Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tapaaminen viinimäkikotilon kanssa

Perjantai 22.5.2020 klo 16.09 - Miia Korhonen

Tänään keskustelin ystäväni viinimäkotilon kanssa töiden lomassa. Samalla alueella olemme ennenkin tavanneet ja pidänkin mielenkiinnosta silmällä viinimäkikotilo kantaa tällä alueella.

0990_viinimakikotilolla_on_kuori_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Herra/rouva viinimäkikotilo ensin hieman ujosteli, mutta rupesi sitten juttusille. Kerroin hänelle vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista, hän sanoi: pitäisikö katsoa peiliin, kun puhutaan vieraslajeista. Aivan, ehkä niinkin. Kuka tai mikä nyt kenellekin vieraslaji missäkin on.

0991_Viinimakikotilo_Miia_Korhonen_luontoturva.fi.JPG

Korona tilanne päivitettiin ja kummatkin totesi terveitä olevansa, paitsi viiniksen silmien pyöräytys taisi kertoa hänen ajattelevan, että kaikkia sitä vapaaksi päästetäänkin.... Hänellä silmät ovat pitkien sarvien päässä.

Toivotimme hyvät päivän jatkot, minä etsin jättiputkia ja viinis jatkoi keskeytynyttä ruokailuaan voikukan lehdillä.

0992_viinimakikotilo_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Miten viinimäkikotilo tuolle alueelle on päätynyt siitä voi lukaista aikaisemmin kirjoittamassani jutussa. Samaisessa jutussa on tietoa myös mustapääetanasta ja vähän muustakin.

Kotiloitahan on vaikka minkälaisia ja niistä tietoa löytyy ötökkätieto sivustolta.

Pitäkäähän silmällä mitä kaikkea siellä maassa möngertääkään, voi vaikka löytyä tällaisia uusia tuttavuuksia :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viinämäkikotilo

Huomioita vuosien varrelta jättiputkista Luontoturvan koealueella

Sunnuntai 26.1.2020 klo 13.10 - Miia Korhonen

Innostuin jättiputkista ollessani aikanaan viherpalvelussa töissä, jossa jättiputkien torjunta kuului työnkuvaan. Ihastuin heti suureen jättiläiseen, ihanan kamala kasvi ja aivan väärässä paikassa Suomen luonnossa. Kiinnostus aiheeseen synnytti myös opinnäytetyön, jonka tein opiskellessani Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla.

Opinnäytetyössä halusin kokeilla erilaisten torjuntamenetelmien tehokkuutta jättiputken torjuntaan. Ajatuksena oli löytää kustannustehokas tapa isoille alueille kaupunkien tarpeeseen.

2014_jattiputkien_koealueen_perustaminen_aloitettiin_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa kävin 2014 alueella, jossa oli kasvanut jättiputkia jo useiden vuosien ajan. Jättiputket olivat levinneet noin hehtaarin kokoiselle alueelle, joten koepinta-alaa oli riittävästi. 2015 huhtikuussa perustin opinnäytetyötä varten alueelle koealueen.

2015_koeruudutus_opinnaytetyo_jattiputket_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

19.4.2015_Koealueen_perustaminen_jattiputket_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

2015_koealueella_ei_kasvanut_muuta_kuin_jattiputkia_Luontoturva.fi.JPG

Tavat, joita kokeilin jättiputken torjunnassa ja kokeen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa opinnäytetyöstäni, joka on Theseus tietokannassa. 

2015_jattiputkien_koealueella_2015_Luontoturva.fi.JPG

Seurasin tiiviisti 2015 keväästä syksyyn viikoittain koealuetta ja kokeilin torjuntatapoja. Jättiputki on kyllä kunnioitusta herättävä kasvi!

2015_peittokokeita_okolys_kangas_Luontoturva.fi.JPG

2015_peittokoe_kestopeite_Luontoturva.fi.JPG

2015_soodakokeilun_tulos_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Niitto_ei_ole_jattiputkelle_tehokasta_torjuntaa_Luontoturva.fi.JPG

Liian_aikaisin_katkaistu_jattiputken_kukinto_tekee_uuden_kukinnon_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputkiin hurahtamisesta ja opinnäytetyöstä seurasi se, että perustin yrityksen Luontoturva ky, joka aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2016 ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikka jättiputket on vieläkin se ykköskasvi, sydämen valittu, niin mukaan on tullut myös muita kasveja joita torjutaan. Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea Luontoturvan alkumetreistä lisää.

Kuvasin koealuetta usean vuoden ajan, tein torjuntaa ja kirjailin havaintoja ylös.

2016_jattiputken_torjuntakokeilujen_tehoa_Luontoturva.fi.JPG

2017_jattiputken_siementaimia_nousee_viela_koealueella_pitkaan_Luontoturva.fi.JPG

2018_jattiputken_taimia_koealueen_viereisessa_metsassa_Luontoturva.fi.JPG

2019_syksylla_koealueella_yksittaisia_jattiputkia_Luontoturva.fi.JPG

Useita vuosia koealuetta seuratessa ja torjuntatapoja kokeillessa on jättiputki ja sen elämä tullut todella tutuksi. Ja varmaa on, että jättiputki on hävitettävissä. Työtä, taitoa ja aikaa se vaatii, mutta torjunta onnistuu kyllä.

Yksittaiset_jattiputket_on_helpointa_torjua_kaivamalla_ne_pois_juurineen_Luontoturva.fi.JPG

Koealueen ruudutus purettiin tammikuussa 2020, mutta alueella tulee nousemaan vielä vuosia yksittäisiä jättiputkia, joten tarkkailua ja torjuntaa tehdään edelleen.

2020_purettiin_jattiputkien_koealue_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPG

Koealueen lähimetsää on myös tarkkailtava. Jättiputken siemenet voivat kulkeutua tällä alueella ihmisten ja eläinten mukana uusille paikoille. Pitäisikin aina muistaa, että liikkuessa alueilla, joissa on siemenestä leviäviä kasveja voi itse tahtomattaan levittää kasvia uusille alueille. Siemenet tarttuvat esimerkiksi kengän pohjiin ja eläinten turkkiin.

Kainkenlaista muutakin tuli havainnoitua koealueella, kuten lehtokotiloita. Seurasin jättiputkia, joiden varret olin katkaissut ja katkaistuihin varsiin kerääntyi lehtokotiloita, jotka näyttivät kuolevan varsien sisälle. Miksi näin, niin se ei selvinnyt. Lehtokotilot kyllä pystyvät kiipeämään jättiputken vartta pitkin ja syövät lehtiä, mutta miksi ne kuolivat jättiputken varren sisälle mennessään, niin se oli mysteeri. Oliko varsi liian liukas kiivetä pois ja kotilot hukkuivat sadeveteen, jota oli varren sisällä vai mitä tapahtui. Jos joku keksii ratkaisun miksi näin tapahtui, niin ajatuksia olisi mukava kuulla :)

Lehtokotilo_ja_Jattiputkien_koealueen_huomio_lehtokotiloista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Touhuaminen jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvien kanssa jatkuu edelleen. Kokemuksista koealueelta on hyötynyt myös asiakkaat, joille olen voinut tehdä kokemuksien pohjalta torjuntasuunnitelmia ja tehokasta jättiputkien torjuntaa. Viidessä vuodessa on tullut tutuksi Lahdenkin jättiputkien esiintymät, joita on tiedossa tällä hetkellä noin 300. Kaikkia tiedossa olevia paikkoja torjutaan ja tarkkaillaan eli työtä riittää vielä ennen kuin jättiputket on hävitetty kokonaan Lahdesta saati sitten koko Suomesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, koealue, lahti, opinnäytetyö, niitto, kaivaminen, peittäminen, lehtokotilo

Viinimäkikotilo ja muita nilviäisiä

Keskiviikko 18.12.2019 klo 8.56 - Miia Korhonen

Vanhempia valokuvia selatessa löysin kuvia viinimäkikotilosta (Helix pomatia), johon olen törmännyt Kouvolan seudulla. Tavalliseen lehtokotiloon (Arianta arbustorum) tottuneelle viinimäkikotilo olikin mielenkiintoinen uusi tuttavuus.

0956_viinimakikotilo_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta ja juuri syömätarkoitukseen. Tämä Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena esiintyvän kotilon kuori on väriltään harmahtava, kermanvaalea tai kellertävänruskea, kooltaan noin 4 – 5 cm. Kierteitä kuoressa on 5 – 6.

0955_viinimakikotilon_kuori_on_oikealle_kierteinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nykyisellä tietämyksellä viinimäkikotiloa ei pidetä haitallisena lajina, vaikka se meillä vieraslaji onkin. Siitäkin huolimatta mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Näkemäni Kouvolan yksilökin oli alueelle päätynyt ihmisen toimesta, joka oli tarkoituksella päästänyt kotiloita luontoon. Viinimäkikotiloita pidetään myös lemmikkeinä terraarioissa ja jos harrastuksen lopettaa ei mitään terraarion lemmikkiä saa päästää luontoon! Yllättäviä ongelmia voi tulla kun omasta mielestään harmittoman eläimen vapauttaa luontoon, vaikka sen tekisi hyvässä tarkoituksessa.

0954_viinimakikotilo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGViinimäkikotilo (Helix pomatia) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

0511_lehtokotilo_syo_monenlaisia_kasveja_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lehtokotilo (Arianta arbustorum) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea luontoon päätyneistä vierasperäisistä sammakoista sekä myös kissasta, jota ei ensi ajatuksella tule pidettyä vieraslajina, saati haitallisena. Haitalliseksi voidaan kuitenkin luokitella villiintyneet luonnonvaraisena elävät kissat, joita Suomessakin katsotaan olevan. Eli, minkä eläimen tahansa ottaa lemmikikseen, on siitä otettava vastuu ja huolehdittava siitä asianmukaisesti viimeiseen asti.

Toinen asia on sitten meille vahingossa esimerkiksi kasvien mukana päätyvät tuholaiset, kuten uutena lajina mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Lajia on jo havaittu Suomessa ja tänne se on päätynyt todennäköisesti taimien mukana. Aiheesta puhuttiin myös vieraslajiseminaarissa 2.12.19 Helsingissä.

Mustapaaetana_Lauri_Urho_seminaari_ja_tyopaja_vieraslajeista.jpgLauri Urho, seminaari ja työpaja vieraslajeista 2.12.19

Espanjansiruetanasta ja myös ukkoetanasta kirjoittelin viimeksi kesällä Luontoturvan blogiin, sieltä voi käydä tarkistamassa miltä ne näyttivätkään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viinimäkikotilo, Helix pomatia, iso, vaalea, etana, mustapääetana, krynickillus melanocephalus, lehtokotilo, espanjansiruetana, ukkoetana

Tunnistatko espanjansiruetanan?

Perjantai 23.8.2019 klo 18.29 - Miia Korhonen

Viime päivinä on satanut reilusti ja havaintoja espanjansiruetanoista on tullut minullekin useampia. Pahimmassa paikassa espanjansiruja oli ainakin parin sadan metrin matkalla kävelytiellä, ojissa sekä viherkaistalla ja paljon… Alueella onkin muhinut ongelma jo useiden vuosien ajan, mutta nyt etanat ovat päässeet lisääntymään niin paljon, että kaupungille tuli niistä ilmoitus.

0916_espanjansiruetana_on_sormen_paksuinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukkaille tullaan nyt jakamaan tietoa espanjansiruetanasta ja sen hävittämisestä. Viherkaistalle ja kävelytielle teen aamuisia lenkkejä ja keräilen etanat. Roskien poimintapihdit ovat näppärät etanoiden keräämisessä, jotka sitten tiputan kanisteriin, jossa on etikkaa. Kanisterin toimitan alueen jäteasemalle.

0904_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pahimpiin pusikoihin, joissa etanat tuntuvat majailevan laitetaan ferramolinia, joka ainakin tällä hetkellä on luomuhyväksytty tuote. Ruokaviraston sivuilta näkee listauksen viljelyyn hyväksytyistä luomutuotteista ja niiden käyttöohjeet.

Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä lehtokotiloille.

0917_espanjansiruetanat_Miia_Korhonen_luontoturva.fi.JPG

Kävin myös paikassa, jossa espanjansiruetanat olivat päässeet leviämään kasvimaalle ja siellä ne tekevätkin aikamoista tuhoa.

0918_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kerääminen on tehokasta torjuntaa. Jokainen yksilö, jonka saa kerättyä tietää monta sataa uutta etanaa vähemmän. Tyhjät kanisterit ovat näppäriä keräämisastioita, jos niiden suuosuus vaan on tarpeeksi iso. Astiaan voi laittaa kiehuvaa vettä tai etikkaa, johon etanat kuolevat heti. Toiset mätkäsevät etanat hengiltä lapiolla ja hautaavat ne sitten maahan. Etanathan syövät kuolleet lajitoverinsa ja kuolleiden yksilöiden ympärille kerääntyy äkkiä syöjiä.

Lehtokotilosta kysellään myös paljon ja ainakin täällä Lahden seudulla se on ikävän yleinen. Sateisella ilmalla paikoitellen on kävelytietkin lehtokotiloiden valloittamat niin, että ei voi välttyä niiden päälle astumiselta. Samat torjuntakonstit tehoaa siihen kuin espanjansiruetanaankin. Laitoin videon pätkän youtubeen, siitä voi vielä vilkaista miltä lehtokotilo näyttikään.

0919_espanjansiruetanat_ja_lehtokotilo_syomassa_kuollut_espanjansiruetanaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa myös opetella tunnistamaan ukkoetana, joka ei ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Kirjoittelin espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista jo muutama vuosi sitten ja vanhasta kirjoituksesta Luontoturvan sivuilta voikin tarkistaa mitkä olivatkaan etanoiden erot.

Lisää espanjansiruetanoiden ja myös ukkoetanan kuvia kuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, lehtokotilo, raadonsyöjä, iso, etana, haitallinen, ukkoetana

Lehtokotilo tuli mieleen talvellakin

Tiistai 27.2.2018 klo 14.51 - Miia Korhonen

Vaikka pakkanen paukkuu tuli hauska muistutus kotiloista, kun kävin katsomassa jääveistoksia Heinolassa. Tällaiset kotilot ovat ihan kivoja!

tallainen_lehtokotilo_on_mukava.JPG

Hieno jääveistos!

Vaikka nyt pakkasta on reippaasti, mutta on myös lunta joka antaa suojaa lehtokotiloille talven aikana. Uskon, että kohta sitä taas saadaan ihmetellä kotiloiden kiipeilemisen taitoa... Viime kesänä suojasin lavaviljelyssä olevan salaatin etanateipillä (kupariteippi). Etanat ja kotilot eivät tule mielellään kupariteipin yli, sai laittaa salaattia omaan suuhun eikä kotilon.

Muistoja kesältä ja vähän eläväisempiä lehtokotiloita.

lehtokotilot_ovat_melkoisia_kiipeilijoita_Luontoturva.fi.jpg

Melkoisia kiipeilijöitä!

Lehtokotilot_viihtyvat_lupiinilla_Luontoturva.fi.jpg

Lupiini antaa ravintoa ja suojaa lehtokotiloille

lehtokotiloita_omenanjatteiden_seassa_kompostissa.JPG

Tässä puutarhajäte + ylijäämä omenat on kärrätty rakentamattomalle tontille. Lehtokotilot kiittävät ja kumartavat! Syötävää ja suojaa riittää, jaksaa sitten taas pyöräyttää pienokaisia. Sitä voisi äkkiä laskea paljonko tuollaisilla luontoon kipatuilla puutarhajätepaikoilla tulee uutta elämää, jos yksi lehtokotilo elää 8 vuotta, tulee sukukypsäksi pari vuotiaana ja tekee parisataa munaa per kesä…  Ja noista jätekasoistahan on sitten hyvä taas suunnistaa lähialueiden puutarhojen herkkupöytiin.

Onneksi vielä kuitenkin lumi peittää maan ja voi rauhassa heilutella takkatulen äärellä varpaita ennen kuin jättiputki ponkaisee kasvuun ja minä perään.

Kevättä kohden!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtokotilo, talvi, puutarhajäte, jättiputki

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7.55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPG

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Luontoturva.fi_tunnista_kurtturuusu_erityisen_haitallinen_vieraslaji.JPG

Tunnista kurtturuusu

Luontoturva.fi_kurtturuusu_valkoisena.JPG

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Luontoturva.fi_toivottaa_aurinkoista_ja_varikasta_syksya.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallien vieraslaji, ongelmakasvi, puutarhajäte, jätekeskus, torjunta, kaivaminen, lehtokotilo, espanjansiruetana

Jättipalsami leviää siemenestä

Sunnuntai 21.8.2016 klo 14.57 - Miia Korhonen

Jättipalsami leviää siemenestä ja nyt voikin kuulla iloista poksuntaa, kun jättipalsami ampuu siemeniään monen metrin päähän. Jättipalsami on päätynyt Suomeen niin kuin moni muukin haitallinen vieraslaji, puutarhakasvina. Puutarhoista jättipalsami on levinnyt luontoon ja sitä tavataankin melkeinpä koko Suomessa. Palsamin kukkahan on kaunis, mutta ongelmana on, että se leviää hyvin nopeasti luonnossa ja muodostaa tiheitä kasvustoja joissa ei muut kasvit sitten pääsekään kasvamaan. Myös kotilot pitävät jättipalsamien valtaamista alueista, siellä piisaa syötävää ja suojaa niille.

Jattipalsami_leviaa_siemenesta.JPG

Jättipalsamin siemenkodat

Jättipalsamin siemen ei muodosta maahan siemenpankkia samalla lailla kuin esimerkiksi jättiputki, jonka siemen säilyy maassa itämiskykyisenä kymmenkunta vuotta. Jättipalsamin saisi siis hävitettyä jo parissa vuodessa sitkeällä kitkennällä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jättipalsami leviää nopeasti ja valtaa isoja alueita. Kitkeminen monen hehtaarin alueelta on iso urakka.  Myös niittoa voisi käyttää torjuntakeinona. Niitossa hankaluutena on, että katkaistu jättipalsami tekee helposti myös uutta kasvua varren tyngästä ja niitto täytyykin tehdä muutaman kerran kesässä ja tarkkailla niitettyä aluetta, että kasvi ei pääse kukkimaan ja siementämään. Kitkeminenkin täytyisi tehdä pari kertaa kesän aikana ja kitkettyäkin aluetta tarkkailla. Alueilla joissa jättipalsamia kasvaa runsaasti pitäisi saada ihmisiä innostumaan talkoista! Porukalla jättipalsamista pääsisi kyllä eroon. Monessa kaupungissa ja kunnassa järjestetäänkin palsamitalkoita, joihin voi kaikki kynnelle kykenevät osallistua.

katkaistu_jattipalsami_tekee_uutta_kukintoa.JPG

Jättipalsami voi tehdä nivelkohdistaan uutta kasvua, jos kasvi katkaistaan liian ylhäältä

Alueilla joilla jättipalsami jo ampuu siemeniään, on torjunta jo myöhässä sille vuodelle. Nyt tehtävä niitto tai kitkentä saa aikaan sen, että siemenet leviävät helposti vieläkin laajemmalle alueelle. Siementämään valmiiden jättipalsamien seassa kävelijä saa päälleen siemensateen ja sen jälkeen saa siemeniä kaivella sekä saappaista että hiuksista. Kokemusta on… Jouduin kahlaamaan jättipalsamien meren läpi jättiputkien luo ja palsamin siemeniä oli korvassakin. Tuntui että kypärä ja suojalasit olisivat olleet tarpeen jättipalsamin siementulituksessa :) Hyvää tarkoittava palsamin kitkijä siis helposti levittää mukanaan siemeniä uusille alueille, jos kasvia rupeaa hävittämään väärään aikaan.

Jattipalsamin_kukka_ja_siemenia.JPG

Jättipalsamin kukka ja siemeniä

Jättipalsamin kitkeminen olisikin hyvä tehdä jo ennen kuin kasvi kukkii tai ainakin hyvissä ajoin ennen kuin siemenet kehittyvät ja ponkaisevat maailmaan. Ei jättipalsamia turhaa sanota paukkukasviksi!

1 kommentti . Avainsanat: jättipalsami, torjunta, paukkukasvi, vieraslaji, haitallinen vieraslaji, kotilo, siemen, kitkentä, niitto, jättiputki

Jättiputkesta ja puutarhajätteestä

Sunnuntai 1.5.2016 klo 21.14 - Miia Korhonen

Miten sitä vappua voisi muuten viettääkään, kuin jättiputkia kaivamalla? Nyt on jättiputken parasta torjunta-aikaa. Maa on märkää ja kaivaminen on helppoa (tai ainakin helpompaa...). Kosteilla paikoilla jättiputki on jo 30 cm korkeaa ja kasvaa kohisten. Ensimmäisenä yritänkin suunnata purojen ja kosteikkojen äärelle, joissa jättiputkea kasvaa.

Suunnitelma oli taas selvä ja homma vaikutti helpolta, mutta jättiputki jaksaa aina yllättää. Lahdessa yhden kaupunginosan halkoo puro, jonka varrella on joskus jättiputki kukkinut. Sehän tarkoittaa sitä, että siemeniä on kulkeutunut koko puronvarsi täyteen. Vettä ei purossa ole haitaksi asti, mutta pohja onkin kivikkoa ja jättiputki on löytänyt kasvupaikat kivien koloista. Ja sehän tarkoittaa sitä, että kivet täytyy ensin saada edestä pois, jotta jättiputken juuren saa kaivettua suurimmaksi osaksi pois. Tässä kuvaa yhdestä yllättäjästä...

jattiputki_viihtyy_kosteassa.JPGKaunis vappusää ja jättiputki

Nyt olisi jokaisen hyvä kävellä oma piha ja lähiympäristö läpi. Jos löytää jättiputken niin ei muuta kuin lapio mukaan ja jättistä kaivamaan. Ylös kaivetun juuren voi pilkkoa muutamaan osaan lapiolla ja jättää kuivumaan maahan.

jattiputki_kevat_auringossa2.JPG

Tällaisia pirteitä toisen vuoden jättiputkia kaivoin useita kymmeniä yhdestä kohteesta. Ja kun kiskoo jättiputken irti maasta, niin varmasti jokainen muistaa, että kumipintaiset käsineet ovat parhaat siihen tarkoitukseen. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla ja auringonvalon kanssa voi aiheuttaa ikäviä oireita.

Jättiputken kanssa temmeltäessä tulee tietysti muutenkin luontoa katseltua ja erityisesti pistää silmään miten paljon jättipalsami on levinnyt. Kauniita pyöreitä lehtiä tuntuu olevan jokapaikassa. Alueilla missä on jättiputkea on useasti myös jättipalsamia. Ja missä näitä kasveja on, on myös useasti puutarhajätettä. Ja missä on puutarhajätettä on myös lehtokotiloita.

puutarhajate__ja_kotilot.JPG

Puutarhajäte houkuttelee kotiloita ja luo niille erinomaiset elinolosuhteet. Kotilo elää keskimäärin 8 vuotta ja tulee sukukypsäksi pari vuotiaana. Kotilo munii noin 200 munaa vuodessa. Kuvasta voi yrittää laskea kotiloiden määrän ja jokaiselle tänä vuonna 200 munaa, niin onpa siinä taas uutta kotiloarmeijaa tulossa. Tässä siis yksi syy, miksi puutarhajätettä ei saa kipata luontoon!

idansinililja.JPG

Kauniita luontoon karanneita kasveja edustavat idänsinililjat, jotka kukkivat juuri nyt ihanin sinisin kukin. Niin ja vinkkinä voin kertoa, että jos luonnossa tulee vastaan kasveja, eläimiä tai sieniä joita ei tunnista on netissä mahtava tunnistyökalu osoitteessa www.luontoportti.fi. Siellä voi esimerkiksi kasveja etsiä kukan värin tai lehden muodon perusteella. Itse kävin juuri tunnistamassa siellä perhosia ja lintujen tunnistamisen apuna sivusto on todella hyvä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, kotilo, luonto, puutarhajäte