu, koska kasvit tuppaavat leviämään ja yleisestihän puutarhoihin halutaan helposti leviäviä, voimakkaita ja joka paikassa toimeen tulevia kasveja. Siinä sitä onkin sitten jo hankaluudet valmiina.

Ota siis selvää kasvin leviämistavoista ENNEN istutusta ja jos kasvin tiedetään olevan hankalasti hallittava niin harkitse, harkitse sitten vielä uudelleen ja sen jälkeen etsi jokin helpommin hallittavissa oleva kasvi.

Kevät tulee ja kohta pääsee kipsuttamaan pihamaalle! Nautitaan puutarhoista, luonnosta ja kasvien kauneudesta!

Kevatta_odotellessa_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palsternakka, jättipoimulehti, punalehtiruusu, jättiputki, Akaa vieraslajikasvisto, luontoon levinnyt, haitallinen, puutarhan kasvi

Luontoturva Jyväskylän viherpäivillä

Perjantai 9.2.2018 klo 17.59 - Miia Korhonen

Jyväskylän viherpäivät on 14 - 15.2.18 eli ihan kohta ja sinne on tulossa taas Luontoturvan kuvamateriaalia näytille, kuten oli viime vuonnakin.

Luontoturvan paikalle 552 voi tulla kokeilemaan miten hyvin tunnistaa luontoon levinneitä vieraslajeja! Viherpäivien näyttelyalue on auki ke 14.2.18 klo 9-17, to 15.2.18 klo 9.30-15.

Olen paikalla viherpäivillä alusta loppuun, joten tulkaahan porisemaan ja kertomaan kokemuksia hankalista kasveista 😊

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyväskylän viherpäivät, Luontoturva

Luontoturvan valokuvia

Maanantai 29.1.2018 klo 12.00 - Miia Korhonen

Talvella on aikaa käydä kesän valokuvasatoa läpi ja paljonhan sitä olikin taas kuvia kertynyt. Luontoturvan sivuille valokuva-albumiin rupesin nyt kasaamaan kuvia kasveista ja vähän muistakin ihmeistä mihin olen törmännyt. Valokuvien järjestely on alkutekijöissään ja kuva-albumiin lisäilen jatkuvasti uutta. Kuvista toivottavasti on apua tunnistamiseen ja torjuntaankin.

Tiedotukseen ja julkisiin esityksiin myydään kuvien käyttöoikeuksia. Tilaajalle toimitettavien kuvien koko on 4608 x 3072 (14,16 MP). Sivuilla näkyvien kuvien koko on toimitettavien kuvien koosta 25 %. Täysikokoiset esikatselukuvat voidaan lähettää tilaajalle ennen tilauksen hyväksymistä. Kuvien hinnat.

Puutarhoista_luontoon_levinneet_kasvit_etelanruttojuuri_ja_jattipalsami_Lahdessa.JPGEtelänruttojuuri ja jättipalsami Lahdessa

Nyt onkin taas päässyt kesän tunnelmaan kiinni ja erityisiä muistoja liittyy useaankin kuvaan 😊 Etelänruttojuuri luontoon levinneenä on melkoisen hämmästyttävä ja ikävä näky… Ja lehtokotilot ovat riemuissaan, kun valtavan kokoiset lehdet antavat suojaa ja kosteutta.

Lehmusetanainen (Caliroa annulipes) on ollut uusi tuttavuus ja sen tuhoihin kävin tutustumassa.

Lehmusetanainen lehmusten lehtien kimpussa

Lehmusetanaisen tuhoa

Nyt kevättä kohden ja ajatukset jo ensi kevään hommiin! Jättiputkilaskuri näyttää, että seuraavaan tapaamiseen on noin kolme kuukautta enää… Huhtikuun lopulla Lahden korkeuksilla oletan pääseväni ensimmäisiä jättiputkia kaivelemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, valokuvat, tunnistus, torjunta, käyttöoikeus, myynti, lehmusetanainen, etelänruttojuuri

Askartelua ja luontoon levinneitä kasveja

Lauantai 25.11.2017 klo 20.16 - Miia Korhonen

Mitä siitä seuraa kun on innostunut askartelusta, ulkoilusta ja luontoon levinneistä puutarhankasveista? No, ainakin mukava päivä ulkona keräillen ja havainnoiden haitallisia vieraslajeja joista sitten saa askarreltua kaikenlaisia koristuksia :) Nupiksi eläimellinen kohtaaminen! Muistutuksena vielä, että vaikka kyseessä olisi haitalliset kasvit niin aina tarvitaan maanomistajan lupa kasvien keräämiseen tai torjumiseen.

Luontoturva.fi_askartelua_ja_haittakasveja2.jpg
Kuivunut kukkineen jättiputken varsi ja pikkutalvio

Pieneltä alueelta Lahdessa löytyy valitettavan monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Puutarhajäte läheisistä taloista on viety tonttien ulkopuolelle, kaupungin maalle jo vuosia. Osa kasveista leviää edelleen lintujen mukana. Alueella on oikein ”hyvä” kokoelma puutarhan haittakasveja. Asioista kun täytyisi etsiä hyviäkin puolia, niin ajattelin askarrella näistä harmillisista kasveista.

ALA_VIE_PUUTARHAJATETTA_LUONTOON_Luontoturva.fi.jpg

Alueelta löytyy siis jättiputkea (jota tosin olen torjunut alueella jo muutaman vuoden ajan, mutta uusia siementaimia tulee jatkuvasti), jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanukoita, terttuseljaa, kurtturuusua, komealupiinia, aitaorapihlajaa ja pikkutalvio. Monet puutarhan suositut kasvit leviävät aggressiivisesti ja täytyykin muistaa, että puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutusalueellaan. Pikkutalvio on ryöstäytynyt monin paikoin luontoon Lahdessakin ja olen siitä kirjoitellut aikaisemminkin. Turussakin pikkutalvion ongelmat ovat tuttuja.

Luontoturva.fi_Pikkutalvio_suosittu_kasvi_puutarhoissa._ALA_PAASTA_LEVIAMAAN_LUONTOON.jpg

Mutta kuvat puhukoon puolestaan. Retki Lahdessa poiki tänään nämä kuvat. Japanintatarta keräilin eri alueelta kuin nämä muut kasvit. Jättiputken varret ovat myös vanhempaa perua.

Luontoturva.fi_kaikki_puutarhankasvit_voivat_olla_haitallisia_levitessaan_luontoon.jpg

Luontoturva.fi_ala_paasta_puutarhankasveja_leviamaan_luontoon_.jpg

Yllättävä kohtaaminen oli kärpän kanssa, joka uteliaana ihmetteli kun kuvailin haitallisia kasveja luonnossa. Luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen hyvä apu on LuontoPortti.fi ja sitä itsekin taas käytin kun en muistanut kummalla on musta hännänpää, lumikolla vai kärpällä.

Karppa_ja_kanukat_Luontoturva.fi_.jpg

Karppa_Luontoturva.fi_.jpg

Ja mm. tällaisia koristuksia tuli sitten löytämistäni kasveista. Kasveja voi tarkkailla ja tunnistaa myös syksyn ja talven aikana!

Haittakasvit_koristelussa_Luontoturva.fi_.jpg

Että kaikkea kaunista voi löytyä harmillisistakin asioista. Voisinkin ryhtyä pitämään luontoretkiä joissa kerätään haitallisia kasveja ja askarrellaan niistä kaikkea! Ja kesällähän kokeiltiin tehdä jättipalsamista paperia, joka onnistui hyvin.

Jos innostuu askartelemaan kasveista on hyvä muistaa, että siemenestä leviävien kasvien kanssa täytyy olla tarkkana. Kuivuneissa jättiputken kukinnoissa voi olla vielä siemeniä kiinni ja täytyykin katsoa että ei levitä siemeniä askartelu innossaan. Sama juttu lupiinin ja kurtturuusunkin kanssa. Ruusunmarjat on kivoja koristuksia, mutta täytyy muistaa että kurtturuusu leviää myös siemenistä.

Kaikki siis lompsimaan luontoon ja tutustumaan kasveihin ja eläimiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, kärppä, pikkutalvio, viitapihlaja-angervo, kanukka, jättiputki, jättipalsami, luonto talvella, luontoportti

Kitkentä on tehokasta torjuntaa jättipalsamilla

Keskiviikko 9.8.2017 klo 22.20 - Miia Korhonen

Toiseksi viimeiset jättipalsamin talkoot vietettiin tänään Lahdessa.

Tulipa hyvä mieli kun näki, että aikaisemmin kesällä tehty kitkentä on todella tuottanut tulosta! Ajatus on ollut, että kaikilla kitkentään valituilla alueilla tehdään kitkentää kolme kertaa kesässä ja tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi.

Isollakin_jattipalsamilla_on_pienet_juuret_.jpg

Isossakin jättipalsamissa on pienet juuret ja kasvi lähteekin helposti irti kevyesti vetämällä.

Tässä kuvaa kitkennän tuloksista. Tämä alue on kitketty todella tarkasti ja koko puron ja sen ympäristön vallannut jättipalsami on hävitetty mahdollisimman tarkasti. Jättipalsamin alta paljastui hieno kivikkoinen rinne solisevine puroineen!

Luontoturva.fi_tama_puron_alue_kitketty_jattipalsamista.jpg
Jättipalsamista vapaa alue

Tätä kuvaa ottaessa käännyin edellisen kuva ottamisen jälkeen 180 astetta... Kuvissa huima ero, tässä kuvassa ei vielä kitkentää ole tehty ja puro ympäristöineen on peittynyt jättipalsamiin.

Luontoturva.fi_tassa_jattipalsami_peittaa_puron_nakyvista.jpg

Tässä vielä "vähän" tekemistä jättipalsamin kanssa

Kitkentä on kyllä tehokasta jättipalsamin torjuntaa! Ja Lahdessa vielä viimeinen rutistus on 12.8.17 lauantaina Jalkarannassa, Korpikankareella Paasikadun päässä klo 10 - 14.

Jattipalsamin_kukka_voi_olla_myos_valkoinen_Luontoturva.fi.jpg
Joskus näkee myös melkein valkeita jättipalsamin kukkia

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, kitkentä, Lahti, talkoot, Luontoturva

Jättiputken torjuntaa kaivamalla

Sunnuntai 2.7.2017 klo 15.57 - Miia Korhonen

Jättiputken kimpussa on taas tänäkin kesänä tullut oltua melkein joka päivä.

Luontoturva.fi_jattiputken_lehti.JPGJättiputken kimpussa lapiolla. Tunnista jättiputken lehti.

Yksittäiset jättiputket on helpointa, tehokkainta ja ympäristöystävällistä poistaa kaivamalla. Ongelmia voi tulla siinä jos maa on kovin kivikkoinen tai on paljon isoja puiden juuria, silloin jättiputken juurta voi olla hankala saada kokonaan pois. Siitähän jättiputki on mukava kaivettava, että se ei lähde enää kasvuun ihan pienestä juuren palasesta, joten ei haittaa mitään jos palanen juurta jää maahan.

Luontoturva.fi_jattiputken_torjuntaa_on_kesa_taynna.JPGJättiputken kimpussa Kouvolassa

Lapio hommissa oltiin Kouvolan suunnalla ja siellä kaivettiin useita kymmeniä jättiputkia pois. Kaivettavat jättikset oli ensimmäisen ja toisen vuoden kasveja eli juurakko ei ollut kovinkaan iso. Hankaluus tulikin siinä, että alueella on tehty risukon raivausta ja raivattu risukko on jätetty maastoon. Ennen jättiputken kaivamista täytyi alueella siirtää kaadetut risukot pois, jotta päästiin kaivamaan jättiputket risukoiden alta. Miten jättiputki onnistuukin hyvin useasti löytämään kaikki hankalimmat paikat joissa kasvaa...

Niin ja älkää vaan viekö orapihlaja-aidan oksia maastoon! Orapihlajan piikit kun eivät tahdo maatua millään ja jos piikin päälle astuu on se helposti kengän pohjasta / sivusta läpi ja jalassa. Kokemusta on, tekee kipeää.

Luontoturva.fi_Yksittaiset_jattiputket_on_helppo_havittaa_kaivamalla_lapiolla.JPGToisen vuoden jättiputket erottaa jo hyvin muun kasvillisuuden seasta. Toisena vuotenaan jättiputki kasvaa n. 1,5 m korkeaksi.

Ennen jättiputken kaivamista on helpointa leikata oksasaksilla jättiputken lehdet irti, jotta heiluvat lehdet eivät osu esim. naamaan. Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita!! Suojautuminen on siis tärkeää jättiputkea käsitellessä. Jos kasveja on enemmän ja joutuu kahlaamaan jättiputkien seassa on parasta laittaa sadevatteet, koska niihin kasvineste ei pääse imeytymään ja sadevaatteet on helppo huuhdella jättiputki hommien jälkeen. Työturvallisuus on tärkeää!

Luontoturva.fi_pienet_jattiputket_on_helppo_kaivaa_lapiolla_pois_juurineen.JPGJättiputken ensimmäisen vuoden kasvua

Ensimmäisen vuoden taimien juuret ovat pienet. Ylös kaivetut juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen tai jos juuria on vähäinen määrä useat jätekeskukset ohjeistavat laittamaan juuret muovipussissa sekajätteeseen, joka menee polttoon. Oman alueen jätekeskuksesta saa tarkat ohjeet miten alueella toimitaan haitallisten vieraslajien jätteen suhteen. Omaan kompostiin ei juuria kannata sellaisenaan nakata.

Jättiputken torjunnassa rupeaa äkkiä työvesi elikkäs hiki virtaamaan kun aurinko paahtaa ja vaatetus täytyy olla hyvin suojaava. Siinä sitten kun istahtaa taukoa pitämään niin saa olla tarkkana mihin hanurinsa pistää ettei vahingossa istahda jättiputkien keskelle. Ja lupiinitkin kukki alueella komeasti...

Luontoturva.fi_tauko_jattiputken_torjunnassa._Tunnista_jattiputki.JPGTauko jättiputkien keskellä

Jättiputkihan on juuri aloittamassa kukinnan ja siemeniä tulee valtava määrä kukkivasta yksilöstä! Ei siis päästetä siemeniä maahan vaan poistetaan kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät ja tippuvat maahan. Jättiputken kukinnasta ja kukintojen poistosta kirjoittelin enemmän viime kesän blogissa. Pieni videon pätkä löytyy myös youtubesta kukintojen poistosta.

Luontoturva.fi_jattiputki_puhkeaa_kukkaan_heinakuun_alussa.JPGJättiputki aloittaa kukinnan heinäkuun alkupuolella

Luontoturva.fi_maastossa_vietetyn_paivan_jalkeen_roikkuu_kaikkea_elavaa_vahan_joka_paikassa.JPG

Maastossa vietetyn päivän jälkeen onkin mukaan tarttunut kaikkea elävää. Se onkin villiä kun kaupan kassalla huomaa, että saappaan varresta kurkkii kotilo, lippiksessä viipottaa jotain vihreää ja kun vähän hiuksia heiluttaa niin kassahihnalle tippuu kirvoja...

2 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, torjunta, kaivaminen, lapio, haitallinen vieraslaji, Luontoturva, Kouvola

Luontoturvan kesä

Sunnuntai 18.6.2017 klo 20.25 - Miia Korhonen

Nyt on saanut nauttia auringosta ja vesisateesta vuorotellen. Jättipalsamien kitkentä on sujunut säässä kuin säässä!

Jättipalsamilla on pienet juuret ja kasvi onkin helppo kiskaista irti juurineen. On hyvä muistaa, että katkaistu jättipalsami voi tehdä nopeasti uutta kasvua joten onkin parempi jos kasvin saa juurineen irti.

Luontoturva.fi_katkaistu_jattipalsami_tekee_nopesti_uutta_kasvua_.JPGKatkaistu jättipalsami voi tehdä uutta kasvua,  kitke kasvi juurineen

Luontoturva.fi_jattipalsami_lahtee_kitkemalla_.JPGJättipalsami irtoaa helposti juurineen

Luontoturva.fi_Jattipalsamin_kitkemisessa_on_ilo_ylimmillaan_sateesta_huolimatta_.JPGVesisateesta viis, tunnelma on tärkeintä jättipalsamin kitkemisessä!

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sillä on pienet juuret, joten kitkeminen onnistuu hyvin. Hankaluuden tuo se, että usein jättipalsami kasvaa melkoisessa ryteikössä ja liikkuminen saattaa olla hankalaa. Parhaimmaksi välineeksi on nyt osoittautunut kauppojen kestokassit, ne eivät repeä hankalassakaan maastossa ja kestävät hyvin kitkentäjätteen painon. Lisäksi ne on helppo huuhdella puhtaaksi ja käyttää uudelleen.

Kitkemis tunnelmaa Lahdesta.

Jättipalsamin lisäksi jättiputkeakin riittää ja sitä olenkin torjunut nyt ympäriinsä. Tyypillistä jättiputkelle on että sen näkee "lapa pystyssä" . Olen saanut mukaan torjuntaan kaimani eli Miian ja kun etsimme jättiputkea hän osuvasti huuteleekin jättiputkelle: heiluta tädille :D

Luontoturva.fi_viitapihlaja-angervo_ja_jattiputki.JPG

Jättiputki "lapa pystyssä" viitapihlaja-angervon seassa. Kannattaa muuten pysähtyä miettimään mihin istuttaa viitapihlaja-angervoa ettei käy kuten tässä kuvassa. Viitapihlaja-angervo karkaa helposti käsistä ja siitä tulee pihan harmi, joka ei sitten tunne tonttien rajoja, vaan valtaa naapurinkin puolen. Viitapihlaja-angervo on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ota siis aina selvää kasvista ennen kuin istutat sen! Vieraskasvilajeista puutarhassa kirjoittelin blogissa jo aikaisemminkin.

Tatarta luonnossa olen kuvannut useassa paikassa ja siitä olenkin huolissani. Selkeästi isoin osa kyselyistä, jotka minulle tulevat, koskevat tatarta eikä missään hyvässä mielessä. Pihalle istutetuista isoista tattarista kuten japanintatar, jättitatar sekä laavaröyhytattaret tuntuvat aiheuttavan ongelmia. Japanin- ja jättitatar sekä näiden risteymä hörtsätatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, aiheesta lisää www.vieraslajit.fi .

Luontoturva.fi_tatar_kavelypolun_vierella_Lahdessa.JPGJapanintatar kävelypolun vierellä Lahdessa

Japanintatar on maailmalla aiheuttanut isoja ongelmia ja niistä voi lukea mm. Rawstory sekä Mirror

Muutamissa paikoissa olen tavannut myös etelänruttojuurta, joka karkaa helposti istutuspaikaltaan tai sitten kasvi on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Etelänruttojuuri leviää juurella.

Luontoturva.fi_etelanruttojuuri_jattitatar_jattipalsami_terttuselja_leviaa_talla_alueella_Lahdessa_.JPG

Tällä kuvan alueella valtaa alaa etelänruttojuuri, jättitatar, jättipalsami ja terttuseljakin näyttää viihtyvän.

Ja se mikä aina jaksaa ihmetyttää on, että miksi ihmiset vievät kaikenlaista jätettä luontoon... Törmäsin tässä hiljattain tällaiseen näkyyn

Ala_roskaa.JPG

Pellon laitaan oli tuotu terraario, jossa oli mukana kaikki tykötarpeet kuten liskon ruokaa, ruokakuppi ja vielä lämmityskivikin. Toivottavasti ei ole tumpattu lisko parkaakin Suomen luontoon... En löytänyt terraariosta kuin punaselkähaiskiaisia, jotka ovat raatokuoriaisia ja hyvinkin yleisiä luonnossa.

Luontoturva.fi_punaselkahaiskiainen.JPGPunaselkähaiskiainen

Kaikenlaista mielenkiintoista siis luonnosta on taas löytynyt! Juhannus on kohta käsillä, nautitaan siis kesästä!

2 kommenttia . Avainsanat: jättipalsami, jättiputki, Luontoturva, etelänruttojuuri, tatar, haitallinen vieraslaji, viitapihlaja-angervo, punaselkähaiskiainen, juhannus

Luontoturvan luennolla eläviä esimerkkejä haitallisista vieraskasvilajeista

Tiistai 16.5.2017 klo 18.35 - Miia Korhonen

Kevään mittaan olen pitänyt useita yleisimpiin haitallisiin vieraslajeihin liittyvää luentoa ja infotilaisuutta. Tähän aikaan onkin mukava päästä puhumaan vieraskasvilajeista, koska voi viedä näytille eläviä esimerkkejä. Tässä muutamia kuvia Lahden alueen haitallisten vieraskasvien infotilaisuudesta.

Luontoturva.fi_luennolla_jattipalsami_tutuksi_.JPGElävää esimerkkiä siitä miltä jättipalsami näyttää juuri tällä hetkellä

Luontoturva.fi_luennolla_vieraslajeista_elavia_esimerkkeja_ja_kuvia.JPGLupiinin kasvua keväällä ja kuvia

Luontoturva.fi_vieraslajeista_tietoa_ja_elavia_esimerkkeja_luennolla.JPGJättiputken siementaimia ihasteltiin muovipussin läpi ja kuvista

Luontoturva.fi_luennolla_jattiputki_talvella_.JPGTalvitunnelmaa kevään keskelle kuvin ja kuivunein varren kappalein

Riihimäelle suuntaan 18.5.17 seuraavaksi puhumaan haitallisista vieraskasvilajeista ja 3.6.17 Sammattiin. Yleisölle avoimista luennoista, infoista ja valokuvanäyttelyistä tiedot Luontoturvan tapahtumat sivulla.

Ja jotta ei jäisi pelkän puheen tasolle niin käytännön hommiakin pääsee tekemään. Tässä kuvaa tältä päivältä.

Luontoturva.fi_jattiputken_siementaimia_isolla_alueella.JPGJättiputken siementaimia kuvan täydeltä

Kuvan paikassa on tosiaan jättiputken siementaimia maa mustanaan. Torjuntatavaksi valikoitui peittäminen, vaikka se työlästä tässäkin kohteessa on. Peittämiseen päädyin koska alueella on lähellä vedenottamo ja leikkikenttä. Peittämällä jättiputket saa nopeasti piiloon, ei lapsoset sitten polta itseään ja vedenottamon takia kemiallinen torjunta ei tule kyseeseen.

Isoimmat jättiputket kaivoin ensin pois, koska ne hipoivat jo polvea. Niin isot jättiputket eivät meinaa talttua peitonkaan alle vaan meinaavat väkisin nostaa peiton ylös. Ihan painiksi pitää pistää jos isommat jättikset meinaa saada pysymään peiton alla :)

Aurinkoista ja jättiputketonta kevättä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, jättiputki, jättipalsami, lupiini, kuvat, siementaimi, luento, Lahti, Riihimäki, Sammatti

Vanhemmat kirjoitukset »