Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Jättipalsamien kitkentä alkoi Lahdessa

Keskiviikko 7.6.2017 klo 22:30 - Miia Korhonen

Sää suosi ja aurinko pisti parastaan kun Lahdessa käynnistyi opastetut luonnonhoitoretket, joissa kitkettiin yhdessä jättipalsamia.

Luontoturva.fi_Jattipalsamien_talkoot_Lahdessa_7.6.17_Merrasoja.JPG

Paikkana oli Merrasojan varsi ja ripeät kitkijät saivat jättipalsamia saaliiksi useamman jätesäkillisen vaikka jättipalsami ei tällä hetkellä olekaan nimensä veroinen vaan pituutta kasvilla oli maksimissaan 10 cm. Kylmä kevät on viivästyttänyt jättipalsaminkin kasvua viime vuoteen verrattuna, mutta hienosti saatiin palsamia kitkettyä!!

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kitkentaa_Lahdessa_7.6.2017.JPG

Ohikulkijoidenkin kiinnostus oli suurta ja kyselyjä tuli paljon, että mitä tehdään. Jättipalsami ja haitallisten vieraslajien tietoutta tuli jaettua näinkin.

Suuri kiitos osallistujille ja jättipalsamin hävittäminen Merrasojan alueella jatkuu jo seuraavan kerran lauantaina 10.6.17. Vielä jäi jättipalsamia jäljelle, joten tervetuloa ulkoilemaan, puhumaan haitallisista vieraslajeista ja kitkemään jättipalsamia yhdessä!

Kesän 2017 opastetut luonnonhoitoretket, joissa kitketään jättipalsami yhdessä löytyvät tästä. Lisätietoja: Miia Korhonen 050-911 7782 miia.korhonen@luontoturva.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, kitkeminen, talkoot, Lahti, haitallinen vieraslaji

Jättipalsamin hävittäminen Lahdessa

Torstai 12.1.2017 klo 10:11 - Miia Korhonen

Heti tammikuusta tuntuu että aika juoksee alamäkeen ja ei aikaakaan, kun on taas kevät! Kesää olen jo suunnitellut ja yhtenä isompana projektina on Lahden kaupungin toimesta järjestetyt luonnonhoitopäivät, joissa kitketään jättipalsamia yhdessä.

Luontoturva.fi_opastetut_luonnonhoitoretket_Lahdessa_2017.JPG

Jättipalsami on levinnyt melkeinpä koko Suomeen ja Lahdenkin alueella sitä on jo riesaksi asti. Lahden kaupunki on ottanut ongelmaa niskasta kiinni ja nyt yritetään saada ihmiset huomaamaan ympäristöään ja ymmärtämään jättipalsamin haitat. Jättipalsamin hävittämiseen Lahdesta tarvitaan kipeästi asukkaiden apua.

Jättipalsamista tietoa, Lahdessa järjestettävien jättipalsamien kitkemispaikkojen kartat ja kellonajat löytyvät tästä.

Lahden alueella jaetaan muutenkin paljon tietoa jättipalsamin ja muiden haitallisten lajien haitoista. Tulossa on valokuvanäyttelyitä ja infotilaisuuksia. Näistä lisää tietoa tästä. Tiedotusta vieraslajien mahdollisista haitoista pitäisikin lisätä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa.

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka on levinnyt Lahdessakin laajoille alueille. Jättipalsami leviää nopeasti siemenestä estäen muiden kasvien kasvun. Se myös houkuttelee kukillaan pölyttäjiä, jolloin muut alueen samaan aikaan kukkivat kasvit voivat jäädä ilman pölytystä ja häviävät.

Jättipalsami viihtyy erityisesti kosteilla paikoilla leviten ojien, purojen ja jokien varsilla yhtenäiseksi tiiviiksi kasvustoiksi. Tiheät jättipalsamien kasvustot estävät muiden kasvien kasvun. Yksivuotisena kasvina jättipalsamien juuret eivät sido maata samalla tavalla kuin alkuperäisten kosteiden paikkojen kasvien juuret. Ilman tukevien juurien tukea maa-ainesta voi huuhtoutua vesistöihin ja tämä heikentää vedenlaatua ja voi vaikeuttaa muun muassa taimenen lisääntymistä.

Luontoturva.fi_jattipalsamien_tiivista_kasvustoa.JPG

Vaikka jättipalsamia onkin monin paikoin paljon, on sen hävittäminen kuitenkin mahdollista. Jättipalsamin siemen ei muodosta pitkäikäistä siemenpankkia maahan. Torjunnassa tärkeintä on estää kukinnan muodostuminen ja siementen pääsy maahan. Tarkalla ja sitkeällä kitkemisellä jättipalsami voidaan hävittää jopa vuodessa.

Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita erityisiä suojavarusteita toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsamin kitkentä voisikin siis olla ohjelmassa koululaisten ja yritysten ulkoilupäivillä! Samalla voisi havainnoida omaa ympäristöään ja sitä minkä muutoksen jättipalsamin hävittäminen alueelta tekee. Alueen parin vuoden tarkkailulla näkisi, mitä alkuperäisiä lajeja on kasvanut jättipalsamien valtaamalla alueella. Jättipalsamia kitkiessä tulee tietysti myös ulkoiltua ja kuntoiltua! Ja tietysti netistä löytyy myös ohjeita ja reseptejä jättipalsamin syömiseen, jos sen haluaisi syömällä hävittää…

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kitkentaa.JPG

Kaikki siis joukolla jättipalsamin hävittämiseen! Omalta tontilta jättipalsami kannattaa hävittää heti, jos se sinne ilmestyy. Useat kaupungit ja kunnat järjestävät jättipalsamien kitkemistalkoita ja niihin kannattaa osallistua. Huomattavaa tietysti on, että myös jättipalsamin kitkeminen vaatii maanomistajan luvan.

Jos kitkemisjätettä ei voi käsitellä omalla tontilla on se vietävät alueen jätekeskukseen. Luontoon puutarhajätettä ei saa viedä! Jättipalsami kannattaa kitkeä ennen kukinnan alkua. Kitkemisjätteen voi kasata muovin päälle ja kuivattaa ennen kompostiin laittoa tai mädättää suljetussa jätesäkissä. Tärkeintä on pitää silmällä että kitketyt kasvit eivät pääse lähtemään uuteen kasvuun. Jättipalsaminkin kasvuhalu on suuri ja juurineen maasta kiskaistu kasvi voi jatkaa kasvuaan kompostikasan päällä. Yksi keino on kasata kitketyt jättipalsamit yhteen paikkaan ja levittää päälle muovi muutaman viikon ajaksi. 

Luontoturva.fi_jattipalsamin_kukka.JPG

Jos jättipalsamin kitkee silloin, kun kukat ovat jo muodostuneet, niin täytyy olla erityisen tarkkana kasvijätteen hävittämisen kanssa. Juurineen kitketty tai katkaistukin jättipalsami voi jatkaa kukintaa ja kehittää siemenet. Torjunnan kannalta on siis tärkeintä estää siementen kehittyminen ja maahan pääsy. Torjuttua aluetta täytyy tarkkailla koko kesän ajan. Jättipalsamin taimet lähtevät hieman eri aikaan kasvuun, joten jo torjutullekin alueelle voi ilmestyä uutta kasvua saman kesän aikana. Yksikin kukkimaan ja siementämään päässyt jättipalsami voi tuottaa useita tuhansia uusia alkuja seuraavana kesänä, joten tarkkana täytyy olla!

Myös niittämällä voi jättipalsamia hävittää, mutta niittoakin täytyy tehdä useaan kertaan kesässä. Niitetty jättipalsami lähtee helposti uuteen kasvuun ja myös kukkii.

Ei siis muuta kun odotellaan kevättä ja syöksytään jättipalsamin kimppuun porukalla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, Lahti, talkoot, luonnonhoitopäivät, kitkeminen, puutarhajäte

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19:16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, blogi, vieraslaji, Lahti, luontoturva, rikkaruoho, koealue, vieraskasvilaji, kitkeminen, kaivaminen