Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kevään ensimmäiset haitalliset vieraskasvit kasvussa

Maanantai 24.4.2023 klo 16.15 - Miia Korhonen

Toiset bongailee näin keväisin lintuja ja minä haitallisia vieraskasveja :) Tänä vuonna kevät on selkeästi aikaisemmassa kuin viime vuonna ja kävinkin jo kuopasemassa juurineen pois ensimmäiset jättiputken siementaimet.

1175_suojaudu_kasitellessasi_jattiputken_taimiakin_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputken siementaimia käsitellessä kannattaa muistaa, että myös nämä pienokaiset sisältää kasvinestettä, joka iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa kivuliaitakin palovammoja. Kokemusta on....

Jättipalsamikin oli jo lähtenyt kasvuun lämpimässä ja kosteassa paikassa.

1179_jattipalsamin_taimella_on_pieni_juuri_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin taimet voi jo nyt nyppästä juurineen pois.

Etelänruttojuuri on vakio tuttavuus keväisin ja tuosta kukinnostahan sen nyt hyvin tunnistaa. Ensin tulee kukinto ja vasta sitten lehti. Samaan tyyliin kuin leskenlehdelläkin.

1176_etelanruttojuuri_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri on kevään ensimmäisiä kukkijoita.

Lupiini on myös niitä ensimmäisiä kasvuun lähtijöitä ja usein kasvien lähistöllä on talven yli pystyssä säilyneitä kuivuneita lupiinin varsia, joissa on siemenpalot vielä kiinni.

1170_komealupiini_on_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinin lehti on kaunis ja huomiota herättävä keväällä, kun se lähtee aikaisin kasvuun. Nythän maa olisi kostea ja useissa paikoissa kaivaminen sujuisi paremmin kuin kesän kuivuudessa ja kuumuudessa. Lupiininkin voisi jo kaivaa juurineen pois.

Joka kevät olen päivitellyt Luontoturvan blogiin ensimmäiset kasvuun lähtijät ja niistä onkin helppo tarkistaa mihin aikaan on kevät alkanut minäkin vuonna :) Viime keväänä kirjoittamastani blogista voit kokeilla tunnistatko haitalliset vieraskasvit keväällä, juttua siitä voi lukaista tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, tunnista, haitalliset, vieraskasvit, jättiputki, jättipalsami, lupiini, etelänruttojuuri

Hyvät työilmat

Tiistai 19.5.2020 klo 19.53 - Miia Korhonen

Ihan paras kevät ikinä, ilmat kohillaan :) Kaikki muut kasvit juroo ja lähtee hitaasti kasvuun, mutta jättiputki porskuttaa ja ne onkin nyt helppo huomata metsässäkin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kunnolla lähtenyt kasvuun. Kohta luonto täyttää maiseman vihreän vehreällä ja silloin on jo hankalampi bongata pieniä jättiputkia.

0987_jattiputki_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti yllättäen tulleen lumen keskellä

Eikä tuli kaivaessa hiki, maa on kosteaa (helppo kaivaa jättis juurineen pois), eikä ole hyttysiäkään. Hyvät työilmat siis! Nautin tästä ihan täysillä, olenkohan ainoa....

Tässä muita luonnosta löydettyjä vieraslajeja

0982_terttuselja_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTerttuselja on kaunis ja hyvin tunnistettava näin keväällä

0983_viitapihlaja-angervo_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGViitapihlaja-angervon väritys on hieno keväällä

0985_viitahpihlaja-angervo_ja_kanukka_levinneena_metsaan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vaikka viitapihlaja-angervo on hyvä ja kauniskin puutarhanpensas niin luontoon sitä ei saa päästää leviämään. Kuvan alueella näkee hyvin sen mitä tarkoittaa, kun jokin kasvi on paikallisesti haitallinen. Viitapihlaja-angervo ja kanukka on vallannut metsäalueen. Nyt siellä vielä pääsee kulkemaan, mutta kunhan kesä kunnolla tulee ja lehdet näihin pensaisiin niin eipä tuonna sekaan sovi. Metsäpuuntaimia tuonne on melkoisen toivotonta istuttaa. Lähiomakotialueelta on alueelle viety puutarhajätteitä ja alue onkin melkoinen aarre aitta haitallisille vieraslajeille.

0984_lupiini_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lupiinikin on kaunis, kun ensimmäiset vihreät lehdet keväällä työntyy maasta. Mutta torjuttavaksi menee tämäkin alue.

0989_espanjansiruetana_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ensimmäiset espanjansiruetanatkin on kerätty. Harmillisesti levinnyt nyt jo Lahdenkin alueella.

Minä se vaan nautin viileydestä, eiköhän sitä hellettäkin vielä saada niin tulee jokaiselle jotakin :) Ja tätä kirjoittaessa tulee rakeita niin, että peltikatto raikaa. Kevät on siis täällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, vieraslajit, jättiputki, viitapihlaja-angervo, terttuselja, espanjansiruetana

Keväisiä muistoja

Torstai 2.4.2020 klo 13.04 - Miia Korhonen

Kevät keikkuen tulevi! Lahden seudulla on nyt parina päivänä saatu lunta, jota ei muuten koko talvena olekaan tullut...

Ensimmäiset jättipalsamin alut bongasin viikko sitten ja nyt onkin hyvä valmistautua tunnistamaan haitalliset vieraskasvit, ne lähtevät ihan kohta kasvuun.

0963_jattipalsami_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKevään 2020 ensimmäinen jättipalsami

Viime vuosina olen kirjoitellut useampiakin kevät juttuja Luontoturvan blogiin. Viime vuonna aloitin torjuntakauden 19.4.19 kaivelemalla jättiputkia ja samalla kuvasin lupiinin ja jättipalsamin alkuja, siitä lisää tästä. On se hyvä, että on tätä blogia tullut pidettyä, eihän sitä muuten millään muistaisi milloin on kausi alkanut ja mitä on tapahtunut :)

Suunnilleen samoihin aikoihin torjuntakausi aina käynnistyy. 2018 kevät tunnelmia ja kuvia jättiputkista tästä. Blogin arkistosivulta löytyy kirjoitukset kuukausittain, sieltä voi katsoa mitä hommia on tehty vieraslajien saralla keväisin.

Nyt on hyvää aikaa teroittaa lapiot ja valmistautua taistoon jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja vastaan! Ensimmäiset jättiputket tuli jo uniin, siitä tietää, että torjuntakausi on lähellä :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, vieraslajit, jättipalsami, taimi

Jättiputki ja muut tutut kasvussa

Lauantai 20.4.2019 klo 10.11 - Miia Korhonen

Kevät tuleekin tänä vuonna hätäisesti ja nyt jättiputki on jo räjähtänyt kasvuun Lahden korkeuksilla monin paikoin. Tällaiset nopeat keväät on torjunnan kannalta ikäviä, paras jättiputkien torjunta-aika jää lyhyeksi.

Heti kun lumi on sulanut ampaisee jättiputki kasvuun ja vähän lumen seastakin virittää jättis jo kasvuaan.

0815_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Aloitin torjuntakauden 19.4.19 alueella, jossa jättiputkia on ollut vuosikausia ja esiintymä on laaja, osaksi hankalaa maastoa ja vieläpä luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

Alueella tehdään nyt mekaanista torjuntaa eli peitetään ja kaivetaan ja tätähän on tiedossa sitten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Torjunta kannattaa aloittaa heti keväällä ja käydä kimppuun tosissaan. Peittäminen on helppoa nyt, kun muu kasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta sitten lapiotyönä kaivetaan jättiputket juurineen pois. Uutta kasvua tulee koko kesän ajan jos jättiputken siemeniä on päässyt maahan aikaisempina vuosina ja aluettahan sitten ihan oikeasti tarkkaillaan seuraavat 10 vuotta.

jattiputken_siementaimet_kevaalla_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

ensimmaiset_jattiputket_2019_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Milloin viime keväänä käynnistyi jättiputken torjunta siitä juttua Luontoturvan blogissa.

On sitä tietysti jo muutkin tutut kasvit lähteneet kasvuun kuten lupiini ja jättipalsamikin pilkistelee jo.

0817_Lupiini_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia voi torjua keväällä kaivamalla. On kuitenkin muistettava, että jos alueella on kukkineita lupiineja maassa on lupiinin siementä ja jalkineiden ja työvälineiden puhdistaminen on tehtävä ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, työkoneiden / autojen renkaisiin ja työvälineisiin.

0818_jattipalsami_lahtee_kasvuun_aikaisin_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai peittämällä kesän ajaksi.

Tästä alkaa minun kesä ja aherrus, syksyllä sitten lomaillaan :)

Niin ja vuohenputki herättää aina keväällä kysymyksiä, se kun lähtee myös aikaisin kasvuun. Vuohenputki ei siis ole haitallinen vieraskasvi, vaikka voikin olla ikävän rikkaruohon maineessa. Eikä ole myrkyllinen. Katso tietoa vuohenputkesta Luontoportti.fi sivulta.

Vuohenputki_tavallinen_pihojen_kasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, lupiini, vuohenputki, kevät, torjunta, kaivaminen

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14.06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Lahdessa_2018_jattiputki_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Jattiputki_2018_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Tunnista_kukkinut_jattiputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTunnista_kukkinut_karhunputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Aurinkoista_kevatta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, peittäminen, Lahti, karhunputki, varsi, tunnista, kevät, jättiputken taimi

Kevät herättää puhumaan haitallisista vieraslajeista

Tiistai 20.3.2018 klo 20.12 - Miia Korhonen

Kevään lähestyessä on hyvä taas viritellä puhetta haitallisista vieraskasveista. Ikaalisissa ja Asikkalassa olin puhumassa vieraslajeista ja samalla vein valokuvanäyttelyn haitallisista vieraslajeista Ikaalisten kaupungin kirjastoon. Asikkalan kirjastoon valokuvanäyttely tulee toukokuun ajaksi ja siellä pääsee sitten tutustumaan haitallisiin lajeihin valokuvien kautta. Jättiputken haitat ovat melko selviä useille ja onkin helppo perustella, miksi jättiputket täytyy hävittää.

Enemmän keskustelua tulee siitä, että miksi jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja japanintatar ovat haitallisia ja miksi niitä täytyy hävittää. Hyviä keskusteluja käytiin taas luennoilla ja kuvien sekä esimerkkien avulla on helpompi selvittää eri kasvien haitat sekä torjuntatavat.

Lahti ja Asikkala näyttävät hienoa esimerkkiä ja tarjoavat asukkaille maksutonta apua jättiputken torjuntaan! Ensi kesänäkin Lahdessa ja Asikkalassa kaikki jättiputkien havainnot kannattaa ilmoittaa kaupungille / kunnalle, jotta kohteet saadaan tietoon ja torjuntaan.

Asikkalassa havainnot jättiputkista: ympäristönsuojelusihteeri 044 778 0277 tai anniina.jantti@asikkala.fi

Lahdessa havainnot jättiputkista e-palautteen kautta lahti.fi

tai miia.korhonen@luontoturva.com / 050-9117782

Luontoturvan_tiedotusta_Lahdessa_Ahtialan_kirjastossa.JPG

Valmistaudutaan saapuvaan kevääseen ja seurataan mitä omassa pihassa ja lähiluonnossa kasvaa!

Lahden aluekirjastoissa on koko kevään ajan nähtävillä valokuvia Lahden alueen yleisimmistä haitallisista vieraslajeista. Näyttelyn aikataulut voi tarkastaa tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, lupiini, Ikaalinen, Asikkala

Tunnistamista ja torjuntaa keväällä

Maanantai 8.5.2017 klo 11.26 - Miia Korhonen

Kevät on hyvää aikaa torjua haitallisia vieraskasveja. Ensimmäisiä kevään hommia minulla on ollut peitettyjen jättiputkikohteiden tarkistus. Peittämällä torjuttuja alueita täytyy käydä tarkistamassa muutaman kerran kesässä. Aina on mahdollista, että peite on päässyt kiinnityksistään irti. Tai sitten voi käydä niin kuin yhdessä peittämässäni kohteessa on käynyt eli kauriit tai peurat kulkevat peitteiden yli ja eläinten sorkat voivat tehdä reikiä peitteeseen. Jättiputkihan löytää kyllä pienemmänkin reiän ja lähtee kasvuun reikä kohdista, eli paikkausta tiedossa.

Jattiputken_torjuntaa_peittamalla_tarkista_peitteet_kevaalla._Luontoturva.fi._JPG.JPGTarkista peitetyt alueet heti keväällä. Tällä alueella paikataan eläinten sorkan reikiä peitteessä ja tietysti reiät on mahdollisimman hankalissa paikoissa...

Nyt on ihan parasta aikaa kaivaa jättiputkia pois. Maa on kosteaa ja ilma sopivan viileää työilmaksi, eikä hyttysistä vielä tietoakaan. Mikäs siinä on kaivellessa kun kuuntelee linnun laulua ja nauttii keväästä :) Muistettava on tietysti suojautuminen vaikka jättiputki onkin nyt pieni. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Kokemusta on…

Kaiva_jattiputken_taimet_pois_heti_kevaalla_Luontoturva.fi.JPG Ylös kaivetut jättiputken juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen. Jos tämä ei ole mahdollista pilko juuret pienempiin osiin ja kuivata / mädätä juuret jätesäkissä ennen kompostiin laittoa. Vaarana on, että kasvit lähtee kasvuun kompostissa.

 

Jättipalsami on myös hyvin tunnistettavissa nyt ja sitä voikin nyppiä heti keväällä pois jos vaikka omalle tontille sitä näyttää tulevan. Jättipalsamin juuret on pienet ja näin keväällä vielä erityisen pienet. Kasvijätettä ei paljoa tule ja sen voi tietysti toimittaa jätekeskukseen tai vaikkapa mädättää jätesäkissä ja laittaa sitten omaan kompostiin. Kun kasvijätettä laittaa omaan kompostiin on seurattava ettei kasvit lähde kasvuun kompostissa ja leviä sieltä.

Tunnista_ja_kitke_jattipalsami_pois_heti_kevaalla_Luontoturva.fi.JPG Tunnista jättipalsamin taimi

Ja muistutuksena vielä, että jättiputki sekä jättipalsami leviävät siemenestä eli parasta olisi jos nämä kasvit saisi hävitettyä ennen kukintaa.

Yhtenä torjuntakeinona useammallekin kasville on peittäminen esimerkiksi mustalla muovilla tai pressulla. Keväällä peittäminen onkin helppoa kun kasvit eivät ole vielä kunnolla lähteneet kasvuun.

Peittaminen_torjuntakeinona_jattiputkella_Luontoturva.fi.JPGAikaisin keväällä jättiputken kasvusto on matalaa ja peittäminen helppoa

Peittäessä täytyy muistaa ankkuroida peite hyvin maahan. Itse käytän puusta tehtyjä tikkuja peitteiden reunoilla, painoksi peitteen päälle kiviä, kaatuneiden puiden runkoja tms. mitä maastosta sattuu löytymään. Peitteen reunat voisi kaivaa maahan, mutta itsellä peitettävät alueet ovat useasti isoja ja hankalissa maastoissa joten peitteen reunojen kaivaminen maahan on liian työlästä. Jos leikkaa puun oksista tikkuja peitteen kiinnittämiseen, on hyvä muistaa, että tuoreesta puusta (esim. pajut) leikatut oksan pätkät maahan työnnettyinä saattaa lähteä juurtumaan ja kasvamaan. Tämä kannattaa muistaa eikä ainakaan kanukoista ja muista haitallisista vieraslajeista oksia leikata peitteen kiinnittämiseen… Muuten voikin olla uusi ongelma tiedossa kun peiton reunat kasvaa kanukka puskaa.

Ja puiden oksien leikkaaminen tikku tarkoitukseenkin vaatii maanomistajan luvan kuten myös haitallisten vieraslajien torjunta yleensäkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, jättiputki, jättipalsami, torjunta, haitallinen vieraslaji, peittäminen

Keväinen esimerkki luontoon levinneistä puutarhan kasveista

Lauantai 29.4.2017 klo 21.59 - Miia Korhonen

Kevät keikkuen tulevi... Viime vuonna tähän aikaan kaivoin hiki hatussa jättiputkia ja nyt keli on vähän toinen.

vappusaa_2017._JPG.JPGVappusää 2017

vappusaa_2016_ja_jattiputken_kaivamista_Luontoturva.fi.JPGVappusää 2016 ja jättiputkea kaivoin hikipäässä

Pari päivää sitten oli kuitenkin hyväkin keli ja kävin maastokierrosta Lahdessa. Tähän aikaan huomaa hyvin luonnosta kanukat, terttuseljat ja viitapihlaja-angervon. Kaikki nämähän ovat tuotu Suomeen puutarhakasveiksi ja harmittavan monin paikoin ne ovat myös levinneet luontoon.

Terttuselja_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGTerttuselja heräämässä kevääseen

Moni ihmettelee, että mitä haittaa niistä nyt sitten on ja itsellekin se on vasta tässä viime vuosina toden teolla valjennut. Esimerkkinä alue, joka on omakotitaloalueen läheisyydessä. Omakotitalojen aitakasveina on kanukkaa sekä viitapihlaja-angervoa, jotka molemmat ovat kestäviä ja näyttäviäkin sekä kasvavat hyvin ja näitä kasvejahan saa toki ostaa ja myydä. Istuttaessa täytyy vain olla tarkkana, kasveja ei saa päästää leviämään luontoon.

Viitapihlaja-angervo_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGViitapihlaja-angervokin on herännyt kylmään kevääseen

Kanukka aidat ovat tässä esimerkki alueella vuosien saatossa lähteneet ryöstäytymään käsistä ja niitä onkin leikattu ja kaivettukin ja hyvä niin. Huono asia on, että leikatut ja kaivetut kasvit ovat viety pienelle metsäiselle alueelle, kaupungin maalle. Nyt tällä alueella huomaa selvän muutoksen kasvillisuudessa. Kanukka ja terttuselja ovat levinneet jo melko isoille alueille ja tästä on muun muassa se harmi, että jos alueelle haluttaisiin istuttaa uutta metsää on melkoinen työ raivata kanukat ja terttuseljat pois, jotta metsäpuiden taimet pääsisivät kasvuun. Nythän alue on melkoinen läpipääsemätön ryteikkö joka estää monien muiden kasvien kasvun sekä alueen virkistyskäytön.

Kanukka_voi_luontoon_levitessaan_olla_haitallinen_vieraslaji_Luontoturva.fi_.JPG

Kanukka luontoon levitessään voi aiheuttaa monenlaista haittaa

Useammassakin paikassa luontoon levinneenä kuvailin taas mm. etelänruttojuurta, vuorenkilpeä, pikkutalviota... Muistutuksena: puutarha on ihana asia ja puutarhakasvit hienoja, mutta on muistettava vastuu istuttaessa kasveja. Kasveja ei saa päästää leviämään luontoon ja jokainen tietysti muistaa, että puutarhajäte täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jätekeskukseen. Vieraskasvilajit puutarhassa kirjoituksestani voi lukea aiheesta lisää.

Pikkutalvion ongelmallisuus on nähtävissä esimerkiksi Turussa, Ruissalossa, jossa kasvi on levinnyt laajalle alueelle luonnossa. Asiasta kirjoitettiin jo pari vuotta sitten Turun Sanomissa. Harmillisen harvoin puutarhamyymälöissä tai puutarha-alan lehdissä kasveja esiteltäessä kerrotaan miten helposti leviävät kasvit täytyy istuttaa ja niitä käsitellä, jotta kasvit eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvio on omia suosikkejani ja mainio maanpeittokasvi, mutta myös omalla tavallaan vaativa kasvi, koska leviämistä täytyy rajoittaa.

Pikkutalvio_voi_luontoon_levitessaan_aiheuttaa_ongelmia_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio voi luontoon levitessään olla ongelmallinen

Leppoisaa vappua (lumesta huolimatta) ja aurinkoista kevättä!

Willia_vappua_jattiputket_kasvamassa_kohisten_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kanukka, viitapihlaja-angervo, terttuselja, pikkutalvio, etelänruttojuuri, kevät, haitallinen vieraslaji

Jättiputki heräsi kevääseen

Keskiviikko 19.4.2017 klo 20.26 - Miia Korhonen

Kevät on saapunut ainakin Lahden seudulle! Ja sen tietää siitä, että jättiputket ovat lähteneet kasvuun :)

Ensimmäisiä jättiputkia bongailin pari päivää sitten. Kostealla ja lämpöisellä paikalla jättiputki ampaisee kasvuun jo huhtikuun puolen välin paikkeilla, eikä sitä yöpakkaset hetkauta. Vähän kuivemmalla ja kylmemmälläkin paikalla jättiputken hurjaa kasvuvoimaa on päässyt jo ihastelemaan / vihastelemaan.

Jattiputki_kasvussa_kevat_2017_Luontoturva.fi._JPG.JPGJättiputken kasvua ei yöpakkaset haittaa. Huomaa karvainen varsi.

Jättipalsamia näkyi myös jo lämpimimmillä paikoilla, tosin taimet olivat vielä sentin parin mittaisia. Jättipalsami ujostelee vielä vähän yöpakkasia.

Jattipalsamit_kevaalla_2017_Luontoturva.fi_.JPGJättipalsamin kasvua keväällä

Etelänruttojuuri on jo ihan komeassa kasvussa. Ensimmäisenä aikaisin keväällä maasta nousee erikoisen näköinen kukintoverso ja vasta myöhemmin tulevat lehdet.

Etelanruttojuuri_kasvussa_kevaalla_Luontoturva.fi.JPGEtelänruttojuuren erikoisen näköinen kukinto

Nyt voikin jo ruveta katselemaan pihaa ja ympäristöä sillä silmällä että tarttuu heti toimeen kun hävitettäviä kasveja rupeaa ilmaantumaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, kevät

Terttuselja ja kanukka Vesijärven saarilla

Perjantai 24.3.2017 klo 13.23 - Miia Korhonen

Kevät pistää parastaan kun aurinko paistaa ja taivas on kirkkaan sininen! Rupeaa olemaan viime hetket kulkea järven jäällä ja kävinkin vielä muutamalla saarella ja luodolla Vesijärvellä.

Moni ei tule ajatelleeksi mitä haittaa voisi olla kanukasta ja terttuseljasta, mutta saarilla käydessäni ymmärsin paremmin näiden kasvien ongelmallisuuden. Linnut syövät kanukan sekä terttuseljan marjoja ja samalla levittävät siemeniä uusille alueille. Saarilla joilla kävin oli monin paikoin kanukka levinnyt lähes koko saaren mitalta ja tiheä kasvu näyttäisi estävän tehokkaasti muiden kasvien kasvua, mutta myös liikkumista saarilla. Samoin terttuseljaa oli pienellä luodolla todella paljon.

Luontoturva.fi_luontoon_levinnyt_kanukka_voi_estaa_alueen_kayttoa_.JPGLuontoon levinneenä kanukka voi haitata alueen virkistyskäyttöä

Näillä saarilla joissa kävin yritetään nyt hillitä terttuseljan ja kanukan leviämistä edelleen. Alasleikkauksilla estetään uusien marjojen muodostumista ja edelleen leviämistä.

Luontoturva.fi_terttuselja_leviaa_lintujen_mukana_.JPGTerttuselja leviää lintujen mukana

Terttuselja ja kanukka ovat molemmat kauniita ja hyvin yleisiä kasveja, mutta joissain paikoissa voi olla perusteltua hävittää tai ainakin estää kasvien leviäminen edelleen.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa terttuselja on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja idänpensaskanukka sekä lännenpensaskanukka on luokiteltu paikallisesti haitalliseksi tai tarkkailtavaksi lajiksi. Espoossa esiintyvistä haittaa aiheuttavista vieraslajeista on tehty hyviä julkaisuja, kanukkaan ja terttuseljaan voi tutustua niidenkin kautta.

Kasveja istuttaessa kannattaa ottaa huomioon leviämistapa ja erityisesti silloin jos kasvi on luokiteltu haitalliseksi tai paikallisesti haitalliseksi.

Aurinkoista_kevatta_.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, terttuselja, kanukka, haitallinen vieraslaji, Vesijärvi, kansallinen vieraslajistrategia

Taistelu jättiputkia vastaan

Lauantai 23.4.2016 klo 16.03 - Miia Korhonen

Jättiputkien koealueella Lahdessa jättiputki on lähtenyt kasvuun, mutta on vielä kovin pientä. Toisissa paikoissa sitä vastoin jättiputki on jo hurjassakin kasvussa.

Lahdesta löytyy varmasti yksi kesän hankalimmista torjuntakohteista. Maasto on hyvin märkää ja jättiputki viihtyy siellä erinomaisesti (myös jättipalsami tykkää tästä paikasta). Alueella ei haluta käyttää torjunta-aineita, joten lapiot aseena on jo useana päivänä jättiputkea kuritettu. Isoja alueita myös peitetään. Kokeiluun otettiin maatuva katekangas ökolys. Kankaan käytöstä jättiputken torjunnassa ei ole pidempiaikaista kokemusta. Viime kesänä sitä kokeilin jättiputkien koealueella ja ainakin viime kesänä kangas esti jättiputken kasvun.

jattiputken_peittaminen_okolys_kankaalla_hankalassa_maastossa.JPG

Peittämistä kun mietin, niin tärkeänä asiana oli, että kangas on biohajoava ja kompostoituva. Seuraavat vuodet näyttää miten kangas toimii jättiputken torjunnassa. Perinteisesti jättiputkella käytetään peittämiseen muovia ja se onkin tehokasta. Tälle alueelle muovi ei soveltunut. Kangas kiinnitettiin pitkillä puutapeilla ja peitteen päälle laitettiin alueella kaatuneita puiden runkoja ja kiviä. Peitteen kiinnitykset tarkistetaan useampaan kertaan kesän aikana.

pieni_jattiputki_on_helppo_kaivaa_pois.JPG

Pienet jättiputkien taimet on helppo kaivaa pois.

Tällä kyseisellä alueella ongelmana on, että kukkivia jättiputkia on ollut kymmeniä ja alueen poikki menee laskuoja, jonka seinämät ja pohja on täynnä jättiputken siemeniä. Alue on hankala kulkuista ja upottavaa muta / savi pohjaa. Paikat, joissa tiedetään olevan maaperässä jättiputken siemeniä kannattaa peittää, jos alue soveltuu sellaiseen. Siemen säilyy itämiskykyisenä ainakin 8 - 10 vuotta.

jattiputki_viihtyy_kosteillakin_paikoilla.JPG

Jättiputki viihtyy kosteillakin paikoilla

Jättiputkien hävittämiseen kokonaan tältä aluuelta menee useita vuosia. Torjuntaa tehdään useaan kertaan kesällä kaivamalla esiin tulevat jättiputket pois. Ja torjunnassahan tärkeää on suojautuminen!

kukkineet_jattiputket_ojan_reunamilla.JPG

Kukkineet jättiputket kuivuvat pystyyn ja erottuvat ympäristöstä.

Jättiputki haittaa tämän alueen käyttöä, mutta löytyy alueelta kuitenkin hienoja väriläiskiä näin keväällä!

nasia.JPG

Näsiä kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin keväällä

Alueille, joista Luontoturva torjuu jättiputkea jätetään asiasta kertovia kylttejä

jattiputkista_varoittavia_kyltteja.JPG

Jättiputken torjunnasta ja jättiputken torjuntaan keskittyvästä koealueesta kertoilen tässä blogissa ja aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin jo kertonut suojautumisen tarpeellisuudesta torjuntaa tehdessä. Myös kuvia jättiputkesta on edellisissä kirjoituksissa sekä Luontoturvan sivuilla olevassa valokuva-albumissa.

Ongelmallisista kasveista kirjoittelin myös Nekon blogiin.

Nyt kannattaa tarkkailla omaa pihaa ja ympäristöään ja rynnätä ongelmallisten kasvien kimppuun heti, kun ne lähtevät kasvuun!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kevät, torjunta, kaivaminen, peittäminen, näsiä, neko, blogi, ongelmakasvit, haittakasvit

Kevään ensimmäiset jättiputket torjuttu kaivamalla

Maanantai 18.4.2016 klo 23.01 - Miia Korhonen

Kevään ensimmäiset jättiputket on torjuttu kaivamalla!

Jattiputki_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättiputki on aloittanut hurjan kasvunsa huhtikuussa

Jättiputken torjutatapaa kannattaa miettiä ja käyttää mekaanista torjuntaa, kuten kaivamista tai peittämistä aina kun se on mahdollista. Torjunta täytyy tehdä vastuullisesti ympäristönäkökohdat huomioiden. Torjuntakeinoksi valikoitui nyt siis kaivaminen. Kuulostaa simppeliltä ja periaatteessa onkin, mutta käytännössä asiat ei aina olekaan niin helppoja... Alue on melkoisen märkää ja kuraan upposikin reilusti nilkkoja myöden. Saappaita sai käsin repiä irti mudasta, muuten olisi matka jatkunut sukkasillaan :)

Torjunnassa on muistettava, että jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Pientäkin jättiputkea käsitellessä täytyy siis muistaa suojautua!!

Vanhemmalla jättiputkellahan on porkkanan mallinen paalujuuri ja joitain pienempiä sivujuuria. Paalujuuri on noin ranteen paksuinen ja se pitäisi saada poikki 20 cm syvyydeltä. Rapa roiskui korvia myöden, kun iskin lapiota kuraan. Jättiputki viihtyy erinomaisesti vetisessä kuraisessa paikassa. Mutanaamio kuulemma kaunistaa, joten tulipa hoidettua nuo kauneus asiatkin samalla...

Jattiputkella_on_paksu_paalujuuri.JPG

Ylös kaivettu erittäin kurainen jättiputki

Jättiputki silmä harjaantuu nopeasti ja pienimmätkin jättiputkien taimet ja alut rupeaa havaitsemaan parin harjoituskerran jälkeen. Ympäristöään kannattaakin seurata ja opetella tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja. Jättiputkenkin torjunta kaivamalla tai peittämällä on helpompaa mitä pienempi kasvi on. Nyt muu kasvusto ei ole vielä lähtenyt kunnolla kasvuun, joten jättiputket ja muutkin vieraslajit, kuten jättipalsamin, erottaa hyvin.

Jattiputki_voi_olla_hankala_kaivaa_pois_puiden_juurilta.JPG

Opettele tunnistamaan ja torjumaan jättiputki

Jättiputken kaivaminen puiden läheltä voi olla hankalaa, jos puiden juuria on kaivettavalla alueella paljon. Tällaisen kohteen voisi peittää melko pienellä muovillakin tai vaikka kestopeitteellä. Peitteen täytyy olla niin vahvaa, että se kestää paikoillaan ainakin pari vuotta repeilemättä. Tällaiseen paikkaan muovin reunoja voi olla vaikea kaivaa maan sisään, joten kiinnittämiseen voisi käyttää metallisia piikkejä, kiviä tai miksei peittämisen voisi tehdä myös vanerilevyllä, jonka päällä on painoja. En ole testannut tuota vanerilevyä, mutta luulisi toimivan. Täytyykin testata koealueella Lahdessa!

Nyt ei muuta kuin silmä käteen, ympäristöä tutkimaan ja torjumaan jättiputkea ja muita haitallisia vieraslajeja!

Jättipalsami olisi pieneltä alalta helppo kitkeä nyt pois. Juuri on hento ja jos avittaa vähän istutuslapiolla niin varmasti irtoaa.

Jattipalsamin_taimi_olisi_helppo_kitkea_nyt_pois.JPG

Jos jättipalsamia havaitsi viime kesänä jossain tietyllä alueella kannattaa samaa aluetta tarkkailla keväällä. Alueella varmasti näkyy tällaisia pieniä, kauniita taimia. Jos alue ei ole mahdottoman suuri, kannattaa taimet nyppiä pois sitä mukaan kun niitä tulee, niin pääsee jättipalsamistakin eroon.

Kuivata pois nypityt taimet tai mädätä ne jätesäkissä ennen kompostiin laittoa, ettei jättipalsami jatka elämää kompostissa. Älä vie puutarhajätettä luontoon, ylös kaivettu kasvi voi jatkaa elämää paikalla johon puutarhajäte on viety ja aiheuttaa siellä haittaa. Jos jokin kasvi on ollut ongelmana omalla pihalla, on se todennäköisesti sitä muuallakin. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana siirtää siis ongelman muille.

Jattipalsami_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättipalsamin taimet on keväällä niin kauniita!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, torjunta, kevät, kaivaminen, peittäminen, jättipalsami, vieraslaji

Jättiputki lähti kasvuun!

Tiistai 12.4.2016 klo 21.22 - Miia Korhonen

Ensimmäiset jättiputket ovat lähteneet kasvuun jättiputken koealueella Lahdessa! Aikaisin lähtee jättiputken kasvu käyntiin. Alueita, joissa on ollut edellisinä vuosina jättiputkea, kannattaa pikkuhiljaa ruveta tarkkailemaan. Jos torjuntatapana käyttää peittämistä, niin se olisi helpointa tehdä silloin, kun jättiputki on vasta kasvuun lähdössä.  

Tasta_lahtee_jattiputken_kasvu_12.4.16.JPG

Jättiputki puskee kasvuun routaisesta maasta.

Aina vaan jaksaa ihmetyttää, että näin pienestä ja kauniista kasvin alusta kasvaa parissa kuukaudessa nelimetrinen jättiläinen!

Maa koealueella on edelleen tukevassa roudassa ja kaivaminen mahdotonta. Viime kesän torjuntakokeilun tuloksia kirjaan ja jatkan erilaisten torjuntamenetelmien kokeilua ja uusien menetelmien etsimistä. Erityisesti odotan, että pääsen vertaamaan ruutuja, joihin on käytetty kosketusvaikutteisia tuotteita ja ruutuja joita ei käsitelty mitenkään. Kukinnot poistettiin kaikista alueella olevista jättiputkista. Kukintojen poistokin toimisi torjuntakeinona. Kaukasianjättiputkihan kukkii yleensä kolmantena vuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen. Ongelmalliseksi kukintojen poiston tekee se, että poiston ajankohta täytyy olla juuri oikea.

Kukkineiden jättiputkien varret maatuvat hitaasti, niin kuin tämä kuvakin kertoo. Alueella on muutamia pystyyn kuivuneita jättiputken varsia, jotka ovat olleet pystyssä jo pari vuotta.

Jattiputken_varret_maatuvat_hitaasti.JPG

Tällä alueella viihtyy myös lehtokotilot, joille jättiputken lehdissä riittää syötävää yllin kyllin. Kuvan ensimmäisestä tänä keväänä tapaamastani lehtokotilosta voi käydä kurkkaamassa kirjoittamastani Nekon blogista.

Koealueelle on nyt ruutuihin uusittu narut ja nyt odotellaan jättiputken kasvavan sen verran, että torjuntaa pääsee alueella jatkamaan.

jattiputken_koealue_huhti_2016.JPG

Kesä tulee olemaan mielenkiintoinen ja varmasti myös haastava. Osa torjuttavista kohteista on todella hankalissa paikoissa. Aluetta, jossa on ollut kukkivia jättiputkia, täytyy varautua tarkkailemaan ja torjumaan ainakin 8 vuoden ajan. Peittäminen muovilla olisikin tehokas tapa torjua jättiputkia, jos alue vain sopii peitettäväksi. Jättiputkien riivaama alue pitäisi olla peitettynä ainakin pari vuotta. Senkin jälkeen aluetta kannattaa tarkkailla, jättiputkella kun tuntuu olevan ainakin yhdeksän henkeä, sen verran sitkeä kasvi se on.

Yksikin kukkiva jättiputki, jonka siemenet pääsevät maahan, tietää siis vähintään 8 vuoden projektia. Siementen maahan pääsy täytyykin estää! Lisäksi torjuntaan menee aikaa ja rahaa, monelle kunnalle / kaupungille torjunnasta voikin tulla iso lasku. Jättiputki on kuitenkin vielä hävitettävissä Suomesta. Ohjeita hävittämiseen kirjoittelen sitä mukaan kun kevät edistyy. Tartutaan siis toimeen ja annetaan jättiputkelle kyytiä :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kevät, torjunta, jättiputken torjunta

Ensimmäisenä heräsi kevääseen lupiini

Maanantai 4.4.2016 klo 3.01 - Miia Korhonen

Kevät saapuu vauhdilla ja vieraskasvilajeista ensimmäisenä näyttäisi heräävän komealupiini! Lupiini on kaunis kasvi, mutta aiheuttaa monenlaista haittaa ympäristössään. Nopeasti kasvavana kasvina se tiheällä kasvullaan valtaa isoja alueita itselleen ja vaikeuttaa muiden kasvien kasvua sekä rehevöittää maaperää, jolloin keto- ja niittykasvit eivät viihdy alueella.

Ensimmäisten lupiinien alut jo löysin aurinkoisesta muokatusta maasta.

Vieraslajeista_lupiini_heraa_aikaisin_kevaaseen.JPG

Jättiputkea en vielä nähnyt, mutta varmasti muutamassa päivässä nekin putkahtavat näkyviin suotuisilla paikoilla! Tiiviisti seuraan alueita Lahdessa, joissa tiedetään olevan jättiputkea sekä tietysti koealuetta, jossa etsitään jättiputkelle ympäristöystävällisiä torjuntamenetelmiä.

Keväällä luonto muuttuu silmissä ja nyt onkin hyvä aika kulkea luonnossa ja puutarhassa ja havainnoida ympäristöä. Itselleni kevät tuo virtaa lisää ja tutkailenkin kaikkea luonnossa. Mitä muuta kuin jättiputkia on mielessä ollut, niin siitä voi lukea Nekon blogista, jonne kirjoittelen kuulumisia.

Katsotaan milloin saa kevään ensimmäisen jättiputken kuvaan, veikkaan että viikon päästä viimeistään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lupiini, jättiputki, kevät

Talvi väistymässä

Tiistai 29.3.2016 klo 9.23 - Miia Korhonen

Talvi on selvästi antamassa tilaa keväälle ja aurinko hellii! Auringosta innostuneena kävin "jättiputkimaassa" jossa siis kokeillaan erilaisia torjuntamenetelmiä jättiputkelle. No, vielä ei kuitenkaan ole lumi hävinnyt tuolta metsän siimeksestä, joten täytyy vielä hieman odottaa.

Lunta_jattiputkimaassa.JPG

Ensimmäisiä hommia alueella on laittaa uudet narut koeruutujen tolppiin sekä uudet kyltit ruutuihin. Jättiputki jo odottelee heräämistä ja on valmis ponkaisemaan kasvuun lähiviikkoina. Vaikka tämä kasvi onkin haitallinen vieraslaji Suomessa ja ihan aiheesta, niin silti kyllä ihmetyksen sekaisella kunnioituksella seuraan jättiputken elämää. On niin uskomatonta, miten suurella tarmolla kasvi puskee ylös kylmästä maasta ja tavoittelee useamman metrin korkeuksia parissa kuukaudessa! Kasvuvoima ja elämänhalu on valtava.

Mutta varmasti kerkiän kiroamaan kesällä monta kertaa koko jättiputken, kun helteessä täysissä varusteissa kasvomaski päässä hikoilen ja yritän nujertaa jättiläistä. Torjuntaa tehdään kaivamalla, peittämällä, kukintojen poistolla sekä joissain alueilla glyfosaatilla. Laajoissa jättiputkien esiintymissä hajukin on pökerryttävä kesäkuumalla. Ymmärrän hyvin, että toiset ihmiset saavat jättiputken hajustakin iho-oireita tai hengitysvaikeuksia. Itsekin käytän hengityssuojainta, kun tiedossa on pidempi rupeama jättiputkien keskellä. Torjunnassa on tärkeää suojautuminen. Jättiputken kosketus tekee kipeää ja hipaisustakin otetaan, kokemusta on ja sitä kokemusta ei ole aikomus toistaa... Virheistä oppii :)

Jattiputken_torjuntaa_kesalla_2015.png

Tässä muistoja viime kesältä. Suojautuminen on tärkeää!!

1 kommentti . Avainsanat: Jättiputki, torjunta, kevät

Suunnitelmia kevääseen

Sunnuntai 13.3.2016 klo 11.07 - Miia Korhonen

Aurinkoinen ilma sai mielen jo kevääseen. Suunnittelin tulevaa kevättä jättiputkien koealueelle Lahteen. Varaudun siihen, että ensimmäisiä peittämiseen liittyviä kokeita pääsen tekemään kuukauden päästä. Tarkoitus on peittää maatuvalla katekankaalla alue, laittaa multaa 15 - 20 cm päälle ja seurata useamman vuoden ajan aluetta, nouseeko jättiputki peitetyltä alueelta, kun katekangas rupeaa haurastumaan.

Ajatuksena on, että jos omassa pihassa kasvaisi jättiputkea tietyllä alueella ja maassa on jo siemenpankki, niin voisi olla helpointa peittää keväällä alue juurimatolla / katekankaalla ja pistää päälle korotettu perennapenkki tai vaikkapa kivikkopuutarha pienine suihkulähteineen. Tämä voisi toimia pienillä alueilla mitkä ovat peittämiseen mahdollisia. Tosin pitkän ajan seurannasta tällaisessa ei ole itselläkään vielä kokemusta. Mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä, jos tällaisen peitetyn alueen kaivaa auki, niin nouseeko jättiputken siemenet pintaan ja lähtevät kasvuun? Ei tiedä, jos ei kokeile :)

Samaa menetelmäähän voisi kotipihalla kokeilla vaikkapa vanhassa kukkapenkissä, jonka ovat vuohenputki, karhunköynnös, juolavehnä ym. ei niin halutut kasvit vallanneet. Reunustaisi alueen, juurimatto väliin ja multaa noin 30 - 40 cm päälle. Multakerroksen paksuus riippuu siitä mitä haluaisi paikkaan istuttaa. Katekangastakin (maatuva tai tavallinen) voisi käyttää, mutta juurimatto on vahvempaa. Itse innostuin kivikkopuutarhasta ja suihkulähteistä viime kesänä. Vanhan rikkaruohoja täynnä olevan kukkapenkin päälle saisi hienon kivikkopuutarhan pienine suihkulähteineen ja helposti!

Harhauduin hieman jättiputkista, mutta tässä kuva ensi kesän yhdestä hankalimmista paikoista, joissa tulen jättiputkea torjumaan. Jättiputki on levinnyt alueelle todennäköisesti puutarhajätteen mukana. Jättiputkihan viihtyy erinomaisesti veden äärellä. Kuvan jättiputket kasvaa isohkon laskuojan reunamilla. Oja on noin 4 metriä syvä, hyvin jyrkkäreunainen, kivikkoinen, risukkoinen ja keväällä varsinkin vettä tulee olemaan paljon. Ojassa on virtaavaa vesi, joten jättiputken siemenet ovat kulkeutuneet pitkällekin. Alueella ei käytetä kasvinsuojeluaineita, joten ainoa konsti on kaivaa ja poistaa kukintoja mekaanisesti. Homma tulee olemaan hikinen ja kestää vuosia ennen kuin tuolta alueelta on saatu jättiputki häviämään kokonaan.

Hankala_paikka_torjua_jattiputkea_syva_oja_kivikkoa_risukkoa.JPG

Kuvasta voi taas kokeilla tunnistaako siitä jättiputket talviasussa. Tulee taas mieleen, että kyllä se puutarhajätteen oikein käsittely on tärkeää! Puutarhajätteen mukana voi levitä moni vieraslajikin.

No, onhan tuosta jättiputkia täynnä olevasta ojasta se ilo, että siellä on kukkineita, kuivuneita jättiputkia, joita sitten käyn hakemassa valokuvanäyttelyihin tueksi ja havainnollistamaan sitä miten iso jättiputki on. Siitä saa varmasti jonkinlaisen kuvan siitä, miten nopeakasvuinen ja iso kasvi on kyseessä.

Alueelta keräämäni jättiputket piti katkaista, että mahtuivat autooni. Noilla kuvassa näkyvilla varsilla on mittaa noin kolmisen metriä ja metrin verran taisi jäädä vielä kyydistä vartta pois... Melkoinen jättiläinen kyseessä siis! Kukkineita_jattiputken_varsia_nayttelyihin.JPG

Jattiputken_varsi_on_ontto.JPGJättiputken varsi on ontto, mikä näkyy hyvin kuivuneissakin varsissa

1 kommentti . Avainsanat: jättiputki, kevät, puutarhajäte, torjunta

Aurinko, merkki keväästä!

Tiistai 16.2.2016 klo 22.23 - Miia Korhonen

AURINKO!! Tänään oli niiiin hieno ilma ja jo tuulahdus keväästä, ainakin Lahden seudulla. Talvi on ihan kohta ohi. Enää kaksi kuukautta ja jättiputki on kasvussa! Kävin taas kuvailemassa jättiputkea koealueellani Lahdessa ja mietin viime kevättä.

Viime vuonna 19.4. jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa.

Jattiputki_kasvussa_19.4.15.JPG

Kun kevättä kohden ollaan menossa on varmasti hyvä aika jo ruveta muistuttelemaan myös puutarhajätteen oikein hävittämisestä. Kukaanhan ei varmaan puutarhajätteitä vie luontoon, eihän? Vaaranahan siinä on, että puutarhajätteen mukana kulkeutuu juuren paloja ja siemeniä uusille alueille. Yksi syy myös jättiputken leviämiseen on puutarhajätteen huolimaton käsittely. Tässä esimerkki kuva siitä, mitä voi tapahtua, kun puutarhajäte viedään luontoon.

jattiputki_estaa_metsan_kayttoa.JPG

Kuvan alueelle on viety puutarhajätettä, jossa on ollut jättiputken siemeniä ja tuloksena alueella kasvaa sankka jättiputkien metsä. Kuten kuvasta näkyy, niin jättiputki voi todellakin vaikeuttaa metsän käyttöä. Kuka haluaa ruveta raivaamaan tietänsä jättiputkiviidakon läpi... Ainakaan t-paidassa ja shortseissa ei tuosta kannata yrittää mennä.

Huomattavaa on, että eläimet eivät tunnista jättiputkea (ei tietysti kaikki ihmisetkään) ja jos tuossa jättiputkien seassa juoksentelee vaikkapa koira, niin kyllähän jättiputken kasvineste koirankin iholle joutuessa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita. Jättiputken kasvineste on siis valolle herkistävä ja iholle joutuessaan kasvineste yhteisvaikutuksena auringonvalon kanssa aiheuttaa oireet. Jättiputken torjunta onkin tärkeä asia ja erityisen tärkeää se on tehdä oikein, tehokkailla tavoilla ja hyvin suojautuneena! Nyt kevään lähentyessä tulen näyttämään kuvia siitä, miten jättiputken tunnistaa ja miten torjuntaa voi tehdä.

Ihan vielä ei ole huolta jättiputken polttamasta, vielä voi ihailla jättiputkia lumen keskellä.

Jattiputken_varren_uurteet_ja_kuopat_lumen_keskella_ovat_luonnon_taidetta.JPG

Olen ehkä hieman hassahtanut jättiputkiin, noihin ihanan kamaliin kasveihin! Jättiputken rungon uurteet ja kuopat ovat talvisessa maisemassa kuin elämä itse. Kauneus on katsojan silmissä!

2 kommenttia . Avainsanat: Jättiputki, kevät, aurinko, puutarhajäte, kasvineste, talvi