Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tunnistatko haitallisten vieraskasvien siemenet?

Tiistai 24.11.2020 klo 15:46 - Miia Korhonen

Talvea kohden mennään ja nyt on taas aikaa istahtaa tietokoneen ääreen. Monet haitalliset vieraskasvit leviävät siemenistä, mutta kuinka moni tietää miltä minkäkin kasvin siemen näyttää ja mitkä ovat siementen yleisimmät leviämisen väylät? Aihetta voi kerrata kesän kirjotuksestani.

Aihehan on ajankohtainen. Luonnossa liikkuessa ei tule ajateltua, että samalla me itse voimmekin levittää haitallisiakin vieraskasveja eteenpäin. Monet tutut "pahikset" leviää siemenistä ja siemenet ovat päätyneet loppukesästä maahan. Nyt kun lumikaan ei ole vielä maassa, ainakaan täällä Lahden korkeuksille, maa on märkää ja kengissä on syvät pitourat.... Kaikenlaista tarttuu kengän pohjiin ja voihan sieltä löytyä jonkun tutunkin kasvin siemeniä, kuten lupiinin tai jättipalsamin. Siemenet sitten tippuvat jonnekin ja siitä alkaakin kasvin uusi elämä uudella alueella.

0938_jattiputken_siemenet_voi_kulkeutua_uuteen_paikkaan_jalkineissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKuvassa on jättiputken siemeniä ja saappaani kärki

Kuivatin ja laminoin muutaman yleisemmän haitallisen vieraskasvin siemeniä ihan vain sen vuoksi, jotta pystyn näyttämään miltä minkäkin kasvin siemenet näyttävät. Korona on sotkenut Luontoturvan tilauksista järjestämiä haitallisten vieraslajien tiedotusnäyttelyitä ja luentoja, mutta kun tilanne taas joskus normalisoituu niin näitäkin siemeniä voi käydä hypistelemässä ihan paikan päällä.

1041_haitallisten_vieraskasvien_siemenia_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputken siemen on hyvin kevyt ja litteä, lupiinin ja jättipalsamin siemenet taas näyttävät pieniltä pippureilta. Nämä kaikki siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden, eläinten, maansiirtojen, puutarhajätteen, veden mukana uusille alueille. Kurtturuusun siemen kelluu hyvin ja on myös lintujen herkkua päätyen veden ja lintujen mukana kauaksikin emokasvista. Siitä juttua Panu Kuntun kertomana voi lukea tästä.

Kuvasta muuten huomaa, että nyt on työhommissa maastokausi ohi, kynnet on lakattu :)

Leviämisen väylistä ja tiedottamisen tärkeydestä kirjoittelin laajemmin juttua viime vuoden puolella, vilkaise se tästä.

Ja jouluun on enää kuukausi ja sittenhän on jo taas melkein kevät! Marraskuun ihanuutta ikuistin samalla kun pulahdin uimaan. Hieman viileältä vesi tuntui....

Marraskuista_kuvaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Iloa ja valoa pimeyteen, nautitaan tästäkin :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siemen, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini, leviäminen

Kurtturuusu ongelmana

Perjantai 23.10.2020 klo 14:10 - Miia Korhonen

Kurtturuusun ongelmallisuus tuli todettua Hangon rannoilla käydessä. Äkkiä katsottuna valtalajina näytti olevan juurikin kurtturuusu useammassakin kohdassa ja kymmenien ellei satojen metrien matkalla.

1037_kurtturuusu_on_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kurtturuusuhan on kotoisin Koillis-Aasiasta ja alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Tyynen valtameren äärellä se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla. Suomeen kasvi on tuotu koristekasviksi, mutta erinomaisen leviämiskykynsä avulla kasvista on tullut todellinen ongelma monin paikoin.

Kurtturuusu leviää vaakajuurella sekä siemenistä lintujen levittämänä. Siemenet levivävät myös vesiteitse kelluen vedessä ja ajelehtien pitkiäkin matkoja uusille alueille.

1038_kurtturuusu_leviaa_siemenista_lintujen_mukana_uusille_alueille_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Panu Kunttu kertoi Turun Sanomissa hyvin kurtturuusun ongelmallisuudesta. Kuntun mukaan ruusun kiulukka eli "ruusunmarja" houkuttelee esimerkiksi viherpeippoja, ja ennen pitkää ulosteen mukana poistuva siemen säilyy suolistossa itämiskykyisenä.

– Kun viherpeippo syö kurtturuusun siemeniä, niin ne saattavat kulkeutua jopa 200 kilometriä linnun mukana, Kunttu huomauttaa.

Matka riittää esimerkiksi Tampereelta Selkämeren tai Saaristomeren ulkosaaristoon tai Kajaanista Perämeren Hailuotoon.

Vesistöjen varsilla levittäytyminen onnistuu myös vesitse, sillä kiulukka pysyy pinnalla jopa kymmenen kuukautta. Siinä ajassa virta, tuuli ja aallot ehtivät viedä pitkälle, kertoo Kunttu.

Kurtturuusun ongelmista puhuttaessa mainitaan erityisesti saaristot ja rannikot, mutta niin kuin olen ennenkin kirjoitellut niin ongelma on kyllä jo siirtynyt myös sisämaahan. Lahdenkin seudulla on paljon vesistöä ja rantaa sekä harjuja, joissa näkyy jo nyt kurtturuusun leviäminen.

0630_kurtturuusu_leviaa_metsaisillakin_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusu Salpausselän harjulla

1013_kurtturuusun_poistamista_rantahiekalta_lapiolla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKurtturuusua Lahdessa Vesijärven rannalla

Kurtturuusun tunnistamisesta tulee aina välillä kysymyksiä minullekin ja tässä muutama asia, johon voi kiinnittää huomiota, jos miettii mikä ruusu on kyseessä.

0962_kurtturuusu_rosa_rugosa_ja_rosa_rugosa_alba_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun kukka on väriltään vaaleanpunainen (Rosa rugosa) tai valkoinen (Rosa rugosa f. alba) ja kukassa on 5 terälehteä.

Lehdet ovat syvän vihreitä, uurteisia, paksuja. Kiulukat eli marjat ovat nauriin muotoisia. Varressa on tiheästi erikokoisia piikkejä.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nythän on hyvä muistaa, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia vieraskasveja. Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. On kuitenkin paljon muita ruusulajikkeita, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi.

1040_Ei_luokiteltu_haitalliseksi_vieraskasviksi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJalostettu tarhakurtturuusu, ei haitallinen. Katso kukan terälehtien määrää.

Kuvan ruususta voi jo kukan terälehtien määrästä huomata, että kyseessä ei ole haitalliseksi luokiteltu ruusu.

Kurtturuususta lisää tietoa www.vieraslajit.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, tunnista, haitallinen, rannikko, leviää

Haitalliset vieraskasvit ja siementen leviäminen

Maanantai 31.8.2020 klo 15:22 - Miia Korhonen

Nyt onkin taas hyvä aika muistuttaa miten haitalliset vieraskasvit päätyvätkään aina vaan uusille alueille. Ensin on tietysti selvitettävä miten mikäkin kasvi leviää. Meistä jokainen voi tahtomattaan levittää siemenestä leviäviä kasveja uusille alueille. Yleisimminhän se tapahtuu niin, että kävellään jonkin alueen läpi ja siemenet tarttuvat kengän pohjiin, vaatteisiin, eläinten turkkiin. Jossain vaiheessa meidän kävelyreittiä siemenet sitten tippuvat maahan ja jatkavat elämää siinä.

Jättipalsami ampuu juuri nyt siemeniään monen metrin päähän. Jos kasvi on lähellä tien reunaa, siirtyy siemenet helposti ihmisten ja myös ajoneuvojen mukana eteenpäin. Maansiirrot, puutarhajäte ja virtaava vesi on tietysti myös niitä leviämisen väyliä.

Jättipalsamista ja sen torjunnasta Lahdessa kirjoittelin myös Nekon blogiin. Neko on Hämeenlinnalainen pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana ja jälleenmyyjänä.

1019_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsami leviää siemenistä

Komealupiini leviää myös siemenestä ja nythän sen siemenpalot on jo auenneet tai aukeamassa ja siemenet varisseet maahan. Samat leviämisen väylät kuin jättipalsamillakin.

1018_komealupiini_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKomealupiini leviää siemenistä

Jättiputkenkin siemenet rupeavat olemaan jo kypsiä ja siemenet varisevat maahan.

1017_jattiputki_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki leviää siemenistä

Kurtturuusu pääsee leviämään ilmateitse kauaksikin, kun linnut syövät marjat ja samalla siemenet. Siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä, joten ne päätyvät jonnekin linnun lentoreitin varteen.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi2.JPGKurtturuusu leviää siemenistä

Kannattaakin ottaa selvää kasvien leviämistavoista ja miettiä miten juuri minä itse voin estää osaltani leviämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, leviäminen, siemen, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, komealupiini

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki

Tutut kasvit voivat luontoon levitessään olla paikallisesti haitallisia

Sunnuntai 1.4.2018 klo 8:50 - Miia Korhonen

Törmäsin tässä taannoin siihen, että mitä erilaisemmat kasvit voivat olla ongelmaksi, jos ne pääsevät leviämään luonnossa ja erityisesti herkillä alueilla. Esimerkkinä palsternakka, jättipoimulehti ja punalehtiruusu voivat olla paikallisesti ongelmallisia.

Palsternakka (Pastinaca sativa) on mm. Naantalissa levinnyt hurjasti viime vuosina tienpientareilla, mutta tavataan sitä muualtakin Suomesta luontoon levinneenä. Lehtijutussa Erkki Leppäkoski palsternakasta: se on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Kasvihan on vanha viljelykasvi, joka on tuotu Suomeen Erkki Leppäkosken mukaan 1300- ja 1500-luvun välissä ja nykyisin luonnossa esiintyvät kasvit ovatkin viljelykarkulaisia.

0531_palsternakka_on_viljelykarkulainen_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Palsternakka kuuluu sarjakukkaisiin kuten jättiputkikin ja jättiputken tavoin palsternakan käsittelystä voi saada ihorakkuloita. Itsekin huomasin tämän kasvin leviämisen pari vuotta sitten käydessäni Turun suunnalla, jossa junaradan varrella kuvailin kasvia.

Jättipoimulehden (Alchemilla mollis) ongelmallisuudesta on myös alettu puhua enemmän. Kasvia on käytetty ja käytetään edelleen viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos kasvi pääsee leviämään luontoon ja jättipoimulehtihän äkkiä karkaakin istutus alueeltaan. Tyypillisesti jonkun kasvin ongelmallisuus huomataan vasta vuosikymmenien päästä, kun se on jo levinnyt laajoille alueille.

0522_jattipoimulehtea_on_kaytetty_paljon_viherrakentamisessa_kasvin_leviaminen_on_ongelma_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipoimulehdestä on ryhdytty puhumaan nyt, koska se on levinnyt hyvin agressiivisesti muualla maailmassa. Hankaluus on, että kasvi pystyisi leviämään myös tunturissa jonka kasvillisuus on erityisen herkkää. Useasti näkee jättipoimulehteä istutettavan vesistöjen äärelle ja niin ei missään tapauksessa pitäisi tehdä. Mitään kasvia joka leviää siemenestä ei saa istuttaa virtaavan veden lähelle. Vesi kuljettaa nopeasti siemeniä eteenpäin ja levittää kasveja uusille alueille.

Esimerkkinä hyötykasviyhdistys on huomannut kasvin ongelmallisuuden ja poistanut sen tämän vuoden siemenluetteloistaan, vaikka jättipoimulehdessä onkin monta hyvää ominaisuutta niin huomatut haitat kuitenkin ovat suuremmat kuin hyödyt. Vaikka kasvi tietysti kaunis onkin. Myös Espoo on rajannut jättipoimulehden käyttöä vain kivettyyn kaupunkiympäristöön.

Punalehtiruusuun (Rosa glauca) voi myös törmätä luonnossa liikkuessa. Tämä kaunis ruusu leviää lintujen levittämänä ja tulee toimeen hyvin monenlaisessa ympäristössä.

0527_punalehtiruusu_voi_levita_luontoon_ja_aiheuttaa_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Saaristossa voi törmätä luontoon levinneeseen punalehtiruusuun, mutta kyllä sitä löytyy myös Lahden seudulta mm. kävelytien varsilta.

Akaan kaupungin taajametsien vieraskasvistossa on myös huomattu punalehtiruusun leviäminen.

Akaa_taajamametsien_vieraskasvisto_Kari_Jarventausta.png

Akaalla tehtyyn vieraskasvistoon kannattaa tutustua, siitä saa hyvän kuvan mitkä puutarhojen kasvit ovat yleisesti levinneet luontoon vaikka näitä kasveja ei haitallisiksi ole luokiteltukaan.

Kaikkien vierasperäisten kasvien leviämistä ei voida varmasti estää eikä se ole tarpeenkaan, mutta lajit jotka aiheuttavat selkeitä haittoja on tarpeen torjua. Jättiputki on tietysti helpoiten ymmärrettävissä oleva torjuttava laji. Ilmasto muuttuu ja maailma muuttuu, uusia lajeja tulee vääjäämättä ja siihen on jotenkin sopeuduttava.

Tiedotus puutarhoihin tuoduista vierasperäisistä kasveista ja niiden mahdollisista haitoista on varmasti tarpeen. Kaikki puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutus alueillaan ja sama koskee tietysti myös viljelykasveja. Tämä ei olekaan aina helppo juttu, koska kasvit tuppaavat leviämään ja yleisestihän puutarhoihin halutaan helposti leviäviä, voimakkaita ja joka paikassa toimeen tulevia kasveja. Siinä sitä onkin sitten jo hankaluudet valmiina.

Ota siis selvää kasvin leviämistavoista ENNEN istutusta ja jos kasvin tiedetään olevan hankalasti hallittava niin harkitse, harkitse sitten vielä uudelleen ja sen jälkeen etsi jokin helpommin hallittavissa oleva kasvi.

Kevät tulee ja kohta pääsee kipsuttamaan pihamaalle! Nautitaan puutarhoista, luonnosta ja kasvien kauneudesta!

Kevatta_odotellessa_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palsternakka, jättipoimulehti, punalehtiruusu, jättiputki, Akaa vieraslajikasvisto, luontoon levinnyt, haitallinen, puutarhan kasvi

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9:21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

jattiputki_aloittaa_kukinnan.JPG

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

jattiputken_siementaimi.JPG

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

jattipalsami_on_aloittanut_kukinnan.JPG

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

jattipalsamilla_on_pienet_juuret.JPG

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Lupiini_haitallinen_vieraslaji.JPG

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Lupiinin_siementen_leviamisen_voi_estaa_keraamalla_kukinnot_maljakkoon.JPG

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, lupiini, jättipalsami, kukinta, siemen, leviäminen, torjunta, vieraslaji, haittakasvi