Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tiedätkö miksi jättipalsami on haitallinen vieraskasvi?

Share |

Perjantai 27.8.2021 klo 17.56 - Miia Korhonen


Jättipalsamin vaaleanpunaiset kasvustot näkyvät maastossa näin loppukesästä pitkien matkojen päähän. Lähemmäksi mennessä ja kasvia koskettaessa joutuukin siemensateeseen, kun kypsät siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Ei jättipalsamia turhaan sanota paukkukasviksi 😊

0019_Jattipalsamin_kukat_ja_siemenkodat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin pulleista siemenkodista sinkoaa siemeniä loppukesästä

Vieläkin aina välillä kysellään, että miksi ei anneta minkään kauniin kasvin olla, vaan kaikki täytyy hävittää. Kauneushan on katsojan silmässä ja jättipalsamikin on tuotu puutarhankasviksi Suomeen. Puutarhoista kasvi on sitten nopeasti levinnyt luontoon ja vaikka se kaunis kasvi onkin, niin on se myös luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Siihen on syynsä, miksi jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Niin kuin jo totesin, niin tämä kasvi leviää nopeasti siemenistä vallaten isoja alueita estäen tehokkaasti muiden kasvien kasvua. Kosteat alueet on jättipalsamin suosikkeja, mutta kyllä se menestyy kuivemmillakin paikoilla. Joskus voi nähdä miten jättipalsami on vallannut metsäalueita hakkuiden jälkeen ja kun se pääsee hakkuuaukealle, niin se estää metsäpuiden taimien kasvun.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami voi estää metsäpuiden taimien kasvun

Alakoulun opettajan kanssa puhuessani tuli hyvää näkemystä asiaan, kun ope, joka on monta vuotta kerännyt oppilaiden kanssa kasvioita, kertoi, että alueella ei kasva enää mitään muuta kuin jättipalsamia ja kasvion keruuseen täytyy lähteä nykyään pidemmälle. Jättipalsami on siis vallannut alueen ja syrjäyttänyt alkuperäisen kasvillisuuden. Aina kun jokin alkuperäinen kasvi häviää tai vähenee niin se vaikuttaa myös alueen hyönteistöön, joilla vähenee ruoka. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa tietysti myös hyönteisiä syöviin eläimiin. Ja mihin se taas sitten vaikuttaa… Eli ketju on pitkä mitä muutoksia tapahtuu, kun jokin vieraskasvi leviää ja syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden.

Ojien varsissa jättipalsamin leviäminen alkaa harmittomasti muutamasta kasvista, jotka on ihan hauskankin näköisiä virtaavan veden äärellä. Jos näitä muutamia ensimmäisiä kasveja ei hävitä on parin vuoden päästä näky jo ihan toinen. Yhdessä kasvissa voi olla parikin sataa siementä ja ne pari harmitonta kaunista kasvia on seuraavana vuonna jo saanut kaverikseen satoja uusia kasveja. Ja sitä seuraavina vuosina tuhansia….

0003_Jattipalsami_viihtyy_veden_aarella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami on lähdössä leviämään puron varrella

Jättipalsamilla on pienet juuret, jotka ei ojan pientareilla tue ojaa, jolloin ojan seinämät rupeavat rapautumaan. Tämä voi vaikuttaa vesistöihin joihin ojat laskee vetensä. Maa-ainesta päätyy vesistöihin ja se voi ruveta samentamaan vettä, mikä taas voi vaikuttaa vaikka kalan kutuun. Eli ongelma on paljon isompi, kuin voisi äkkiseltään kuvitellakaan.

1087_jattipalsamin_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamilla on pieni juuri ja se voi kasvattaa juuret myös varren nivelväleistä

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä. Siemen elää maassa pari vuotta itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeintä on estää siementen maahan pääsy ja torjunta kannattaakin aloittaa alkukesästä ennen kuin kasvi on ruvennut kukkimaan tai kukinnan alkuvaiheessa. Loppukesästä torjunta on liian myöhäistä, kun kasvi räjäyttää siemenet ympäriinsä, kun menee lähellekään. Nyt voi bongata alueita, joissa jättipalsamia on ja keväällä sitten tarttua tomerasti toimeen.

1086_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Jättipalsami leviää siemenistä. Estä siementen maahan pääsy.

Jättipalsamin hävittämisestä Lahdessa luonnonsuojelualueilla kirjoittelin Lahden seudun luontosivuille. Kitkentä ja niittäminen on tuonut hyviä tuloksia ja monesta paikasta jättipalsami on jo saatu hävitettyä!

Merrasojan varrelta, Lahdesta, kokemuksia jättipalsamin torjumisesta vuodelta 2018 voi lukea tästä.

Avainsanat: jättipalsami, haitallinen, leviää, siemen, torju


Kommentit

2.9.2021 14.25  Sisse

Jättipalsamin ohella haitallinen vieraslaji on myös isoksi puuksi kasvava isotuomipihlaja. Se on vaikeasti hävitettävä ja leviää herkästi lintujen syömien marjojen välityksell syrjäyttäen meidän omia puulajeja.

On outoa että ammattipuutarhurit suosittelevat ja isot puutarhamyymälät myyvät taimia yhä aitataimiksi, vaikka laji on luokiteltu Suomen luontoa uhkaavaksi vieraslajiksi.
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38920

Asiaan tulisi puuttua ja taimien myynti lopettaa.

2.9.2021 20.26  Miia Luontoturva

Hieno juttu, että mainitsit isotuomipihlajan, joka on ehkä vähemmän tunnettu laji useimmille. Isotuomipihlaja mainitaan kansallisessa vieraslajistrategiassa, joka on tehty 2015, mutta kansallisessa vieraslajiluettelossa tai EU:n vieraslajiluettelossa sitä ei ole, joten sen takia kasvin myynti on vielä sallittua.

Kansallisessa ja EU:n luettelossa mainittuja lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Luetteloissa mainituista lajeista käytetään nimikettä haitallinen vieraslaji.

Mutta, koska isotuomipihlajan tiedetään leviävän luontoon ja aiheuttavan haittaa, niin sen takia tätä kasvia ei kannattaisi enää käyttää, vaikka sitä saakin myydä. Lajit, jotka on mainittu vieraslajit.fi sivustolla on siellä ihan syystä ja lajien tiedetään olevan ongelmallisia eikä niitä tulisi mielestäni silloin käyttää. Vähemmän leviäviä lajeja löytyy kyllä tilalle.

Onneksi kuitenkin vieraslajien tietous kasvaa koko ajan ja tähänkin asiaan tulee varmasti muutosta.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini