Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit
Kurtturuusu talvellaTorstai 29.2.2024 klo 15.49 - Miia Luontoturva Useana vuotena olen talvella kirjoitellut ja laittanut kuvia Luontoturvan sivuille kurtturuusun pensaista ja pitäähän päivitys niistä tehdä tänäkin vuonna. Tässä vanhassa kurtturuusujen pensasrykelmässä on talvellakin paljon marjoja eli kiulukoita ja niiden sisällä siemeniä. Toissa talvena laskin yhdessä kiulukassa olleen 91 siementä ja kun siementen itävyys on melkoisen hyvä, niin potentiaalisia uusia kasvin alkuja on tässä pensasrykelmässä paljon... Vuodelta 2022 talven kurtturuusu kuulumisia voi lukaista tästä. Yhdessäkin kurtturuusun marjassa eli kiulukassa on paljon siemeniä Kurtturuusun tunnistamisesta olen kirjoitellut useaan otteeseen, parin vuoden takaista juttua kuvineen voi vilkaista tästä. Ja miksi kurtturuusu onkaan luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, niin siitä voi kertauksena lukaista juttua tästä. Maaliskuu on jo ihan ovella eli kevätkin se tekee tuloaan, leppoisaa kevään odotusta! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, talvi, siemen, marja, kiulukka |
Talvisella kävelyllä löydetyt vieraskasvitMaanantai 9.1.2023 klo 12.28 - Miia Korhonen Viimeisiä jouluruokia sulattelin ja kyläilyn lomassa tehtiin kävelyretkiä uusissa maastoissa. Mukana kävelyllä ollut metsästyskoira etsi hajuja rusakoista ja peuroista ja minä bongailin vieraskasveja matkan varrelta. Useita puutarhoista tuttuja kasveja näkyikin. Näille kasveille mitä näin on yhtenäistä se, että ne leviävät siemenistä ja juuri sen vuoksi ne ovatkin päässeet leviämään luontoon. Kurtturuusu on melko yleinen näky jo luonnossakin ja sehän on kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu Juhannusruusu Hernepensaaseen törmää aina silloin tällöin luonnossa, siemenestä leviävänä lajina voi sekin päätyä yllättäviin paikkoihin. Kuvassa olevan kasvin määrittelin siperianhernepensaaksi.
Kanukan keltaiset tai punaiset oksat erottuvat talvisessa maastossa hyvin Orapihlajaa on ruvennyt näkymään yhä enemmän luontoon levinneenä ja se on erityisen ikävä pitkien piikkiensä vuoksi, jotka lävistävät helposti kengän pohjan, kokemusta on...... Myös koirat voivat saada haavoja orapihlajan piikeistä ja hevosen kaviossa piikit ovat erityisen ikäviä. Kuvassa aitaorapihlaja. Ulkoilun lomassa voi näin talvellakin havainnoida mitä kasveja sieltä omasta lähiympäristöstä löytyykään :) Noista lajeista, joista otin kuvat, on haitalliseksi vieraslajiksi määritelty vain kurtturuusu, mutta huomattavaa on, että mitään puutarhankasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Se tuttu ja tavallinenkin puutarhankasvi voi luontoon levitessään muodostua ongelmalliseksi kasviksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, juhannusruusu, hernepensas, orapihlaja, leviää, siemenistä, tunnista, talvella |
Kurtturuusu talvellaKeskiviikko 14.12.2022 klo 18.00 - Miia Korhonen Joulu lähestyy ja lumikolalla onkin tänä vuonna ollut käyttöä ja paljon... Onhan tämäkin vaihtelua kesän töihin, ei hyttyset kiusaa :) Tosin ajatukset kääntyy haitallisten vieraskasvien torjuntaan hangenkin keskellä, kun niin kauniin punaisen väriset kurtturuusun marjat oli saaneet lumihunnun. Kaunista, mutta myös niin harmillista. Tuolla ihanan punaisten marjojen sisällä odottelevat siemenet päästääkseen maahan ja kasvuun. Samaa kurtturuusu istutusta olen kuvannut monena vuotena ja vielä sitä pääsi kuvaamaan tänäkin vuonna... Viime vuodelta ajatuksia samojen pensaiden ääreltä voi lukea tästä. Kuvassa olevassa yhdessä halkaistussa kurtturuusun marjassa eli kiulukassa oli 91 siementä. Ja jokainen, joka kurtturuusun pensaita on nähnyt on ehkä pistänyt merkille, että yhdessä pensaassa voi olla satoja ellei tuhansia marjoja. Eli siementen tuotanto on valtava. Ei ihme, että kasvi on levinnyt ja se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Luontoturvan sivujen päivittäminen on itselle vähän kuin julkista päiväkirjan pitoa, voi tarkistaa monen vuoden ajalta mitä sitä on tullut milloinkin tehtyä ja mikä on ollut sää :) Perinteisesti olen jo useana vuotena joulukuussa tehnyt Neko Oy:n facebook sivuille jouluisia päivityksiä ja niin myös tänäkin vuonna. Tästä voi käydä katsomassa minkälaista joulun ajatusta Nekon sivuilta löytyy. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kurtturuusu, leviää, siemenistä, neko, joulu |
Tunnista kurtturuusuSunnuntai 3.7.2022 klo 19.53 - Miia Korhonen Kurtturuususta puhutaan ja uutisoidaan paljon, koska kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Huomattavaa kuitenkin on, että muita ruusuja ei ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi ja todellakaan kaikki ruusut eivät ole haitallisia ja nyt täytyykin miettiä, että tarvitseeko se oma ruusupensas poistaa vai ei. Tunnistamisen kanssa painii moni ja tässä muutamia asioita, joiden perusteella siitä omasta ruusupuskasta voi yrittää tunnistaa, että onko se kurtturuusu. Katso kukkaa, kurtturuusussa se on valkoinen tai aniliininpunainen (joskus myös vaaleanpunainen). Kukan väri on yllättävän vaikea määritellä sanallisesti, koska jos sanoo vaaleanpunainen tai aniliininpunainen voi sekin tarkoittaa jonkun silmissä ihan eri sävyä kuin toisen ja tietysti jokainen kasvikin on yksilö ja sävyerojakin voi niissä olla. Kukassa on kuitenkin 5 terälehteä. Seuraavaksi katso lehteä, sen muotoa ja kokoa. Lehti on paksu, vahamaisen oloinen, uurteinen, kurttuinen, alapinnaltaan karvainen. Kokeile miltä lehti tuntuu kädessä. Sitten katso kasvin vartta ja oksia. Kurtturuusulla on tiheäpiikkinen varsi. Piikit ovat suoria ja eri kokoisia. Eri ruusuilla on myös eri näköiset ja kokoiset kiulukat eli marjat. Kurtturuusun marja on nauriin muotoinen ja siinä on sisällä kymmeniä siemeniä. Ja juuri nuo siemenet ovat se ongelma. Kurtturuusu leviää siemenistä lintujen levittämänä kauaksi istutus alueiltaan. Kotipihassa kasvin haitallisuutta ei aina huomaakaan, mutta se todellinen ongelma on nähtävissä luonnossa, jonne linnut ovat kasvin levittäneet. Kurtturuusun marjat ovat isommat ja niitä on enemmän, kuin monessa muussa ruusussa. Yhteen marjaan mahtuu paljon siemeniä ja jos marjoja on yhdessä pensaassa satoja ellei tuhansia niin siemen määrät ovat valtavat. Eli kun rupeat miettimään onko ruususi kurtturuusu, katso kasvin piikkejä, lehtiä, kasvutapaa, olemusta, kukkaa, kiulukkaa. Meillä on valtava määrä erilaisia ruusuja ja haitalliseksi säädetty on vain kurtturuusu, jota kylläkin on paljon aikoinaan istutettu niin kotipihoille kuin julkisillekin alueille. Tässä vielä kuvia, joissa EI ole kurtturuusu ja miten voi ruusuja vertailla toisiinsa. Punalehtiruususta olenkin kirjoitellut aikaisemmin blogissa ja siitä voi lukea tästä. Ja vielä lopuksi, vertaile ruusujen piikkejä Toivottavasti näistä ohjeista on apua kurtturuusun tunnistamiseen ja tässä muutama linkki lisää aiheeseen. Ylen sivuilla voi tehdä testin tunnistaako kurtturuusun ja vieraslajit.fi sivustolla on myös lisää aiheesta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tunnista, kurtturuusu, miten, erottaa, ruusut, punalehtiruusu |
Kurtturuusu talvella ja kesälomaSunnuntai 5.12.2021 klo 16.04 - Miia Korhonen Nyt on hyvä aika pitää kesäloma, hengähtää tovi ja valmistautua jouluun. Vaikka lomalla on, niin silti sitä talvimaisemastakin pistää merkille esimerkiksi kurtturuusun. Talvi on jäädyttänyt kurtturuusun marjat ja tehnyt niihin kauniin valkoisen hunnun. Marjat eli kiulukat säilyvätkin pensaissa kiinni pitkälle talveen ja siellä kuoren sisällä ovat siemenet, jotka eivät pakkasesta välitä vaan suorastaan tarvitsevat sitä. Kurtturuusun siemen tarvitsee itääkseen kylmäkäsittelyn ja meidän talvihan sen hoitaa ihan luonnostaan. Kurtturuusuhan leviää siemenistä lintujen levittämänä pitkiäkin matkoja ja tuota kurtturuusupensas rivistöä, kun katselin, niin siinä oli vielä satoja marjoja. Mietiskelin, miten kauaksi tuosta paikasta kurtturuusu vielä leviääkään, vaikka juuri tuossa istutetulla alueella se ei ongelmia tuo. Ehkä läheisillä harjuilla kurtturuusua jo löytyykin luontoon levinneenä. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen, ehkä tuokin kurtturuusuistutus hävitetään ennen sitä. Mutta tälläkin kesälomalla on päässyt auringosta nauttimaan, tosin hippasen kylmää on ollut, mutta luonto on niin kaunis! Nyt on kerennyt tekemään joulun askarruksia ja niistä perinteisesti näin joulun alla kirjoitelen Neko Oy:n facebook sivuille. Joulukorttivimma ja kukkahässäkkä on synnyttänyt kaikenlaista ja niistä on riittänyt jaettavaa useammallekin taholle 😊 Tässä unohtuu hetkeksi haitalliset vieraskasvit ja voi askarrella kaikkea kivaa! Rauhaisaa adventtia ja talven jatkoa! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, neko, marja, kiulukka, siemen |
Tiedätkö miksi kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi?Keskiviikko 11.8.2021 klo 18.14 - Miia Korhonen Kesän aikana olen käynyt useamman keskustelun siitä, miksi kurtturuusua on hävitettävä. Kurtturuusuhan on ollut pihojemme ja ympäristömme koristeena jo kymmeniä vuosia. Kestävänä ja kauniisti kukkivana kasvina sitä on istutettu pihoihin, viherkaistoille, kaupunkien istutuksiin, alikulkukäytävien penkereille, parkkipaikkojen reunamille ja näkeepä sitä alueiden jakajana liikunta-alueillakin. Moni on ihmetellyt sitä, että miksi nyt pitäisi hävittää kasvi, joka on ollut omalla pihalla kymmeniä vuosia eikä siitä ole ihmeemmin haittaa ollut, kunhan nyt muistaa pensaan ympäriltä työnnellä ruohonleikkurilla juurivesat säännöllisesti matalaksi, että kasvi ei pääse levittäytymään liikaa. Kertauksena siis, ongelmahan ei välttämättä näykään siinä kotipihassa vaan varsinaisena ongelmana on kasvin tuottamat marjat eli kiulukat ja niiden sisällä olevat siemenet. Marjat ja siemenet kelpaavat hyvin linnuille ravinnoksi, joka tietysti sinänsä on hyvä juttu, mutta syödyt siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä. Linnut syövät siemenet ja lentävät pitkiäkin matkoja ympäriinsä ja ulostaessa sitten siirtyy itämiskykyiset siemenet alueille missä linnut ovat lennelleet. Yhdessä marjassa eli kiulukassa voi olla jopa 60-70 siementä ja istutetussa pensasryhmässä voi olla tuhansia marjoja. Eli se kotipihassa ihastuttavasti kukkinut kurtturuusu saattaakin olla kymmenien kilometrien päässä luontoon levinneiden uusien pensaiden äiti. Tämä on hyvin näkyvissä Lahdessa Vesijärven saaristossa sekä Salpausselän harjulla. Kurtturuusu on levinnyt Lahdenkin seudulla jo monin paikon luontoon ja leviäminen jatkuu edelleen. Jokainen, jolla kurtturuusu pensas on, tietää miten piikikkäästä kaverista on kyse. Ei tee mieli kulkea ruusupensaan läpi. Se yksi linnun toimittama pienen pieni siemen vaikkapa tuolla Salpausselän harjulla tai Vesijärven saarella saa aikaan vuosien saatossa läpitunkemattoman ryteikön, joka myös estää muiden kasvien kasvua. Sitten kun siemeniä päätyy luontoon satoja ja tuhansia voi kuvitella millainen on näky kahdenkymmenen vuoden päästä alueilla, jonne ne ruusun siemenet on päätyneet. Kurtturuusuhan tekee myös juurivesaa ja valtaa alaa itselleen myös vaakajuurella. Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022 alkaen. Lisätietoa vieraslajilaista- ja asetuksesta sekä kurtturuususta vieraslajit sivustolta. Haitallisten vieraslajien listoille päätyneet kasvit ovat siellä ihan todetusta syystä eikä kurtturuusunkaan kohdalla kyse ole kasvivihasta vaan siitä tosiasiasta, että kyseinen kasvi luontoon levitessään aiheuttaa haittaa alkuperäiselle lajistolle, mutta myös estää alueiden virkistyskäyttöä. Eli kyllä, ne kotipihassakin olevat kurttikset täytyy poistaa. Kurtturuusustahan olen kirjoitellut useaan otteeseen, tunnistamisesta ja muusta voi lukea tästä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallinen, miksi, marja, siemen |
Porvoonjoki, kurtturuusu ja muita haitallisia vieraskasvejaMaanantai 1.3.2021 klo 19.41 - Miia Korhonen Kevättä on jo ilmassa ja sää houkuttelee ulkoilemaan. Vaikka ei työasioissa liikkuisikaan niin ainahan sitä bongailee haitallisia vieraskasvejakin 😊 Porvoon kauniissa maisemissa kuljin ja silmiin osui sieltäkin kurtturuusu. Mieleen tuli, että tuosta Porvoonjoen penkereeltä sitä onkin hankala torjua ja tuollaisilla vaikeasti torjuttavilla alueilla kannattaakin kurtturuusun leviämiseen puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli jo silloin, kun näkyvissä on vasta se ensimmäinen hento varsi. Kurtturuususta olen kirjoitellut aikaisemminkin, viimeksi lokakuussa, kun kävin Hangossa. Juttua siitä ja kurtturuusun tunnistamisesta sekä Panu Kuntun asiantuntijalausunnosta Turun Sanomissa aiheeseen liittyen voi lukea tästä. Porvoonjokea katsellessa tuli mieleen, että jokihan on 143 km pitkä ja alkulähteet sijaitsee Salpausselällä, kulkien usean kunnan alueella. Joen reitistä Lahden alueella voi lukea Lahden seudun luontosivuilta. Itsekin olen Porvoonjokeen tutustunut mm. Lahdessa, jossa monet pienemmät ojat laskevat Porvoonjokeen ja tuollaisen laskuojan varrella on ollut yksi kaupungin pahimmista jättiputkien esiintymistä. Jättiputket on saatu tuolta kyseiseltä alueelta hallintaan 5 vuoden tehokkaalla torjunnalla, mutta yksittäisiä kasveja lähtee alueella edelleen kasvuun ja aluetta torjutaan ja tarkkaillaan vielä tulevaisuudessakin. Torjuntamenetelmänä alueella on ollut peittäminen sekä kaivaminen. Torjunta aloitettiin 2016 ja siitä voi lukea Luontoturvan blogista lisää. Myös jättipalsamia on Porvoonjoen varrella useassakin kohtaa ja kun muistetaan, että veden mukana liikkuvat myös haitallisten vieraskasvien siemenet, niin kyllähän siellä joen varrella varmasti useammankin kunnan alueelta löytyy useampiakin haitallisia vieraskasveja. Joidenkin kasvien siemenet voivat kulkeutua vedessä pitkiäkin matkoja ja kurtturuusu on tästä hyvä tai siis huono esimerkki. Olihan siellä Porvoossa tietysti kaikkea muutakin nähtävää kuin kurtturuusu ja sai ihastella vanhoja rakennuksia ja ympäristöä. Porvoon maisemia Nautitaan ulkoilmasta, kevät tekee jo tuloaan! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, Porvoonjoki, Porvoo, jättiputki, jättipalsami |
Tunnistatko haitallisten vieraskasvien siemenet?Tiistai 24.11.2020 klo 15.46 - Miia Korhonen Talvea kohden mennään ja nyt on taas aikaa istahtaa tietokoneen ääreen. Monet haitalliset vieraskasvit leviävät siemenistä, mutta kuinka moni tietää miltä minkäkin kasvin siemen näyttää ja mitkä ovat siementen yleisimmät leviämisen väylät? Aihetta voi kerrata kesän kirjotuksestani. Aihehan on ajankohtainen. Luonnossa liikkuessa ei tule ajateltua, että samalla me itse voimmekin levittää haitallisiakin vieraskasveja eteenpäin. Monet tutut "pahikset" leviää siemenistä ja siemenet ovat päätyneet loppukesästä maahan. Nyt kun lumikaan ei ole vielä maassa, ainakaan täällä Lahden korkeuksille, maa on märkää ja kengissä on syvät pitourat.... Kaikenlaista tarttuu kengän pohjiin ja voihan sieltä löytyä jonkun tutunkin kasvin siemeniä, kuten lupiinin tai jättipalsamin. Siemenet sitten tippuvat jonnekin ja siitä alkaakin kasvin uusi elämä uudella alueella. Kuvassa on jättiputken siemeniä ja saappaani kärki Kuivatin ja laminoin muutaman yleisemmän haitallisen vieraskasvin siemeniä ihan vain sen vuoksi, jotta pystyn näyttämään miltä minkäkin kasvin siemenet näyttävät. Korona on sotkenut Luontoturvan tilauksista järjestämiä haitallisten vieraslajien tiedotusnäyttelyitä ja luentoja, mutta kun tilanne taas joskus normalisoituu niin näitäkin siemeniä voi käydä hypistelemässä ihan paikan päällä. Jättiputken siemen on hyvin kevyt ja litteä, lupiinin ja jättipalsamin siemenet taas näyttävät pieniltä pippureilta. Nämä kaikki siemenet liikkuvat ihmisten, koneiden, eläinten, maansiirtojen, puutarhajätteen, veden mukana uusille alueille. Kurtturuusun siemen kelluu hyvin ja on myös lintujen herkkua päätyen veden ja lintujen mukana kauaksikin emokasvista. Siitä juttua Panu Kuntun kertomana voi lukea tästä. Kuvasta muuten huomaa, että nyt on työhommissa maastokausi ohi, kynnet on lakattu :) Leviämisen väylistä ja tiedottamisen tärkeydestä kirjoittelin laajemmin juttua viime vuoden puolella, vilkaise se tästä. Ja jouluun on enää kuukausi ja sittenhän on jo taas melkein kevät! Marraskuun ihanuutta ikuistin samalla kun pulahdin uimaan. Hieman viileältä vesi tuntui.... Iloa ja valoa pimeyteen, nautitaan tästäkin :) |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siemen, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini, leviäminen |
Kurtturuusu ongelmanaPerjantai 23.10.2020 klo 14.10 - Miia Korhonen Kurtturuusun ongelmallisuus tuli todettua Hangon rannoilla käydessä. Äkkiä katsottuna valtalajina näytti olevan juurikin kurtturuusu useammassakin kohdassa ja kymmenien ellei satojen metrien matkalla. Kurtturuusuhan on kotoisin Koillis-Aasiasta ja alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Tyynen valtameren äärellä se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla. Suomeen kasvi on tuotu koristekasviksi, mutta erinomaisen leviämiskykynsä avulla kasvista on tullut todellinen ongelma monin paikoin. Kurtturuusu leviää vaakajuurella sekä siemenistä lintujen levittämänä. Siemenet levivävät myös vesiteitse kelluen vedessä ja ajelehtien pitkiäkin matkoja uusille alueille. Panu Kunttu kertoi Turun Sanomissa hyvin kurtturuusun ongelmallisuudesta. Kuntun mukaan ruusun kiulukka eli "ruusunmarja" houkuttelee esimerkiksi viherpeippoja, ja ennen pitkää ulosteen mukana poistuva siemen säilyy suolistossa itämiskykyisenä. – Kun viherpeippo syö kurtturuusun siemeniä, niin ne saattavat kulkeutua jopa 200 kilometriä linnun mukana, Kunttu huomauttaa. Matka riittää esimerkiksi Tampereelta Selkämeren tai Saaristomeren ulkosaaristoon tai Kajaanista Perämeren Hailuotoon. Vesistöjen varsilla levittäytyminen onnistuu myös vesitse, sillä kiulukka pysyy pinnalla jopa kymmenen kuukautta. Siinä ajassa virta, tuuli ja aallot ehtivät viedä pitkälle, kertoo Kunttu. Kurtturuusun ongelmista puhuttaessa mainitaan erityisesti saaristot ja rannikot, mutta niin kuin olen ennenkin kirjoitellut niin ongelma on kyllä jo siirtynyt myös sisämaahan. Lahdenkin seudulla on paljon vesistöä ja rantaa sekä harjuja, joissa näkyy jo nyt kurtturuusun leviäminen. Kurtturuusu Salpausselän harjulla Kurtturuusua Lahdessa Vesijärven rannalla Kurtturuusun tunnistamisesta tulee aina välillä kysymyksiä minullekin ja tässä muutama asia, johon voi kiinnittää huomiota, jos miettii mikä ruusu on kyseessä. Kurtturuusun kukka on väriltään vaaleanpunainen (Rosa rugosa) tai valkoinen (Rosa rugosa f. alba) ja kukassa on 5 terälehteä. Lehdet ovat syvän vihreitä, uurteisia, paksuja. Kiulukat eli marjat ovat nauriin muotoisia. Varressa on tiheästi erikokoisia piikkejä. Nythän on hyvä muistaa, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia vieraskasveja. Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. On kuitenkin paljon muita ruusulajikkeita, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi. Jalostettu tarhakurtturuusu, ei haitallinen. Katso kukan terälehtien määrää. Kuvan ruususta voi jo kukan terälehtien määrästä huomata, että kyseessä ei ole haitalliseksi luokiteltu ruusu. Kurtturuususta lisää tietoa www.vieraslajit.fi |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, tunnista, haitallinen, rannikko, leviää |
Haitalliset vieraskasvit ja siementen leviäminenMaanantai 31.8.2020 klo 15.22 - Miia Korhonen Nyt onkin taas hyvä aika muistuttaa miten haitalliset vieraskasvit päätyvätkään aina vaan uusille alueille. Ensin on tietysti selvitettävä miten mikäkin kasvi leviää. Meistä jokainen voi tahtomattaan levittää siemenestä leviäviä kasveja uusille alueille. Yleisimminhän se tapahtuu niin, että kävellään jonkin alueen läpi ja siemenet tarttuvat kengän pohjiin, vaatteisiin, eläinten turkkiin. Jossain vaiheessa meidän kävelyreittiä siemenet sitten tippuvat maahan ja jatkavat elämää siinä. Jättipalsami ampuu juuri nyt siemeniään monen metrin päähän. Jos kasvi on lähellä tien reunaa, siirtyy siemenet helposti ihmisten ja myös ajoneuvojen mukana eteenpäin. Maansiirrot, puutarhajäte ja virtaava vesi on tietysti myös niitä leviämisen väyliä. Jättipalsamista ja sen torjunnasta Lahdessa kirjoittelin myös Nekon blogiin. Neko on Hämeenlinnalainen pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana ja jälleenmyyjänä. Jättipalsami leviää siemenistä Komealupiini leviää myös siemenestä ja nythän sen siemenpalot on jo auenneet tai aukeamassa ja siemenet varisseet maahan. Samat leviämisen väylät kuin jättipalsamillakin. Komealupiini leviää siemenistä Jättiputkenkin siemenet rupeavat olemaan jo kypsiä ja siemenet varisevat maahan. Jättiputki leviää siemenistä Kurtturuusu pääsee leviämään ilmateitse kauaksikin, kun linnut syövät marjat ja samalla siemenet. Siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä, joten ne päätyvät jonnekin linnun lentoreitin varteen. Kurtturuusu leviää siemenistä Kannattaakin ottaa selvää kasvien leviämistavoista ja miettiä miten juuri minä itse voin estää osaltani leviämistä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, leviäminen, siemen, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, komealupiini |
Kurtturuusua rantahiekallaTiistai 28.7.2020 klo 19.16 - Miia Korhonen Kurtturuusua pidettiin pitkään etupäässä rannikon ongelmana. Valitettavasti ongelma on myös sisämaassakin ja siihen törmään ainakin viikottain. Aina kannattaa ilmoittaa havaitsemansa haitalliset vieraslajit ja miten / minne niitä ilmoitetaan niin siitä voi lukaista Luontoturvan uutisista. Lahden alueella kun paljon hääräilen, niin täällä voi ilmoittaa vieraslajeista e-palautteena Lahti.fi sivuston kautta. Joskus ilmoituksia tulee minulle sähköpostinkin kautta ja ne myös menee kaupungin tietoon. Yksi ilmoitus koski rantahiekalle levinnyttä kurtturuusua ja ilmoitetusta paikasta kaivelinkin lapiolla ruusun taimia pois. Ilmoitus tuli onneksi siinä vaiheessa, kun kurtturuusut olivat vasta pieniä ja ne oli helppo kaivaa juurineen pois hiekasta. Torjunta on aina helpompaa, jos haitallinen kasvi ei ole kerennyt levitä vielä laajalle alueelle ja on vasta taimi asteella. Tämän vuoksi on tärkeää ilmoittaa kaikki haitallisten vieraslajien havainnot. Luontoturvan valokuva-albumissa on kuvia kurtturuususta. Huomioi, että kaikki ruusut eivät ole haitallisia, kiinnitä huomiota ruusun lehtiin, piikkeihin ja kukan väriin sekä terälehtien määrään. Pienet kurtturuusun alut on helppo kaivaa rantahiekasta lapiolla pois Kurtturuusu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja siitä voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallinen, vieraslaji, torjunta |
Tunnista haitalliset vieraskasvit keväälläKeskiviikko 6.5.2020 klo 19.46 - Miia Korhonen Toukokuu on maailman parasta aikaa! Luonto herää eloon, ihanaa vihreyttä, auringon ensi huuma, ei itikoita :) Kevät hullaannuttaa ja saa jättiputkenkin tuntumaan ystävältä, jota ei ole nähnyt koko pitkänä talvena. Huuma häviää kyllä äkkiä, kun muutaman päivän on jättiputkia kaivellut. Niin kuin olen aikaisempinakin vuosina sanonut, kevät on parasta torjunta-aikaa. Maa on kosteaa ja kaivaminen on helpompaa. Mitä pienempi taimi sitä pienempi juuri. Jättiputkisilmä täytyy herätellä talven jäliltä, pienetkin taimet oppii kyllä nopeasti erottamaan muusta kasvillisuudesta. Tunnista jättiputken siementaimi Jättiputkea sekä myös muita kasveja voi torjua peittämällä. Peittäminen on helpointa tehdä nyt kun kasvit ovat lähdössä kasvuun ja siitä voi lukea juttua tästä. Ja viime kevään tunnelmia voi kerrata tästä. Otin tänään keväisiä kuvia maastosta. Paljon muitakin haitallisia vieraslajeja, kuin vain jättiputki, on hyvässä kasvussa. Torjuttavat kasvit täytyy tuntea niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Jättipalsami viihtyy kosteassa maastossa Tässä purossa on ollut myös jättiputki levinneenä. Viisi vuotta olen torjunut jättiputkea puron varrelta ja tänä keväänä ei löytynyt kuin parikymmentä taimea. Tällainen kivikkoinen, jyrkkä puron varsi on erittäin hankala alue torjuttavaksi. Työ on käsityötä, jättiputket on kaivettu lapiolla juurineen kivien raoista. Jättipalsami lähtee onneksi kitkemällä. Jättiputki ja jättipalsami kasvuun lähdössä puron varrella Lahden seudulla on monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Hyvä olisi muistaa, että se tavallinenkin puutarhankasvi voi muodostua haitalliseksi, jos kasvi ei pysy istutusalueellaan ja pääsee leviämään ympäristöön. Ja niin kuin miljoonaan kertaan olen muistuttanut, puutarhajätettä ei saa viedä luontoon. Monet haitalliset vieraskasvien esiintymät on alkujaan lähteneet leviämään puutarhajätteen luontoon viennin seurauksena. Vanhemmasta kirjoituksestani voi lukea mihin kaikkeen olen maastossa törmännytkään.... Etelänruttojuuri leviää uusille alueille usein puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana Röyhytatar on luontoon levitessään ongelmallinen. Kurtturuusu on haitallinen vieraskasvi Mutta kaikista tänäänkin bongaamistani vieraskasveista huolimatta nautin kyllä suunnattomasti saadessani olla ihan pihalla päivät pitkät ja ihmetellä luonnon heräämistä. Nautitaan keväästä, kesä on ihan kohta täällä! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, kurtturuusu, puutarhajäte |
Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaanTiistai 19.11.2019 klo 15.10 - Miia Korhonen Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.
Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.
Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.
Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.
Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja. Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat. Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana. Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat. Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.
Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm). Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.
Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen. Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista. Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta. Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. |
4 kommenttia . Avainsanat: lahti, haitalliset, vieraslajit, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, tatar, espanjansiruetana, puutarhajäte |
Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylätKeskiviikko 16.1.2019 klo 9.39 - Miia Korhonen Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen. Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn. Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana. Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä. Kasvien leviämisen väyliä
Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön. Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille. Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä. Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin. Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle. Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille. Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa. Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla
Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta. Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana. Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit
Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen. Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä. Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille. Jättiputki kasvamassa veden äärellä Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin. Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää. Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki |
PunalehtiruusuPerjantai 7.12.2018 klo 18.15 - Miia Korhonen Punalehtiruusu (Rosa glauca) on todella kaunis pensas, joka on helppo tunnistaa. Lehdet ovat sinertävän punertavia, kukka vaaleanpunertava, kiulukat punaiset. Tämä kaunis pensas on kotoisin Keski-Euroopan vuoristosta ja tuotu meille puutarhan kasviksi ja se onkin pihan komea koristus. Harmillisesti punalehtiruusua on alkanut näkymään myös luontoon levinneenä. Näyttää, että se tulee toimeen melkeinpä millaisessa maastossa vain ja siksi se voikin olla ongelmallinen joillain alueilla päästessään leviämään luontoon. Kasvi leviää siemenistä, joita linnut levittävät uusille alueille. Useaan kertaan olen törmännyt punalehtiruusuun, joka on levinnyt luonnossa, mm. harjumaisilla alueilla ja myös ihan kävelytien laitaan levinneenä. Tutuista puutarhan vieraskasveista luonnossa olen kirjoitellut aikaisemminkin blogissa mm. huhtikuussa. Punalehtiruusu kävelytien varrelle levinneenä Kertauksena vielä, kaikki vieraskasvit eivät ole haitallisia. Puutarhoissammehan on paljon maailmalta tuotuja kasveja, jotka siis ovat vieraskasveja ja se ei sinänsä ole huono juttu. Täytyy kuitenkin muistaa, että mistä tahansa vieraskasvista voi tulla haitallinen siinä vaiheessa, jos se pääsee leviämään istutus alueeltaan luontoon. Vieraslajien määritelmiin voi tutustua tarkemmin vieraslajit.fi sivulla. Punalehtiruusustakin voi tulla haitallinen vieraskasvi, jos se pääsee leviämään luontoon Punalehtiruusun aiheuttama haitta luonnossa voisi olla esimerkiksi se, että kasvia on tavattu levinneenä arvokkaina pidetyissä perinneympäristöissä, jossa se voi levitä tiiviiksi pensasryhmiksi estäen näin alkuperäisten kasvien kasvua. Samalla jos alkuperäinen kasvillisuus häviää se voi vaikuttaa myös alueen hyönteisiin ja koko ekosysteemiin. Punalehtiruusun kiulukka on pienempi kuin kurtturuusun ja siemeniäkin mahtuu punalehtiruusun kiulukkaan vähemmän, mutta kummatkin tuottaa kiulukoita paljon eli siemeniä riittää. Kurtturuusu leviää tehokkaasti myös juurivesoilla, kun taas punalehtiruusu ei tuota juurivesoja eli sen kasvua voi paremmin estää säännöllisillä alas leikkauksilla. Punalehtiruusun kiulukat ja siemeniä Kurtturuusun kiulukassa on paljon siemeniä Punalehtiruusu tulee harvemmin ongelmaksi puutarhassa, koska se ei tuota juurivesoja vaan kasvaa yksittäisenä pensaana. Jos siemeniä päätyy nurmikkoalueille, niin nehän eivät pääse ongelmaksi muodostumaan jatkuvan nurmikon leikkauksen takia. Kannattaakin tutkailla ympäröivää luontoa vähän isommaltakin alueelta, jos puutarhassa on punalehtiruusua. Voi olla, että yllättäen läheisessä metsässä tai kävelytien reunassa huomaakin tämän saman kauniin pensaan kuin on omassa puutarhassakin. Karttaa punalehtiruusun levinneisyydestä voi katsoa vieraslajit.fi sivulla ja ilmoittaa sinne myös omat havaintonsa. Tarkemmin luonnossa tavattuihin kasveihin ja eläimiin voi tutustua Luontoportti sivulla, jossa on tarkempaa tietoa myös punalehtiruususta. |
2 kommenttia . Avainsanat: punalehtiruusu, rosa, glauca, kiulukka, siemen, kurtturuusu |
Luontoturvan kesän 2018 kuulumisetKeskiviikko 31.10.2018 klo 18.49 - Miia Korhonen Kesä on laitettu pakettiin ja talvea odotellaan. Nyt kerkiää purkamaan kesällä otetut valokuvat ja miettimään miten se viime kesä oikein menikään. Melkoinen huiske oli kesän ajan. Eniten työllisti jättiputket, niitä olikin rapiat 300 paikkaa joita kävin läpi. Muistoja kesältä ja jättiputken kukintojen poistosta kirjoittelin heinäkuun blogissa.
Jättiputken kukintoja poistaessa täytyy muistaa, että aina pitää käydä tarkastamassa torjunnan tulos. Kasvi, josta on poistettu kukinnot voi yllättää kasvuvoimallaan ja tehdä vielä uuden kukinnon. Uusi kukinto voi olla varsineen vain parikymmentä senttiä korkea, mutta siemeniä päätyy kuitenkin maahan ja silloin uusia jättiputkia on luvassa tulevina vuosina. Katkaistu jättiputki voi tehdä uuden kukinnon
Jättipalsamin, lupiinin, tataren ja kurtturuusun ongelmallisuuteen on monissa paikoissa myös herätty. Jättipalsamia torjuttiin Lahdessa useissa paikoissa, hankalimpana paikkana oli Merrasojan varsi ja tästä operaatiosta juttua lisää voi lukea tästä. Ampiaiset ja kaamea helle on vielä tuoreessa muistissa... Jättipalsaminkin torjunnassa oikea ajankohta on tärkeää tietää. Torju ennen kuin siemenkodat ovat muodostuneet.
Lupiini yrittää valloittaa Salpausselän reitistöjen varsia ja siihen ryhdyttiin puuttumaan Lahden kaupungin toimesta. Lupiinia kaivettiin ja niitettiin. Kuvia Salpausselän maastosta laittelin kesäkuussa Luontoturvan sivuille.
Kesän erikoisuus oli lupiinit lumipallolla. Lahdessa tämäkin on mahdollista :)
Kurtturuusu leviää siemenestä lintujen mukana ja onkin ongelmana monin paikoin. Salpausselän harjuillakin näkee miten hyvin kurtturuusu leviää harjumaastossa.
Monessa kaupungissa, kunnassa ja kiinteistöjen alueilla on onneksi ryhdytty poistamaan kurtturuusua samalla, jos alueella tehdään muutenkin konetöitä. Isoilla kurtturuusupensailla on melkoiset juuret ja juurakoiden pois kaivamiseen tarvitseekin koneita avuksi. Torjunnan jälkeenkin aluetta täytyy tarkkailla, maahan jääneistä juurien paloista lähtee nopeasti uusi kurtturuusun kasvu.
Tatar levitessään luontoon on todella hankala hävitettävä ja sen leviämiseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Japanin- ja sahalinintatar (ent.jättitatar) sekä näiden risteymä tarhatatar (ent.hörtsätatar) on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, mutta on hyvä huomioida, että myös muut isot tattaret voivat levitä luontoon. Kuvassa luontoon levinneenä laavaröyhytatar.
Syvällä ja laajalla alueella olevan tataren juuriston pois kaivaminen vaatii konetöitä. Hankaluutena on, että ei tarvitse jäädä isokaan juuren pätkä kun kasvi lähtee jälleen kasvuun.
Tataren juuri on vahva ja ulottuu laajalle alueelle
Erilaisia tataren torjuntakeinoja olenkin kokeillut parin vuoden aikana. Tässä isoimmat japanintataren juurakot kaivettiin konetyönä pois, tasattiin alue, levitettiin katekangas alueelle, multaa päälle ja nurmikon siemen. Katsotaan sitten tulevina vuosina onko japanintatar tällä kukistettu vai löytääkö se kuitenkin tiensä kasvuun kaivetun ja peitetyn alueen ulkopuolella. Käytännön torjuntatyön lisäksi tärkeää on myös haitallisista vieraslajeista tiedottaminen, jota Luontoturva on tehnyt tänäkin vuonna ja siitä kirjoittelin jo toukokuun blogissa. Tietoa jaettiin valokuvanäyttelyissä, luennoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja myös Lahden seudun luontosivuilla, jossa on nyt linkit jättiputkista ilmoittamiseen Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella.
https://www.lahdenseudunluonto.fi/vieraslajit/
Nyt on hetki aikaa ladata akkuja, viettää kesälomaa :) ja sittenhän sitä jo saakin taas ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän kuvioita. Jotenkin tuntuu, että vuodenajat vaihtuu aina vain nopeammin, johtuu kuulemma iästä... |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraslajit, jättiputki, tatar, jättipalsami, lupiini, torjunta, Lahti, luonto, tiedotus, luento, kukinto, juuri, kurtturuusu, kesä |
Herra fasaani jättiputken torjunnassa ja muita kuulumisiaPerjantai 8.6.2018 klo 7.47 - Miia Korhonen Kesä on parhaimmillaan ja siitä onkin saanut nauttia maastossa. Tässä muutamia tunnelmia Luontoturvan touhuista. Jättiputkea torjuin kaivamalla ja herra fasaani oli piälysmiehenä. Herra komensi kova äänisesti, jos ei lapio tarpeeksi nopeasti viuhunut ja seurasi hyvin tarkasti työn kulkua ja jälkeä. Peräkanaa käveltiin ympäri aluetta, eipä tarvinnut yksin kaivella 😊 Taisin olla herran reviirillä ja hän sitä kommentoi. Herra fasaani oli päällikkö työmaalla Puutarhajätteeseen luonnossa törmää jatkuvasti ja tässä tulosta siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätteen vie luontoon. Alueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri ja jättiputki. Puutarhajätteen mukana luontoon leviää haitalliset vieraskasvit
Jättiputki paikkoja olen tarkastanut ja torjunut jo reilu pari sataa tänä kesänä ja lisää on listoilla. Useita alueita olen seurannut ja torjunut jo useamman vuoden ja on hieno nähdä torjunnan vaikutus. Kyllä jättiputki on hyvinkin hävitettävissä, kunhan vain tekee työtä pitkäjännitteisesti ja varautuu useamman vuoden työrupeamaan. Jättiputken lehti Koululaisten ja päiväkotilaisten kanssa olen käynyt maastossa tutustumassa jättipalsamiin, mutta myös lupiinin leviämiseen tartuttiin ja päiväkodin ympäristöstä kerätään kukkivat lupiinit ämpäreihin koristukseksi. Samalla tietysti estetään kasvin siementäminen ja leviäminen edelleen. Komealupiinin leviämistä estetään keräämällä kukinnot pois Jättipalsami on helppo kitkeä pois juurineen ja nyt on hyvä ajankohta siihen Jättipalsamin kitkentää Kurtturuusu, punalehtiruusu ja aitaorapihlaja on yleisimpiä puutarhan pensaita joihin olen tänä keväänä luonnossa törmännyt. Erityisen kipeästi voi törmätä aitaorapihlajaan, jos leikattu puutarhajäte onkin kipattu luontoon. Aitaorapihlajan piikit on liki 5 cm pitkiä ja menevät helposti kengän pohjasta saati sitten koiran tassusta läpi. Kurtturuusu leviää luonnossa On hienoa huomata, että monet tahot ovat kiinnostuneet haitallisista vieraslajeista ja haluavat tietoa lisää. Lahdessa Vesijärvi-viikon tiimoilla Luontoturva esitteli kaupungin kirjastossa haitallisia vieraskasveja. Samalla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jättiputki karhunputkesta. Vesijärvi-viikolla opeteltiin erottamaan espanjansiruetana ukkoetanasta ja jaettiin tietoa haitallisista vieraslajeista Komealupiini on tosiaan komea ja se käykin hyvin kukkakimppujen koristeeksi. Ja materiaalia on monin paikoin luonnossa saatavilla ihan ilmaiseksi :) Erilaisia kimppuja olenkin nyt pihan kaunistukseksi väkertänyt. Silmäniloa kotiin ja samalla estetään lupiinin leviäminen Nautitaan kesästä ja auringosta! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasaani, luontoturva, jättiputki, torjunta, kurtturuusu, aitaorapihlaja, puutarhajäte, jättipalsami, komealupiini, torjunta, jättiputken lehti |
Kevät herättää puhumaan haitallisista vieraslajeistaTiistai 20.3.2018 klo 20.12 - Miia Korhonen Kevään lähestyessä on hyvä taas viritellä puhetta haitallisista vieraskasveista. Ikaalisissa ja Asikkalassa olin puhumassa vieraslajeista ja samalla vein valokuvanäyttelyn haitallisista vieraslajeista Ikaalisten kaupungin kirjastoon. Asikkalan kirjastoon valokuvanäyttely tulee toukokuun ajaksi ja siellä pääsee sitten tutustumaan haitallisiin lajeihin valokuvien kautta. Jättiputken haitat ovat melko selviä useille ja onkin helppo perustella, miksi jättiputket täytyy hävittää. Enemmän keskustelua tulee siitä, että miksi jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja japanintatar ovat haitallisia ja miksi niitä täytyy hävittää. Hyviä keskusteluja käytiin taas luennoilla ja kuvien sekä esimerkkien avulla on helpompi selvittää eri kasvien haitat sekä torjuntatavat. Lahti ja Asikkala näyttävät hienoa esimerkkiä ja tarjoavat asukkaille maksutonta apua jättiputken torjuntaan! Ensi kesänäkin Lahdessa ja Asikkalassa kaikki jättiputkien havainnot kannattaa ilmoittaa kaupungille / kunnalle, jotta kohteet saadaan tietoon ja torjuntaan. Asikkalassa havainnot jättiputkista: ympäristönsuojelusihteeri 044 778 0277 tai anniina.jantti@asikkala.fi Lahdessa havainnot jättiputkista e-palautteen kautta lahti.fi tai miia.korhonen@luontoturva.com / 050-9117782 Valmistaudutaan saapuvaan kevääseen ja seurataan mitä omassa pihassa ja lähiluonnossa kasvaa! Lahden aluekirjastoissa on koko kevään ajan nähtävillä valokuvia Lahden alueen yleisimmistä haitallisista vieraslajeista. Näyttelyn aikataulut voi tarkastaa tästä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, lupiini, Ikaalinen, Asikkala |
Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvellaMaanantai 18.12.2017 klo 17.05 - Miia Korhonen Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä. Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvi, tunnista, haitallinen vieraskasvi, jättiputki, japanintatar, lupiini, kurtturuusu |
Talvisia ajatuksia ja askarteluja vieraskasvilajeihin liittyenSunnuntai 5.2.2017 klo 18.26 - Miia Korhonen Näin talvellakin luonnossa liikkuessa tulee kiinnitettyä huomiota vieraskasvilajeihin, jos niitä näkyy luontoon levinneenä. Kurtturuusu erottuu ympäristöstä tietysti talvellakin piikikkäänä risukasana ja useasti kiulukoita on kiinni pensaissa vielä keväälläkin. Kurtturuusu, erityisen haitallinen vieraslaji Kanukan punaisia ja keltaisia oksia ”ihastelin” luonnossa paikassa jossa ne ovatkin levinneet melkoiseksi ryteiköksi. Harmillista, koska alue on muuten luonnontilaista. Puutarhassa kanukat ovat kyllä kauniita, mutta niitä istuttaessa on rajattava istutusalueet niin, että kasvit eivät pääse leviämään istutusalueeltaan. Uusille kasvupaikoille kanukat leviävät myös lintujen mukana, jotka syövät niiden marjoja. Lännenpensaskanukka ja idänpensaskanukka luokitellaan tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Viitapihlaja-angervoon jää talveksi kuivuneet ruskeat kukinnot, joista sen erottaa helposti. Viitapihlaja-angervo on paljon käytetty pensas viherrakentamisessa ja puutarhoissa Kestävyytensä vuoksi se onkin suosittu monessa paikassa. Istuttaessa on kuitenkin otettava huomioon kasvin aggressiivinen leviäminen ja leviämisensä vuoksi sen istuttamista ja paikkaa kannattaakin harkita tarkkaan. Istutusalue on rajattava niin, että viitapihlaja-angervo varmasti pysyy istutusalueellaan vielä 20 vuoden päästäkin eikä pääse leviämään luontoon juurivesojensa avulla. Viitapihlaja-angervo on tarkkailta tai paikallisesti haitallinen vieraslaji, joka voi levitä luontoon. Olen yrittänyt keksiä jättiputken ontoille kuivuneille varsille jotain käyttöä ja ainakin ne sopivat hyönteishotellin tekoon, kuten myös karhunputket (ei haitallinen vieraslaji). Olen kuivattanut mm. karhunputken ja jättiputken varsia ja käyttänyt niitä hyönteishotelleihin, joita olen nikkaroinnut :) Tiedän muutamia paikkoja, joissa on jättiputken kukinnot poistettu, mutta varret jätetty pystyyn. Kuivuneet varret pysyvät useita vuosia pystyssä ja niitä olenkin nyt hyödyntänyt askartelussa. Jättiputken kuivunut ontto varsi Talvista askartelua, hyönteishotelli! Jouluisista kukkakoreista jäi sammalta ja nekin sai kierrätettyä tähän. Takkapuista revin tuohta ja käpyjä, risuja ym. luonnonmateriaalia on löytynyt omalta pihalta. Jos törmää talvella jättiputken kuivuneisiin varsiin, joista kukintoa ei ole leikattu kesällä, niin täytyy tarkistaa onko kukinnoissa vielä siemeniä kiinni. Kuivuneetkin kukinnot, joissa siemenet on kiinni kannattaa leikata ja laittaa ehjään jätesäkkiin, jonka voi laittaa sekajätteeseen, jos siemeniä ei itse pysty hävittämään polttamalla. Kannattaa myös huomioida, että jos liikkuu talvella alueella jossa on kuivuneita jättiputkia ja kukintoja niin joitain siemeniä voi olla myös hangen päällä. Siinä sitten liikkuessa voi saada jonkin siemenen kengänpohjaankin ja levittää jättiputken uudelle alueelle. Kuivuneessa jättiputken kukinnossa siemeniä kiinni Ehkä myös askartelen jättiputken varsista Luontoturvalle kirjaimet messuille! LT = LuontoTurva :) Kaikenlaisia askartelu ajatuksia voi syntyä kun luonnossa liikkuu! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, kanukka, viitapihlaja-angervo, jättiputki, hyönteishotelli, haitallinen vieraslaji, paikallisesti haitallinen |