Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit
Luovuutta luonnosta Lahti kirjasto 1-30.7.2024Maanantai 1.7.2024 klo 16.15 - Miia Luontoturva Lahden pääkirjastolla on heinäkuun 2024 ajan näyttely, luovuutta luonnosta. Näyttelyssä on valokuvia, ajatuksia ja maalauksia luonnon inspiroimana. Valokuvia olen napsinut luonnosta jo vuosien ajan ja aina välillä jokin kuva nostaa myös ajatuksia mieleen ja niitä olen kuvien yhteyteen laittanut. Jo pelkkä luontokuvien katselu rauhoittaa ainakin itseäni ja se onkin hyvä tapa katkaista mielen tulva. Kysynkin näyttelyssä millainen on sinulle hyvää mieltä tuova luontokokemus? Luonnossa oleskelu avaa myös jonkinlaisen luovuuden kanavan ja joitain maalauksia ja muita tekeleitä on myös kirjastolla nyt esillä. Tapahtuma löytyy myös menoinfosta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, näyttely, kuvat, luonnosta, metsämieli |
Lahden kirjastoissa kuvia ja ajatuksia luonnon inspiroimanaTorstai 28.3.2024 klo 9.12 - Miia Luontoturva Tänä vuonna vienkin Lahden kirjastoihin valokuvanäyttelyä teemalla luovuutta luonnosta ja jaksamista arkeen. Kuvia olen ottanut vuosien varrella paljon, luonnossa liikkuessa ja kuvatessa mieli huomaamatta rauhoittuu. Kävin metsämieli- ohjaajaksi ja näyttelyn kuviin lisäilinkin metsämieli ajatuksia. Edellisenä kahdeksana vuotena olen kirjastoihin vienyt kuvia haitallisista vieraslajeista ja nyt onkin ollut kiva tehdä valokuvanäyttelyä eri teemalla :) |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, näyttely, kuvat, luonnosta, metsämieli |
Ilmoita jättiputket tiealueilla, ELY:n palauteväyläMaanantai 3.7.2023 klo 6.36 - Miia Korhonen Vapaallakaan ei pääse jättiputket unohtumaan. Ajelin muutaman sata kilometriä viikonloppuna ja samalla bongasin parissa paikassa jättiputkia tien vieressä. Tällaisista havainnoista kannattaa ilmoittaa ELY:n liikenteen asiakaspalveluun, palauteväylään. Siellä voi laittaa havaintonsa kartalle ja katsoa miten asian käsittely etenee. Kuntien alueilla olevat jättikset kannattaa ilmoittaa kyseiselle kunnalle. Usein kunnan sivuilta löytyy siihen ohjeet, mutta jos ei, niin voi tehdä palautteen e-palautteena, sähköpostilla tai vaikka soittamalla asiakaspalveluun. Vieraslajit.fi sivustolle toivotaan myös havaintoja vieraslajeista, mutta on hyvä muistaa, että sinne jätetyt havainnot ei automaattisesti tule kiinteistön omistajien, kuntien tai ELY:n tietoon. Eli havainnot täytyy ilmoittaa myös asiasta vastaavalle taholle. Aiheesta kirjoittelin myös viime vuonna. Nyt jättiputki on kukintansa alussa ja nuo komean valkoiset, jättimäiset kukinnot näkee jo kauaksi. Jättiputkihan leviää siemenistä ja kukintoihin tulee valtava määrä siemeniä, jotka leviävät kauaksikin eli kukintojen poisto on todella tärkeää. Suomessa kaukasianjättiputki on yleisin ja sille on ominaista, että kasvi kuolee kerran kukittuaan. Muita jättiputkilajeja on armenian- ja persianjättiputki. Suojaudu käsitellessäsi jättiputkia, kukinto voi olla metrin halkaisijaltaan. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ely, tiealue, palauteväylä, ilmoita, jättiputki |
Asikkala, sahalinintataren torjuntakokeilun tuloksia 2022Keskiviikko 5.10.2022 klo 9.26 - Miia Korhonen Asikkalassa Aurinkovuoren alueella aloitettiin ELY:n tukema sahalinintataren torjuntakokeilu vuonna 2021, josta voi lukea tästä. Kokeilussa tataren kasvustoja peitettiin katekankaalla tarkoituksena kokeilla estääkö katekangas kasvin kasvun ja miten kangas saadaan pysymään paikoillaan jyrkässä hankalakulkuisessa rinteessä. Alueella oli pienellä alalla myös japanintatarta, joka myös laitettiin peitteen alle. Vuoden 2021 hyvien kokemusten perusteella jatkettiin koetta 2022 peittämällä lisää alueita, joissa kasvaa sahalinintatarta. Lisäalue peitettiin jyrkästä rinteestä ja peitto alue oli kooltaan n. 35 m x 23 m. Rinteestä oli poistettu puustoa 2021, jotta peittäminen voitiin suorittaa. Haasteena oli rinteen jyrkkyys, kannot joita jäi puustoa poistettaessa sekä paikoitellen alueen kivisyys. Rinteen jyrkkyyden vuoksi apuna käytettiin köysiä, jotka helpottivat rinteessä liikkumista turvallisesti. Tataren kasvuvoima on valtava ja peiton kiinnitykseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota. Kiinnitykseen käytettiin muovisia hakasellisia kiinnityspiikkejä sekä peiton alareunalle laitettiin puiden runkoja, koska alueen kivisyyden vuoksi peittokangasta ei saanut kunnolla kiinnitettyä alhaalta. Peittoalue on kooltaan n. 35 m x 25 m Edellisen vuodan kokemuksella tiedettiin, että peiton uudelleen kiinnitys on haastavampaa kuin kiinnitys peitettä laitettaessa. Kesällä havaittiin, että 2022 laitetun peitteen yksi sauman kohta rinteen alalaidasta oli irtoamassa tataren nostaessa peitettä, sauma paikattiin. Havaittiin myös, että yhdessä kohdassa rinnettä sahalinintatar oli sivusuunnassa kasvattanut juurta peitteen ulkopuolelle ja lähtenyt kasvuun siellä. Peitto aluetta jatketaan seuraavana vuonna samalla kun alueella tehdään muitakin toimia. Rinteen yläosan tasanteella kasvaa sahalinintataren lisäksi muitakin vieraslajeja ja alueella on myös rakennusjätettä. Tasanteen alueen toimia suunnitellaan laajemmin, joten sillä alueelle ei vielä tehty tataren peittämistä. Myös muutamassa muussa kohdassa alueella kasvaa vielä tatarta. Torjuntakokeilua jatketaan 2023 ja alueita joissa tatarta kasvaa peitetään lisää. Kokeilussa oleva alue on laaja ja siellä on muitakin haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua. Kaikkien haitallisten vieraskasvien hävittäminen alueelta on useiden vuosien työ. Peittämisen torjuntakokeilut jaettiin useammalle vuodelle, koska aikaisempaa tietoa torjuntamenetelmän toimivuudesta ei ollut. Erilaisten alueiden peittämisestä on saatu hyvää kokemusta ja sitä voidaan nyt käyttää jatkossa tällä alueella mutta myös muualla. Lahdessa on tehty jättiputken torjuntaa samaisella katekankaalla vuodesta 2015 lähtien hyvin tuloksin. Ensimmäinen kokeilu tehtiin jättiputken torjuntakoealueella ja alueen kuulmisia vuosien varrelta voi lukea tästä. Katekangas kestää hyvin maassa, ei haperru ja koska kangas ei ole maatuva, se poistetaan maasta torjunta-ajan jälkeen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asikkala, sahalinintatar, torjuntakokeilu, peittäminen, ökolys, ely |
Jättipalsamin torjunnan haasteetSunnuntai 18.9.2022 klo 13.07 - Miia Korhonen Jättipalsamin torjuntakausi on tälle vuodelle ohi. Mietin torjunnan haasteita ja suurin on varmasti se, että torjunnassa ei riitä 95 % tulos vaan kasvi täytyy saada torjuttavalta alueelta 100 % pois. Yhtään siementä ei saa päästä maahan ja tämä on se ongelma erityisesti isoilla ja hankalakulkuisilla alueilla. Olen tehnyt jättipalsamin torjuntaa Lahdessa luonnonsuojelualueilla useita vuosia. Alueet ovat laajoja, reheviä, osaksi hankalakulkuisia ja on todella haastavaa löytää korkean muun kasvillisuuden seasta ne viimeisetkin piileskelijät, jotka ovat pienimmillään n. 10 cm korkeita ja tekevät ehkä pari siementä. Mutta ne parikin siementä riittävät siihen, että seuraavana vuotena tulee uutta kasvua. Kukkiva jättipalsami voi tosiaan olla kooltaan 10 cm – 3 m ja varren koko ero on huima. Ja vaikka kasvi viihtyy kosteilla alueilla niin kyllä se kuivemmassakin kasvaa, tosin huomattavasti pienempänä. Haasteena on myös se, että torjuttavilla alueilla voi olla usean eri maanomistajan alueita ja kuitenkin kasvi täytyy saada torjuttua kokonaan alueelta. On hippasen turhauttavaa torjua osalta alueelta, jos vieressä on palsami pöheiköt, joita ei torjuta…. Kuvan alueella jättipalsamia torjutaan kunnan toimesta ojista ja tien varrelta, jotka ovat kunnan aluetta, mutta aidan takana täytyisi torjuntaa tehdä muun tahon toimesta. Torjunnassa on otettava huomioon se, että niitettäessä liian ylhäältä katkaistu kasvi voi haarautuu ja tehdä uutta kasvua. Torjuttavilla alueilla täytyy käydä useaan kertaan kasvukaudessa. Jättipalsamin juurihan on pieni ja kasvi on helppo kitkeä pois juurineen. Joskus sattuu näkemään maahan taipuneen kasvin, joka on tehnyt uudet juuret varren nivelkohdasta ja näky on aika hauska, taiteellinenkin. Juuret voivat olla kauniitakin :) Asioita voi tosiaan esittää taiteenkin kautta ja tästä on esimerkki vuodelta 2017, jolloin Lahdessa ravintola Hiidenkivessä järjestettiin Luontoraivo valokuvanäyttely. Näyttelyssä esitettiin kasveista vähän erilaisia kuvia ja samalla annettiin myös tietoa kasveista. Näyttelyn järjesti ja kuvat kuvasi M.Marttinen. Luontoturva oli mukana antamassa tietoa kasveista. Tuon näyttelyn kuvat on olemassa edelleen, ehkä ne pitäisi saada taas jonnekin esiin, vähän erilaisia kuvia. Ja tietenkin torjunnan oikea-aikaisuus vaikuttaa torjunnan tulokseen. On turha enää niittää kasvustoja loppukesällä, kun kasvissa on jo siemenkodat muodostuneet ja siemenet sinkoaa ympäriinsä, kun kasviin koskeekin. Loppukesästä voi yrittää katkaista kukinnot siemenkotineen ja laittaa jätesäkkiin, jonka hävittää hallitusti loppuun asti eli laittaa omaan sekajäteastiaan tai toimittaa alueen jäteasemalle. Lahden alueen jäteaseman vieraslajien käsittelystä kirjoittelinkin aiemmin. Jättipalsamista olen kirjoitellut useaan otteeseen männä vuosina ja niitä voi lueskella Luontoturvan blogista. Tässä esimerkiksi kirjoitus 2021. Jos tänä vuonna jättipalsamin torjunta jäi tekemättä, niin ensi vuonna sitten vaan tarmolla toimiin jo alkukesästä :) |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, haasteet, niitto, kitkeminen, luontoraivonäyttely |
Sahalinintataren torjuntakokeiluTiistai 20.7.2021 klo 18.24 - Miia Korhonen Asikkalassa Aurinkovuoren alueella on menossa sahalinintataren torjuntakokeilu peittämällä. Asikkalan kunta haki ja sai hankkeeseen ELYn rahoitusta. ELY myöntää vuosittain rahoitusta haitallisten vieraslajien varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan. Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke. Aiheesta lisää ELYn sivuilta. Torjuntakokeilu käynnistettiin huhtikuussa 2021 alueen raivauksella. Sahalinintatar on levinnyt alueella laajasti. Peittomateriaalin soveltuvuutta torjuntaan kokeillaan ensin pienillä alueilla. Jos peitto ja kiinnikkeet pitävät tataren kasvun voidaan peittää laajemmin koko rinne, jossa tatarta kasvaa. Sahalinintataren torjuntakokeilu aloitettiin 22.4.2021 Asikkalassa Toistaiseksi peitto on pitänyt tataret allaan. Haasteena tulee olemaan se, että tatar tahtoo lähteä kasvuun peitettyjen alueiden ulkopuolella. On mahdoton sanoa miten pitkälle kasvin juuret ovat jo levinneet. Peittoaluetta täytyy sitten vain jatkaa tarpeen mukaan. Torjuntakokeen peittojen tarkastus 20.7.2021 Nyt aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä mieltä tatar on uudesta peitteestään. Alueella on muitakin haitallisia vieraslajeja. Jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua torjutaan myös. Tästä kuvasta voikin kokeilla mitä vieraslajeja kuvasta löytyy ja mitkä ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi? Jos sahalinintatar on vieraampi kasvi, niin siitä löytyy kuvia Luontoturvan valokuva-albumista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sahalinintatar, jättitatar, tatar, bambumainen, kasvi, peittäminen, Asikkala, ely, hanke, rahoitus |
Luontoturvan kevät kiireetSunnuntai 6.5.2018 klo 18.42 - Miia Korhonen Kevään korvilla haitallisten vieraslajien rintamalla on ollut mukavasti kiirettä. Niin kuin hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön. Luontoturva tekee tiedotusta haitallisista vieraskasveista valokuvanäyttelyn keinoin. Näyttelyjä on tänäkin keväänä jo ollut useassa paikassa. Tällä hetkellä näyttelyitä on Kärkölässä, Asikkalassa ja Lahden alueen kirjastoissa. Hienoa on, että myös oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita vieraslajeihin liittyvistä asioista ja Luontoturva onkin ollut puhumassa aiheesta mm. tuleville puutarhureille. Haitalliset vieraskasvit puhuttavat myös metsäpuolta ja METOn järjestämällä luentokiertueella Luontoturva on puhumassa vieraskasveista metsäympäristössä. Luennot aloitettiin Heinolasta ja kesäkuussa jatketaan Lohjalle ja Vantaalle. Lisätietoa tulevista luennoista METOn ja Luontoturvan sivuilta. Parina edellisenä vuotena Lahden alueella on pidetty luentoja alueen vieraskasvilajeista ja sama jatkuu tänä keväänä. 15.5.2018 klo 17.30 - 18.30 Lahden kaupunginkirjastolla on Luontoturvan luento alueen haitallisista vieraskasveista. Osoite Kirkkokatu 31, 15140 Lahti, musiikkiosaston monitoimitila 2 krs. Vesijärvi-viikko on jo perinne Lahden seudulla ja tänä vuonna sitä vietetään 4-10.6.18. Luontoturva on 5.6.18 Lahden pääkirjastolla esittelemässä alueen haitallisia vieraskasveja. Mukana on eläviä esimerkkejä tunnistamisen helpottamiseksi. Viime keväänä Lahden alueen peruskouluissa oli kiinnostusta jättipalsamin torjuntaan ja tänä keväänä jatketaan samalla mallilla. Luontoturva käy oppilaiden kanssa tutustumassa maastossa jättipalsamiin. Tavoite on, että koulut voivat käydä jatkossa omatoimisesti kitkemässä koulun lähialueita ja tarkkailla alueilla tapahtuvia muutoksia, kun jättipalsami saadaan alueilta hävitettyä. Joillain alueilla oppilaiden on ollut vaikeuksia kerätä kasviota, koska jättipalsami on levinnyt ja tukahduttanut muiden kasvien kasvun. Jättiputken torjunta otetaan monin paikoin tosissaan ja hienoina esimerkkeinä on Lahti ja Asikkala, joissa jättiputkia autetaan torjumaan veloituksetta yksityisten tonteiltakin. Luontoturva hoitaa torjuntaa alueilla. Jättiputken torjuntakausi on Lahdessa jo alkanut. Tavoitteena on päästä puuttumaan leviämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Lahden sekä Asikkalan asukkailta toivotaankin ilmoituksia havaituista jättiputkista. Jättiputki kevät auringossa ponnistaa kasvuun Vieraslajien torjuntaan on kiinnostusta useilla tahoilla ja apua esimerkiksi jättiputkien torjuntaan Pirkanmaalla voi kysyä Villi vyöhykkeen Jere Niemiseltä jere.nieminen@villivyohyke.fi. Villi vyöhyke tekee tilauksesta haitallisten kasvien torjuntaa. Uudellamaalla apua haittakasvien torjuntaan voi kysyä Kivapihalta Pekka Tantulta pekka@kivapiha.com Luontoturvan sesonki on siis polkaistu käyntiin ja nyt taas selätetään jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, valokuvanäyttely, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, haitalliset vieraskasvit, Kärkölä, Asikkala, Lahti, meto, luento, metsänhoito, vesijärvi |
Haitallisista vieraskasveista tiedottamista luennoilla ja valokuvanäyttelyissäKeskiviikko 4.4.2018 klo 15.43 - Miia Korhonen Niin kuin haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön. Puutarhajätteen oikein käsittelystä täytyy myös jakaa lisää tietoa. Valokuvanäyttelyt ovat olleet hyvä keino tiedottaa vieraslajien mahdollisista haitoista, tunnistamisesta, torjunnasta sekä leviämisen väylistä. Kevään mittaan valokuvanäyttelyitä on esillä useissa paikoissa ja luentojakin vieraslajeihin liittyen on tulossa. Muutamia luentoja on jo pidettykin mm. Asikkalassa ja Ikaalisissa. METO - Päijät-Häme - Uusimaa on myös tarttunut vieraslajien asiaan ja luentoja on tulossa Heinolaan ja Lohjalle. Luontoturva.fi sivulla on haitallisiin vieraslajeihin liittyviä tapahtumia, joissa Luontoturva on mukana Yleisimmistä haitallisista vieraskasvilajeista, tunnistamisesta, torjunnasta ja vieraskasvilajien leviämisen väylistä tiedotetaan Luontoturvan järjestämissä valokuvanäyttelyissä. Näyttelyn kuvat on kuvannut Miia Korhonen, Luontoturva. Valokuvanäyttelyt: - LAHTI. Ahtialan kirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Alasenkatu 2, 15300 Lahti) - IKAALINEN. Kaupunginkirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Poppelikatu 10, 39500 Ikaalinen) - LAHTI. Liipolan kirjasto 24.4. - 11.5.2018 (Ostoskatu 3, 15500 Lahti) - KÄRKÖLÄ. Kärkölän kunnanvirasto 26.4. - 11.5.2018 (Virkatie 1, 16600 Järvelä) - LAHTI. Mukkulan kirjasto 30.4. - 25.5.2018 (Tuhtokatu 2, 15240 Lahti) - ASIKKALA. Asikkalan kirjasto 2.5. - 31.5.2018 (Asikkalantie 21, 17200 Vääksy) - LAHTI. Jalkarannan kirjasto 14.5. - 1.6.2018 (Sarvikuja 1, 15950 Lahti) Luontoturvan valokuvanäyttelyitä haitallisista vieraslajeista oli 2016 - 2017 n. 27 paikassa ja 2018 jatketaan tiedotusta edelleen. Joka vuosi valokuvissa on uusi näkökulma, tänä vuonna muistutetaan myös siitä miten haitalliset vieraslajit leviävät eteenpäin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, haitalliset, tiedotus, valokuvanäyttelyt, Luontoturva, luento, jättiputki, jättipalsami |
Tuloksia pyöräharan käytöstä jättiputken torjunnassaKeskiviikko 6.9.2017 klo 14.39 - Miia Korhonen Kesä on ollut työntäyteinen ja erilaisia keinoja haitallisten kasvien torjuntaan olen kokeillut. Viime kesänä otin kokeiluun pyöräharan jättiputken torjunnassa. Alku tilanteesta voi lukaista tästä. Torjuttavalta alueelta viime kesänä ensin siis poistin kaikki isot jättiputket kaivamalla ja sen jälkeen käytin Nekon pyöräharaa alueilla, joissa se oli mahdollista. Tällä torjuttavalla alueella on paljon myös puita ja pensaita joten osaksi torjuntaa tehdään kaivamalla lapiolla. Osa alueesta taas on niin vetistä, että viime kesänäkin jättiputken siementaimia pystyi vain vetämään irti maasta juurineen. Kuva on otettu toukokuun alkupuolella 2016. Alue on osaksi vetistä ja jättiputket venähtävät pituutta nopeasti. Tänä kesänä olen käynyt alueella neljä kertaa ja jättiputkien siementaimien haraaminen on kyllä ollut tehokasta. Haratuilla alueilla on nyt loppu kesästä kasvanut uusia jättiputken taimia harvakseltaan. Enää sellaista tiheää pienten jättiputkien mattoa ei ollut. Haraamista täytyy tehdä useampaan kertaan kesässä, koska se näyttää olevan tehokkainta pieniin taimiin, isompien jättiputkien juuret ovat jo niin syvällä, että juuren katkaisu muutaman sentin syvyydeltä maan pinnasta ei estä jättiputkea kasvamasta. Tässä kuvaa jättiputken siementaimien tiheydestä alueella toukokuussa 2016. Nuolella merkattu muutamia siementaimia, jotta tietää mitä etsiä kuvasta. Toukokuu 2016 Samalta alueelta kuva syyskuun alusta 2017. Yksittäisiä jättiputken taimia nousee edelleen, mutta ne on helppo kuopasta pois lapiolla. Torjuntaa ja tarkkailua täytyy tällä alueella jatkaa vielä useita vuosia. Syyskuu 2017
Eli jättiputki on kyllä hävitettävissä kaivaminen / pyörähara taktiikalla, vaikka useamman vuoden työ onkin tiedossa. Torjuntaan kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja opetella tunnistamaan torjuttava kasvi jo pienenä taimena. Yksikin kukkiva ja siementämään päässyt jättiputki tietää tuhansia uusia jättiputkia lisää. Varhainen puuttuminen siis kannattaa! Ja pyöräharahan on tämän näköinen kapistus Nekon pyöräharan käytöstä muuallakin kuin jättiputkien torjunnassa voi lukea Nekon blogista. No, kohta tulee taas talvi ja hoitelee jättiputketkin pois näkyvistä muutamaksi kuukaudeksi. Onneksi, saa huilahtaa hetken :) Tosin jos Suomessa olisi ikuinen kesä ei jättiputki olisi ongelmaksi, koska sen siemen tarvitsee kylmäkäsittelyn. Mutta ainakin vielä saadaan nauttia myös talvesta ja niin jättiputkikin viihtyy täällä kanssamme! Talvea odotellessa! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kaivaminen, pyörähara, torjunta, siementaimi, kylmäkäsittely, haraaminen |