Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Vieraskasvit viljelyssä

Maanantai 21.2.2022 klo 18:46 - Miia Korhonen

Ympäristöviisas viljelijä hankkeesta kirjoittelin Luontoturvan uutiset osioon. On hienoa, että tuossa hankkeessa tuodaan esiin asia, että myös viljelyssä täytyy ottaa huomioon haitalliset vieraskasvit. Itse olen aikoinaan opiskellut mm. puutarhuriksi ja valmistunut viljelypuolelta ja siksi tuo asia on lähellä sydäntä.

Viljelykiertoon tarvitaan usein mukaan jokin maanparannuskasvi ja uusia kasveja etsitään ja kokeillaan. Tämähän on tietysti hyvä asia, kunhan ennen kasvatus kokeiluja selvitetään tarkoin millainen kasvi on kyseessä, miten se leviää, miten leviäminen estetään ja mitkä kokemukset kasvista on maailmalla. Jos saadaan selville, että kyseisellä kasvilla on toivottuja ominaisuuksia, mutta sen on todettu leviävän aggressiivisesti ja on mahdollisesti aiheuttanut haittoja leviämisellään jossain päin maailmaa, niin siinä vaiheessa pitäisi todella pysähtyä miettimään ja etsiä jokin toinen kasvi.

Esimerkkinä tuosta on rehuvuohenherne, jolla on hyviä ominaisuuksia, mutta sen leviämiskyvyn vuoksi kasvi on luokiteltu ainakin Virossa haitalliseksi. Meilläkin rehuvuohenherne on levinnyt jo monin paikoin ja itsekin sitä olen bongannut luontoon levinneenä.

0151_rehuvuohenherne_voi_levita_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Rehuvuohenherne voi luontoon levitessään muodostua haitalliseksi

0154_rehuvuohenherneen_lehti_ja_kukka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vieraskasvit voivat tietysti levitä montaa reittiä ja ympäristöviisas viljelijä uutiskirjeessäkin muistutetaan, että vieraskasvien leviämisreitti voi löytyä luonnonmonimuotoisuuspeltojen siemenseoksista tai linnuille tarkoitetuista siemenseoksista. Uusia vieraskasveja varmasti saamme tulevaisuudessakin ja onneksi kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta aina jotkin lajit voivat viihtyä täällä niin hyvin, että muodostuvat ongelmallisiksi. Onkin hyvä miettiä miten omissa toimissa voi estää vieraslajien leviämisen, pitää silmällä sitä omaa ympäristöä ja tunnistaa ainakin ne yleisimmät haitalliset vieraskasvit.

Ja kohtahan se on taas kevät ja päästään ihmettelemään mitä kaikkea sieltä maasta tänä vuonna nouseekaan :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rehuvuohenherne, ympäristöviisas, vieraskasvit, leviäminen

Sahalinintataren torjuntakokeilu

Tiistai 20.7.2021 klo 18:24 - Miia Korhonen

Asikkalassa Aurinkovuoren alueella on menossa sahalinintataren torjuntakokeilu peittämällä. Asikkalan kunta haki ja sai hankkeeseen ELYn rahoitusta.

ELY myöntää vuosittain rahoitusta haitallisten vieraslajien varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan. Hanke voi olla myös jälkiseurantahanke tai uusien torjuntamenetelmien kokeiluhanke. Aiheesta lisää ELYn sivuilta.

Torjuntakokeilu käynnistettiin huhtikuussa 2021 alueen raivauksella. Sahalinintatar on levinnyt alueella laajasti. Peittomateriaalin soveltuvuutta torjuntaan kokeillaan ensin pienillä alueilla. Jos peitto ja kiinnikkeet pitävät tataren kasvun voidaan peittää laajemmin koko rinne, jossa tatarta kasvaa.

Asikkala_sahalintataren_peittaminen_luontoturva.fi.jpgSahalinintataren torjuntakokeilu aloitettiin 22.4.2021 Asikkalassa

Toistaiseksi peitto on pitänyt tataret allaan. Haasteena tulee olemaan se, että tatar tahtoo lähteä kasvuun peitettyjen alueiden ulkopuolella. On mahdoton sanoa miten pitkälle kasvin juuret ovat jo levinneet. Peittoaluetta täytyy sitten vain jatkaa tarpeen mukaan.

Asikkala_tataren_peittokoe_20.7.21_Luontoturva.fi.JPGTorjuntakokeen peittojen tarkastus 20.7.2021

Nyt aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä mieltä tatar on uudesta peitteestään. Alueella on muitakin haitallisia vieraslajeja. Jättipalsamia, komealupiinia ja kurtturuusua torjutaan myös.

Tästä kuvasta voikin kokeilla mitä vieraslajeja kuvasta löytyy ja mitkä ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi?

Montako_vieraslajia_tunnistat_tasta_www.luontoturva.fi.JPG

Jos sahalinintatar on vieraampi kasvi, niin siitä löytyy kuvia Luontoturvan valokuva-albumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sahalinintatar, jättitatar, tatar, bambumainen, kasvi, peittäminen, Asikkala, ely, hanke, rahoitus

Keväällä tiedotusta haitallisista vieraslajeista Lahdessa

Tiistai 9.3.2021 klo 19:20 - Miia Korhonen

Kevättä kohden mennessä Lahdessa jatketaan tiedotusta haitallisista vieraskasveista. Korona tilanteen vuoksi yleisötapahtumia ei tällä hetkellä voida järjestää. Kirjastoihin on ollut tarkoitus viedä tiedotusta, mutta maaliskuun ajalta sitäkin on siirretty. Korona tilanteen ja rajoitusten puitteissa yritetään kuitenkin kevään ja kesän aikana jatkaa tiedotusta alueen kirjastoissakin. 

Maaliskuussa voi kuitenkin käydä katselemassa Nastolan vanhan kunnantalon ikkunoista mitkä olivatkaan ne yleisimmät haitalliset vieraskasvit Lahden seudulla ja miltä näyttikään espanjansiruetana.

nastolan_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_8.3_-_15.4.21_Luontoturva.fi.JPG

Kevättä odotellessa voi muistella miltä kasvit näyttävätkään keväällä lähtiessään kasvuun. Tunnistatko nämä kasvit?

Tunnista_kasvuun_lahtevat_haitalliset_vieraskasvit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jos kasvien nimet ovat hukassa, ne löytyvät Lahden seudun luontosivuilta.

Aurinkoisia kevät päiviä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, vieraskasvi, nastola

Lahdessa haitallisista vieraskasveista tiedotusta 2021

Perjantai 29.1.2021 klo 11:55 - Miia Korhonen

Kevät on jo taas ajatuksissa, vaikka lunta työntää taivaalta 😊 Kevättä lähestyessä tulee ajankohtaiseksi miettiä, miten sitä tänä vuonna jaetaan haitallisista vieraskasveista asukkaille tietoa Lahdessa. Vuosia on jo viety tietoa alueen kirjastoihin ja julkisiin tiloihin ja samaa jatketaan tänäkin vuonna. Korona voi tietysti muuttaa suunnitelmia, mutta positiivisen kautta mennään ja tiedotusta suunnitellaan.

Varmistuneita paikkoja Lahdessa, joissa tietoa haitallisista vieraskasveista jaetaan on tässä:

Launeen kirjasto 1 – 28.3.2021 (Aurakatu 11)  

Nastolan kirjasto 1 – 28.3.2021 (Laturintie 1)

Ahtialan kirjasto 29.3 – 25.4.2021 (Alasenkatu 2)  

Renkomäen kirjasto 27.4 – 23.5.2021 (Orimattilankatu 103) 

Jalkarannan kirjasto 27.4 – 23.5.2021 (Sarvikuja 1) 

Lahden palvelutori 3 - 21.5.2021 Kauppakeskus Trio, 2.krs. Vesku-Aukio, (Aleksanterinkatu 18)

Kärpäsen kirjasto 25.5 – 20.6.2021 (Kasakkamäentie 16)

Mukkulan kirjasto 25.5 – 20.6.2021 (Tuhtokatu 2)  

Lahden kaupunginkirjasto 1 – 29.6.2021 (Kirkkokatu 31)

 

Muitakin paikkoja suunnitellaan, mutta tästä on hyvä aloittaa. Vuosittain tiedotusmateriaalia ja kuvia uusitaan ja päivitetään, joten joka vuosi löytyy uutta katseltavaa kaikille. Samalla muistutetaan puutarhajätteen oikein käsittelystä.

Viime keväänä haitallisten vieraskasvien tiedotus ja yleisötilaisuudet jäi pitämättä korona tilanteen vuoksi, mutta kesällä sentään saatiin Lahden pääkirjastossa jaettua tietoa.

Lahden_paakirjasto_2020_valokuvat_haitalliset_vieraslajit_luontoturva.fi.JPG

Lahden_paakirjasto_2020_tiedotus_luontoturva.fi.JPG

Aurinkoa ja kevättä kohden siis!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, tiedotus, vieraskasvi

Marunatuoksukki

Sunnuntai 4.10.2020 klo 11:30 - Miia Korhonen

Marunatuoksukkiin (Artemisia vulgaris) olen harvemmin törmännyt, mutta nyt oli niin hyvä mahdollisuus ottaa kasvista kuvia, että oli pakko räpsiä tuntomerkeistä kuvaa.

1030_marunatuoksukki_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGMarunatuoksukin tähkämäiset kukinnot

Marunatuoksukki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, Suomeen kasvi voi kulkeutua linnunsiementen mukana. On esitetty arvioita, että siemenet voivat säilyä maaperässä elinkykyisinä jopa 40 vuotta. Kasvi on pystykasvuinen ja haaroittuva. Korkeutta voi olla yli metrin.

1029_marunatuoksukki_voi_olla_voimakkaasti_allergisoiva_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Marunatuoksukki on asterikasveihin kuuluva kasvi, joka voi allergisoida voimakkaasti. Kasvi muistuttaa pujoa. Herkimmät voivat saada kosketuksesta iho-oireita.

1035_marunatuoksukki_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Marunatuoksukin lehti ja varsi

1033_marunatuoksukin_karvainen_varsi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kasvi on yksivuotinen ja leviää siemenistä. Myöhään kukkivana kasvina se ei kerkiä tuottamaan itävää siementä Suomessa tällä hetkellä, ilmaston muuttuessa voi tilanne olla toinen. Esiintymiä täytyy tarkkailla ja ryhtyä torjuntatoimiin, jos kasvi rupeaa tuottamaan itämiskykyisiä siemeniä ja leviämään.

1036_marunatuoksukki_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvauspaikalle kasvi on voinut päätyä jossain vaiheessa linnunsiemenien mukana. Alueella on vanha pihapiiri, jossa on kaiveltu maata ja ehkä siemen on odotellut jo vuosia maassa saadakseen hyvät kasvuun lähtö olosuhteet. Maanmuokkauksen myötä siemen on voinut päätyä pintaan ja saada potkua itämiseen ja kasvuun. Aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä sieltä ensi vuonna nousee.

Lisää kuvia kasvista on Luontoturvan kuva-albumissa.

Kasvit on kyllä kiehtovia ja aina kun törmää itselle uuteen kasviin vaikkapa kotipihassa, niin kannattaa ryhtyä selvittelemään mikä kasvi on kyseessä. Isoilta harmeilta voi välttyä, jos haitalliset ja helposti leviävät kasvit tunnistaa jo ensimmäisestä yksilöstä.

Marunatuoksukista voi ilmoittaa havaintoja Turun yliopiston siitepölytiedotukseen siitepolytiedotus@utu.fi tai 050 345 2398. Ilmoituksessa tulee kertoa kasvin löytöpaikka (katuosoite ja kuvaus löytöpaikasta tai GPS-koordinaatit), kasvien lukumäärä ja löytäjän yhteystiedot mahdollisia lisätietoja varten. Lajinmäärityksen varmistamiseksi ilmoitukseen on hyvä liittää mukaan kuva, mikäli se vain on mahdollista.

Myös vieraslajit.fi sivustolle voi kasvin havainnot ilmoittaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: marunatuoksukki, asterikasvi, vieraslaji, allergisoiva

Haitalliset vieraskasvit ja siementen leviäminen

Maanantai 31.8.2020 klo 15:22 - Miia Korhonen

Nyt onkin taas hyvä aika muistuttaa miten haitalliset vieraskasvit päätyvätkään aina vaan uusille alueille. Ensin on tietysti selvitettävä miten mikäkin kasvi leviää. Meistä jokainen voi tahtomattaan levittää siemenestä leviäviä kasveja uusille alueille. Yleisimminhän se tapahtuu niin, että kävellään jonkin alueen läpi ja siemenet tarttuvat kengän pohjiin, vaatteisiin, eläinten turkkiin. Jossain vaiheessa meidän kävelyreittiä siemenet sitten tippuvat maahan ja jatkavat elämää siinä.

Jättipalsami ampuu juuri nyt siemeniään monen metrin päähän. Jos kasvi on lähellä tien reunaa, siirtyy siemenet helposti ihmisten ja myös ajoneuvojen mukana eteenpäin. Maansiirrot, puutarhajäte ja virtaava vesi on tietysti myös niitä leviämisen väyliä.

Jättipalsamista ja sen torjunnasta Lahdessa kirjoittelin myös Nekon blogiin. Neko on Hämeenlinnalainen pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana ja jälleenmyyjänä.

1019_jattipalsami_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsami leviää siemenistä

Komealupiini leviää myös siemenestä ja nythän sen siemenpalot on jo auenneet tai aukeamassa ja siemenet varisseet maahan. Samat leviämisen väylät kuin jättipalsamillakin.

1018_komealupiini_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGKomealupiini leviää siemenistä

Jättiputkenkin siemenet rupeavat olemaan jo kypsiä ja siemenet varisevat maahan.

1017_jattiputki_leviaa_siemenista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki leviää siemenistä

Kurtturuusu pääsee leviämään ilmateitse kauaksikin, kun linnut syövät marjat ja samalla siemenet. Siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä, joten ne päätyvät jonnekin linnun lentoreitin varteen.

0203_tunnista_kurtturuusu_haitallinen_vieraskasvilaji_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi2.JPGKurtturuusu leviää siemenistä

Kannattaakin ottaa selvää kasvien leviämistavoista ja miettiä miten juuri minä itse voin estää osaltani leviämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, leviäminen, siemen, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, komealupiini

Vesijärvisäätiö, vesikasvikortit ja jättipalsami

Tiistai 9.6.2020 klo 19:05 - Miia Korhonen

Jättipalsami viihtyy tunnetusti erityisesti kosteilla paikoilla ja senpä takia kirjoittelinkin Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön blogiin jättipalsamin torjunnasta www.vesipostiblogi.fi

Juttu löytyy myös www.facebook.com/vesijarvi

Torjunta on juuri nyt ajankohtainen ja kannattaa tarttua toimeen ennen kuin jättipalsami alkaa edes kukkia.

0623_jattipalsami_on_helppo_kitkea_juurineen_pois_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vesijärvisäätiön toimintaan voi tutustua www.vesijarvi.fi

Mainio tapa oppia yleisimmistä veskikasveista on tutustua HolaLake-hankkeeseen koottuihin vesikasvikortteihin. Katso vesikasvit ja rannanhoito pdf tästä.

Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.vesijarvi.fi/hankkeet/holalake/

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, vesijärvisäätiö, vesikasvikortit, holalake, hanke

ÄlyVesi hanke SYKE, konenäkö ja haitalliset vieraskasvit

Tiistai 25.6.2019 klo 20:16 - Miia Korhonen

ÄlyVesi hankkeen (Tekoäly ja IoT- vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa, SYKE) tiimoilta kokeillaan konenäön toimivuutta haitallisia vieraskasveja kartoitettaessa. Tarkoituksena on tunnistaa konenäöllä mm. jättiputkea, jättipalsamia, kurtturuusua, lupiinia, japanintatarta ja kanadanpiiskua. Hankkeesta lisää tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

BVDrone_AlyVesi_hanke_haitalliset_kasvit_Luontoturva.fi.JPGBVdrone hoiti haitallisten vieraskasvien kopterikuvauksia Hollolassa ja Lahdessa

Kuvattavat kasvit löytyivätkin piiskua lukuunottamatta Hollolasta yhdeltä alueelta luontoon levinneenä. Kuvauksen kannaltahan se olikin hyvä, mutta muuten tilanne alueella on hankala. Isolta alueelta erilaisten haitallisten vieraskasvien hävittäminen tulee olemaan melkoinen urakka.

Nyt kun olen Luontoturvan nimissä jo useita vuosia kolunnut Lahden ja lähialueiden haitallisten vieraskasvien esiintymiä, niin helposti löytyy tällaisiin hankkeisiin kuvausmateriaalia ja paikkoja Päijät-Hämeestä. Valitettavasti.

0854_kurtturuusu_rosa_rugosa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konenäölle opettelu kasveja löytyi paljon. Tässä kurtturuusu Rosa rugosa ja valkokukkainen muoto Rosa rugosa "alba"

0855_kurtturuusu_rosa_rugosa_alba_valkoinen_kukka_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiinia oli tietysti helposti löydettävissä kuvauksiin. Nyt rupeaa olemaan jo kiire lupiinin torjumisessa tälle vuodelle, jos sitä haluaa niittää alas ja estää siementen leviämisen. Siemenpalot ovat jo muodostuneet ja siemenet alulla.

0848_komealupiini_on_haitallinen_vieraskasvi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lupiini leviää siemenestä ja siemenet ovat jo kehittymässä

0846_lupiini_leviaa_siemenesta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvattu alue on todellinen haitallisten vieraskasvien herkkupöytä. Japanintatarta alueelta löytyy myös.

0853_japanintataren_lehti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJapanintatar

Jättiputkea ja jättipalsamia saatiin myös kuvattua ja lentosää oli mitä mainioin. Puolipilvistä ja tuulta ei nimeksikään.

Konenaon_avulla_voidaan_tunnistaa_haitallisia_vieraskasveja_Luontoturva.fi.JPGJättiputken kuvaaminen

0850_jattipalsami_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamikin on ihan juuri aloittelemassa kukintaa Lahden korkeuksilla

ÄlyVesi hankkeen tavoitteena on hyödyntää autonomisia ilma-aluksia, konenäköä, IoT –teknologiaa pinta- ja pohjavesiasemilla, ja syväoppimista tulvariskien hallinnassa. Hankkeessa kartoitetaan konenäön avulla kiinnostavia kohteita vesi- ja maaympäristössä seurannan ja biomassan määrän arvioimiseksi sekä arvioidaan jäänlähtöä ja jäätymistä. Yhtenä hankkeen osana on haitallisten vieraskasvien tunnistaminen konenäöllä.

BVDrone_AlyVesi_hanke_Luontoturva.fi.JPGBVdrone.com

Hankkeesta:

Jari Silander, Suomen ympäristökeskus SYKE p. +358 295 251 638, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Toimitusjohtaja Teemu Heikkilä, Emblica Oy p. +358 400963509, teemu@emblica.fi

Toimitusjohtaja Jonas Stjernberg, BVdrone Oy p. +358 440 662 566, jonas@bvdrone.com

2 kommenttia . Avainsanat: ÄlyVesi, SYKE, konenäkö, vieraskasvi, BVdrone, lennätys

Lahdessa tietoa haitallisista vieraskasveista

Sunnuntai 2.6.2019 klo 14:35 - Miia Korhonen

Kesä on tullut vihreän vehreänä ja niin on myös jättiputki, jättipalsami ja muut harmituksetkin. Lahdessa aloitettiin tänäkin vuonna jo hyvissä ajoin tiedotus haitallisista vieraskasveista ja niiden leviämisen väylistä.

Tiedotusta_haitallisista_vieraskasveista_Lahden_kirjastoissa_Luontoturva.fi.JPG

Tietoa on viety kirjastoihin ja kouluihin. Aikataulut Luontoturvan sivuilta. Infoa aiheeseen liittyen on pidetty asukastilaisuuksissa sekä myös torilla markkinapäivänä. Tiedotustelinettä on voinut bongata niin LAMKin tiloista kuin Hankkijalta ja Kirkkokadun virastotalon aulastakin. Tällä hetkellä tiedotusteline on Lahden pääkirjastolla, josta se siirtyy kesän aikana useaan paikkaan Lahden alueella.

Liipolassa_asukasilta_ja_haitalliset_vieraskasvit_ja_niiden_torjunta_Luontoturva.fi.JPGEteläisen Lahden asukasillassa Liipolassa jaettiin tietoa myös haitallisista vieraskasveista

Tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_Hankkijalla_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPGTiedotusta rollup telineessä haitallisista vieraskasveista voi bongata ympäri Lahtea

Tänäkin vuonna muutama koulu ja päiväkoti halusi tutustua tarkemmin jättipalsamiin ja yhdessä kitkettiinkin Länsiharjun ja Steinerkoulun kanssa sekä Ahtialan päiväkodin. Sää ei suosinut Steinerkoulun kitkentäpäivää, mutta säästä huolimatta tehtiin myös paperia, johon tuli jättipalsamia ja muitakin kasveja käytettiin. Paperipajaa piti Painovoima ja sieltä vetämässä oli Pekka Litmanen.

Painovoimapaja_Pekka_Litmanen_paperintekoa_Luontoturva.fi.jpgPekka Litmanen Painovoimajalta, sää ei ole este paperintekoon

Jattipalsamin_lehtia_voi_kayttaa_paperinteossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättipalsamin lehtiä voi käyttää paperintekoon

Lahdessa_jattipalsamin_kitkentaa_ja_paperin_tekoa_Luontoturva.fi.JPG

Papeperipajasta lisää Luontoturvan sivuilla ja Painovoimapajan sivuilta. Jättipalsamin kitkeminen ja siitä paperinteko sopisi hyvin myös työporukoille TYKY-päiväksi! Hyödyllistä, hauskaa, tietoa haitallisista vieraskasveista ja paperinteosta, yhdessäoloa ja liikuntaa samassa paketissa :)

Muistutuksen vielä, puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä oman tontin ulkopuolelle luontoon. Risujen ja haravointijätteen vieminen toisen maalle on jätelain mukaan kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Puutarhajätteen mukana kulkeutuvat siemenet, juuren palat, taudit ja tuholaiset uusille alueille.

Ala_vie_puutarhajatetta_luontoon_Lahti.JPG

Puutarhajätteen mukana Lahdessa on luontoon levinnyt monet haitalliset vieraskasvit, joiden torjunta on työlästä ja tuo kaupungille kustannuksia. Puutarhajätteet luonnossa vaikuttavat myös alueiden yleissiisteyteen. Luontoon vietyjen puutarhajäte paikkojen läheisyyteen tullaankin viemään tiedotetauluja asiasta. Myös asukkaiden postilaatikoihin voidaan jättää asiasta tiedote. Puutarhajätteen käsittelystä saa lisää tietoa www.phj.fi tai soittamalla 03 871 1710. Päijät-Hämeen jätehuollon asemilla otetaan haravointi sekä risujäte pienissä erissä maksutta vastaan.

Nautitaan kesästä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, tiedotus, lahti, painovoimapaja, paperipaja, puutarhajäte

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

0813_jattiputki_voi_levita_maansiirtojen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

  • Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
  • Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
  • Puutarhajätteen käsittely
  • Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
  • Työkoneet
  • Maa-ainesten käsittely
  • Linnut, muut eläimet
  • Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

0812_puutarhajate_luonnossa_voi_aiheuttaa_monenlaista_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

0814_kasvien_siemenet_kulkeutuvat_jalkineiden_ja_vaatteiden_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.jpg

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

0022_Jattipalsami_leviaa_myos_metsaisilla_alueilla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

0795_tunnista_mahdolliset_haitallisten_vieraskasvien_leviamisen_vaylat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Konetöitä vaativissa kohteissa lajien leviämistä voi ehkäistä alueen kasvillisuuden kartoituksella sekä töiden suunnittelulla

0797_rakentamisessa_on_myos_syyta_ottaa_haitallisten_vieraslajien_leviaminen_huomioon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

0798_maansiirtojen_mukana_leviavat_monet_haitalliset_vieraslajit_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

0800_espanjansiruetanan_munat_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

0808_kurtturuusu_voi_levita_uusille_alueille_lintujen_mukana_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

0805_virtaavan_veden_mukana_leviaa_monet_lajit_kuvassa_jattiputki_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

0803_haitallisten_vieraskasvien_tunnistaminen_ja_torjunta_on_tarkeaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

0804_Tunnista_jattiputki_sen_kaikissa_kasvunvaiheissa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Haitalliset kasvit täytyy tunnistaa niiden kaikissa kasvun vaiheissa. Kuvassa jättiputken taimet


Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraskasvi, maansiirrot, työkoneet, puutarhajäte, leviäminen, siemenestä, juuret, rakentaminen, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, metsätyökone, kurtturuusu, sahalinintatar, torjunta, kartoitus, kunta, kaupunki

Puutarhajätteen käsittely ja vieraslajien leviäminen

Lauantai 7.7.2018 klo 11:43 - Miia Korhonen

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on edelleen isona syynä siihen miksi haitalliset vieraslajit leviävät uusille alueille. Liian usein törmää puutarhajätekasoihin, jotka on viety oman tontin ulkopuolelle muiden maille. Olisikin hyvä muistaa, että jos joku kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla. Kaupungin / kunnan maille vietyjen kasvijätteiden mukana mahdollisesti lähtevät kasvuun haitalliset vieraskasvit joudutaan torjumaan kaupungin toimesta ja maksajana on silloin asukkaat. Torjuntaan käytetetyt varat ovat tietysti sitten poissa muista kaupungin toimista.

0614_royhytatar_ja_etelanruttojuuri_levinnyt_puutarhajatekasoista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Kuvassa puutarhajäte viety omakotitaloista kaupungin maalle, jossa viher- ja metsäalueella leviää nyt röyhytatar, etelänruttojuuri, jättiputki ja jättipalsami.
0136_Etelanruttojuuri_voi_olla_haitallinen_levitessaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana alueelle levinnyt etelänruttojuuri ja jättipalsami

Maankäyttö, maansiirrot ja työkoneet ovat myös syynä haitallisten lajien leviämiseen. Haitallisten vieraslajien leviämisen väylät täytyy tiedostaa, jotta leviäminen saadaan estettyä.

Puutarhajätteen käsittelystä ja vieraslajeista kannattaa lukea vieraslajit.fi sivustolta lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarhajäte, jättiputki, jättipalsami, etelänruttojuuri, röyhytatar, vieraslaji, ongelma, kasvi

Viitapihlaja-angervo leviää metsäalueilla

Lauantai 30.6.2018 klo 19:57 - Miia Korhonen

Viitapihlaja-angervo on suosittu koristepensas, mutta levitessään metsäalueille se voi olla todellinen ongelma estäessään metsäpuuntaimien kasvun. Hurjaa esimerkkiä viitapihlaja-angervon leviämisestä metsäalueella olen seurannut Lahdessa. Parissa vuodessa viitapihlaja-angervo on kasvanut 1,5 metriä korkeaksi tiiviiksi massaksi, joka peittää metsänpohjan täysin ja leviää edelleen.

0474_Viitapihlaja-angervo_valtaa_metsanpohjaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Vuonna 2016 viitapihlaja-angervo lähti leviämään rajusti, kun metsää harvennettiin ja valo-olosuhteet muuttuivat. Ylä kuvan kasvusto oli n. polven korkuista.

0707_metsanhoidossa_ongelmallinen_kasvi_on_viitapihlaja-angervo_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Alueella viitapihlaja-angervo jatkaa leviämistään, vuonna 2018 kasvusto oli 1,2 - 1,5 metriä korkeaa ja peittää tiiviillä kasvullaan metsänpohjan täysin.

Tässä taas muistutus siitä, että ennen kuin istutetaan kasveja pihaan tai viheralueille, täytyy tietää miten kyseinen kasvi leviää ja miten leviämisen saa estettyä. Ja niin kuin kaikki tietääkin, niin puutarhajäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen.

Kaikessa on tietysti jotain hyvääkin ja juuri tähän aikaan viitapihlaja-angervo kukkii ja houkuttelee joukoittain pölyttäjiä.

0471_viitapihlaja-angervo_kukinto_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kahlatessani kasvuston seassa kimalaisten surina oli huumaava. Mutta metsäalueelle levitessään tämä kasvi tulee aiheuttamaan suuria ongelmia metsän uudistumisessa ja kasvussa. Myös alueella liikkuminen hankaloituu tiheän kasvuston vuoksi.

Viitapihlaja-angervosta lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viitapihlaja-angervo, metsänhoito, taimikonhoito, taimikko, vieraskasvi, metsä

Luontoturvan kevät kiireet

Sunnuntai 6.5.2018 klo 18:42 - Miia Korhonen

Kevään korvilla haitallisten vieraslajien rintamalla on ollut mukavasti kiirettä. Niin kuin hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön.

Luontoturva tekee tiedotusta haitallisista vieraskasveista valokuvanäyttelyn keinoin. Näyttelyjä on tänäkin keväänä jo ollut useassa paikassa. Tällä hetkellä näyttelyitä on Kärkölässä, Asikkalassa ja Lahden alueen kirjastoissa.

Karkolan_kunnantalolla_kuvia_haitallisista_vieraskasveista_26.4_-_11.5.2018_Luontoturva.fi.JPG

Asikkalan_kirjastossa_valokuvanayttely_haitallisista_vieraskasveista_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Lahdessa_Mukkulan_kirjastossa_haitalliset_vieraskasvit_tutuksi_2.5-31.5.18.JPG

Hienoa on, että myös oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita vieraslajeihin liittyvistä asioista ja Luontoturva onkin ollut puhumassa aiheesta mm. tuleville puutarhureille.

Haitalliset vieraskasvit puhuttavat myös metsäpuolta ja METOn järjestämällä luentokiertueella Luontoturva on puhumassa vieraskasveista metsäympäristössä. Luennot aloitettiin Heinolasta ja kesäkuussa jatketaan Lohjalle ja Vantaalle. Lisätietoa tulevista luennoista METOn ja Luontoturvan sivuilta.

Heinola_3.5.18_METOn_jarjestama_luento_Luontoturva.fi.JPG

Heinola_3.5.18_haitalliset_vieraskasvit_metsanhoidossa_luennolla_tutustuttiin_kasveihin_kaytannossa.JPG

Parina edellisenä vuotena Lahden alueella on pidetty luentoja alueen vieraskasvilajeista ja sama jatkuu tänä keväänä. 15.5.2018 klo 17.30 - 18.30 Lahden kaupunginkirjastolla on Luontoturvan luento alueen haitallisista vieraskasveista. Osoite Kirkkokatu 31, 15140 Lahti, musiikkiosaston monitoimitila 2 krs.

Lahden_paakirjasto_15.5.18_luento_luontoon_levinneista_puutarhankasveista_www.luontoturva.fi.JPG

Vesijärvi-viikko on jo perinne Lahden seudulla ja tänä vuonna sitä vietetään 4-10.6.18. Luontoturva on 5.6.18 Lahden pääkirjastolla esittelemässä alueen haitallisia vieraskasveja. Mukana on eläviä esimerkkejä tunnistamisen helpottamiseksi.

5.6.2018_Lahden_kaupunginkirjastolla_haitallisia_vieraskasvilajeja_Luontoturva.fi.JPG

Viime keväänä Lahden alueen peruskouluissa oli kiinnostusta jättipalsamin torjuntaan ja tänä keväänä jatketaan samalla mallilla. Luontoturva käy oppilaiden kanssa tutustumassa maastossa jättipalsamiin. Tavoite on, että koulut voivat käydä jatkossa omatoimisesti kitkemässä koulun lähialueita ja tarkkailla alueilla tapahtuvia muutoksia, kun jättipalsami saadaan alueilta hävitettyä. Joillain alueilla oppilaiden on ollut vaikeuksia kerätä kasviota, koska jättipalsami on levinnyt ja tukahduttanut muiden kasvien kasvun.

Jättiputken torjunta otetaan monin paikoin tosissaan ja hienoina esimerkkeinä on Lahti ja Asikkala, joissa jättiputkia autetaan torjumaan veloituksetta yksityisten tonteiltakin. Luontoturva hoitaa torjuntaa alueilla.

Jättiputken torjuntakausi on Lahdessa jo alkanut. Tavoitteena on päästä puuttumaan leviämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Lahden sekä Asikkalan asukkailta toivotaankin ilmoituksia havaituista jättiputkista.

Jattiputki_kevat_auringossa_ponnistaa_kasvuun_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGJättiputki kevät auringossa ponnistaa kasvuun

Vieraslajien torjuntaan on kiinnostusta useilla tahoilla ja apua esimerkiksi jättiputkien torjuntaan Pirkanmaalla voi kysyä Villi vyöhykkeen Jere Niemiseltä jere.nieminen@villivyohyke.fi. Villi vyöhyke tekee tilauksesta haitallisten kasvien torjuntaa.

Uudellamaalla apua haittakasvien torjuntaan voi kysyä Kivapihalta Pekka Tantulta pekka@kivapiha.com

Luontoturvan sesonki on siis polkaistu käyntiin ja nyt taas selätetään jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontoturva, valokuvanäyttely, tiedotus, jättiputki, jättipalsami, haitalliset vieraskasvit, Kärkölä, Asikkala, Lahti, meto, luento, metsänhoito, vesijärvi

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14:06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Lahdessa_2018_jattiputki_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Jattiputki_2018_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Tunnista_kukkinut_jattiputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGTunnista_kukkinut_karhunputki_kuivuneesta_varresta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Aurinkoista_kevatta_toivottaa_Luontoturva.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, peittäminen, Lahti, karhunputki, varsi, tunnista, kevät, jättiputken taimi

Haitallisista vieraskasveista tiedottamista luennoilla ja valokuvanäyttelyissä

Keskiviikko 4.4.2018 klo 15:43 - Miia Korhonen

Niin kuin haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassakin todetaan,  paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön. Puutarhajätteen oikein käsittelystä täytyy myös jakaa lisää tietoa.

Valokuvanäyttelyt ovat olleet hyvä keino tiedottaa vieraslajien mahdollisista haitoista, tunnistamisesta, torjunnasta sekä leviämisen väylistä. Kevään mittaan valokuvanäyttelyitä on esillä useissa paikoissa ja luentojakin vieraslajeihin liittyen on tulossa. Muutamia luentoja on jo pidettykin mm. Asikkalassa ja Ikaalisissa. METO - Päijät-Häme - Uusimaa on myös tarttunut vieraslajien asiaan ja luentoja on tulossa Heinolaan ja Lohjalle.

Asikkalassa_tutustuttiin_haitallisiin_vieraskasveihin_Luontoturva.fi.JPG

Luontoturva.fi sivulla on haitallisiin vieraslajeihin liittyviä tapahtumia, joissa Luontoturva on mukana

Yleisimmistä haitallisista vieraskasvilajeista, tunnistamisesta, torjunnasta ja vieraskasvilajien leviämisen väylistä tiedotetaan Luontoturvan järjestämissä valokuvanäyttelyissä. Näyttelyn kuvat on kuvannut Miia Korhonen, Luontoturva.

Valokuvanäyttelyt:

- LAHTI. Ahtialan kirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Alasenkatu 2, 15300 Lahti)

- IKAALINEN. Kaupunginkirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Poppelikatu 10, 39500 Ikaalinen)

- LAHTI. Liipolan kirjasto 24.4. - 11.5.2018 (Ostoskatu 3, 15500 Lahti)

- KÄRKÖLÄ. Kärkölän kunnanvirasto 26.4. - 11.5.2018 (Virkatie 1, 16600 Järvelä)

- LAHTI. Mukkulan kirjasto 30.4. - 25.5.2018 (Tuhtokatu 2, 15240 Lahti)

- ASIKKALA. Asikkalan kirjasto 2.5. - 31.5.2018 (Asikkalantie 21, 17200 Vääksy)

- LAHTI. Renkomäen kirjasto 7.5. - 25.5.2018 (Orimattilankatu 103, 15680 Lahti)

- LAHTI. Jalkarannan kirjasto 14.5. - 1.6.2018 (Sarvikuja 1, 15950 Lahti)

Luontoturvan valokuvanäyttelyitä haitallisista vieraslajeista oli 2016 - 2017 n. 27 paikassa ja 2018 jatketaan tiedotusta edelleen. Joka vuosi valokuvissa on uusi näkökulma, tänä vuonna muistutetaan myös siitä miten haitalliset vieraslajit leviävät eteenpäin.

Lahden_kirjastoissa_tiedotusta_haitallisista_vieraslajeista_2018_Luontoturva.fi.JPG

Karkolan_kunnantalolla_tiedotusta_vieraslajeista_2017_Luontoturva.fi.JPG

Trio_kauppakeskus_Lahti_haitallisista_vieraskasveista_tiedottamista_2017_Luontoturva.fi.JPG

Hameenlinnan_kirjasto_jattiputkesta_tiedotusta_2016_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskasvit, haitalliset, tiedotus, valokuvanäyttelyt, Luontoturva, luento, jättiputki, jättipalsami

Tutut kasvit voivat luontoon levitessään olla paikallisesti haitallisia

Sunnuntai 1.4.2018 klo 8:50 - Miia Korhonen

Törmäsin tässä taannoin siihen, että mitä erilaisemmat kasvit voivat olla ongelmaksi, jos ne pääsevät leviämään luonnossa ja erityisesti herkillä alueilla. Esimerkkinä palsternakka, jättipoimulehti ja punalehtiruusu voivat olla paikallisesti ongelmallisia.

Palsternakka (Pastinaca sativa) on mm. Naantalissa levinnyt hurjasti viime vuosina tienpientareilla, mutta tavataan sitä muualtakin Suomesta luontoon levinneenä. Lehtijutussa Erkki Leppäkoski palsternakasta: se on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Kasvihan on vanha viljelykasvi, joka on tuotu Suomeen Erkki Leppäkosken mukaan 1300- ja 1500-luvun välissä ja nykyisin luonnossa esiintyvät kasvit ovatkin viljelykarkulaisia.

0531_palsternakka_on_viljelykarkulainen_luonnossa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Palsternakka kuuluu sarjakukkaisiin kuten jättiputkikin ja jättiputken tavoin palsternakan käsittelystä voi saada ihorakkuloita. Itsekin huomasin tämän kasvin leviämisen pari vuotta sitten käydessäni Turun suunnalla, jossa junaradan varrella kuvailin kasvia.

Jättipoimulehden (Alchemilla mollis) ongelmallisuudesta on myös alettu puhua enemmän. Kasvia on käytetty ja käytetään edelleen viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos kasvi pääsee leviämään luontoon ja jättipoimulehtihän äkkiä karkaakin istutus alueeltaan. Tyypillisesti jonkun kasvin ongelmallisuus huomataan vasta vuosikymmenien päästä, kun se on jo levinnyt laajoille alueille.

0522_jattipoimulehtea_on_kaytetty_paljon_viherrakentamisessa_kasvin_leviaminen_on_ongelma_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Jättipoimulehdestä on ryhdytty puhumaan nyt, koska se on levinnyt hyvin agressiivisesti muualla maailmassa. Hankaluus on, että kasvi pystyisi leviämään myös tunturissa jonka kasvillisuus on erityisen herkkää. Useasti näkee jättipoimulehteä istutettavan vesistöjen äärelle ja niin ei missään tapauksessa pitäisi tehdä. Mitään kasvia joka leviää siemenestä ei saa istuttaa virtaavan veden lähelle. Vesi kuljettaa nopeasti siemeniä eteenpäin ja levittää kasveja uusille alueille.

Esimerkkinä hyötykasviyhdistys on huomannut kasvin ongelmallisuuden ja poistanut sen tämän vuoden siemenluetteloistaan, vaikka jättipoimulehdessä onkin monta hyvää ominaisuutta niin huomatut haitat kuitenkin ovat suuremmat kuin hyödyt. Vaikka kasvi tietysti kaunis onkin. Myös Espoo on rajannut jättipoimulehden käyttöä vain kivettyyn kaupunkiympäristöön.

Punalehtiruusuun (Rosa glauca) voi myös törmätä luonnossa liikkuessa. Tämä kaunis ruusu leviää lintujen levittämänä ja tulee toimeen hyvin monenlaisessa ympäristössä.

0527_punalehtiruusu_voi_levita_luontoon_ja_aiheuttaa_haittaa_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Saaristossa voi törmätä luontoon levinneeseen punalehtiruusuun, mutta kyllä sitä löytyy myös Lahden seudulta mm. kävelytien varsilta.

Akaan kaupungin taajametsien vieraskasvistossa on myös huomattu punalehtiruusun leviäminen.

Akaa_taajamametsien_vieraskasvisto_Kari_Jarventausta.png

Akaalla tehtyyn vieraskasvistoon kannattaa tutustua, siitä saa hyvän kuvan mitkä puutarhojen kasvit ovat yleisesti levinneet luontoon vaikka näitä kasveja ei haitallisiksi ole luokiteltukaan.

Kaikkien vierasperäisten kasvien leviämistä ei voida varmasti estää eikä se ole tarpeenkaan, mutta lajit jotka aiheuttavat selkeitä haittoja on tarpeen torjua. Jättiputki on tietysti helpoiten ymmärrettävissä oleva torjuttava laji. Ilmasto muuttuu ja maailma muuttuu, uusia lajeja tulee vääjäämättä ja siihen on jotenkin sopeuduttava.

Tiedotus puutarhoihin tuoduista vierasperäisistä kasveista ja niiden mahdollisista haitoista on varmasti tarpeen. Kaikki puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutus alueillaan ja sama koskee tietysti myös viljelykasveja. Tämä ei olekaan aina helppo juttu, koska kasvit tuppaavat leviämään ja yleisestihän puutarhoihin halutaan helposti leviäviä, voimakkaita ja joka paikassa toimeen tulevia kasveja. Siinä sitä onkin sitten jo hankaluudet valmiina.

Ota siis selvää kasvin leviämistavoista ENNEN istutusta ja jos kasvin tiedetään olevan hankalasti hallittava niin harkitse, harkitse sitten vielä uudelleen ja sen jälkeen etsi jokin helpommin hallittavissa oleva kasvi.

Kevät tulee ja kohta pääsee kipsuttamaan pihamaalle! Nautitaan puutarhoista, luonnosta ja kasvien kauneudesta!

Kevatta_odotellessa_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palsternakka, jättipoimulehti, punalehtiruusu, jättiputki, Akaa vieraslajikasvisto, luontoon levinnyt, haitallinen, puutarhan kasvi

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17:05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Kukkineen_jattiputken_voi_tunnistaa_myos_talvella_Luontoturva.fi._JPG.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvi, tunnista, haitallinen vieraskasvi, jättiputki, japanintatar, lupiini, kurtturuusu

Kivapihalla kesäunelmia ja unelmissa perhosia

Tiistai 28.11.2017 klo 10:12 - Miia Korhonen

Aurinkoa ja valoa pimeän keskellä tuo ajatukset kesästä. Puutarha perhosineen ja kukkaisineen siintää minullakin mielessä! Nyt voi suunnitella omaa puutarhaansa ja vaikka keli oli synkkä, kävin Mäntsälässä Kivapihalla, jossa on nähtävillä mm. kivetyksien ja suihkulähteiden malleja. Kivapihalla tuli mieleen, että kiveyksillä rajatut ja korotetut istutusalueet ovat yksi tapa varmistaa, että kasvit pysyvät istutusalueellaan.

Kivapihalla_kiveysta.JPG

Korotetun kukkapenkin voi tehdä vaikka liuskekivireunuksella, tiilistä, puunrungoista tai ostaa valmista reunusta. Korotetun kukkapenkin pohjan ja reunat voi vielä vuorata juuriestematolla ennen mullan laittoa.

Kivapihalla_kaikenlaisia_kivia_pihalle.JPG

Voisi tietysti myös upottaa isoja saaveja tms. maahan ja istuttaa kasvit niihin. Silloin pitää vain muistaa tehdä astian pohjaan reikiä, jotta vesi pääsee pois. Ja kun tekee reikiä astian pohjaan niin silloin kannattaa pohjalle myös laittaa juuriestemattoa. Kokonaan irti maasta olevan istutusalueen voi tehdä vaikkapa lavan päälle.

Kivapihalla on kaikenlaisia patsaita ulos ja sisään, tähän jotenkin samaistuin... Patsaita voi vilkaista Kivapihan verkkokaupasta.

Kivapiha_patsaat_Mantsalassa.JPG

Perhospuutarhasta olen haaveillut jo vuosia ja päätinkin aloittaa siitä, että vaikka joulu on tulossa, ripustan seinälle ihania kesäisiä tauluja perhosista, joita kuvasin Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa. Aivan ihana paikka!! Tein erikokoisia tauluja perhosista ja kasveista tuomaan kesän mieleen. Välillä on mukava kuvata jotain muutakin kuin jättiputkea...

perhostaulu_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Joskus tulevaisuudessa rakennan sitten oman perhospuutarhan ja kasveja sinne valitessa maltan tarkistaa kasvien ominaisuudet kuten leviämistavat ettei tule ongelmia kasvien leviämisessä istutusalueiden ulkopuolelle…

Kauniita unelmia auringosta ja kesästä pimeän keskelle!

kesaisia_unelmia_Miia_Korhonen.JPG

2 kommenttia . Avainsanat: Kivapiha, Mäntsälä, patsaat, perhonen, Joensuu, kasvitieteellinen puutarha

Japanintatar, muistoja kesältä

Tiistai 14.11.2017 klo 14:07 - Miia Korhonen

Mennyttä kesää muistellessa tuli mieleen japanintatar, joka on haitallinen vieraskasvilaji. Eniten kysymyksiä kesän aikana tuli ihmisiltä, jotka olivat ongelmissa japanintataren kanssa. Ongelmia tuntui aiheuttavan myös jättitatar sekä erilaiset röyhytataret, kuten laavaröyhytatar.

Japanintatar_syksylla_Luontoturva.fi._JPG2.JPGJapanintatar syksyllä

Yhteistä niille jotka japanintataren kanssa painivat tuntui olevan se, että tatar näytti pysyvän useita vuosia juuri siinä kohdassa mihin se oli istutettu ja leviten vain hiukan. Mutta sitten tapahtui jotain ja kymmenen vuotta näennäisesti hallinnassa ollut japanintatar räjähti kasvamaan ympäri pihaa nousten yli kymmenen metrin päästä istutuspaikasta ja useista kohdin. Näitä karkulaisia kun sitten oli leikattu ja nypitty niin näytti että siitähän japanintatar vasta innostuikin ja hätäpäissään työnsi entistä enemmän uutta alkua ympäriinsä. Siinä sitten sai jo naapurikin osansa japanintataren ihanuudesta…

Tunnista_japanintatar_Luontoturva.fi._JPG.JPGTunnista japanintatar

Haitallisilla vieraslajeilla tuntuisi olevan yhteistä se, että menee useita vuosikymmeniäkin ennen kuin havaitaan lajin olevan todella ongelmallinen. Kun ongelmaan herätään, huomataan, että laji onkin jo kuin varkain levinnyt isoillekin alueille. Kuten japanintatar, jättiputki ja jättipalsamikin.

Jattitatar_Luontoturva.fi_.JPG
Jättitatar karannut tontilta järven rantaan. Myös jättipalsamia alueella paljon.

Vielä isommaksi ongelma tehdään sillä, että kun jokin kasvi on havaittu haitaksi omassa pihassa ja sitä kiireesti poistetaan omalta tontilta, niin sitten viedään sen ongelmakasvin juurakot ja kukinnot läheiselle autiotontille, metsänlaitaan tai polun varteen. Siellä sitten jatkuu tämän ikäväksi huomatun kasvin elämä toisten riesana. Kun tällainen ongelmakasvi on sitten kipattu jonkun toisen maalle, on tämä asiaan syytön maanomistaja ongelmissa ja pahimmillaan joutuu maksamaan kasvin hävittämisen, jota ei ole itse mailleen tuonut. Kustannukset luontoon levinneen haitallisen vieraskasvin torjumisessa voi nousta suuriksikin. Kaupunkien ja kuntien maille levinneiden haitallisten kasvien poistamisen maksaa tietysti asukkaat.

Tatar_ongelmana_Lahdessa_Luontoturva.fi.JPG"Tatartie" Lahdessa

Kasvit ovat ihania ja puutarhanhoidossa mieli ja sielu lepää, mutta vastuu täytyy muistaa. Kasvit on istutettava niin, että ne kestävät istutusalueellaan. Kannattaa siis ottaa selvää kasvin leviämistavoista ennen istutusta ja käyttää juuriestemattoja, rajauksia, suljettuja kasvualustoja. Jos kasvi leviää siemenestä on huolehdittava kukintojen poistosta ennen siementen leviämistä. Jos kaikesta varotoimista huolimatta istutettu kasvi tulee ongelmaksi, hävitä kasvi ja toimita kasvin osat alueen jätekeskukseen.

japanintatar_haitallinen_vieraslaji_Luontoturva.fi.JPGLahjana saatu japanintataren juurakko istutettu kahden metrin päähän ulko-ovesta. Tässä istutettu ongelmia tulevaisuuteen.

Ennen kasvien hankintaa olisi hyvä tutustua www.vieraslajit.fi  sivustoon. Siellä mainitut kasvit on huomattu olevan ongelmallisia ja voikin pysähtyä miettimään, haluaako omaan pihaansa kasvin, jonka jo tiedetään aiheuttavan ongelmia. Voisiko sittenkin valita jonkin toisen kasvin?

Maailmalla japanintataren ongelmallisuudesta on kirjoitettu paljon. Western Illinois University sivuilla voi ladata powerpoint muodossa olevan japanintatar jutun josta käy hyvin selväksi kasvin ongelmallisuus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: japanintatar, haitallinen vieraslaji, ongelmakasvi, jättiputki, jättitatar, jättipalsami, röyhytatar

Älä istuta japanintatarta pihaasi

Torstai 12.10.2017 klo 21:17 - Miia Korhonen

Tiedotusta vieraskasvilajien mahdollisista haitoista tarvitaan vielä paljon lisää. Jättiputken rupeaa jo moni tietämään ja sen haitat ovat paremmin tiedossa, mutta esimerkiksi japanintataren haitat ovat huonommin tiedossa.

Japanintatar_syksylla_Luontoturva.fi._JPG.JPG

Japanintatarhan on Euroopassa 100 pahimman vieraskasvilajin joukossa ja varmasti syystä. Ikävän usein sitä näkee Suomessakin levinneenä luontoon ja ihmiset jotka ovat sitä tontilleen joskus vuosia sitten istuttaneet ovatkin nyt kasvin kanssa pinteessä.

Ei siis kannata istuttaa japanintatarta eikä jättitatartakaan ja muidenkin isokokoisten tatarten kanssa kannattaa miettiä pariin kertaan.

Luontoturva.fi_ala_istuta_japanintatarta.JPG

Tälläkin pihalla on todennäköisesti tiedossa ongelmia tulevaisuudessa, kun toissa kesänä istutettu japanintatar riehaantuu leviämään ja kasvamaan. Törmäsin juuri myös kunnan istutuksiin joissa oli japanintatarta istutettu toissa vuonna. Siinä oli siis istutettu töitä tulevaisuuteen torjujille...

Vuosi sitten kirjoittelin myös tataresta.

Japanintataresta voi lukaista vieraslajit.fi ja lehtijuttuja mitä haittoja japanintatar on aiheuttanut muualla maailmalla voi lukea mm. Mirror ja Rawstory.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: japanintatar, haitallinen vieraskasvilaji, jättiputki, jättitatar

Vanhemmat kirjoitukset »