Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7:55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Luontoturva.fi_Kurtturuusu_leviaa_hiekalla.JPG

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Luontoturva.fi_tunnista_kurtturuusu_erityisen_haitallinen_vieraslaji.JPG

Tunnista kurtturuusu

Luontoturva.fi_kurtturuusu_valkoisena.JPG

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Luontoturva.fi_toivottaa_aurinkoista_ja_varikasta_syksya.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, haitallien vieraslaji, ongelmakasvi, puutarhajäte, jätekeskus, torjunta, kaivaminen, lehtokotilo, espanjansiruetana

Jättipalsami leviää siemenestä

Sunnuntai 21.8.2016 klo 14:57 - Miia Korhonen

Jättipalsami leviää siemenestä ja nyt voikin kuulla iloista poksuntaa, kun jättipalsami ampuu siemeniään monen metrin päähän. Jättipalsami on päätynyt Suomeen niin kuin moni muukin haitallinen vieraslaji, puutarhakasvina. Puutarhoista jättipalsami on levinnyt luontoon ja sitä tavataankin melkeinpä koko Suomessa. Palsamin kukkahan on kaunis, mutta ongelmana on, että se leviää hyvin nopeasti luonnossa ja muodostaa tiheitä kasvustoja joissa ei muut kasvit sitten pääsekään kasvamaan. Myös kotilot pitävät jättipalsamien valtaamista alueista, siellä piisaa syötävää ja suojaa niille.

Jattipalsami_leviaa_siemenesta.JPG

Jättipalsamin siemenkodat

Jättipalsamin siemen ei muodosta maahan siemenpankkia samalla lailla kuin esimerkiksi jättiputki, jonka siemen säilyy maassa itämiskykyisenä kymmenkunta vuotta. Jättipalsamin saisi siis hävitettyä jo parissa vuodessa sitkeällä kitkennällä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jättipalsami leviää nopeasti ja valtaa isoja alueita. Kitkeminen monen hehtaarin alueelta on iso urakka.  Myös niittoa voisi käyttää torjuntakeinona. Niitossa hankaluutena on, että katkaistu jättipalsami tekee helposti myös uutta kasvua varren tyngästä ja niitto täytyykin tehdä muutaman kerran kesässä ja tarkkailla niitettyä aluetta, että kasvi ei pääse kukkimaan ja siementämään. Kitkeminenkin täytyisi tehdä pari kertaa kesän aikana ja kitkettyäkin aluetta tarkkailla. Alueilla joissa jättipalsamia kasvaa runsaasti pitäisi saada ihmisiä innostumaan talkoista! Porukalla jättipalsamista pääsisi kyllä eroon. Monessa kaupungissa ja kunnassa järjestetäänkin palsamitalkoita, joihin voi kaikki kynnelle kykenevät osallistua.

katkaistu_jattipalsami_tekee_uutta_kukintoa.JPG

Jättipalsami voi tehdä nivelkohdistaan uutta kasvua, jos kasvi katkaistaan liian ylhäältä

Alueilla joilla jättipalsami jo ampuu siemeniään, on torjunta jo myöhässä sille vuodelle. Nyt tehtävä niitto tai kitkentä saa aikaan sen, että siemenet leviävät helposti vieläkin laajemmalle alueelle. Siementämään valmiiden jättipalsamien seassa kävelijä saa päälleen siemensateen ja sen jälkeen saa siemeniä kaivella sekä saappaista että hiuksista. Kokemusta on… Jouduin kahlaamaan jättipalsamien meren läpi jättiputkien luo ja palsamin siemeniä oli korvassakin. Tuntui että kypärä ja suojalasit olisivat olleet tarpeen jättipalsamin siementulituksessa :) Hyvää tarkoittava palsamin kitkijä siis helposti levittää mukanaan siemeniä uusille alueille, jos kasvia rupeaa hävittämään väärään aikaan.

Jattipalsamin_kukka_ja_siemenia.JPG

Jättipalsamin kukka ja siemeniä

Jättipalsamin kitkeminen olisikin hyvä tehdä jo ennen kuin kasvi kukkii tai ainakin hyvissä ajoin ennen kuin siemenet kehittyvät ja ponkaisevat maailmaan. Ei jättipalsamia turhaa sanota paukkukasviksi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättipalsami, torjunta, paukkukasvi, vieraslaji, haitallinen vieraslaji, kotilo, siemen, kitkentä, niitto, jättiputki

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9:21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

jattiputki_aloittaa_kukinnan.JPG

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

jattiputken_siementaimi.JPG

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

jattipalsami_on_aloittanut_kukinnan.JPG

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

jattipalsamilla_on_pienet_juuret.JPG

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Lupiini_haitallinen_vieraslaji.JPG

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Lupiinin_siementen_leviamisen_voi_estaa_keraamalla_kukinnot_maljakkoon.JPG

Kaunista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, lupiini, jättipalsami, kukinta, siemen, leviäminen, torjunta, vieraslaji, haittakasvi

Jättiputkesta ja puutarhajätteestä

Sunnuntai 1.5.2016 klo 21:14 - Miia Korhonen

Miten sitä vappua voisi muuten viettääkään, kuin jättiputkia kaivamalla? Nyt on jättiputken parasta torjunta-aikaa. Maa on märkää ja kaivaminen on helppoa (tai ainakin helpompaa...). Kosteilla paikoilla jättiputki on jo 30 cm korkeaa ja kasvaa kohisten. Ensimmäisenä yritänkin suunnata purojen ja kosteikkojen äärelle, joissa jättiputkea kasvaa.

Suunnitelma oli taas selvä ja homma vaikutti helpolta, mutta jättiputki jaksaa aina yllättää. Lahdessa yhden kaupunginosan halkoo puro, jonka varrella on joskus jättiputki kukkinut. Sehän tarkoittaa sitä, että siemeniä on kulkeutunut koko puronvarsi täyteen. Vettä ei purossa ole haitaksi asti, mutta pohja onkin kivikkoa ja jättiputki on löytänyt kasvupaikat kivien koloista. Ja sehän tarkoittaa sitä, että kivet täytyy ensin saada edestä pois, jotta jättiputken juuren saa kaivettua suurimmaksi osaksi pois. Tässä kuvaa yhdestä yllättäjästä...

jattiputki_viihtyy_kosteassa.JPGKaunis vappusää ja jättiputki

Nyt olisi jokaisen hyvä kävellä oma piha ja lähiympäristö läpi. Jos löytää jättiputken niin ei muuta kuin lapio mukaan ja jättistä kaivamaan. Ylös kaivetun juuren voi pilkkoa muutamaan osaan lapiolla ja jättää kuivumaan maahan.

jattiputki_kevat_auringossa2.JPG

Tällaisia pirteitä toisen vuoden jättiputkia kaivoin useita kymmeniä yhdestä kohteesta. Ja kun kiskoo jättiputken irti maasta, niin varmasti jokainen muistaa, että kumipintaiset käsineet ovat parhaat siihen tarkoitukseen. Myös pienen jättiputken kasvineste iholla ja auringonvalon kanssa voi aiheuttaa ikäviä oireita.

Jättiputken kanssa temmeltäessä tulee tietysti muutenkin luontoa katseltua ja erityisesti pistää silmään miten paljon jättipalsami on levinnyt. Kauniita pyöreitä lehtiä tuntuu olevan jokapaikassa. Alueilla missä on jättiputkea on useasti myös jättipalsamia. Ja missä näitä kasveja on, on myös useasti puutarhajätettä. Ja missä on puutarhajätettä on myös lehtokotiloita.

puutarhajate__ja_kotilot.JPG

Puutarhajäte houkuttelee kotiloita ja luo niille erinomaiset elinolosuhteet. Kotilo elää keskimäärin 8 vuotta ja tulee sukukypsäksi pari vuotiaana. Kotilo munii noin 200 munaa vuodessa. Kuvasta voi yrittää laskea kotiloiden määrän ja jokaiselle tänä vuonna 200 munaa, niin onpa siinä taas uutta kotiloarmeijaa tulossa. Tässä siis yksi syy, miksi puutarhajätettä ei saa kipata luontoon!

idansinililja.JPG

Kauniita luontoon karanneita kasveja edustavat idänsinililjat, jotka kukkivat juuri nyt ihanin sinisin kukin. Niin ja vinkkinä voin kertoa, että jos luonnossa tulee vastaan kasveja, eläimiä tai sieniä joita ei tunnista on netissä mahtava tunnistyökalu osoitteessa www.luontoportti.fi. Siellä voi esimerkiksi kasveja etsiä kukan värin tai lehden muodon perusteella. Itse kävin juuri tunnistamassa siellä perhosia ja lintujen tunnistamisen apuna sivusto on todella hyvä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputki, haittakasvi, torjunta, kaivaminen, kotilo, luonto, puutarhajäte

Taistelu jättiputkia vastaan

Lauantai 23.4.2016 klo 16:03 - Miia Korhonen

Jättiputkien koealueella Lahdessa jättiputki on lähtenyt kasvuun, mutta on vielä kovin pientä. Toisissa paikoissa sitä vastoin jättiputki on jo hurjassakin kasvussa.

Lahdesta löytyy varmasti yksi kesän hankalimmista torjuntakohteista. Maasto on hyvin märkää ja jättiputki viihtyy siellä erinomaisesti (myös jättipalsami tykkää tästä paikasta). Alueella ei haluta käyttää torjunta-aineita, joten lapiot aseena on jo useana päivänä jättiputkea kuritettu. Isoja alueita myös peitetään. Kokeiluun otettiin maatuva katekangas ökolys. Kankaan käytöstä jättiputken torjunnassa ei ole pidempiaikaista kokemusta. Viime kesänä sitä kokeilin jättiputkien koealueella ja ainakin viime kesänä kangas esti jättiputken kasvun.

jattiputken_peittaminen_okolys_kankaalla_hankalassa_maastossa.JPG

Peittämistä kun mietin, niin tärkeänä asiana oli, että kangas on biohajoava ja kompostoituva. Seuraavat vuodet näyttää miten kangas toimii jättiputken torjunnassa. Perinteisesti jättiputkella käytetään peittämiseen muovia ja se onkin tehokasta. Tälle alueelle muovi ei soveltunut. Kangas kiinnitettiin pitkillä puutapeilla ja peitteen päälle laitettiin alueella kaatuneita puiden runkoja ja kiviä. Peitteen kiinnitykset tarkistetaan useampaan kertaan kesän aikana.

pieni_jattiputki_on_helppo_kaivaa_pois.JPG

Pienet jättiputkien taimet on helppo kaivaa pois.

Tällä kyseisellä alueella ongelmana on, että kukkivia jättiputkia on ollut kymmeniä ja alueen poikki menee laskuoja, jonka seinämät ja pohja on täynnä jättiputken siemeniä. Alue on hankala kulkuista ja upottavaa muta / savi pohjaa. Paikat, joissa tiedetään olevan maaperässä jättiputken siemeniä kannattaa peittää, jos alue soveltuu sellaiseen. Siemen säilyy itämiskykyisenä ainakin 8 - 10 vuotta.

jattiputki_viihtyy_kosteillakin_paikoilla.JPG

Jättiputki viihtyy kosteillakin paikoilla

Jättiputkien hävittämiseen kokonaan tältä aluuelta menee useita vuosia. Torjuntaa tehdään useaan kertaan kesällä kaivamalla esiin tulevat jättiputket pois. Ja torjunnassahan tärkeää on suojautuminen!

kukkineet_jattiputket_ojan_reunamilla.JPG

Kukkineet jättiputket kuivuvat pystyyn ja erottuvat ympäristöstä.

Jättiputki haittaa tämän alueen käyttöä, mutta löytyy alueelta kuitenkin hienoja väriläiskiä näin keväällä!

nasia.JPG

Näsiä kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin keväällä

Alueille, joista Luontoturva torjuu jättiputkea jätetään asiasta kertovia kylttejä

jattiputkista_varoittavia_kyltteja.JPG

Jättiputken torjunnasta ja jättiputken torjuntaan keskittyvästä koealueesta kertoilen tässä blogissa ja aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin jo kertonut suojautumisen tarpeellisuudesta torjuntaa tehdessä. Myös kuvia jättiputkesta on edellisissä kirjoituksissa sekä Luontoturvan sivuilla olevassa valokuva-albumissa.

Ongelmallisista kasveista kirjoittelin myös Nekon blogiin.

Nyt kannattaa tarkkailla omaa pihaa ja ympäristöään ja rynnätä ongelmallisten kasvien kimppuun heti, kun ne lähtevät kasvuun!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kevät, torjunta, kaivaminen, peittäminen, näsiä, neko, blogi, ongelmakasvit, haittakasvit

Aurinko, merkki keväästä!

Tiistai 16.2.2016 klo 22:23 - Miia Korhonen

AURINKO!! Tänään oli niiiin hieno ilma ja jo tuulahdus keväästä, ainakin Lahden seudulla. Talvi on ihan kohta ohi. Enää kaksi kuukautta ja jättiputki on kasvussa! Kävin taas kuvailemassa jättiputkea koealueellani Lahdessa ja mietin viime kevättä.

Viime vuonna 19.4. jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa.

Jattiputki_kasvussa_19.4.15.JPG

Kun kevättä kohden ollaan menossa on varmasti hyvä aika jo ruveta muistuttelemaan myös puutarhajätteen oikein hävittämisestä. Kukaanhan ei varmaan puutarhajätteitä vie luontoon, eihän? Vaaranahan siinä on, että puutarhajätteen mukana kulkeutuu juuren paloja ja siemeniä uusille alueille. Yksi syy myös jättiputken leviämiseen on puutarhajätteen huolimaton käsittely. Tässä esimerkki kuva siitä, mitä voi tapahtua, kun puutarhajäte viedään luontoon.

jattiputki_estaa_metsan_kayttoa.JPG

Kuvan alueelle on viety puutarhajätettä, jossa on ollut jättiputken siemeniä ja tuloksena alueella kasvaa sankka jättiputkien metsä. Kuten kuvasta näkyy, niin jättiputki voi todellakin vaikeuttaa metsän käyttöä. Kuka haluaa ruveta raivaamaan tietänsä jättiputkiviidakon läpi... Ainakaan t-paidassa ja shortseissa ei tuosta kannata yrittää mennä.

Huomattavaa on, että eläimet eivät tunnista jättiputkea (ei tietysti kaikki ihmisetkään) ja jos tuossa jättiputkien seassa juoksentelee vaikkapa koira, niin kyllähän jättiputken kasvineste koirankin iholle joutuessa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita. Jättiputken kasvineste on siis valolle herkistävä ja iholle joutuessaan kasvineste yhteisvaikutuksena auringonvalon kanssa aiheuttaa oireet. Jättiputken torjunta onkin tärkeä asia ja erityisen tärkeää se on tehdä oikein, tehokkailla tavoilla ja hyvin suojautuneena! Nyt kevään lähentyessä tulen näyttämään kuvia siitä, miten jättiputken tunnistaa ja miten torjuntaa voi tehdä.

Ihan vielä ei ole huolta jättiputken polttamasta, vielä voi ihailla jättiputkia lumen keskellä.

Jattiputken_varren_uurteet_ja_kuopat_lumen_keskella_ovat_luonnon_taidetta.JPG

Olen ehkä hieman hassahtanut jättiputkiin, noihin ihanan kamaliin kasveihin! Jättiputken rungon uurteet ja kuopat ovat talvisessa maisemassa kuin elämä itse. Kauneus on katsojan silmissä!

2 kommenttia . Avainsanat: Jättiputki, kevät, aurinko, puutarhajäte, kasvineste, talvi

Blogi jättiputkesta ja yrityksestä nimeltään Luontoturva Ky

Torstai 10.12.2015 klo 19:16 - Miia Korhonen

Luontoturva Ky yrityksen synty ja jättiputken koealue Lahdessa

Kiinnostukseni kasveihin ja rikkaruohoihin lähti varmasti jo lapsuudesta, silloin ei vieraslajeista puhuttukaan.  Muistan nyt jo edesmenneen mummoni olleen aina keväästä syksyyn mökillään kukkahattu päässä, saappaat jalassa, aseistautunut päästä varpaisiin rikkaruohon torjuntaan soveltuvilla välineillä. Mummoni antoi kyytiä kaikelle mikä uhkasi hänen komeaa perennapenkkiään tai vihannesmaitaan. Ei kasvanut porkkanan riveissä tai liljojen välissä rikkaruohoa. Torjunta-aineita ei käytetty vaan taisteluun käytiin hikipäässä harat ja kuokat viuhuen. Toisaalta yksi mummoni metodi rikkaruohojen torjunnassa oli syödä niitä. Eräätkin nokkoset ja voikukat ovat kulkeneet omankin ruuansulatuskanavani kautta.

Minäkin tähän taisteluun rikkaruohoja vastaan jouduin nuoruudessani osallistumaan, vaikka silloin olisin mieluimmin jossain varjoisassa nurkassa kirjoja lukenut. Samoin joka vuotinen perunan ja porkkanan kylvö ja nosto on piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Parasta näissä, silloin työleireiksi kutsumissani ajan jaksoissa, oli mummon tekemät lihapullat, jonne olivat sekaan ne rikkaruohotkin joutuneet.

Oman mummonmökin hankkiessani sain mökin mukana jatkuvat riesat nimeltään vuohenputki, piparjuuri, nokkonen, voikukka sekä karhunköynnös (eli elämänlanka, kuristajakasvi, isokierto, rakkaalla lapsella on monta nimeä…). Nämä kasvit ne kasvoivatkin vallan hyvin kukkapenkeissä, marjapensaiden alla ja yleensäkin pitkin tonttia. Näiden torjuminen oli jatkuvaa taistelua ja tilanteen mukaan oli kuka kulloinkin niskanpäällä. Välillä hetken tuntui, että luonto on antautunut ja antaa minun päättää mitä missäkin kasvaa. Kunnes meni viikko ja huomasin taas jääneeni alakynteen. Sitkeällä taistelulla sain kuitenkin vallattua kukkapenkit itselleni vaikka se vaatikin jatkuvaa tarkkailua, herpaantua ei saanut.

Tämä sama tulee mieleen, kun puhutaan nyt niin paljon tapetilla olevista vieraskasvilajeista. Erityisen haitalliset vieraskasvilajit, kuten jättiputki, täytyy hävittää Suomesta. Siihen sopii aseeksi sama asenne, kuin se, millä mökilläni pääsin perennapenkkejäni piinaavista kasveista eroon eli sitkeä taistelu ja jatkuva tarkkailu. Helppoa jättiputken torjunta ei ole, eikä sitä hetkessä olla Suomesta hävitetty, mutta mahdollista sen hävittäminen on! Jos mummoni tontille olisi erehtynyt jättiputki tulemaan, olisi kasvi saanut varmasti pikaisen lähdön. Siinä olisi mummo kukkahattu vinossa, lapiolla aseistautuneena näyttänyt jättiputkelle kuka sillä tontilla se pomo olikaan.

Mummoni energia ja asenne mielessä perustin yrityksen nimeltään Luontoturva Ky. Perusajatuksena on torjua vieraskasvilajeja ympäristönäkökohdat huomioiden sekä opastaa ja luennoida aiheesta.

Tutustuin jättiputkeen jo useampi vuosi sitten ja torjuin sitä edellisessä työpaikassani. Päätettyäni opiskella vielä hortonomiksi näin kypsemmällä iällä, halusin tehdä opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Työ olikin helppo toteuttaa Lahdessa, jossa kaupunki on jo vuosia ollut mukana torjumassa jättiputkea. Lahden kaupungin tuella sain tehdä koealueen, jossa kokeilin erilaisia menetelmiä jättiputken torjuntaan.

Ajatuksena oli ja on edelleen, löytää jättiputkelle lisää luontoystävällisiä torjuntatapoja. Tiedetään, että torjunta-aineet, joissa on glyfosaattia, tehoavat jättiputkeen, mutta uskon, että on olemassa myös muita tehokkaita tapoja. Kunhan ne vain löydetään! Lahti on pohjavesialuetta ja siellä halutaan asiat tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Kemiallista torjuntaa käytettäessä onkin tärkeää ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja tietysti myös itse torjujan terveys. Jättiputken torjunnassa voidaankin soveltaa integroitua kasvinsuojelua eli katsotaan tapauskohtaisesti millä keinolla tai eri keinojen yhdistämisellä torjutaan. Kemiallinen torjunta voi olla joissain tapauksissa se järkevin vaihtoehto, mutta myös mekaaniset toimenpiteet, kuten kaivaminen tai peittäminen voivat tulla kyseeseen. Keinon valintaan vaikuttavat esiintymän laajuus, sijainti, ympäröivä kasvusto sekä asiakkaan toiveet.

Perustettuani Luontoturva yrityksen jatkoin yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa. Sain vuokrata Lahden  kaupungilta alueen, jonne olin perustanut kouluaikana jättiputken torjuntaa varten koealueen. Alueella kasvaa laaja jättiputkiesiintymä, joten sinne sai helposti tehtyä 33 kpl ruutuja, joiden koko on 3 x 4 metriä. Alueella kokeilin kesällä 2015 eri tuotteita jättiputken torjunnassa. Tuloksiin ja jättiputkeen pääsee tutustumaan opinnäytetyöni kautta tästä.

Keväällä 2016 näkee miten kesällä kokeilemani tavat ovat oikeasti tehonneet. Tämä blogi on perustettu siksi, että voin kertoa kuulumisia ja kokemuksia jättiputken koealueeltani. Tulen kuvien kera näyttämään miten jättiputken tunnistaa pienestä siementaimesta aina isoon 4 metriä korkeaksi yksilöksi asti. Havainnollistan myös erilaisia torjuntamenetelmiä joita käytän, sekä kerron erilaisista tekemistäni torjuntakokeista. Toivon myös, että Te lukijat kerrotte omista kokemuksistanne jättiputken tai muiden vieraskasvilajien kanssa ja mahdollisista ideoista ja ajatuksista, joita voisin kokeilla koealueellani.

Koealueeseen pääsee tutustumaan lehtiartikkelin kautta, jossa on alueelta otettua panoraamakuvaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, torjunta, blogi, vieraslaji, Lahti, luontoturva, rikkaruoho, koealue, vieraskasvilaji, kitkeminen, kaivaminen

« Uudemmat kirjoitukset