Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Syksyisessä metsässä jättiputken kanssa

Perjantai 19.10.2018 klo 19:32 - Miia Korhonen

Syksyisessä metsässä kulkiessa tulee ainakin toisella silmällä etsittyä jättiputkia ja joskus niitä saattaa yllättäen löytääkin! Nyt kun lehdet on tippunut puista ja luonto muutenkin valmistautumassa talviunille niin vähän pienemmätkin jättiputket erottaa hyvin maastossa.

syksyisessa_metsassa_nakee_hyvin_pienetkin_jattiputket.JPG

Maa on syksyllä kosteaa ja jättiputken taimia onkin nyt helppo kaivaa juurineen ylös. Jättiputken uusia taimiahan nousee keväästä pitkälle syksyyn, jos maassa on siemeniä.

jattiputken_taimi_juurineen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimi juurineen lokakuussa

jattiputken_taimia_torjuttu_kaivamalla_lokakuussa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nämäkin jättiputken taimet oli lähteneet kasvuun sitten viime käynnin. Nyt kun raapaisin taimet mukaan, niin on keväällä sitten ainakin vähän vähemmän töitä. Pienen määrän juuria voi hävittää muovipussissa sekajätteen joukossa. Isommat määrät sitten alueen jätekeskukseen. Lehdet ja varrethan voi jättää maahan, ne maatuvat ja niistä ei jättiputki leviä.

Kohta voi taas vaipua itsekin talvihorrokseen, mutta sitä ennen kannattaa vielä käydä ihmettelemässä luonnon ihmeitä ja ladata voimaa talveen. Tällaiset luonnon ihmeet jäi kameraan metsäretkellä myös.

syksyn_ihmeita_Luontoturva.fi.JPG

Leppoisaa syksyä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, taimi, kaivaminen, juuri, syksy

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14:06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Lahdessa_2018_jattiputki_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Jattiputki_2018_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Tunnista_kukkinut_jattiputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTunnista_kukkinut_karhunputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Aurinkoista_kevatta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, peittäminen, Lahti, karhunputki, varsi, tunnista, kevät, jättiputken taimi

Tuloksia pyöräharan käytöstä jättiputken torjunnassa

Keskiviikko 6.9.2017 klo 14:39 - Miia Korhonen

Kesä on ollut työntäyteinen ja erilaisia keinoja haitallisten kasvien torjuntaan olen kokeillut. Viime kesänä otin kokeiluun pyöräharan jättiputken torjunnassa. Alku tilanteesta voi lukaista tästä.

Torjuttavalta alueelta viime kesänä ensin siis poistin kaikki isot jättiputket kaivamalla ja sen jälkeen käytin Nekon pyöräharaa alueilla, joissa se oli mahdollista. Tällä torjuttavalla alueella on paljon myös puita ja pensaita joten osaksi torjuntaa tehdään kaivamalla lapiolla. Osa alueesta taas on niin vetistä, että viime kesänäkin jättiputken siementaimia pystyi vain vetämään irti maasta juurineen.

toukokuun_2016_alkupuolella_jattiputki_jo_metrin_korkuinen_Luontoturva.fi.JPG

Kuva on otettu toukokuun alkupuolella 2016. Alue on osaksi vetistä ja jättiputket venähtävät pituutta nopeasti.

Tänä kesänä olen käynyt alueella neljä kertaa ja jättiputkien siementaimien haraaminen on kyllä ollut tehokasta. Haratuilla alueilla on nyt loppu kesästä kasvanut uusia jättiputken taimia harvakseltaan. Enää sellaista tiheää pienten jättiputkien mattoa ei ollut. Haraamista täytyy tehdä useampaan kertaan kesässä, koska se näyttää olevan tehokkainta pieniin taimiin, isompien jättiputkien juuret ovat jo niin syvällä, että juuren katkaisu muutaman sentin syvyydeltä maan pinnasta ei estä jättiputkea kasvamasta.

Tässä kuvaa jättiputken siementaimien tiheydestä alueella toukokuussa 2016. Nuolella merkattu muutamia siementaimia, jotta tietää mitä etsiä kuvasta.

 Luontoturva.fi_jattiputken_siementaimia_paljon_ennen_torjuntaa_JPG.JPGToukokuu 2016

Samalta alueelta kuva syyskuun alusta 2017. Yksittäisiä jättiputken taimia nousee edelleen, mutta ne on helppo kuopasta pois lapiolla. Torjuntaa ja tarkkailua täytyy tällä alueella jatkaa vielä useita vuosia.

Yksittaisia_jattiputken_taimia_pyoraharalla_kasitellylla_alueella_Luontoturva.fi.JPG
Syyskuu 2017

Eli jättiputki on kyllä hävitettävissä kaivaminen / pyörähara taktiikalla, vaikka useamman vuoden työ onkin tiedossa. Torjuntaan kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja opetella tunnistamaan torjuttava kasvi jo pienenä taimena. Yksikin kukkiva ja siementämään päässyt jättiputki tietää tuhansia uusia jättiputkia lisää. Varhainen puuttuminen siis kannattaa!

Ja pyöräharahan on tämän näköinen kapistus

Nekon_pyorahara.JPG

Nekon pyöräharan käytöstä muuallakin kuin jättiputkien torjunnassa voi lukea Nekon blogista.

No, kohta tulee taas talvi ja hoitelee jättiputketkin pois näkyvistä muutamaksi kuukaudeksi. Onneksi, saa huilahtaa hetken :) Tosin jos Suomessa olisi ikuinen kesä ei jättiputki olisi ongelmaksi, koska sen siemen tarvitsee kylmäkäsittelyn. Mutta ainakin vielä saadaan nauttia myös talvesta ja niin jättiputkikin viihtyy täällä kanssamme!

Talvea odotellessa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kaivaminen, pyörähara, torjunta, siementaimi, kylmäkäsittely, haraaminen

Jättiputkien kukintaa

Maanantai 31.7.2017 klo 19:56 - Miia Korhonen

Tässä muutama kuva tämän päivän hassutuksista. Jättiputkia oli päässyt kasvamaan orapihlaja-aidan sisään ja sieltä useampikin kukkiva yksilö nousi yli 3 metrin korkeuteen.

Jattiputki_orapihlaja-aidassa._Luontoturva.fi._JPG.JPG

Kannattaakin tarkistaa omien aitojen aluksia, sieltä voi löytyä yllätyksiä eikä aina niin mukavia…

Orapihlaja-aidan sisältä jättiputkien kaivaminen on kohtuullisen ikävä urakka, mutta nämäkin veijarit päätyivät poikki ja pinoon. Kukinnot ja juuret toimitin alueen jätekeskukseen. Kukinnoissa oli juuri siemenetkin kehittyneet, mutta olivat vielä vihreät ja kestivät hyvin varisematta vaikka joutuikin vähän tempomaan jotta jättis irtosi aidan sisältä.

Nyt olikin juuri sopiva aika poistaa kukinnot ja katkaista koko komeus. Enää jättiputkella ei ole voimaa tehdä uutta kukintoa ja koska kyseessä oli kaukasianjättiputki niin sehän kuolee kerran kukittuaan. Eli nämä kukkivat yksilöt eivät enää nouse ja pääse jatkamaan sukua.

Jättiputken kukintojen katkaisusta ja ajankohdasta olenkin kirjoitellut jo aikaisemminkin. Jutun voi vilaista tästä jos mietityttää kukintojen poisto.

Tässä vielä muistutuksena kuvaa siitä millainen on jättiputken varsi. Ja tarkemmin juttua jättiputken, karhunputken ja muiden putkien eroista voi lukaista aikaisemmasta kirjoituksestani.

Jattiputken_varsi_luontoturva.fi._JPG.JPG

Jättiputken varsi on punavihreän laikukas ja karvainen. Kukkivan jättiputken varsi on useasti paksumpikin kuin ranne. Joku sanoikin, että kukkiva jättiputki muistuttaa lähinnä puuta eikä kukkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kukkii, tunnista, kukintojen katkaisu, kaivaminen

Jättiputken torjuntaa kaivamalla

Sunnuntai 2.7.2017 klo 15:57 - Miia Korhonen

Jättiputken kimpussa on taas tänäkin kesänä tullut oltua melkein joka päivä.

Luontoturva.fi_jattiputken_lehti.JPGJättiputken kimpussa lapiolla. Tunnista jättiputken lehti.

Yksittäiset jättiputket on helpointa, tehokkainta ja ympäristöystävällistä poistaa kaivamalla. Ongelmia voi tulla siinä jos maa on kovin kivikkoinen tai on paljon isoja puiden juuria, silloin jättiputken juurta voi olla hankala saada kokonaan pois. Siitähän jättiputki on mukava kaivettava, että se ei lähde enää kasvuun ihan pienestä juuren palasesta, joten ei haittaa mitään jos palanen juurta jää maahan.

Luontoturva.fi_jattiputken_torjuntaa_on_kesa_taynna.JPGJättiputken kimpussa Kouvolassa

Lapio hommissa oltiin Kouvolan suunnalla ja siellä kaivettiin useita kymmeniä jättiputkia pois. Kaivettavat jättikset oli ensimmäisen ja toisen vuoden kasveja eli juurakko ei ollut kovinkaan iso. Hankaluus tulikin siinä, että alueella on tehty risukon raivausta ja raivattu risukko on jätetty maastoon. Ennen jättiputken kaivamista täytyi alueella siirtää kaadetut risukot pois, jotta päästiin kaivamaan jättiputket risukoiden alta. Miten jättiputki onnistuukin hyvin useasti löytämään kaikki hankalimmat paikat joissa kasvaa...

Niin ja älkää vaan viekö orapihlaja-aidan oksia maastoon! Orapihlajan piikit kun eivät tahdo maatua millään ja jos piikin päälle astuu on se helposti kengän pohjasta / sivusta läpi ja jalassa. Kokemusta on, tekee kipeää.

Luontoturva.fi_Yksittaiset_jattiputket_on_helppo_havittaa_kaivamalla_lapiolla.JPGToisen vuoden jättiputket erottaa jo hyvin muun kasvillisuuden seasta. Toisena vuotenaan jättiputki kasvaa n. 1,5 m korkeaksi.

Ennen jättiputken kaivamista on helpointa leikata oksasaksilla jättiputken lehdet irti, jotta heiluvat lehdet eivät osu esim. naamaan. Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita!! Suojautuminen on siis tärkeää jättiputkea käsitellessä. Jos kasveja on enemmän ja joutuu kahlaamaan jättiputkien seassa on parasta laittaa sadevatteet, koska niihin kasvineste ei pääse imeytymään ja sadevaatteet on helppo huuhdella jättiputki hommien jälkeen. Työturvallisuus on tärkeää!

Luontoturva.fi_pienet_jattiputket_on_helppo_kaivaa_lapiolla_pois_juurineen.JPGJättiputken ensimmäisen vuoden kasvua

Ensimmäisen vuoden taimien juuret ovat pienet. Ylös kaivetut juuret voi toimittaa alueen jätekeskukseen tai jos juuria on vähäinen määrä useat jätekeskukset ohjeistavat laittamaan juuret muovipussissa sekajätteeseen, joka menee polttoon. Oman alueen jätekeskuksesta saa tarkat ohjeet miten alueella toimitaan haitallisten vieraslajien jätteen suhteen. Omaan kompostiin ei juuria kannata sellaisenaan nakata.

Jättiputken torjunnassa rupeaa äkkiä työvesi elikkäs hiki virtaamaan kun aurinko paahtaa ja vaatetus täytyy olla hyvin suojaava. Siinä sitten kun istahtaa taukoa pitämään niin saa olla tarkkana mihin hanurinsa pistää ettei vahingossa istahda jättiputkien keskelle. Ja lupiinitkin kukki alueella komeasti...

Luontoturva.fi_tauko_jattiputken_torjunnassa._Tunnista_jattiputki.JPGTauko jättiputkien keskellä

Jättiputkihan on juuri aloittamassa kukinnan ja siemeniä tulee valtava määrä kukkivasta yksilöstä! Ei siis päästetä siemeniä maahan vaan poistetaan kukinnot ennen kuin siemenet kypsyvät ja tippuvat maahan. Jättiputken kukinnasta ja kukintojen poistosta kirjoittelin enemmän viime kesän blogissa. Pieni videon pätkä löytyy myös youtubesta kukintojen poistosta.

Luontoturva.fi_jattiputki_puhkeaa_kukkaan_heinakuun_alussa.JPGJättiputki aloittaa kukinnan heinäkuun alkupuolella

Luontoturva.fi_maastossa_vietetyn_paivan_jalkeen_roikkuu_kaikkea_elavaa_vahan_joka_paikassa.JPG

Maastossa vietetyn päivän jälkeen onkin mukaan tarttunut kaikkea elävää. Se onkin villiä kun kaupan kassalla huomaa, että saappaan varresta kurkkii kotilo, lippiksessä viipottaa jotain vihreää ja kun vähän hiuksia heiluttaa niin kassahihnalle tippuu kirvoja...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, kaivaminen, lapio, haitallinen vieraslaji, Luontoturva, Kouvola

Jättiputki on hävitettävissä Suomesta kokonaan

Sunnuntai 27.11.2016 klo 7:29 - Miia Korhonen

Menneenä kesänä jättiputkea tuli torjuttua yli 200 kohteessa. Paras teho torjunnalla oli, kun torjuttavalle alueelle pääsi heti keväällä töihin. Keväällä maa on kosteaa ja kaivamista käytin torjuntakeinona monessa kohteessa. Mielummin sitä heiluu lapion varressa keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa tai vasta heräilemässä, ilma on mukavan viileää, maa on kosteaa, hyttysistä ei ole tietoakaan ja jättiputketkin ovat alle polven korkuisia. Tilanne onkin sitten ihan toinen heinäkuussa, jolloin on kauhea helle, maa kovaa, hyttysiä niin ettei eteensä näe ja jättiputki neljä metriä korkea…

Ylos_kaivatut_jattiputken_juuret_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimia

Jättiputkikasvustojen peittäminen on keväällä, huhtikuun tienoilla nopeaa ja sitähän ihan mielikseen tekee. Muut kasvit eivät ole vielä nousseet ja jättiputket ovat vasta työntyneet esiin. Peittäminen kesä – heinäkuussa pistääkin sitten hikoilemaan vähän enemmän. Kasvustot täytyy niittää alas ja kasvijätettä tulee paljon. Peittäminen täytyy tehdä muutaman päivän sisällä niitosta, muuten niiton joutuu tekemään uudestaan. Niitetty jättiputkihan kasvaa viikossa noin 20 cm. Kevään tunnelmia ja aikaisesta peittämisestä voi lukea blogista: taistelu jättiputkia vastaan

peittaminen_torjuntakeinona_hankalassa_maastossa_Luontoturva.fi.JPGAloita peittäminen jo keväällä

Kaivajalle keveämpi toimenpide on pyörähara ja sen käyttöön tykästyin. Ongelmana tietysti on, että maasto täytyy olla sopiva, ei kivikkoa ja juurakoita. Pyöräharan käyttöä esittelinkin blogissa: lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Nekon_pyoroharalla_jattiputken_torjuntaan._Luontoturva.fiJPG.JPGPyörähara jättiputken torjunnassa

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto voi toimia torjuntakeinona, mutta siinä kukintojen poiston oikea aikaisuus on tärkeää. Aiheesta kirjoittelin tarkemmin blogissa: jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Jattiputken_kukintojen_poisto_torjuntakeinona_Luontoturva.fi.JPGKaukasianjättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Muistutuksena viime kesältä mieleen jäi, että työkoneiden mukana useat vieraskasvilajit voivat levitä. Nähtävissä oli, että jättiputkikin on paikoin levinnyt metsätyökoneiden mukana. Kuopiossa vieraillessani näin esimerkin siitä, että myös piennarniitto voi levittää jättiputkea, jos niiton tekee kukkivaan kasvustoon. Myös muut siemenestä leviävät lajit kuten jättipalsami ja komealupiini voivat levitä työkoneiden mukana.

Päälimmäiseksi menneestä kesästä jäi kuitenkin varmuus siitä, että jättiputki on hävitettävissä Suomesta kansallisen vieraslajistrategian määrittelemässä ajassa eli vuoteen 2025 mennessä. Hävittäminen vaatii vain järjestelmällistä ja valvottua torjuntaa sekä aitoa kiinnostusta asiaan. Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että kasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan. Pistetään siis stoppi jättiputken leviämiselle kaikki yhteistuumin!

Kansallinen_vieraslajistrategia.pngTutustu kansalliseen vieraslajistrategiaan!

Nyt tuntuu, että ainakin Lahden suunnalla talvi keikkuen tulevi… Ensilumi tuli aikaisin ja jättiputkikin taipui talven alla. Lumi kuitenkin suli pois, ilma lämpeni ja jättiputken taimet sinnittelevätkin sitten vielä kauniin vihreänä! Sitkeä kasvi.

Jattiputken_taimi_marraskuussa_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimi marraskuussa Lahdessa ensilumien sulettua pois

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputken torjunta, kaivaminen, peittäminen, pyörähara, vieraslajistrategia, Lahti

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7:55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPG

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Luontoturva.fi_tunnista_kurtturuusu_erityisen_haitallinen_vieraslaji.JPG

Tunnista kurtturuusu

Luontoturva.fi_kurtturuusu_valkoisena.JPG

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Luontoturva.fi_toivottaa_aurinkoista_ja_varikasta_syksya.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallien vieraslaji, ongelmakasvi, puutarhajäte, jätekeskus, torjunta, kaivaminen, lehtokotilo, espanjansiruetana

Lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Sunnuntai 29.5.2016 klo 15:19 - Miia Korhonen

Nyt rupeaa näkemään jo untakin jättiputkista! Jättiputket kasvavat nyt kiivaasti ja torjuntaa onkin saanut tehdä urakalla. On ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat tiedostaneet jättiputkien haitallisuuden ja vuoden vaihteessa voimaan tullut kansallinen vieraslajilaki tuo tietysti pontta torjuntaan.

Yhtenä hienona esimerkkinä tahosta, joka on ottanut jättiputkien torjunnan tosissaan on Lahti Aqua. Yhdelle vedenottamon alueelle on päässyt jättiputki leviämään ja sitä nyt torjun useaan kertaan kesän aikana. Torjunta tehdään mekaanisesti elikkäs kaivamalla lapiolla. Kyllä on kunto kohillaan syksyllä, kun kesän on heilunut lapion varressa :)

Vedenottamolla oli päässyt kukkimaan useita jättiputkia, joten maassa on siemenpankki ja uusia jättiputkien taimia luvassa vielä monta vuotta eteenpäin.

Ensimmäinen homma alueella oli kaivaa kaikki näkyvissä olevat jättiputket pois. Hyvä juttu tässä oli se, että homman pääsi aloittamaan toukokuun alkupuolella, jolloin vanhemmat jättiputket olivat vielä matalia ja maa oli kosteaa, se helpotti kaivamista.

isojen_jattiputkien_kaivamista_toukokuun_alussa.JPG

Kaivaminen on helpompaa jättiputken ollessa matalaa ja maan kosteaa

Ensimmäisellä käyntikerralla alueella kaivoin parisataa jättiputkea pois. Vanhempi kasvusto nousee keväällä ensimmäisenä, joten työhön on hyvä päästä ajoissa. Vedenottamon alue on jättiputkelle ihanteellinen paikka, kosteaa ja ravinteikasta. Tuollaisella paikalla jättiputki lähteekin aikaisin kasvuun ja kasvaa hurjaa vauhtia.

toukokuun_alkupuolella_jattiputki_jo_metrin_korkuinen.JPG

Toukokuun alkupuolella jättiputki voi olla jo metrin korkea

Kun vanhempi jättiputkien kasvusto on saatu kaivettua pois niin jatkossa parin viikon välein käydään poistamassa uudet siementaimet. Siementaimia voi olla noin 2000 kpl neliöllä ja olenkin miettinyt parasta konstia niiden poistamiseen. Päätin kokeilla siementaimiin Nekon pyöräharaa. Omat kukkapenkkien reunat pidän pyöräharalla puhtaana rikoista ja vihannesmaalla vekotin on rivinvälien harauksessa oiva peli, joten miksi se ei sopisi jättiputkien siementaimillekin? Myös hautausmailla ja puistoissa pyöräharalla voi pitää käytävät puhtaina rikkaruohoista. Joten tuumasta toimeen!

Nekon_pyoroharalla_jattiputken_torjuntaan.JPG

Nekon pyöräharalla jättiputken siementaimien kimppuun

Pyöräharan terä katkaisee jättiputken siementaimen juuren noin viiden sentin syvyydestä. Katsotaan miten monta kertaa täytyy harata, jotta kasvu pysyy kurissa. Parin viikon välein käyn työntelemässä vedenottamolla pyöräharaa. Isommat jättiputket kaivan lapiolla pois. Maassa on siis runsas jättiputken siementen siemenpankki, joten vielä useana vuotena täytyy torjuntaa tehdä.

Jattiputkien_siementaimet__Nekon_pyoroharan_jaljilta.JPG

Pyöräharalla käsitelty alue, jossa kasvaa jättiputken siementaimia

Pyöräharalla tai millä tahansa vekottimella, kun tehdään töitä puutarhassa, kasvimaalla tai vaikkapa alueella jossa kasvaa jättiputkia täytyy muistaa työväline hygienia. Lapiossa, kengänpohjissa, renkaissa ym. siirtyy helposti uusille alueille rikkaruohon ja myös haitallisten vieraslajien siemenet. Myös erilaiset kasvitaudit voivat siirtyä työvälineiden mukana. Kaikki työvälineet ja myös saappaat on siis syytä pestä aina käytön jälkeen ja varsinkin ennen kuin siirtyy uudelle alueelle töihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, torjunta, kaivaminen, Neko, pyöröhara, siemen, siementaimi, Lahti Aqua

Nyt on paras aika torjua jättiputkea

Torstai 12.5.2016 klo 7:16 - Miia Korhonen

Nyt eletään parasta jättiputkien torjunta-aikaa. Jättiputki on vielä melko matalaa. Kosteissa ravintorikkaissa paikoissa se on noin polven korkuista, muualla matalampaa.

Jättiputkien torjuntaan keskittyvällä koealueella kokeilin siementaimien peittämistä mullalla. Tein kehikon, joka on noin 12 cm korkea. Kehikon laitoin alueelle, jossa on paljon siementaimia ja kehikon sisään tamppasin kerroksittain multaa niin paljon kuin kehikon sisään mahtui.

Jattiputken_alkuja_2.5.16.JPG

2.5.16 aloitettu multakoe

Laatikko_peitetty_mullalla.JPG

Katsotaan nouseeko jättiputken pieni siementaimi tiivistetyn multakerroksen läpi ja jos nousee niin milloin. Jättiputken siemenethän eivät ole kovin syvällä maassa, joten haluan nähdä minkälainen multakerros siementaimien päällä on riittävä, jotta kasvi ei siitä kasva. Siementaimetkin kasvavat hurjaa kyytiä, viikossa ovat venähtäneet noin 10 cm.

Laatikossa_siementaimet_eivat_ole_viela_nousseet_10.5.16.JPG

Katsotaan milloin laatikosta nousee jättiputkia vai nouseeko?

Jättiputki on melko helppo kaivaa ylös erityisesti keväällä kun maa on kosteaa. Siementaimella juuri on kuin pieni porkkana.

ylos_kaivettuja_jattiputken_taimia.JPG

Kuvassa keskellä on jättiputki, joka on toisen vuoden taimi. Reunoilla olevat jättiputket ovat siemenestä ensimmäistä kertaa elämään kurkoittavia. Tällaiset taimet saa helposti ylös. Iso kukkiva jättiputki on todennäköisesti kolmen vuoden ikäinen ja juuristo on jo paljon isompi. Isonkin jättiputken ylös kaivaminen onnistuu, mutta hieman enemmän työtä se vaatii. Suomessa yleisimmin esiintyvä jättiputki on kaukasianjättiputki, joka kuolee kerran kukittuaan.

Ylös kaivetetut juuret voi pilkkoa lapiolla ja jättää vaikka muovin päälle kuivumaan auringossa tai mädättää suljetussa jätesäkissä. Juuret voi toimittaa oman alueen jätekeskukseen. Jos kompostoi juuret omalla pihalla on varmistettava että kasvi ei lähde uuteen kasvuun eli juuri on pilkottu ja kuivatettu tai mädätetty kunnolla. Huomasin, että hyvin kosteaan ja mutaiseen maahan jäänyt ylös kaivettu jättiputki rupesi työntämään uutta lehteä, joten ylös kaivetut kannattaa tosiaan ensin käsitellä ennen niiden kompostointia.

Ja tietysti pitää muistaa suojautua jättiputkea käsitellessä!

3 kommenttia . Avainsanat: jättiputki, torjunta, kaivaminen, siementaimi, Lahti

Jättiputkesta ja puutarhajätteestä

Sunnuntai 1.5.2016 klo 21:14 - Miia Korhonen

Miten sitä vappua voisi muuten viettääkään, kuin jättiputkia kaivamalla? Nyt on jättiputken parasta torjunta-aikaa. Maa on märkää ja kaivaminen on helppoa (tai ainakin helpompaa...). Kosteilla paikoilla jättiputki on jo 30 cm korkeaa ja kasvaa kohisten. Ensimmäisenä yritänkin suunnata purojen ja kosteikkojen äärelle, joissa jättiputkea kasvaa.

Suunnitelma oli taas selvä ja homma vaikutti helpolta, mutta jättiputki jaksaa aina yllättää. Lahdessa yhden kaupunginosan halkoo puro, jonka varrella on joskus jättiputki kukkinut. Sehän tarkoittaa sitä, että siemeniä on kulkeutunut koko puronvarsi täyteen. Vettä ei purossa ole haitaksi asti, mutta pohja onkin kivikkoa ja jättiputki on löytänyt kasvupaikat kivien koloista. Ja sehän tarkoittaa sitä, että kivet täytyy ensin saada edestä pois, jotta jättiputken juuren saa kaivettua suurimmaksi osaksi pois. Tässä kuvaa yhdestä yllättäjästä...

jattiputki_viihtyy_kosteassa.JPGKaunis vappusää ja jättiputki

Nyt olisi jokaisen hyvä kävellä oma piha ja lähiympäristö läpi. Jos löytää jättiputken niin ei muuta kuin lapio mukaan ja jättistä kaivamaan. Ylös kaivetun juuren voi pilkkoa muutamaan osaan lapiolla ja jättää kuivumaan maahan.

jattiputki_kevat_auringossa2.JPG

Tällaisia pirteitä toisen vuoden jättiputkia kaivoin useita kymmeniä yhdestä kohteesta. Ja kun kiskoo jättiputken irti maasta, niin varmasti jokainen muistaa, että kumipintaiset käsineet ovat parhaat siihen tarkoitukseen. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla ja auringonvalon kanssa voi aiheuttaa ikäviä oireita.

Jättiputken kanssa temmeltäessä tulee tietysti muutenkin luontoa katseltua ja erityisesti pistää silmään miten paljon jättipalsami on levinnyt. Kauniita pyöreitä lehtiä tuntuu olevan jokapaikassa. Alueilla missä on jättiputkea on useasti myös jättipalsamia. Ja missä näitä kasveja on, on myös useasti puutarhajätettä. Ja missä on puutarhajätettä on myös lehtokotiloita.

puutarhajate__ja_kotilot.JPG

Puutarhajäte houkuttelee kotiloita ja luo niille erinomaiset elinolosuhteet. Kotilo elää keskimäärin 8 vuotta ja tulee sukukypsäksi pari vuotiaana. Kotilo munii noin 200 munaa vuodessa. Kuvasta voi yrittää laskea kotiloiden määrän ja jokaiselle tänä vuonna 200 munaa, niin onpa siinä taas uutta kotiloarmeijaa tulossa. Tässä siis yksi syy, miksi puutarhajätettä ei saa kipata luontoon!

idansinililja.JPG

Kauniita luontoon karanneita kasveja edustavat idänsinililjat, jotka kukkivat juuri nyt ihanin sinisin kukin. Niin ja vinkkinä voin kertoa, että jos luonnossa tulee vastaan kasveja, eläimiä tai sieniä joita ei tunnista on netissä mahtava tunnistyökalu osoitteessa www.luontoportti.fi. Siellä voi esimerkiksi kasveja etsiä kukan värin tai lehden muodon perusteella. Itse kävin juuri tunnistamassa siellä perhosia ja lintujen tunnistamisen apuna sivusto on todella hyvä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, kotilo, luonto, puutarhajäte

Taistelu jättiputkia vastaan

Lauantai 23.4.2016 klo 16:03 - Miia Korhonen

Jättiputkien koealueella Lahdessa jättiputki on lähtenyt kasvuun, mutta on vielä kovin pientä. Toisissa paikoissa sitä vastoin jättiputki on jo hurjassakin kasvussa.

Lahdesta löytyy varmasti yksi kesän hankalimmista torjuntakohteista. Maasto on hyvin märkää ja jättiputki viihtyy siellä erinomaisesti (myös jättipalsami tykkää tästä paikasta). Alueella ei haluta käyttää torjunta-aineita, joten lapiot aseena on jo useana päivänä jättiputkea kuritettu. Isoja alueita myös peitetään. Kokeiluun otettiin maatuva katekangas ökolys. Kankaan käytöstä jättiputken torjunnassa ei ole pidempiaikaista kokemusta. Viime kesänä sitä kokeilin jättiputkien koealueella ja ainakin viime kesänä kangas esti jättiputken kasvun.

jattiputken_peittaminen_okolys_kankaalla_hankalassa_maastossa.JPG

Peittämistä kun mietin, niin tärkeänä asiana oli, että kangas on biohajoava ja kompostoituva. Seuraavat vuodet näyttää miten kangas toimii jättiputken torjunnassa. Perinteisesti jättiputkella käytetään peittämiseen muovia ja se onkin tehokasta. Tälle alueelle muovi ei soveltunut. Kangas kiinnitettiin pitkillä puutapeilla ja peitteen päälle laitettiin alueella kaatuneita puiden runkoja ja kiviä. Peitteen kiinnitykset tarkistetaan useampaan kertaan kesän aikana.

pieni_jattiputki_on_helppo_kaivaa_pois.JPG

Pienet jättiputkien taimet on helppo kaivaa pois.

Tällä kyseisellä alueella ongelmana on, että kukkivia jättiputkia on ollut kymmeniä ja alueen poikki menee laskuoja, jonka seinämät ja pohja on täynnä jättiputken siemeniä. Alue on hankala kulkuista ja upottavaa muta / savi pohjaa. Paikat, joissa tiedetään olevan maaperässä jättiputken siemeniä kannattaa peittää, jos alue soveltuu sellaiseen. Siemen säilyy itämiskykyisenä ainakin 8 - 10 vuotta.

jattiputki_viihtyy_kosteillakin_paikoilla.JPG

Jättiputki viihtyy kosteillakin paikoilla

Jättiputkien hävittämiseen kokonaan tältä aluuelta menee useita vuosia. Torjuntaa tehdään useaan kertaan kesällä kaivamalla esiin tulevat jättiputket pois. Ja torjunnassahan tärkeää on suojautuminen!

kukkineet_jattiputket_ojan_reunamilla.JPG

Kukkineet jättiputket kuivuvat pystyyn ja erottuvat ympäristöstä.

Jättiputki haittaa tämän alueen käyttöä, mutta löytyy alueelta kuitenkin hienoja väriläiskiä näin keväällä!

nasia.JPG

Näsiä kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin keväällä

Alueille, joista Luontoturva torjuu jättiputkea jätetään asiasta kertovia kylttejä

jattiputkista_varoittavia_kyltteja.JPG

Jättiputken torjunnasta ja jättiputken torjuntaan keskittyvästä koealueesta kertoilen tässä blogissa ja aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin jo kertonut suojautumisen tarpeellisuudesta torjuntaa tehdessä. Myös kuvia jättiputkesta on edellisissä kirjoituksissa sekä Luontoturvan sivuilla olevassa valokuva-albumissa.

Ongelmallisista kasveista kirjoittelin myös Nekon blogiin.

Nyt kannattaa tarkkailla omaa pihaa ja ympäristöään ja rynnätä ongelmallisten kasvien kimppuun heti, kun ne lähtevät kasvuun!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kevät, torjunta, kaivaminen, peittäminen, näsiä, neko, blogi, ongelmakasvit, haittakasvit

Kevään ensimmäiset jättiputket torjuttu kaivamalla

Maanantai 18.4.2016 klo 23:01 - Miia Korhonen

Kevään ensimmäiset jättiputket on torjuttu kaivamalla!

Jattiputki_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättiputki on aloittanut hurjan kasvunsa huhtikuussa

Jättiputken torjutatapaa kannattaa miettiä ja käyttää mekaanista torjuntaa, kuten kaivamista tai peittämistä aina kun se on mahdollista. Torjunta täytyy tehdä vastuullisesti ympäristönäkökohdat huomioiden. Torjuntakeinoksi valikoitui nyt siis kaivaminen. Kuulostaa simppeliltä ja periaatteessa onkin, mutta käytännössä asiat ei aina olekaan niin helppoja... Alue on melkoisen märkää ja kuraan upposikin reilusti nilkkoja myöden. Saappaita sai käsin repiä irti mudasta, muuten olisi matka jatkunut sukkasillaan :)

Torjunnassa on muistettava, että jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Pientäkin jättiputkea käsitellessä täytyy siis muistaa suojautua!!

Vanhemmalla jättiputkellahan on porkkanan mallinen paalujuuri ja joitain pienempiä sivujuuria. Paalujuuri on noin ranteen paksuinen ja se pitäisi saada poikki 20 cm syvyydeltä. Rapa roiskui korvia myöden, kun iskin lapiota kuraan. Jättiputki viihtyy erinomaisesti vetisessä kuraisessa paikassa. Mutanaamio kuulemma kaunistaa, joten tulipa hoidettua nuo kauneus asiatkin samalla...

Jattiputkella_on_paksu_paalujuuri.JPG

Ylös kaivettu erittäin kurainen jättiputki

Jättiputki silmä harjaantuu nopeasti ja pienimmätkin jättiputkien taimet ja alut rupeaa havaitsemaan parin harjoituskerran jälkeen. Ympäristöään kannattaakin seurata ja opetella tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja. Jättiputkenkin torjunta kaivamalla tai peittämällä on helpompaa mitä pienempi kasvi on. Nyt muu kasvusto ei ole vielä lähtenyt kunnolla kasvuun, joten jättiputket ja muutkin vieraslajit, kuten jättipalsamin, erottaa hyvin.

Jattiputki_voi_olla_hankala_kaivaa_pois_puiden_juurilta.JPG

Opettele tunnistamaan ja torjumaan jättiputki

Jättiputken kaivaminen puiden läheltä voi olla hankalaa, jos puiden juuria on kaivettavalla alueella paljon. Tällaisen kohteen voisi peittää melko pienellä muovillakin tai vaikka kestopeitteellä. Peitteen täytyy olla niin vahvaa, että se kestää paikoillaan ainakin pari vuotta repeilemättä. Tällaiseen paikkaan muovin reunoja voi olla vaikea kaivaa maan sisään, joten kiinnittämiseen voisi käyttää metallisia piikkejä, kiviä tai miksei peittämisen voisi tehdä myös vanerilevyllä, jonka päällä on painoja. En ole testannut tuota vanerilevyä, mutta luulisi toimivan. Täytyykin testata koealueella Lahdessa!

Nyt ei muuta kuin silmä käteen, ympäristöä tutkimaan ja torjumaan jättiputkea ja muita haitallisia vieraslajeja!

Jättipalsami olisi pieneltä alalta helppo kitkeä nyt pois. Juuri on hento ja jos avittaa vähän istutuslapiolla niin varmasti irtoaa.

Jattipalsamin_taimi_olisi_helppo_kitkea_nyt_pois.JPG

Jos jättipalsamia havaitsi viime kesänä jossain tietyllä alueella kannattaa samaa aluetta tarkkailla keväällä. Alueella varmasti näkyy tällaisia pieniä, kauniita taimia. Jos alue ei ole mahdottoman suuri, kannattaa taimet nyppiä pois sitä mukaan kun niitä tulee, niin pääsee jättipalsamistakin eroon.

Kuivata pois nypityt taimet tai mädätä ne jätesäkissä ennen kompostiin laittoa, ettei jättipalsami jatka elämää kompostissa. Älä vie puutarhajätettä luontoon, ylös kaivettu kasvi voi jatkaa elämää paikalla johon puutarhajäte on viety ja aiheuttaa siellä haittaa. Jos jokin kasvi on ollut ongelmana omalla pihalla, on se todennäköisesti sitä muuallakin. Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana siirtää siis ongelman muille.

Jattipalsami_hyvassa_kasvussa_huhtikuussa.JPG

Jättipalsamin taimet on keväällä niin kauniita!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, torjunta, kevät, kaivaminen, peittäminen, jättipalsami, vieraslaji

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19:16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, blogi, vieraslaji, Lahti, luontoturva, rikkaruoho, koealue, vieraskasvilaji, kitkeminen, kaivaminen