Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Tataren torjunnasta kokemuksia

Perjantai 21.7.2023 klo 19.07 - Miia Korhonen

Japanin- ja sahalinintatar on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi ja näistä kasveista on tänäkin kesänä tullut paljon kyselyjä ja monen kanssa olen aiheesta puhunut.

0227_japanintataren_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanintataren kasvua keväällä

0449_jattitatar_eli_sahalinintatar_lehti_on_iso_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Sahalinintataren lehti on iso

Tatar on hankala hävitettävä syvän ja laajan juuristonsa vuoksi. Japanintatarta ei Suomessa ole käytetty niin paljoa puutarhankasvina kuin Britaniassa, jossa kasvin leviäminen on paljon suurempi ongelma kuin meillä. Britanian lehdissä on kirjoitettu jo vuosia japanintataren ongelmallisuudesta ja hankala kasvihan se onkin, eikä sitä kyllä mielellään tontilleen ottaisi. Kokonaan kasvin hävittäminen vie vuosia, mutta jos tuo riesa omalla kohdalla on, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain kasvi.

Moni japanintataresta lukenut menettää yöunensakin, kun kaikenlaiset kauhukuvat valtaa mielen, uniin tulee karmiva kasvi, joka luikertelee taloon sisään ja istuu joku aamu kahvia juomassa keittiönpöydän ääressä…

Ennen kuin rupeaa harkitsemaan asunnon myyntiä tataren vuoksi, niin kannattaa pistää paperipussi päähän ja hengitellä tovin 😊 Ei hätää, kyllä japanintatarenkin kanssa pärjää, jos pakko on ja töitä sen hävittäminen vain vaatii.

Ensimmäinen ohje on, että tunne vihollisesi. Japanin- ja sahalinintataren torjuntaa ei voi tehdä vähän sinne päin, siinä täytyy olla ihan tosi mielellä liikkeellä. Ensi alkuun tuntuu, että kun torjuntaa rupeaa tekemään, niin kasvi vallan riehaantuu ja niin se tekeekin. Kun kasvustoa kurittaa vaikka alas leikkaamalla tai peittämällä, niin kasville tulee hätä, että nyt lähti henki ja se rupeaa pukkaamaan uutta kasvua kauhealla vimmalla. Tataren juuri on voinut vuosien saatossa levittäytyä maan alla useiden metrien päähän emokasvista ja hengen hädässä se työntää kauimmaisistakin juurista piipat maanpinnalle. Siinä on sitten ihmislapsi kauhuissaan, että nyt se perkele valtaa koko tontin ja vielä naapureidenkin. Mutta. Juuri tässä kohdassa hengitetään, kääritään hihat ja ryhdytään taistoon.

Itse olen tehnyt erilaisia torjuntakokeiluja japanintatarelle jo vuosien ajan. Yhdessä paikassa olen leikannut kasvustot oksasaksilla maanrajasta poikki vuodesta 2017 alkaen.Alkuun leikkasin kasvuston 4 kertaa kesässä, mutta nykyään leikkaan sen kahdesti kesän aikana maanrajasta ja tässä oma kokemus on, että uutta kasvua tulee vähemmän, kun kasvin leikkaa aivan maanrajasta. Jos leikkaa kasvin vaikka 10 cm tapille, niin uutta kasvua tulee nopeammin. Nyt 2023 kasvusto on harventunut ja kasvaa enää ohuina piippoina siellä ja täällä. Oma kokemus on siis se, että kyllä tatarenkin kasvun saa taantumaan jatkuvalla alas leikkauksella, mutta siihen saa varata aikaa ainakin 10 vuotta.

0778_leikkaa_japanintatar_useaan_kertaan_kesassa_maanrajasta_usean_vuoden_ajan_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintataren leikkaamista maanrajasta

Tatar alueiden peittämisiä olen tehnyt useita, ongelmana tahtoo olla se, että tatar puskee peiton ulkopuolelta kasvuun ja silloin täytyy vain peittoa jatkaa tai kaivella / leikata peiton ulkopuoliset kasvit pois. Tätäkin joutuu tekemään vuosikausia.

Sahalinintatar_peittaminen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Mitään helppoa tapaa en tiedä tataren hävittämiseen olevan, keinot on samat kuin usean muunkin kasvin eli jatkuva alas leikkaus, peittäminen, kaivaminen ja jos kemiallista torjuntaa käyttää niin glyfosaatti. Ja se täytyy muistaa, että tatar leviää juuren paloistakin eli jos kaivamiseen ryhtyy niin ensin täytyy kysyä oman alueensa jäteasemalta ohjeet siitä, mihin toimitetaan maa-aines, jossa on tataren juuren paloja, koska tällaista maa-ainesta ei saa käyttää missään kasvin leviämisen riskin vuoksi eikä varsinkaan viedä muiden riesaksi kottikärryn matkan päähän luontoon.

Itse käytän kaikkia mekaanisia menetelmiä täydentämään toisiaan. Olen joskus kirjoittanut, että mielummin torjuisin jättiputkea kuin japanintatarta ja se pitää edelleen paikkansa, mutta harvoin pääsee valitsemaan. Yritän ajatella positiivisen kautta, onneksi tatar ei sentään leviä siemenistä eikä se aiheuta palovammoja, toisin kuin jättiputki! Eli jotain hyvääkin siitä löytyy 😊 Niinpä pakkaan oksasaksia mukaan, kiristän hikinauhan, kumarran japanintatarelle kunnioittavasti, pätkin koko kasvin taas maan tasalle ja huikkaan, että nähdään taas muutaman viikon päästä. Vuosien mittelön jälkeen minä olen selvästi voitolla!

Että tsemppiä ja jaksamista kaikille, jotka painivat tataren hävittämisen kanssa! Vuodelta 2017 voi lukea sen kesän muistoja tataresta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: japanintatar, sahalinintatar, tatar, torjunta

Asikkala, sahalinintataren torjuntakokeilun tuloksia 2022

Keskiviikko 5.10.2022 klo 9.26 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella aloitettiin ELY:n tukema sahalinintataren torjuntakokeilu vuonna 2021, josta voi lukea tästä. Kokeilussa tataren kasvustoja peitettiin katekankaalla tarkoituksena kokeilla estääkö katekangas kasvin kasvun ja miten kangas saadaan pysymään paikoillaan jyrkässä hankalakulkuisessa rinteessä. Alueella oli pienellä alalla myös japanintatarta, joka myös laitettiin peitteen alle.

Vuoden 2021 hyvien kokemusten perusteella jatkettiin koetta 2022 peittämällä lisää alueita, joissa kasvaa sahalinintatarta. Lisäalue peitettiin jyrkästä rinteestä ja peitto alue oli kooltaan n. 35 m x 23 m.

Rinteestä oli poistettu puustoa 2021, jotta peittäminen voitiin suorittaa. Haasteena oli rinteen jyrkkyys, kannot joita jäi puustoa poistettaessa sekä paikoitellen alueen kivisyys. Rinteen jyrkkyyden vuoksi apuna käytettiin köysiä, jotka helpottivat rinteessä liikkumista turvallisesti. Tataren kasvuvoima on valtava ja peiton kiinnitykseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota. Kiinnitykseen käytettiin muovisia hakasellisia kiinnityspiikkejä sekä peiton alareunalle laitettiin puiden runkoja, koska alueen kivisyyden vuoksi peittokangasta ei saanut kunnolla kiinnitettyä alhaalta.

Asikkala_tatar_torjuntakokeilu_peittamalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPeittoalue on kooltaan n. 35 m x 25 m

Edellisen vuodan kokemuksella tiedettiin, että peiton uudelleen kiinnitys on haastavampaa kuin kiinnitys peitettä laitettaessa.

Asikkala_sahalinintataren_peiton_paikkaus_luontoturva.fi.jpg

Kesällä havaittiin, että 2022 laitetun peitteen yksi sauman kohta rinteen alalaidasta oli irtoamassa tataren nostaessa peitettä, sauma paikattiin. Havaittiin myös, että yhdessä kohdassa rinnettä sahalinintatar oli sivusuunnassa kasvattanut juurta peitteen ulkopuolelle ja lähtenyt kasvuun siellä. Peitto aluetta jatketaan seuraavana vuonna samalla kun alueella tehdään muitakin toimia. Rinteen yläosan tasanteella kasvaa sahalinintataren lisäksi muitakin vieraslajeja ja alueella on myös rakennusjätettä. Tasanteen alueen toimia suunnitellaan laajemmin, joten sillä alueelle ei vielä tehty tataren peittämistä. Myös muutamassa muussa kohdassa alueella kasvaa vielä tatarta.

Torjuntakokeilua jatketaan 2023 ja alueita joissa tatarta kasvaa peitetään lisää. Kokeilussa oleva alue on laaja ja siellä on muitakin haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua. Kaikkien haitallisten vieraskasvien hävittäminen alueelta on useiden vuosien työ.

Peittämisen torjuntakokeilut jaettiin useammalle vuodelle, koska aikaisempaa tietoa torjuntamenetelmän toimivuudesta ei ollut. Erilaisten alueiden peittämisestä on saatu hyvää kokemusta ja sitä voidaan nyt käyttää jatkossa tällä alueella mutta myös muualla.

Asikkala_sahalinintataren_torjuntakokeilu_20.8.22.JPG

Lahdessa on tehty jättiputken torjuntaa samaisella katekankaalla vuodesta 2015 lähtien hyvin tuloksin. Ensimmäinen kokeilu tehtiin jättiputken torjuntakoealueella ja alueen kuulmisia vuosien varrelta voi lukea tästä. Katekangas kestää hyvin maassa, ei haperru ja koska kangas ei ole maatuva, se poistetaan maasta torjunta-ajan jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asikkala, sahalinintatar, torjuntakokeilu, peittäminen, ökolys, ely

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15.02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

1110_jattipalsamin_taimi_kevaall_Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPG

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1111_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG    

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1118_japanintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1120_komealupiinin_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG  

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1121_kurtturuusun_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1119_royhytatar_kasvussa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

1113_japaninruttojuuri_kevat_kukinta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

1106_etelanruttojuuren_kukintaa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

1123_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraslaji, jättipalsami, jättiputki, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, etelänruttojuuri, japaninruttojuuri, röyhytatar, pikkutalvio, salpakierto, puutarhajäte

Vieraslajien tiedotusta ja kevään ensimmäiset kasvuun lähtijät

Perjantai 6.5.2022 klo 8.06 - Miia Korhonen

Hitaasti on tuntunut etenevän tämä kevät, mutta kyllä se vielä sieltä tulee :) Ja niin tulee haitalliset vieraslajitkin. Niistä muistutellaan Lahdessa maastokyltein, joissa on yleistietoa vieraslajeista ja erillisinä kyltteinä yleisimmät alueen haitalliset vieraslajit ja myös lajeja, joihin vieraslajeja usein sekoitetaan. Kylttien paikat ja muutkin vieraslajeihin liittyvät tapahtumat näkyvät Lahden seudun luontoretkioppaasta www.lahdenseudunluonto.fi

Lahdessa_tiedotetaan_maastossa_vieraslajeista_www.luontoturva.fi.JPG

Villähteellä Vanhankartanonpuistossa voi käydä katsomassa muun muassa miltä espanjansiruetana näyttikään ja miten sen voi erottaa metsäetanasta ja ukkoetanasta.

Vaikka kevät on odotuttanut itseään niin jättipalsamin ja sahalinintataren voi jo bongata kasvussa ainakin Lahden seudulla.

1104_jattipalamin_taimi_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin taimi on hyvin tunnistettavissa aikaisin keväällä

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGSahalinintatar (entinen nimi jättitatar) lähtee aikaisin kasvuun

Nyt onkin hyvä aika pitää omaa ympäristöään silmällä, mitä kaikkea sieltä maanpovesta tänä keväänä nouseekaan. Yleisimmät haitalliset vieraskasvit on hyvä opetella tunnistamaan ja Lahdessa on tehty helpoksi opettelu, kun voi käydä vaikka maastotauluista vilkaisemassa ulkoilun lomassa mitkä olivatkaan ne lajit, jotka olisi hyvä tunnistaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, jättipalsami, sahalinintatar, espajansiruetana

Sahalinintataren torjuntakokeilu

Tiistai 20.7.2021 klo 18.24 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella on menossa sahalinintataren torjuntakokeilu peittämällä. Asikkalan kunta haki ja sai hankkeeseen ELYn rahoitusta.

ELY myöntää vuosittain rahoitusta haitallisten vieraslajien varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan. Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke. Aiheesta lisää ELYn sivuilta.

Torjuntakokeilu käynnistettiin huhtikuussa 2021 alueen raivauksella. Sahalinintatar on levinnyt alueella laajasti. Peittomateriaalin soveltuvuutta torjuntaan kokeillaan ensin pienillä alueilla. Jos peitto ja kiinnikkeet pitävät tataren kasvun voidaan peittää laajemmin koko rinne, jossa tatarta kasvaa.

Asikkala_sahalintataren_peittaminen_luontoturva.fi.jpgSahalinintataren torjuntakokeilu aloitettiin 22.4.2021 Asikkalassa

Toistaiseksi peitto on pitänyt tataret allaan. Haasteena tulee olemaan se, että tatar tahtoo lähteä kasvuun peitettyjen alueiden ulkopuolella. On mahdoton sanoa miten pitkälle kasvin juuret ovat jo levinneet. Peittoaluetta täytyy sitten vain jatkaa tarpeen mukaan.

Asikkala_tataren_peittokoe_20.7.21_Luontoturva.fi.JPGTorjuntakokeen peittojen tarkastus 20.7.2021

Nyt aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä mieltä tatar on uudesta peitteestään. Alueella on muitakin haitallisia vieraslajeja. Jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua torjutaan myös.

Tästä kuvasta voikin kokeilla mitä vieraslajeja kuvasta löytyy ja mitkä ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi?

Montako_vieraslajia_tunnistat_tasta_www.luontoturva.fi.JPG

Jos sahalinintatar on vieraampi kasvi, niin siitä löytyy kuvia Luontoturvan valokuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sahalinintatar, jättitatar, tatar, bambumainen, kasvi, peittäminen, Asikkala, ely, hanke, rahoitus

Japanintatar, hankalasti hävitettävä haitallinen vieraskasvi

Perjantai 12.6.2020 klo 9.26 - Miia Korhonen

Suomessa japanintatar ei onneksi vielä ole päässyt yhtä isoksi ongelmaksi kuin Iso-Britaniassa. Täällä ei ole vielä havahduttu kasvin tuomiin todellisiin ongelmiin. Olen sanonut jo vuosia, että jättiputken kanssa pärjää, senhän saa kyllä hävitettyä, mutta japanintataren kanssa ollaan isoissa ongelmissa.

Esimerkkinä Lahdesta japanintatar on levinnyt metsäalueella, jonne se on päätynyt tonteilta. Kasvihan on tuotu puutarhankasviksi meille ja siinä on käynyt se tavallinen tarina, puutarhoista kasvi on levinnyt luontoon. Ihminen on siis ihan itse syypää tämänkin haitallisen vieraslajin leviämiseen.

0998_japanintatar_leviaa_juurella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintatar leviää juurella ja päätyy uusille alueille usein puutarhajätteen huolimattoman käsittelyn seurauksena, maansiirtojen mukana tai sitten kasvi karkaa juurensa avulla tonttien ulkopuolelle.

0997_japanintataren_varsi_punavihrean_laikukas_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Japanintataren varsi

Hyviä, helppoja, nopeita, ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja en japanintatarelle tunne. Erityisen hankala sitä on hävittää laajoilta metsäalueilta, missä peittäminen, kaivaminen, jatkuva useita kertaa kesässä ja vuosia kestävät niitot ei tule kyseeseenkään. Silloin joutuu hankalan tilanteen eteen. Pyrin välttämään viimeiseen asti kemiallista torjuntaa, mutta joskus joutuu miettimään mikä on pienempi paha. Annetaanko jonkun kasvin vallata tietty alue vai onko parempi yrittää kemiallista torjuntaa jos muut vaihtoehdot ei auta? Mitä haittaa kyseisen kasvin leviämisestä alueella olisi? Entä mitä haittaa voisi aiheutua kemiallisesta torjunnasta? Siinäpä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia.

Kaivamisessa ja maansiirroissa taas tullaan ison kysymyksen eteen, miten tataren saastuttama maa-aines hävitetään ja käsitellään niin, että siitä ei tule uutta ongelmaa? Lisäksi japanintatar leviää pienistä juuren paloistakin eli kaivaessa saadaan harvoin hyvää tulosta isoilla alueilla ja kaivaminen täytyisi tehdä parin metrin syvyydeltä usein kymmenien metrien alueilta. Kaivetulle aluelle täytyy tuoda uutta maata ja siinä täytyy varmistaa, että uusi tuotu maa on haitallisista vieraslajeista vapaa. Mietintään tulee kustannukset, tehokkuus ja kannattavuus.

Asia mihin myöskään ei ole kiinnitetty huomiota on hankalimpien haitallisten vieraskasvien vaikutus kiinteistöjen arvoon. Kuka haluaa ostaa kiinteistön joka on japanintataren tai muun hankalan kasvin valtaama? Tästä asiasta karmivaa esimerkkiä löytyy Iso-Britaniasta.

Ainakin kannattaa olla selvillä mitkä ovat pahimmat haitalliset vieraskasvit ja mitä niiden hävittäminen kiinteistöltä vaatii. Hävittämisen vastuu on kuitenkin kiinteistön omistajalla eikä auta, että juuri sinä itse et ole kasveja istuttanut kiinteistölle, jonka olet ostanut. Torjunnan vastuusta voi lukea lisää tästä.

0443_jattitatar_eli_sahalinintatar_on_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGSahalinintatar

Kannattaa huomioda se, että näitä isoja puutarhaan tuotuja tatar kasveja on erilaisia. Japanintatar on hankalin ja se onkin on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Samoin on luokiteltu sahalinintatar entiseltä nimeltään jättitatar sekä tarhatatar, joka on japanintataren ja sahalinintataren risteymä.

Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Näiden lisäksi meiltä puutarhoista löytyy erilaisia röyhytataria, joita ei löydy haitallisten vieraslajien luetteloista, mutta joita ei silti saa päästää leviämään luontoon. Luontoon levitessän näistäkin kasveista voi tulla haitallisia. Röyhytataria näkee ainakin Lahden seudulla levinneen jo monin paikoin luontoon ja syy siihen on etupäässä edellä mainitsemani puutarhajäte luonnossa ja maansiirrot.

0773_ala_paasta_tatarta_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Röyhytatarkin voi olla ongelma levitessään luontoon. Tällä parin sadan metrin pätkällä ei ojan pientareilla näe muuta kasvillisuutta kuin röyhytatarta....

Lue juttu https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kasvaako-pihallasi-japanintatar-kasvi-saattaa-tunkeutua-jopa-talon-perustuksiin-seitsenmetrisilla-juurillaan

Tekstistä avattavat linkit kertovat karua tarinaa japanintataren haitallisuudesta Iso-Britaniassa!

Luontoportti.fi sivustolla on myös asiaa aiheesta.

Nyt olisi viimeistään täälläkin aiheellista saada jämäkämpää tiedotusta ja keskustelua japanintataresta, puutarhajätteestä, maansiirroista ja vastuusta haitallisten vieraslajien leviämisessä.

4 kommenttia . Avainsanat: japanintatar, jättitatar, sahalinintatar, röyhytatar, maa-aines, puutarhajäte, torjunta

Puutarhajäte ja tatar

Torstai 10.10.2019 klo 17.07 - Miia Korhonen

Syksyn myötä viimeisiä puutarhatöitä tehdään pihoissa ennen lumia ja luonnossa liikkuessani olenkin taas pistänyt merkille, miten paljon edelleen puutarhajätettä viedään oman tontin ulkopuolelle. Kaupunki alueella näkee usein puutarhajätekasoja asutuksien liepeillä. Monesti kottikärry polku näyttää menevän omilta pihoilta kaupungin maalle, lähiojiin, metsiin, läheiselle tyhjälle tontille. Tässä ei ehkä tulla ajatelleeksi sitä, että puutarhajätteen mukana leviää myös ne haitalliset vieraskasvit, lehtokotilot, espanjansiruetanat, taudit ja tuholaiset uudelle alueelle. Olen tämän ennenkin todennut, mutta jos joku asia on ongelmana omalla tontilla, on se sitä myös muualla.

Puutarhajate_luonnossa_Lahti_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa on ryhdytty laittamaan kylttejä paikkoihin, joissa on huomattu puutarhajätettä vietävän luontoon. Asukkaille jaetaan myös postilaatikkoihin muistutus puutarhajätteen käsittelystä alueilla, joissa tätä ongelmaa on.

ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Ei tule ehkä ajatelleeksi sitäkään, että kyllä me kaupunkien asukkaat itse viime kädessä maksamme siitä, että kaupungin kustannuksella joudutaan torjumaan luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja, jotka useasti on vielä lähtenyt leviämään luontoon puutarhajätteestä.

Viimeksi tänään törmäsin sahalinintatareen (entinen jättitatar), joka oli lähtenyt leviämään paikassa, jonne on puutarhajätettä viety. Alueelta löytyi myös mm. viitapihlaja-angervoa ja röyhytatarta. Monesti kausikukat vielä heitetään muovipurkkeineen luontoon. Sitten kun alueelle on kasaantunut reilummin puutarhajätettä ja kukkapurkkeja, niin sitten sinne ryhdytään kantamaan muutakin jätettä. Ei voi kuin ihmetellä, ihmiset….

0941_sahalinintatar_ent.jattitatar_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar, entiseltä nimeltään jättitatar

0942_sahalinintatar_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kertauksena siis, puutarhajäte (myös haravointijäte) täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä se alueen jäteasemalle. Lahden seudulla oikean osoitteen puutarhajätteelle voi katsoa Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittaa palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm). PHJ:n pisteissä otetaan kotitalouksien risu ja haravointijäte veloituksetta vastaan.

Puutarhajätteen käsittelyyn ohjeistusta on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Lue ohjeet.

Puutarhajätteestä olen kirjoitellut useasti ja vuoden 2017 tunnelmia ja erikoisemmista löydöistä voi lukea tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättitatar, sahalinintatar

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9.39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki