Talvi rupeaa tekemään tuloaan ja kohta onkin kesäloman aika 😊 Vielä on kuitenkin hyvää aikaa tehdä jättiputken torjuntaa peittämällä. Kävin tänään peittelemässä ojan pientareet, joissa kasvoi jättiputkea.

Peittäminen valikoitui täällä torjuntakeinoksi, koska muut tavat alueella ei olisi toimineet. Kemiallista torjuntaa pyrin välttämään viimeiseen asti eikä tällä alueella olisi sellaiselle ollut perusteitakaan. Jättiputken saa kyllä hävitettyä muutenkin. Kasvien kaivaminen juurineen on tällä alueella huono vaihtoehto, koska siementä on päässyt maahan ojan pientareilla eli taimea on tulossa paljon tulevina vuosina. Ojan pientareet on myös pehmeät ja jatkuva kaivaminen olisi voinut saada pientareet sortumaan.

Peittäminen siis tuntui sopivimmalta tässä. Keväällä täytyy katsoa, miten paljon jättiputken taimia nousee muualla alueella ja peittää tarvittaessa lisää. Peiton ulkopuolella kasvavat yksittäiset kasvit sitten vain kaivetaan pois.

Peittämistä olen tehnyt tänäkin kesänä useammassa kohteessa. Tässä vähän samantyylinen paikka Heinolasta.

Näissä kohteissa peittomateriaalina on ollut ökolys maatuva katekangas, jota mainostetaan biohajoavaksi. Itsellä on tuosta kankaasta 7 vuoden kokemus ja se on pitänyt jättiputken kasvun hyvin. Tosin ihan varma en ole kankaalle annetusta käyttöiästä, kankaanhan pitäisi biohajota ja kompostoitua eli sitä ei tarvitsisi poistaa, mutta ainakaan vielä 7 vuoden jälkeen kangas ei ole vielä hävinnyt mihinkään. Seurataan siis tilannetta. Monesti kysytään kauanko jättiputken kasvustot pitää olla peitettynä. Kiveen kirjoitettua ohjetta aiheeseen ei varmaankaan ole, mutta itse lähtisin siitä, että pitäisin alueet peitettynä ainakin 5 vuotta ja senkin jälkeen tarkkailisin aluetta. Jos uutta kasvua näkyy niin sitten yksittäiset vaan lapiolla pois juurineen.

Itse kyllä pidän peittämistä toimivana ratkaisuna jättiputken torjunnassa alueilla, joihin tuollainen torjunta sopii. Tietysti siinäkin joutuu sellaisen ajatuksen kanssa painimaan, että mitä peittomateriaalia käyttää. Mikromuovin haitat, kun rupeavat olemaan tuttu käsite jo monille. Torjunnassa yleensäkin joutuu ajattelemaan, että mennään pienimmän pahan kautta ja jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hävitettyä joltain alueelta, niin jotain käytännön toimiahan siinä tarvitsee aina tehdä. Pelkkä tiukka noituminen ei vielä ole auttanut. Parastahan olisi tietysti ennaltaehkäisy eli jaetaan tietoa vieraskasvien haitoista ja leviämisen tavoista, jotta tällaisia tämän päivän kohteita ei enää vastaisuudessa pääsisi tulemaan.

Tiedotusta haitallisista vieraskasveista on Lahdessakin tehty monin eri tavoin ja siitä edellisessä kirjotuksessa jotain kerroinkin. Maastotauluja vietiin kesällä ympäri kaupunkia paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu ja tämä tiedotustapa onkin saanut kiitosta asukkailta. Siitä voi vilkaista lisää uutiset osiosta.

Muistutuksen vielä: varmistetaan, että ne puutarhankasvit pysyvät alueilla, jonne ne ovat istutettu. Tutustutaan huolella kasviin mitä ollaan pihalle tuomassa, miten se leviää, mitkä ovat juuri sen kasvin ominaisuudet. Ja se todella tärkeä asia: puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle, sitä EI saa viedä tontin ulkopuolelle. Jos kaikki sisäistäisivät tämän asian, vähentyisi vieraskasvien leviäminen luonnossa.

Nautitaan syksystä ja odotellaan talvea, kyllä se sieltä tulee!