Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Pikkutalvio ja suikeroalpi lisätty vieraslajit sivustolle

Torstai 6.6.2024 klo 20.23 - Miia Luontoturva

Monia tuttuja puutarhankasveja, kuten pikkutalviota ja suikeroalpia näkyy luontoon levinneenä ja nyt näille lajeille on tehty vieraslajit sivustolle omat lajikortit.

Näitä lajeja saa edelleen myydä ja ostaa, mutta erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa, jos näitä pihaansa istuttaa. Voi myös miettiä haluaako varmasti pihaansa kasvin, jonka tiedetään leviävän agressiivisesti ja sen vuoksi kasvia täytyy tulevina vuosina hoitaa jatkuvasti ja estää sen leviäminen vai olisiko mahdollista valita jokin toinen laji.... Itse en ottaisi omaan pihaani mitään lajeja, jotka vieraslajit.fi sivustolla mainitaan. Lajit, jotka päätyvät tuolle sivustolle ovat siellä syystä, niiden on todettu aiheuttavan haittoja muualla maailmalla ja haitat ovat näkyvissä jo Suomessakin tai on ainakin suuri todennäköisyys, että näin tulee käymään.

Pikkutalvio ja suikeroalpi leviävät helposti ja kun ne rupeavat tukahduttamaan kukkapenkkiä, niin niitä ruvetaan poistamaan ja harmillisen usein edelleen puutarhajäte kipataan kottikärrymatkan päähän luontoon, jossa sitten puutarhasta poistetut kasvit lähtevät kasvuun ja leviämään uudella alueella.

  Pikkutalvio luontoon levinneenä

Suikeroalpi luontoon levinneenä

Etelä-Suomen sanomat kirjoitti 2022 pikkutalvion luontoon leviämisestä Lahdessa, lue artikkeli tästä.

Olen tästä kirjoittanut jo useana vuotena ja edelleen: jos jokin kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla, eli jos ei pysty käsittelemään puutarhajätettä omalla tontilla hallitusti on se toimitettava alueen jäteasemalle. Ja tämä koskee myös haravointijätettä. Tunnelmia puutarhajätteestä voi lukea mm. vuoden 2017 kirjoituksesta.

Pikkutalvion ja peipin leviämisestä luontoon kirjoittelin mm. 2022.

Pikkutalvion leviämisestä on puhuttu jo vuosia ja ainakin 2015 Turun sanomat kirjoitti lajin leviämisestä Ruissalossa.

Itse toivoisin, että vieraslajit sivustolle lisättäisiin vielä ainakin keltapeippi ja hopeatäpläpeippi, näitä lajeja näkyy myös paljon luontoon levinneenä. Ja sehän ei tietysti ole kasvien vika, että ne leviävät, vaan meidän ihmisten, jotka huolimattomasti käsittelemme kasveja, niiden osia ja puutarhajätettä. Mutta olen kyllä ollut havaitsevinani pientä parannusta puutarhajätteen käsittelyssä tai ainakin siitä puhutaan enemmän. Pikku hiljaa ehkä tämäkin ongelma tunnistetaan paremmin :)

Hopeatäpläpeippi

Keltapeippi

Pikkutalvion ja keltapeipin leviämisestä luontoon

Torstai 6.1.2022 klo 11.13 - Miia Korhonen

Uusimmassa Lutukan numerossa 37 / 2021 Vanamo Salo kirjoitti pikkutalvion, kaukasianmaksaruohon ja keltapeipin luontoon leviämisestä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaikki vierasperäiset lajit voivat aiheuttaa haittaa levitessään luontoon ja kaikki puutarhankasvit täytyy istuttaa ja käsitellä niin, että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvion (Vinca minor) leviämistä luonnossa olen seuraillut itsekin jo monta vuotta. Kasvihan on suosittu ikivihreä maanpeitekasvi ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Ongelmia tulee siitä, että pikkutalvio leviää aggressiivisesti eikä tahdo kestää alueella, jonne se oli alun perin tarkoitettu. Pitkillä, maatamyöden nopeasti kasvavilla rönsyillään se leviää, pystyy peittämään muuta kasvillisuutta ja valtaamaan itselleen alaa.

Itsellänikin on ollut pikkutalviota puutarhassa ja sen kurissa pitäminen vaati joka vuotista työtä. Kukkapenkkien puisten rajauksien yli kasvi kasvatti pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat maahan nopeasti. Rönsyjä täytyi repiä irti useaan otteeseen kesän aikana, jotta kasvi ei päässyt leviämään.

Pikkutalvio leviää helposti ja nopeasti istutusalueensa ulkopuolelle

Ja sitten se tärkeä asia, kun joku kasvi on ongelmallinen omassa puutarhassa niin on se sitä myös muualla. Eli niitä irti revittyjä rönsyjä ei viedä oman tontin ulkopuolelle eikä niitä kannata kasata omaankaan pihaan avokompostin päälle tai johonkin tontin nurkkaan, koska pikkutalvio on hyvin elinvoimainen kasvi ja se lähtee uuteen kasvuun pienistäkin rönsyn paloista. Kitkentäjätteen voi kuivattaa esim. muovin päällä auringossa tai mädättää suljetuissa jätesäkeissä. Jos puutarhajätettä ei pysty käsittelemään hallitusti omalla tontilla niin se täytyy viedä alueen jätekeskukseen.

Pikkutalvio luontoon levinneenä Lahdessa

Pikkutalviosta olen moneen otteeseen kirjoitellut vuosien varrella (esim. 2017 blogi) ja ainakin Turussa tämän kasvin ongelmallisuus on ymmärretty jo vuosia sitten. Vuonna 2015 asiasta kirjoitettiin Turun sanomissakin.

Myös keltapeippiä (Lamium galeobdolon) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum) näkyy asutusten liepeillä luontoon levinneenä. Lahdessa keltapeippi tuntuu olevan näistä kahdesta se yleisimmin luonnosta löytyvä laji.

Keltapeippi luontoon levinneenä

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on useasti syynä näissä luontoon levinneissä esiintymissä. Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että mitä vahinkoa voi syntyä siitä, että ne puutarhajätteet vie oman tontin ulkopuolelle. Edes sitä haravointijätettä ei saa viedä luontoon. Haravoidessa huomaamatta siirretään juuren paloja, siemeniä tai vaikka espanjansiruetanan munia uusille alueille. Pikkutalvionkin rönsyt katkeaa helposti haravoidessa ja jos lehdet kasaa kottikärryyn ja vie ne metsän laitaan kaupungin tai jonkun yksityisen metsänomistajan maille niin uusi vieraskasviongelma alueella on aloitettu. Puutarhanhoito on mukavaa, mutta tuo myös vastuita, kuten puutarhajätteen oikein käsittely.

Ja todetaan vielä, että mainitsemani pikkutalvio, kelta- ja hopeatäpläpeippi eivät ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja niitä saa ostaa ja laittaa puutarhaansa, mutta on tärkeää ymmärtää näiden kasvien ominaisuudet, leviämistavat ja estää niiden leviäminen luontoon.

Lue Lutukan numerosta 37 Vanamo Salon artikkeli aiheesta.

Kasviharrastajien Lutukka lehtien muut numerot ovat luettavissa Luomuksen sivustolta.