Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Pikkutalvion ja keltapeipin leviämisestä luontoon

Torstai 6.1.2022 klo 11:13 - Miia Korhonen

Uusimmassa Lutukan numerossa 37 / 2021 Vanamo Salo kirjoitti pikkutalvion, kaukasianmaksaruohon ja keltapeipin luontoon leviämisestä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaikki vierasperäiset lajit voivat aiheuttaa haittaa levitessään luontoon ja kaikki puutarhankasvit täytyy istuttaa ja käsitellä niin, että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvion (Vinca minor) leviämistä luonnossa olen seuraillut itsekin jo monta vuotta. Kasvihan on suosittu ikivihreä maanpeitekasvi ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Ongelmia tulee siitä, että pikkutalvio leviää aggressiivisesti eikä tahdo kestää alueella, jonne se oli alun perin tarkoitettu. Pitkillä, maatamyöden nopeasti kasvavilla rönsyillään se leviää, pystyy peittämään muuta kasvillisuutta ja valtaamaan itselleen alaa.

1091_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Itsellänikin on ollut pikkutalviota puutarhassa ja sen kurissa pitäminen vaati joka vuotista työtä. Kukkapenkkien puisten rajauksien yli kasvi kasvatti pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat maahan nopeasti. Rönsyjä täytyi repiä irti useaan otteeseen kesän aikana, jotta kasvi ei päässyt leviämään.

1096_pikkutalvio_leviaa_helposti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio leviää helposti ja nopeasti istutusalueensa ulkopuolelle

Ja sitten se tärkeä asia, kun joku kasvi on ongelmallinen omassa puutarhassa niin on se sitä myös muualla. Eli niitä irti revittyjä rönsyjä ei viedä oman tontin ulkopuolelle eikä niitä kannata kasata omaankaan pihaan avokompostin päälle tai johonkin tontin nurkkaan, koska pikkutalvio on hyvin elinvoimainen kasvi ja se lähtee uuteen kasvuun pienistäkin rönsyn paloista. Kitkentäjätteen voi kuivattaa esim. muovin päällä auringossa tai mädättää suljetuissa jätesäkeissä. Jos puutarhajätettä ei pysty käsittelemään hallitusti omalla tontilla niin se täytyy viedä alueen jätekeskukseen.

1093_pikkutalviota_ei_saa_paastaa_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio luontoon levinneenä Lahdessa

Pikkutalviosta olen moneen otteeseen kirjoitellut vuosien varrella (esim. 2017 blogi) ja ainakin Turussa tämän kasvin ongelmallisuus on ymmärretty jo vuosia sitten. Vuonna 2015 asiasta kirjoitettiin Turun sanomissakin.

Myös keltapeippiä (Lamium galeobdolon) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum) näkyy asutusten liepeillä luontoon levinneenä. Lahdessa keltapeippi tuntuu olevan näistä kahdesta se yleisimmin luonnosta löytyvä laji.

1097_hopeataplapeippi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Hopeatäpläpeippi on nopeasti leviävä maanpeitekasvi. Älä päästä puutarhankasveja leviämään luontoon.
1100_keltapeippi_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Keltapeippi luontoon levinneenä

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on useasti syynä näissä luontoon levinneissä esiintymissä. Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että mitä vahinkoa voi syntyä siitä, että ne puutarhajätteet vie oman tontin ulkopuolelle. Edes sitä haravointijätettä ei saa viedä luontoon. Haravoidessa huomaamatta siirretään juuren paloja, siemeniä tai vaikka espanjansiruetanan munia uusille alueille. Pikkutalvionkin rönsyt katkeaa helposti haravoidessa ja jos lehdet kasaa kottikärryyn ja vie ne metsän laitaan kaupungin tai jonkun yksityisen metsänomistajan maille niin uusi vieraskasviongelma alueella on aloitettu. Puutarhanhoito on mukavaa, mutta tuo myös vastuita, kuten puutarhajätteen oikein käsittely.

Ja todetaan vielä, että mainitsemani pikkutalvio, kelta- ja hopeatäpläpeippi eivät ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja niitä saa ostaa ja laittaa puutarhaansa, mutta on tärkeää ymmärtää näiden kasvien ominaisuudet, leviämistavat ja estää niiden leviäminen luontoon.

Lue Lutukan numerosta 37 Vanamo Salon artikkeli aiheesta.

Kasviharrastajien Lutukka lehtien muut numerot ovat luettavissa Luomuksen sivustolta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pikkutalvio, keltapeippi, hopeatäpläpeippi, lutukka, luomus, leviäminen, luontoon

Hankkeita vieraslajien ympärillä

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8:47 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien ympärillä tapahtuu paljon ja monella taholla herätellään ihmisiä huomioimaan ympäristöään.

Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta voi käydä tutustumassa vuoden 2019 maisematekokilpailuun, SUURET SUOMALAISET VIERASLAJITALKOOT. Vuoden maisemateko järjestetään nyt viidettä kertaa.

Vuoden_maisemateko_2019.png

Katso video

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisesti Vuoden maisemateko -tunnuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

VieKas LIFE  (20182023) on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Hankkeen koordinaattorina on Suomen luonnonsuojeluliitto.

viekas_hanke.png

Hankkeessa perehdytetään suomalaiset haitallisiin vieraslajeihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin hankkeen huolella valittujen esimerkkilajien, jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.

Terve askel luontoon -hanke torjuu haitallisia vieraslajeja ja vaalii terveyttä. Vuosina 2017-2019 järjestetään vieraslajitalkoita ja koulutetaan vieraslajien poistoon keskittyviä iskujoukkoja seitsemällä eri alueella ympäri Suomea. Hankkeeseen liittyvät myös uhanalaisten perinneympäristöjen ja arvokkaiden luontotyyppien hoitoon keskittyvät talkooleirit.

terve_askel_luontoon.jpg

Terve askel luontoon on STEAn tukema kolmivuotinen (2017-2019) hanke, jonka järjestävät Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä WWF.

Hankkeen tapahtumista lisää tietoa tästä.

Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi monet kaupungit ja kunnat ovat kartoittaneet alueensa haitalliset vieraskasvit ja ryhtyneet toimiin torjunnan ja tiedotuksen saralla.

Lahdessa kaupunki on jo vuosia panostanut jättiputken torjuntaan ja sitä tehdäänkin Lahden alueella myös yksityisten mailta veloituksetta. Tietoa vieraslajien mahdollisista haitoista jaetaan niin kirjastoissa kuin kouluissakin. Puutarhajätteen oikein käsittelyyn ja siitä tiedottamiseen kiinnitetään myös huomioita. Päijät-Hämeen jätehuolto järjestää alueellaan vuosittain asukkaille ilmaisia kompostointikursseja, joita toteuttaa Lahden 4H-yhdistys. Tiedotus vieraslajien mahdollisista haitoista sekä puutarhakasvien ja puutarhajätteen käsittelystä on tärkeää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viekas, vieraslajitalkoot, maisemateko, maa-ja kotitalousnaiset, terve askel luontoon, vieraslaji, lahti

Tutut kasvit voivat luontoon levitessään olla paikallisesti haitallisia

Sunnuntai 1.4.2018 klo 8:50 - Miia Korhonen

Törmäsin tässä taannoin siihen, että mitä erilaisemmat kasvit voivat olla ongelmaksi, jos ne pääsevät leviämään luonnossa ja erityisesti herkillä alueilla. Esimerkkinä palsternakka, jättipoimulehti ja punalehtiruusu voivat olla paikallisesti ongelmallisia.

Palsternakka (Pastinaca sativa) on mm. Naantalissa levinnyt hurjasti viime vuosina tienpientareilla, mutta tavataan sitä muualtakin Suomesta luontoon levinneenä. Lehtijutussa Erkki Leppäkoski palsternakasta: se on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Kasvihan on vanha viljelykasvi, joka on tuotu Suomeen Erkki Leppäkosken mukaan 1300- ja 1500-luvun välissä ja nykyisin luonnossa esiintyvät kasvit ovatkin viljelykarkulaisia.

0531_palsternakka_on_viljelykarkulainen_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Palsternakka kuuluu sarjakukkaisiin kuten jättiputkikin ja jättiputken tavoin palsternakan käsittelystä voi saada ihorakkuloita. Itsekin huomasin tämän kasvin leviämisen pari vuotta sitten käydessäni Turun suunnalla, jossa junaradan varrella kuvailin kasvia.

Jättipoimulehden (Alchemilla mollis) ongelmallisuudesta on myös alettu puhua enemmän. Kasvia on käytetty ja käytetään edelleen viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos kasvi pääsee leviämään luontoon ja jättipoimulehtihän äkkiä karkaakin istutus alueeltaan. Tyypillisesti jonkun kasvin ongelmallisuus huomataan vasta vuosikymmenien päästä, kun se on jo levinnyt laajoille alueille.

0522_jattipoimulehtea_on_kaytetty_paljon_viherrakentamisessa_kasvin_leviaminen_on_ongelma_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipoimulehdestä on ryhdytty puhumaan nyt, koska se on levinnyt hyvin agressiivisesti muualla maailmassa. Hankaluus on, että kasvi pystyisi leviämään myös tunturissa jonka kasvillisuus on erityisen herkkää. Useasti näkee jättipoimulehteä istutettavan vesistöjen äärelle ja niin ei missään tapauksessa pitäisi tehdä. Mitään kasvia joka leviää siemenestä ei saa istuttaa virtaavan veden lähelle. Vesi kuljettaa nopeasti siemeniä eteenpäin ja levittää kasveja uusille alueille.

Esimerkkinä hyötykasviyhdistys on huomannut kasvin ongelmallisuuden ja poistanut sen tämän vuoden siemenluetteloistaan, vaikka jättipoimulehdessä onkin monta hyvää ominaisuutta niin huomatut haitat kuitenkin ovat suuremmat kuin hyödyt. Vaikka kasvi tietysti kaunis onkin. Myös Espoo on rajannut jättipoimulehden käyttöä vain kivettyyn kaupunkiympäristöön.

Punalehtiruusuun (Rosa glauca) voi myös törmätä luonnossa liikkuessa. Tämä kaunis ruusu leviää lintujen levittämänä ja tulee toimeen hyvin monenlaisessa ympäristössä.

0527_punalehtiruusu_voi_levita_luontoon_ja_aiheuttaa_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Saaristossa voi törmätä luontoon levinneeseen punalehtiruusuun, mutta kyllä sitä löytyy myös Lahden seudulta mm. kävelytien varsilta.

Akaan kaupungin taajametsien vieraskasvistossa on myös huomattu punalehtiruusun leviäminen.

Akaa_taajamametsien_vieraskasvisto_Kari_Jarventausta.png

Akaalla tehtyyn vieraskasvistoon kannattaa tutustua, siitä saa hyvän kuvan mitkä puutarhojen kasvit ovat yleisesti levinneet luontoon vaikka näitä kasveja ei haitallisiksi ole luokiteltukaan.

Kaikkien vierasperäisten kasvien leviämistä ei voida varmasti estää eikä se ole tarpeenkaan, mutta lajit jotka aiheuttavat selkeitä haittoja on tarpeen torjua. Jättiputki on tietysti helpoiten ymmärrettävissä oleva torjuttava laji. Ilmasto muuttuu ja maailma muuttuu, uusia lajeja tulee vääjäämättä ja siihen on jotenkin sopeuduttava.

Tiedotus puutarhoihin tuoduista vierasperäisistä kasveista ja niiden mahdollisista haitoista on varmasti tarpeen. Kaikki puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutus alueillaan ja sama koskee tietysti myös viljelykasveja. Tämä ei olekaan aina helppo juttu, koska kasvit tuppaavat leviämään ja yleisestihän puutarhoihin halutaan helposti leviäviä, voimakkaita ja joka paikassa toimeen tulevia kasveja. Siinä sitä onkin sitten jo hankaluudet valmiina.

Ota siis selvää kasvin leviämistavoista ENNEN istutusta ja jos kasvin tiedetään olevan hankalasti hallittava niin harkitse, harkitse sitten vielä uudelleen ja sen jälkeen etsi jokin helpommin hallittavissa oleva kasvi.

Kevät tulee ja kohta pääsee kipsuttamaan pihamaalle! Nautitaan puutarhoista, luonnosta ja kasvien kauneudesta!

Kevatta_odotellessa_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palsternakka, jättipoimulehti, punalehtiruusu, jättiputki, Akaa vieraslajikasvisto, luontoon levinnyt, haitallinen, puutarhan kasvi