Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Karhunköynnöksestä

Maanantai 5.8.2019 klo 10:58 - Miia Korhonen

Karhunköynnöstä kuulee joskus sanottavan elämänlangaksi tai kuristajakasviksi ja nämä nimet ovatkin hyvin kuvaavia. Valkokarhunköynnöstä (Convolvulus sepium) näkee monissa paikoissa luontoon levinneenä. Useasti alueelle on viety puutarhajätettä tai maa-ainesta, jonka seassa on ollut karhunköynnöksen juuren paloja ja siitä kasvi on sitten lähtenyt uuteen kasvuun.

Karhunköynnös kasvaa kesän aikana pituutta useita metrejä ja kietoutuu kaiken ympärille tukahduttaen muuta kasvillisuutta ja vaikeuttaen alueella liikkumistakin. Talveksi maanpäälinen osa kuolee, juurakko talvehtii ja keväällä lähtee uusi kasvu.

Valkokarhunköynnöksessä on valkoinen kukka ja punakarhunköynnöksessä vaaleanpunainen. Epäselvyyttä tuntuu olevan siitä onko valkokarhunköynnös ollut joskus rannikolla alkuperäisenä kasvina vai onko se tuotu muualta tänne koristekasviksi.

Valkokarhunköynnös

Punakarhunköynnös

Kaunis köynnöstävä koristekasvihan karhunköynnös on, mutta hankaluus on sen leviäminen.

Erityisen ikävä karhunköynnös näyttää olevan ojan varrella, joka on luonnonsuojelualuetta. Kasvi on levinnyt alueella useiden kymmenien metrien matkalla ojanvarren tuntumassa useiden metrien leveydeltä ja tukahduttaa alueella mm. lehtopalsamin kasvun kyllä täysin. Alueelta on saatu hävitettyä jo jättiputki ja jättipalsami, mutta karhunköynnös onkin sitten jo hankalampi juttu.

Karhunköynnös leviää juuren palasistakin, juuri on hauras ja katkeaa helposti, kun kasvia yrittää kaivaa pois.

Karhunköynnöksen juuri on hauras ja katkeaa helposti

Tällä kyseisellä alueella karhunköynnöksen kokonaan hävittäminen on melkoisen epätoivoista alueen laajuuden vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilassa ja osaksi hankalakulkuista maastoa.

Tässä tapauksessa tulee mieleen, että tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista, puutarhajätteen käsittelystä sekä maansiirroista olisi todella tarpeen, jotta ei tulisi enää uusia tällaisia alueita.

Karhunköynnöksestä lisää tietoa Luontoportti.fi ja Vieraslajit.fi

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19:19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

Lupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

Jättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

Tataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!