Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Koululaisille vieraskasvit tutuksi

Perjantai 26.5.2023 klo 15:31 - Miia Korhonen

Lahdessa vieraslajien tietoa on viety jo useana vuotena kouluihin ja tänäänkin talkoiltiin Merrasojan varrella. Jättipalsami oli vielä pientä, mutta sitäkin hyvin löydettiin.

Lupiini taisi olla kaikille tuttu kasvi tai ainakin se nyt tuli tutuksi. Kaivettiin lupiinin juurakko ylös, jotta nähtiin juuressa olevat typpinystyrät, joiden avulla lupiini muuttaa maaperää itselleen suotuisaksi, rehevämmäksi.

Luovuuttakin heräteltiin ja mietittiin mitä voisi tehdä kuivuneista karhunköynnöksen ”liaaneista”.

Ideoitahan tuli hurjasti, kuivunut karhunköynnös taipuu hyvin vaikka kranssipohjaksi, pöytäkoristeeksi, rannerenkaaksi, linnunpesäksi, pääsiäiskoristeeksi…. Luovuutta luonnosta taisikin tulla päivän teemaksi 😊

Siemenet ja kasvien leviäminen

Lauantai 4.2.2023 klo 21:38 - Miia Korhonen

Tulipa taas mieleen, että onpa kasveilla nerokkaita tapoja levitä ja torjunta hommissa onkin tärkeää tietää mitkä on minkäkin kasvin ominaisuudet. Katselin lauantain perinteistä luonto-ohjelmaa, avara luonto ja nyt oli ohjelmassa vuoden aikojen kierto. Siinä kerrottiin euroopan jokivarsien kasvillisuudesta.

Ohjelmassa oli hyvin kuvattu kevään ensimmäiset kasvuun lähtevät kasvit ja niinhän se on, täälläkin ensimmäisiä kasvuun lähtijöitä on nokkonen. Karhunvatukkakin ohjelmassa vilahti ja jos sellaisen omaan pihaan istuttaa kannattaa pitää mielessä, että se on kova leviämään ja täytyy miettiä jo etukäteen miten leviäminen estetään.

Köynnöstävät kasvit seuraavat näitä kevään ensimmäisiä ja lähtevät kasvuun sitten, kun pystyvät kiertymään muiden kasvien ympärille. Tätähän voi seurata, jos omassa ympäristössä on harmillinen karhunköynnös, se kun toimii juuri näin. Karhunköynnös ei ole niitä kevään ensimmäisiä kasvuun lähteviä, se antaa muiden kasvien päästä kasvun alkuun ja rupeaa sitten kiertymään niiden ympärille.

Karhunköynnös

Ohjelmassa kerrottiin myös humalasta, joka on köynnöstävä kasvi ja monelle tuttu meilläkin. Vähemmän tunnettu kasvi sen sijaan on humalanvieras (Cuscuta europaea), joka on lehtivihreätön loiskasvi. Tälle kasville isäntäkasviksi kelpaa humala ja nokkonen, mutta myös jotkin ruohot. Aikamoinen kasvi!

Toisilla kasveilla on siemenissään kuin pienet laskuvarjot, joiden avulla voi leijailla uusille alueille. Esimerkki tällaisesta on voikukka, jonka haituvat voivat leijailla jopa 100 km päähän. Joitain kasveja levittävät erilaiset eläimet ja hyönteiset ja toiset taas luottavat omaan voimaansa ja sinkoavat siemenet kauaksi emokasvista. Tällainen on meille harmillisen tutuksi käynyt jättipalsami, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.

Eipä ole ihme, että jättipalsami leviää nopeasti, se sinkoaa siemeniään jopa 7 metrin päähän. Eli jos jossain näet yhden jättipalsamin niin piirtämällä emokasvin ympärille ympyrän 7 metrin päähän voi saada käsitystä siitä miten nopeasti kasvi voi levitä vuodessa…

Alkuperäisessä ympäristössään jättipalsami ei aiheuta haittaa, koska ympäristö on sopeutunut tähänkin lajiin eikä kasvi pääse leviämään valtalajiksi, kuten meillä on käynyt joillain alueilla. Suomen luonto ei ole tottunut jättipalsamiin eikä ympäristö ja muut kasvit rajoita sen leviämistä ja kasvua kuten alkuperäisessä ympäristössä.

Yle Areenasta voi katsoa tuon vuodenaikojen kierto jakson.

Haitallisista vieraskasveista ja niiden siemenistä olen kirjoitellut monelta kantilta vuosien varrella, tästä voit käydä katsomassa miltä näyttää mm. jättiputken ja komealupiinin siemen. Jättiputken siemenpankistakin olen kirjoitellut ja siitä miten siemenet voivat levitä ympäristöön eli leviämisen väylistä.

Ihan kohta meillä onkin vuorossa vuoden aikojen kierroksen paras aika eli kevät! Sitä ja aurinkoa kohden mennään :)

Emäsalossa Porvoossa olikin jo kevään tuntua!

Karhunköynnöksestä

Maanantai 5.8.2019 klo 10:58 - Miia Korhonen

Karhunköynnöstä kuulee joskus sanottavan elämänlangaksi tai kuristajakasviksi ja nämä nimet ovatkin hyvin kuvaavia. Valkokarhunköynnöstä (Convolvulus sepium) näkee monissa paikoissa luontoon levinneenä. Useasti alueelle on viety puutarhajätettä tai maa-ainesta, jonka seassa on ollut karhunköynnöksen juuren paloja ja siitä kasvi on sitten lähtenyt uuteen kasvuun.

Karhunköynnös kasvaa kesän aikana pituutta useita metrejä ja kietoutuu kaiken ympärille tukahduttaen muuta kasvillisuutta ja vaikeuttaen alueella liikkumistakin. Talveksi maanpäälinen osa kuolee, juurakko talvehtii ja keväällä lähtee uusi kasvu.

Valkokarhunköynnöksessä on valkoinen kukka ja punakarhunköynnöksessä vaaleanpunainen. Epäselvyyttä tuntuu olevan siitä onko valkokarhunköynnös ollut joskus rannikolla alkuperäisenä kasvina vai onko se tuotu muualta tänne koristekasviksi.

Valkokarhunköynnös

Punakarhunköynnös

Kaunis köynnöstävä koristekasvihan karhunköynnös on, mutta hankaluus on sen leviäminen.

Erityisen ikävä karhunköynnös näyttää olevan ojan varrella, joka on luonnonsuojelualuetta. Kasvi on levinnyt alueella useiden kymmenien metrien matkalla ojanvarren tuntumassa useiden metrien leveydeltä ja tukahduttaa alueella mm. lehtopalsamin kasvun kyllä täysin. Alueelta on saatu hävitettyä jo jättiputki ja jättipalsami, mutta karhunköynnös onkin sitten jo hankalampi juttu.

Karhunköynnös leviää juuren palasistakin, juuri on hauras ja katkeaa helposti, kun kasvia yrittää kaivaa pois.

Karhunköynnöksen juuri on hauras ja katkeaa helposti

Tällä kyseisellä alueella karhunköynnöksen kokonaan hävittäminen on melkoisen epätoivoista alueen laajuuden vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilassa ja osaksi hankalakulkuista maastoa.

Tässä tapauksessa tulee mieleen, että tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista, puutarhajätteen käsittelystä sekä maansiirroista olisi todella tarpeen, jotta ei tulisi enää uusia tällaisia alueita.

Karhunköynnöksestä lisää tietoa Luontoportti.fi ja Vieraslajit.fi

Juuresta juttua

Maanantai 24.9.2018 klo 19:19 - Miia Korhonen

Kasveista puhuttaessa vähemmän puhutaan siitä, millainen ja minkä näköinen juuristo niillä on. Torjuntaa tehdessä on kuitenkin tärkeää tunnistaa torjuttavan kasvin juuretkin ja tietää millainen juuri kyseisellä kasvilla on. Toisilla kasveilla juuret ovat melko lähellä maanpintaa ja toisilla taas ylettyvät parin metrin syvyyteen.

Joillain juuristo on melkeinpä hauras ja katkeaa pienestäkin nykäisystä, toisten juuria taas saa vetää maasta ylös ihan tosissaan. Torjuttaessa juurella leviävää kasvia täytyy kaikki juuren palatkin saada pois ja se onkin haastava homma. Torjuttua aluetta täytyykin tarkkailla uuden kasvun varalle useamman vuoden ajan.

Jotkin kasvit, kuten lupiini, on typensitojakasvi ja sen juuri onkin ”pahkuroita” täynnä. Pahkurat ovat typpinystyröitä, joiden avulla kasvi voi sitoa ilmakehästä happea.

Lupiinin juuri

Jättiputkella taas on porkkanan mallinen paalujuuri, josta lähtee ohuempia sivujuuria ja kasvi onkin melko helppo kaivaa juurinen pois.

Jättiputken juuri

Jättipalsamin juuri on hyvin pieni ja kasvi lähteekin nykäisemällä irti.

Karhunköynnöksen juuri ei mene kovin syvälle, mutta katkeaa helposti ja kasvi leviää juuren paloistakin.

Tataren juuri voi yltää parin metrin syvyyteen. Paksuudeltaan juuri voi olla ranteen paksuinen ja olla sivusuunnassa useiden metrien pituinen.

Tataren juuri

Juuren ominaisuudet vaikuttavat siis torjuntatapaan. Perin juurin merkillisiä ja mielenkiintoisia ovat kasvien juuretkin!