Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Hyvät työilmat

Tiistai 19.5.2020 klo 19:53 - Miia Korhonen

Ihan paras kevät ikinä, ilmat kohillaan :) Kaikki muut kasvit juroo ja lähtee hitaasti kasvuun, mutta jättiputki porskuttaa ja ne onkin nyt helppo huomata metsässäkin, kun muu kasvillisuus ei ole vielä kunnolla lähtenyt kasvuun. Kohta luonto täyttää maiseman vihreän vehreällä ja silloin on jo hankalampi bongata pieniä jättiputkia.

0987_jattiputki_kasvuun_lahdossa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputken lehti yllättäen tulleen lumen keskellä

Eikä tuli kaivaessa hiki, maa on kosteaa (helppo kaivaa jättis juurineen pois), eikä ole hyttysiäkään. Hyvät työilmat siis! Nautin tästä ihan täysillä, olenkohan ainoa....

Tässä muita luonnosta löydettyjä vieraslajeja

0982_terttuselja_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTerttuselja on kaunis ja hyvin tunnistettava näin keväällä

0983_viitapihlaja-angervo_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGViitapihlaja-angervon väritys on hieno keväällä

0985_viitahpihlaja-angervo_ja_kanukka_levinneena_metsaan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vaikka viitapihlaja-angervo on hyvä ja kauniskin puutarhanpensas niin luontoon sitä ei saa päästää leviämään. Kuvan alueella näkee hyvin sen mitä tarkoittaa, kun jokin kasvi on paikallisesti haitallinen. Viitapihlaja-angervo ja kanukka on vallannut metsäalueen. Nyt siellä vielä pääsee kulkemaan, mutta kunhan kesä kunnolla tulee ja lehdet näihin pensaisiin niin eipä tuonna sekaan sovi. Metsäpuuntaimia tuonne on melkoisen toivotonta istuttaa. Lähiomakotialueelta on alueelle viety puutarhajätteitä ja alue onkin melkoinen aarre aitta haitallisille vieraslajeille.

0984_lupiini_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lupiinikin on kaunis, kun ensimmäiset vihreät lehdet keväällä työntyy maasta. Mutta torjuttavaksi menee tämäkin alue.

0989_espanjansiruetana_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Ensimmäiset espanjansiruetanatkin on kerätty. Harmillisesti levinnyt nyt jo Lahdenkin alueella.

Minä se vaan nautin viileydestä, eiköhän sitä hellettäkin vielä saada niin tulee jokaiselle jotakin :) Ja tätä kirjoittaessa tulee rakeita niin, että peltikatto raikaa. Kevät on siis täällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, vieraslajit, jättiputki, viitapihlaja-angervo, terttuselja, espanjansiruetana

Viinimäkikotilo ja muita nilviäisiä

Keskiviikko 18.12.2019 klo 8:56 - Miia Korhonen

Vanhempia valokuvia selatessa löysin kuvia viinimäkikotilosta (Helix pomatia), johon olen törmännyt Kouvolan seudulla. Tavalliseen lehtokotiloon (Arianta arbustorum) tottuneelle viinimäkikotilo olikin mielenkiintoinen uusi tuttavuus.

0956_viinimakikotilo_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta ja juuri syömätarkoitukseen. Tämä Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena esiintyvän kotilon kuori on väriltään harmahtava, kermanvaalea tai kellertävänruskea, kooltaan noin 4 – 5 cm. Kierteitä kuoressa on 5 – 6.

0955_viinimakikotilon_kuori_on_oikealle_kierteinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nykyisellä tietämyksellä viinimäkikotiloa ei pidetä haitallisena lajina, vaikka se meillä vieraslaji onkin. Siitäkin huolimatta mitään vieraslajia ei saa päästää luontoon. Näkemäni Kouvolan yksilökin oli alueelle päätynyt ihmisen toimesta, joka oli tarkoituksella päästänyt kotiloita luontoon. Viinimäkikotiloita pidetään myös lemmikkeinä terraarioissa ja jos harrastuksen lopettaa ei mitään terraarion lemmikkiä saa päästää luontoon! Yllättäviä ongelmia voi tulla kun omasta mielestään harmittoman eläimen vapauttaa luontoon, vaikka sen tekisi hyvässä tarkoituksessa.

0954_viinimakikotilo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGViinimäkikotilo (Helix pomatia) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

0511_lehtokotilo_syo_monenlaisia_kasveja_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Lehtokotilo (Arianta arbustorum) lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumista

Vieraslajit.fi sivustolta voi lukea luontoon päätyneistä vierasperäisistä sammakoista sekä myös kissasta, jota ei ensi ajatuksella tule pidettyä vieraslajina, saati haitallisena. Haitalliseksi voidaan kuitenkin luokitella villiintyneet luonnonvaraisena elävät kissat, joita Suomessakin katsotaan olevan. Eli, minkä eläimen tahansa ottaa lemmikikseen, on siitä otettava vastuu ja huolehdittava siitä asianmukaisesti viimeiseen asti.

Toinen asia on sitten meille vahingossa esimerkiksi kasvien mukana päätyvät tuholaiset, kuten uutena lajina mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Lajia on jo havaittu Suomessa ja tänne se on päätynyt todennäköisesti taimien mukana. Aiheesta puhuttiin myös vieraslajiseminaarissa 2.12.19 Helsingissä.

Mustapaaetana_Lauri_Urho_seminaari_ja_tyopaja_vieraslajeista.jpgLauri Urho, seminaari ja työpaja vieraslajeista 2.12.19

Espanjansiruetanasta ja myös ukkoetanasta kirjoittelin viimeksi kesällä Luontoturvan blogiin, sieltä voi käydä tarkistamassa miltä ne näyttivätkään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viinimäkikotilo, Helix pomatia, iso, vaalea, etana, mustapääetana, krynickillus melanocephalus, lehtokotilo, espanjansiruetana, ukkoetana

Lahdesta mallia haitallisten vieraslajien torjuntaan

Tiistai 19.11.2019 klo 15:10 - Miia Korhonen

Lahdessa on torjuttu haitallisia vieraskasveja, kuten jättiputkea, jo useita vuosia järjestelmällisesti. Jättiputki on Suomessa haitallinen vieraslaji, joka levitessään luontoon aiheuttaa monenlaista haittaa. Erityisen ongelmalliseksi kasvin tekee sen kasvineste, joka iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Jättiputken haitallisuuden vuoksi kasvia torjutaan Lahdessa veloituksetta myös yksityisten tonteilta kaupungin toimesta.

 Lahdessa_torjutaan_jattiputkia_veloituksetta_asukkaiden_tonteilta_Luontoturva.fi.JPG

Tiedotus on tärkeä osa haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen Lahti on panostanut viime vuosina. Tiedotusta kehitetään edelleen. Valokuvanäyttelyt alueen yleisimmistä haitallisista lajeista ja niiden torjunnasta on jo vakiintunut käytäntö keväisin Lahden kirjastoissa. Tiedotusta on tehty myös puutarha-alan myymälöissä sekä kauppakeskus Triossa. Erilaisissa asukastapahtumissa jaetaan tietoa haitallisista vieraskasveista.

 Lahdessa_haitallisista_vieraskasveista_tietoa_heinakuu_2019.JPG

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Lahti_kauppakeskus_Trio_Luontoturva.fi.JPG

Lahti_tiedotusta_maastossa_liikuntareittien_varrella_Luontoturva.fi.JPG

Kouluihin ja päiväkoteihin on lähetetty tiedotteita vieraslajeista sekä käyty maastossa tutustumassa ja kitkemässä jättipalsamia. Kitketystä jättipalsamista on kokeiltu tehdä myös paperia ja haitallisten vieraslajien tietoutta on yhdistetty muuhun ympäristökasvatukseen.

 Lahdessa_koululaiset_tutustuvat_haitallisiin_vieraslajeihin_Luontoturva.fi.JPG

Jättipalsamin kitkentää on tehty erilaisilla talkooporukoilla. Hyvänä esimerkkinä on ollut OP:n henkilökunta, joka on kitkenyt jättipalsamia Mukkulan alueella. Tämä olisikin hieno esimerkki myös muille yrityksille ja tahoille, työhyvinvointi ja virkistyspäivänä voisikin tehdä toimia alueen luonnon hyväksi! Eri puolilla kaupunkia asukasyhdistykset ja muut tahot ovat torjuneet oma-aloitteisesti alueensa haitallisia vieraslajeja. Talkoilla torjuttaviksi lajeiksi sopii hyvin esimerkiksi jättipalsami ja lupiini.

Lahti_Ita-Hameen_puutarhamartat_kitkemassa__jattipalsamia_2019_Luontoturva.fi.JPG

 Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_2017_Luontoturva.fi.JPG

Erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä tarvitaan toimia haitallisten lajien torjunnassa. Luonnonsuojelualueille tehdyssä haitallisten vieraskasvien kartoituksessa jättipalsami oli yleisin ja sitä onkin torjuttu menestyksellisesti jo useilta alueilta. Lahdessa torjutaan alihankintana jättiputken ja jättipalsamin lisäksi myös muita luontoon levinneitä vieraskasveja.

2017_alue_ennen_torjuntaa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

2019_alue_torjunnan_jalkeen_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Vieraslajien tietoutta on tärkeä jakaa myös eri toimijoille ja Lahden kaupunki onkin kouluttanut omaa väkeään sekä alihankkijoitaan tunnistamaan ja tiedostamaan vieraslajien mahdolliset haitat.

Jättiputken ja jättipalsamin lisäksi Lahden alueella yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, tattaret, kurtturuusu, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana.

Tiedotusta_Lahti_ymparistoviikko_2019_kurtturuusu_Luontoturva.fi.JPG

Lahti vie myös muualle järjestettyihin tapahtumiin ja messuille omia kokemuksiaan haitallisista vieraslajeista. Torjuntoja halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Eri menetelmien torjuntakokeiluja tehdään useille lajeille. Kokeiluista tehtävistä tuloksista riippuen valitaan käytäntöön toimivimmat.

Lahden_tiedotusta_Jyvaskylan_viherpaivat_2019_Luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte on yksi haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä. Lahdessa on viety maastoon tiedotuskylttejä, paikkoihin, joissa on havaittu puutarhajätettä vietävän luontoon. Myös asukkaiden postilaatikoihin ja taloyhtiöiden ilmoitustauluille on viety tiedotteita puutarhajätteen käsittelystä.

 Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti_luontoturva.fi.JPG

Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).

Asukkailta toivotaan havaintoja haitallisista vieraslajeista Lahden kaupungin e-palautteeseen, jonka kautta voi lähettää myös muihin asioihin liittyviä viestejä ja palautteita kaupungille.

 Lahdessa_tiedotusta_asukastilaisuus_Luontoturva.fi.JPG

Haitallisten vieraslajien torjuntaa ja tiedotusta Lahden kaupungille tekee Luontoturva ky. Luontoturva.fi sivustolla on kuvia ja juttua vieraslajeihin liittyen.

Lahden seudun luontosivuilla uutiset osiosta voi lukea Lahdessa tehtävistä toimista vieraslajien saralla sekä luontoon liittyvistä asioista muutenkin. Vieraslajit osiossa on kerrottu lainsäädännöstä ja alueen yleisimmistä vieraslajeista.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa sääntelee Suomen vieraslajilaki eli Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), joka tuli voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa myös maanomistajia ryhtymään toimiin haitallisimpien vieraslajien ollessa kyseessä. Lisätietoa laista ja listaus haitallisista lajeista koko EU:n tasolla ja kansallisella tasolla löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

vieraslajit.fi_sivusto.JPG

Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

2 kommenttia . Avainsanat: lahti, haitalliset, vieraslajit, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, tatar, espanjansiruetana, puutarhajäte

Tunnistatko espanjansiruetanan?

Perjantai 23.8.2019 klo 18:29 - Miia Korhonen

Viime päivinä on satanut reilusti ja havaintoja espanjansiruetanoista on tullut minullekin useampia. Pahimmassa paikassa espanjansiruja oli ainakin parin sadan metrin matkalla kävelytiellä, ojissa sekä viherkaistalla ja paljon… Alueella onkin muhinut ongelma jo useiden vuosien ajan, mutta nyt etanat ovat päässeet lisääntymään niin paljon, että kaupungille tuli niistä ilmoitus.

0916_espanjansiruetana_on_sormen_paksuinen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Asukkaille tullaan nyt jakamaan tietoa espanjansiruetanasta ja sen hävittämisestä. Viherkaistalle ja kävelytielle teen aamuisia lenkkejä ja keräilen etanat. Roskien poimintapihdit ovat näppärät etanoiden keräämisessä, jotka sitten tiputan kanisteriin, jossa on etikkaa. Kanisterin toimitan alueen jäteasemalle.

0904_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pahimpiin pusikoihin, joissa etanat tuntuvat majailevan laitetaan ferramolinia, joka ainakin tällä hetkellä on luomuhyväksytty tuote. Ruokaviraston sivuilta näkee listauksen viljelyyn hyväksytyistä luomutuotteista ja niiden käyttöohjeet.

Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä lehtokotiloille.

0917_espanjansiruetanat_Miia_Korhonen_luontoturva.fi.JPG

Kävin myös paikassa, jossa espanjansiruetanat olivat päässeet leviämään kasvimaalle ja siellä ne tekevätkin aikamoista tuhoa.

0918_espanjansiruetana_on_haitallinen_vieraslaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kerääminen on tehokasta torjuntaa. Jokainen yksilö, jonka saa kerättyä tietää monta sataa uutta etanaa vähemmän. Tyhjät kanisterit ovat näppäriä keräämisastioita, jos niiden suuosuus vaan on tarpeeksi iso. Astiaan voi laittaa kiehuvaa vettä tai etikkaa, johon etanat kuolevat heti. Toiset mätkäsevät etanat hengiltä lapiolla ja hautaavat ne sitten maahan. Etanathan syövät kuolleet lajitoverinsa ja kuolleiden yksilöiden ympärille kerääntyy äkkiä syöjiä.

Lehtokotilosta kysellään myös paljon ja ainakin täällä Lahden seudulla se on ikävän yleinen. Sateisella ilmalla paikoitellen on kävelytietkin lehtokotiloiden valloittamat niin, että ei voi välttyä niiden päälle astumiselta. Samat torjuntakonstit tehoaa siihen kuin espanjansiruetanaankin. Laitoin videon pätkän youtubeen, siitä voi vielä vilkaista miltä lehtokotilo näyttikään.

0919_espanjansiruetanat_ja_lehtokotilo_syomassa_kuollut_espanjansiruetanaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kannattaa myös opetella tunnistamaan ukkoetana, joka ei ole haitallinen ja sitä ei ole tarpeen hävittää. Kirjoittelin espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista jo muutama vuosi sitten ja vanhasta kirjoituksesta Luontoturvan sivuilta voikin tarkistaa mitkä olivatkaan etanoiden erot.

Lisää espanjansiruetanoiden ja myös ukkoetanan kuvia kuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espanjansiruetana, lehtokotilo, raadonsyöjä, iso, etana, haitallinen, ukkoetana

Luontoturvan valokuvia

Maanantai 29.1.2018 klo 12:00 - Miia Korhonen

Talvella on aikaa käydä kesän valokuvasatoa läpi ja paljonhan sitä olikin taas kuvia kertynyt. Luontoturvan sivuille valokuva-albumiin rupesin nyt kasaamaan kuvia kasveista ja vähän muistakin ihmeistä mihin olen törmännyt. Valokuvien järjestely on alkutekijöissään ja kuva-albumiin lisäilen jatkuvasti uutta. Kuvista toivottavasti on apua tunnistamiseen ja torjuntaankin.

Tiedotukseen ja julkisiin esityksiin myydään kuvien käyttöoikeuksia. Tilaajalle toimitettavien kuvien koko on 4608 x 3072 (14,16 MP). Sivuilla näkyvien kuvien koko on toimitettavien kuvien koosta 25 %. Täysikokoiset esikatselukuvat voidaan lähettää tilaajalle ennen tilauksen hyväksymistä. Kuvien hinnat.

Puutarhoista_luontoon_levinneet_kasvit_etelanruttojuuri_ja_jattipalsami_Lahdessa.JPGEtelänruttojuuri ja jättipalsami Lahdessa

Nyt onkin taas päässyt kesän tunnelmaan kiinni ja erityisiä muistoja liittyy useaankin kuvaan 😊 Etelänruttojuuri luontoon levinneenä on melkoisen hämmästyttävä ja ikävä näky… Ja lehtokotilot ovat riemuissaan, kun valtavan kokoiset lehdet antavat suojaa ja kosteutta.

Lehmusetanainen (Caliroa annulipes) on ollut uusi tuttavuus ja sen tuhoihin kävin tutustumassa.

Lehmusetanainen lehmusten lehtien kimpussa