Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Taistelu jättiputkia vastaan

Lauantai 23.4.2016 klo 16.03 - Miia Korhonen

Jättiputkien koealueella Lahdessa jättiputki on lähtenyt kasvuun, mutta on vielä kovin pientä. Toisissa paikoissa sitä vastoin jättiputki on jo hurjassakin kasvussa.

Lahdesta löytyy varmasti yksi kesän hankalimmista torjuntakohteista. Maasto on hyvin märkää ja jättiputki viihtyy siellä erinomaisesti (myös jättipalsami tykkää tästä paikasta). Alueella ei haluta käyttää torjunta-aineita, joten lapiot aseena on jo useana päivänä jättiputkea kuritettu. Isoja alueita myös peitetään. Kokeiluun otettiin maatuva katekangas ökolys. Kankaan käytöstä jättiputken torjunnassa ei ole pidempiaikaista kokemusta. Viime kesänä sitä kokeilin jättiputkien koealueella ja ainakin viime kesänä kangas esti jättiputken kasvun.

jattiputken_peittaminen_okolys_kankaalla_hankalassa_maastossa.JPG

Peittämistä kun mietin, niin tärkeänä asiana oli, että kangas on biohajoava ja kompostoituva. Seuraavat vuodet näyttää miten kangas toimii jättiputken torjunnassa. Perinteisesti jättiputkella käytetään peittämiseen muovia ja se onkin tehokasta. Tälle alueelle muovi ei soveltunut. Kangas kiinnitettiin pitkillä puutapeilla ja peitteen päälle laitettiin alueella kaatuneita puiden runkoja ja kiviä. Peitteen kiinnitykset tarkistetaan useampaan kertaan kesän aikana.

pieni_jattiputki_on_helppo_kaivaa_pois.JPG

Pienet jättiputkien taimet on helppo kaivaa pois.

Tällä kyseisellä alueella ongelmana on, että kukkivia jättiputkia on ollut kymmeniä ja alueen poikki menee laskuoja, jonka seinämät ja pohja on täynnä jättiputken siemeniä. Alue on hankala kulkuista ja upottavaa muta / savi pohjaa. Paikat, joissa tiedetään olevan maaperässä jättiputken siemeniä kannattaa peittää, jos alue soveltuu sellaiseen. Siemen säilyy itämiskykyisenä ainakin 8 - 10 vuotta.

jattiputki_viihtyy_kosteillakin_paikoilla.JPG

Jättiputki viihtyy kosteillakin paikoilla

Jättiputkien hävittämiseen kokonaan tältä aluuelta menee useita vuosia. Torjuntaa tehdään useaan kertaan kesällä kaivamalla esiin tulevat jättiputket pois. Ja torjunnassahan tärkeää on suojautuminen!

kukkineet_jattiputket_ojan_reunamilla.JPG

Kukkineet jättiputket kuivuvat pystyyn ja erottuvat ympäristöstä.

Jättiputki haittaa tämän alueen käyttöä, mutta löytyy alueelta kuitenkin hienoja väriläiskiä näin keväällä!

nasia.JPG

Näsiä kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin keväällä

Alueille, joista Luontoturva torjuu jättiputkea jätetään asiasta kertovia kylttejä

jattiputkista_varoittavia_kyltteja.JPG

Jättiputken torjunnasta ja jättiputken torjuntaan keskittyvästä koealueesta kertoilen tässä blogissa ja aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin jo kertonut suojautumisen tarpeellisuudesta torjuntaa tehdessä. Myös kuvia jättiputkesta on edellisissä kirjoituksissa sekä Luontoturvan sivuilla olevassa valokuva-albumissa.

Ongelmallisista kasveista kirjoittelin myös Nekon blogiin.

Nyt kannattaa tarkkailla omaa pihaa ja ympäristöään ja rynnätä ongelmallisten kasvien kimppuun heti, kun ne lähtevät kasvuun!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kevät, torjunta, kaivaminen, peittäminen, näsiä, neko, blogi, ongelmakasvit, haittakasvit

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19.16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, blogi, vieraslaji, Lahti, luontoturva, rikkaruoho, koealue, vieraskasvilaji, kitkeminen, kaivaminen