Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Marunatuoksukki

Sunnuntai 4.10.2020 klo 11:30 - Miia Korhonen

Marunatuoksukkiin (Artemisia vulgaris) olen harvemmin törmännyt, mutta nyt oli niin hyvä mahdollisuus ottaa kasvista kuvia, että oli pakko räpsiä tuntomerkeistä kuvaa.

Marunatuoksukin tähkämäiset kukinnot

Marunatuoksukki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, Suomeen kasvi voi kulkeutua linnunsiementen mukana. On esitetty arvioita, että siemenet voivat säilyä maaperässä elinkykyisinä jopa 40 vuotta. Kasvi on pystykasvuinen ja haaroittuva. Korkeutta voi olla yli metrin.

Marunatuoksukki on asterikasveihin kuuluva kasvi, joka voi allergisoida voimakkaasti. Kasvi muistuttaa pujoa. Herkimmät voivat saada kosketuksesta iho-oireita.

Marunatuoksukin lehti ja varsi

Kasvi on yksivuotinen ja leviää siemenistä. Myöhään kukkivana kasvina se ei kerkiä tuottamaan itävää siementä Suomessa tällä hetkellä, ilmaston muuttuessa voi tilanne olla toinen. Esiintymiä täytyy tarkkailla ja ryhtyä torjuntatoimiin, jos kasvi rupeaa tuottamaan itämiskykyisiä siemeniä ja leviämään.

Kuvauspaikalle kasvi on voinut päätyä jossain vaiheessa linnunsiemenien mukana. Alueella on vanha pihapiiri, jossa on kaiveltu maata ja ehkä siemen on odotellut jo vuosia maassa saadakseen hyvät kasvuun lähtö olosuhteet. Maanmuokkauksen myötä siemen on voinut päätyä pintaan ja saada potkua itämiseen ja kasvuun. Aluetta tarkkaillaan ja katsotaan mitä sieltä ensi vuonna nousee.

Lisää kuvia kasvista on Luontoturvan kuva-albumissa.

Kasvit on kyllä kiehtovia ja aina kun törmää itselle uuteen kasviin vaikkapa kotipihassa, niin kannattaa ryhtyä selvittelemään mikä kasvi on kyseessä. Isoilta harmeilta voi välttyä, jos haitalliset ja helposti leviävät kasvit tunnistaa jo ensimmäisestä yksilöstä.

Marunatuoksukista voi ilmoittaa havaintoja Turun yliopiston siitepölytiedotukseen siitepolytiedotus@utu.fi tai 050 345 2398. Ilmoituksessa tulee kertoa kasvin löytöpaikka (katuosoite ja kuvaus löytöpaikasta tai GPS-koordinaatit), kasvien lukumäärä ja löytäjän yhteystiedot mahdollisia lisätietoja varten. Lajinmäärityksen varmistamiseksi ilmoitukseen on hyvä liittää mukaan kuva, mikäli se vain on mahdollista.

Myös vieraslajit.fi sivustolle voi kasvin havainnot ilmoittaa.

Haitalliset vieraskasvit ja siementen leviäminen

Maanantai 31.8.2020 klo 15:22 - Miia Korhonen

Nyt onkin taas hyvä aika muistuttaa miten haitalliset vieraskasvit päätyvätkään aina vaan uusille alueille. Ensin on tietysti selvitettävä miten mikäkin kasvi leviää. Meistä jokainen voi tahtomattaan levittää siemenestä leviäviä kasveja uusille alueille. Yleisimminhän se tapahtuu niin, että kävellään jonkin alueen läpi ja siemenet tarttuvat kengän pohjiin, vaatteisiin, eläinten turkkiin. Jossain vaiheessa meidän kävelyreittiä siemenet sitten tippuvat maahan ja jatkavat elämää siinä.

Jättipalsami ampuu juuri nyt siemeniään monen metrin päähän. Jos kasvi on lähellä tien reunaa, siirtyy siemenet helposti ihmisten ja myös ajoneuvojen mukana eteenpäin. Maansiirrot, puutarhajäte ja virtaava vesi on tietysti myös niitä leviämisen väyliä.

Jättipalsamista ja sen torjunnasta Lahdessa kirjoittelin myös Nekon blogiin. Neko on Hämeenlinnalainen pieni perheyritys, joka toimii puutarhatuotteiden valmistajana ja jälleenmyyjänä.

Jättipalsami leviää siemenistä

Komealupiini leviää myös siemenestä ja nythän sen siemenpalot on jo auenneet tai aukeamassa ja siemenet varisseet maahan. Samat leviämisen väylät kuin jättipalsamillakin.

Komealupiini leviää siemenistä

Jättiputkenkin siemenet rupeavat olemaan jo kypsiä ja siemenet varisevat maahan.

Jättiputki leviää siemenistä

Kurtturuusu pääsee leviämään ilmateitse kauaksikin, kun linnut syövät marjat ja samalla siemenet. Siemenet eivät sula linnun ruuansulatusjärjestelmässä, joten ne päätyvät jonnekin linnun lentoreitin varteen.

Kurtturuusu leviää siemenistä

Kannattaakin ottaa selvää kasvien leviämistavoista ja miettiä miten juuri minä itse voin estää osaltani leviämistä.

Vesijärvisäätiö, vesikasvikortit ja jättipalsami

Tiistai 9.6.2020 klo 19:05 - Miia Korhonen

Jättipalsami viihtyy tunnetusti erityisesti kosteilla paikoilla ja senpä takia kirjoittelinkin Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön blogiin jättipalsamin torjunnasta www.vesipostiblogi.fi

Juttu löytyy myös www.facebook.com/vesijarvi

Torjunta on juuri nyt ajankohtainen ja kannattaa tarttua toimeen ennen kuin jättipalsami alkaa edes kukkia.

Vesijärvisäätiön toimintaan voi tutustua www.vesijarvi.fi

Mainio tapa oppia yleisimmistä veskikasveista on tutustua HolaLake-hankkeeseen koottuihin vesikasvikortteihin. Katso vesikasvit ja rannanhoito pdf tästä.

Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.vesijarvi.fi/hankkeet/holalake/

 

ÄlyVesi hanke SYKE, konenäkö ja haitalliset vieraskasvit

Tiistai 25.6.2019 klo 20:16 - Miia Korhonen

ÄlyVesi hankkeen (Tekoäly ja IoT- vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa, SYKE) tiimoilta kokeillaan konenäön toimivuutta haitallisia vieraskasveja kartoitettaessa. Tarkoituksena on tunnistaa konenäöllä mm. jättiputkea, jättipalsamia, kurtturuusua, lupiinia, japanintatarta ja kanadanpiiskua. Hankkeesta lisää tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

BVdrone hoiti haitallisten vieraskasvien kopterikuvauksia Hollolassa ja Lahdessa

Kuvattavat kasvit löytyivätkin piiskua lukuunottamatta Hollolasta yhdeltä alueelta luontoon levinneenä. Kuvauksen kannaltahan se olikin hyvä, mutta muuten tilanne alueella on hankala. Isolta alueelta erilaisten haitallisten vieraskasvien hävittäminen tulee olemaan melkoinen urakka.

Nyt kun olen Luontoturvan nimissä jo useita vuosia kolunnut Lahden ja lähialueiden haitallisten vieraskasvien esiintymiä, niin helposti löytyy tällaisiin hankkeisiin kuvausmateriaalia ja paikkoja Päijät-Hämeestä. Valitettavasti.

Konenäölle opettelu kasveja löytyi paljon. Tässä kurtturuusu Rosa rugosa ja valkokukkainen muoto Rosa rugosa "alba"

Lupiinia oli tietysti helposti löydettävissä kuvauksiin. Nyt rupeaa olemaan jo kiire lupiinin torjumisessa tälle vuodelle, jos sitä haluaa niittää alas ja estää siementen leviämisen. Siemenpalot ovat jo muodostuneet ja siemenet alulla.

Lupiini leviää siemenestä ja siemenet ovat jo kehittymässä

Kuvattu alue on todellinen haitallisten vieraskasvien herkkupöytä. Japanintatarta alueelta löytyy myös.

Japanintatar

Jättiputkea ja jättipalsamia saatiin myös kuvattua ja lentosää oli mitä mainioin. Puolipilvistä ja tuulta ei nimeksikään.

Jättiputken kuvaaminen

Jättipalsamikin on ihan juuri aloittelemassa kukintaa Lahden korkeuksilla

ÄlyVesi hankkeen tavoitteena on hyödyntää autonomisia ilma-aluksia, konenäköä, IoT –teknologiaa pinta- ja pohjavesiasemilla, ja syväoppimista tulvariskien hallinnassa. Hankkeessa kartoitetaan konenäön avulla kiinnostavia kohteita vesi- ja maaympäristössä seurannan ja biomassan määrän arvioimiseksi sekä arvioidaan jäänlähtöä ja jäätymistä. Yhtenä hankkeen osana on haitallisten vieraskasvien tunnistaminen konenäöllä.

BVdrone.com

Hankkeesta:

Jari Silander, Suomen ympäristökeskus SYKE p. +358 295 251 638, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Toimitusjohtaja Teemu Heikkilä, Emblica Oy p. +358 400963509, teemu@emblica.fi

Toimitusjohtaja Jonas Stjernberg, BVdrone Oy p. +358 440 662 566, jonas@bvdrone.com

Lahdessa tietoa haitallisista vieraskasveista

Sunnuntai 2.6.2019 klo 14:35 - Miia Korhonen

Kesä on tullut vihreän vehreänä ja niin on myös jättiputki, jättipalsami ja muut harmituksetkin. Lahdessa aloitettiin tänäkin vuonna jo hyvissä ajoin tiedotus haitallisista vieraskasveista ja niiden leviämisen väylistä.

Tietoa on viety kirjastoihin ja kouluihin. Aikataulut Luontoturvan sivuilta. Infoa aiheeseen liittyen on pidetty asukastilaisuuksissa sekä myös torilla markkinapäivänä. Tiedotustelinettä on voinut bongata niin LAMKin tiloista kuin Hankkijalta ja Kirkkokadun virastotalon aulastakin. Tällä hetkellä tiedotusteline on Lahden pääkirjastolla, josta se siirtyy kesän aikana useaan paikkaan Lahden alueella.

Eteläisen Lahden asukasillassa Liipolassa jaettiin tietoa myös haitallisista vieraskasveista

Tiedotusta rollup telineessä haitallisista vieraskasveista voi bongata ympäri Lahtea

Tänäkin vuonna muutama koulu ja päiväkoti halusi tutustua tarkemmin jättipalsamiin ja yhdessä kitkettiinkin Länsiharjun ja Steinerkoulun kanssa sekä Ahtialan päiväkodin. Sää ei suosinut Steinerkoulun kitkentäpäivää, mutta säästä huolimatta tehtiin myös paperia, johon tuli jättipalsamia ja muitakin kasveja käytettiin. Paperipajaa piti Painovoima ja sieltä vetämässä oli Pekka Litmanen.

Pekka Litmanen Painovoimajalta, sää ei ole este paperintekoon

Jättipalsamin lehtiä voi käyttää paperintekoon

Papeperipajasta lisää Luontoturvan sivuilla ja Painovoimapajan sivuilta. Jättipalsamin kitkeminen ja siitä paperinteko sopisi hyvin myös työporukoille TYKY-päiväksi! Hyödyllistä, hauskaa, tietoa haitallisista vieraskasveista ja paperinteosta, yhdessäoloa ja liikuntaa samassa paketissa :)

Muistutuksen vielä, puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä oman tontin ulkopuolelle luontoon. Risujen ja haravointijätteen vieminen toisen maalle on jätelain mukaan kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Puutarhajätteen mukana kulkeutuvat siemenet, juuren palat, taudit ja tuholaiset uusille alueille.

Puutarhajätteen mukana Lahdessa on luontoon levinnyt monet haitalliset vieraskasvit, joiden torjunta on työlästä ja tuo kaupungille kustannuksia. Puutarhajätteet luonnossa vaikuttavat myös alueiden yleissiisteyteen. Luontoon vietyjen puutarhajäte paikkojen läheisyyteen tullaankin viemään tiedotetauluja asiasta. Myös asukkaiden postilaatikoihin voidaan jättää asiasta tiedote. Puutarhajätteen käsittelystä saa lisää tietoa www.phj.fi tai soittamalla 03 871 1710. Päijät-Hämeen jätehuollon asemilla otetaan haravointi sekä risujäte pienissä erissä maksutta vastaan.

Nautitaan kesästä!

Haitallisten vieraskasvien leviämisen väylät

Keskiviikko 16.1.2019 klo 9:39 - Miia Korhonen

Tiedotus vieraskasvien mahdollisista haitoista ja leviämisen väylistä on tärkeää. Parasta torjuntaa on, jos pystytään jo ennakolta estämään haitallisten lajien leviäminen.

Haitalliset vieraskasvit leviävät edelleen uusille alueille ihmisen toimien seurauksena. Työkoneiden, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana leviävät monet lajit. Uusia vieraskasvilajeja tuodaan koristekasveiksi sekä viljelyyn.

Kuvan jättiputket levinneet alueelle tuodun maa-aineksen mukana. Edelleen kasvit levisivät läheiseen metsään työkoneiden ajettua jättiputkia kasvavan alueen läpi. Siemenet kulkeutuivat koneiden mukana.

Leviämisen väylien tunnistaminen, ennakointi, työtapojen järjestely, kasvien tuntemus, vieraslajien mahdollisten haittojen tiedostaminen sekä aiheesta tiedottaminen on tärkeässä asemassa haitallisten vieraskasvien leviämisen estämisessä.

Kasvien leviämisen väyliä

• Vieraskasvilajit koriste- ja viljelykasveina (kaikki vieraskasvilajit eivät ole haitallisia!)
• Kasvien vaihdot (kasvien käytön huomiot – vastuullinen puutarhuri)
• Puutarhajätteen käsittely
• Alueella liikkuminen (siemenet siirtyvät jalkineissa ja vaatteissa)
• Työkoneet
• Maa-ainesten käsittely
• Linnut, muut eläimet
• Virtaava vesi

Uusia vierasperäisiä koriste- ja viljelykasveja käytettäessä on tärkeää tuntea kasvi, tietää kasvin leviämistavat, mahdolliset haitat ja estää kasvin leviäminen käyttöalueelta ympäristöön.

Puutarhajätettä ei missään tapauksessa saa viedä luontoon, vaan se täytyy käsitellä omalla tontilla tai toimittaa alueen jätekeskukseen. Risujen, haravointi- ja puutarhajätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Asiaa säätelee jäte- ja ympäristölaki. Erityistä huomiota puutarhajätteen käsittelyn tiedottamisessa on syytä kiinnittää kiinteistöihin, jotka rajoittuvat luonnonsuojelu- ja muille herkille alueille.

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinnyt kuvan alueelle luontoon viedystä puutarhajätteestä

Alueilla, joissa on haitallisia vieraskasveja, kulkemiseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Työkohteesta toiselle siirryttäessä voidaan siirtää siemeniä koneissa, jalkineissa ja vaatteissa. Jalkineiden, työvälineiden ja koneiden puhdistamisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia täytyykin miettiä. Myös työjärjestyksillä voidaan ehkäistä haitallisten lajien leviämistä. Puutarhataloudestakin tuttu ajattelu: liikutaan puhtaalta alueelta saastuneelle, eikä toisin päin, estää lajien leviämistä.

Kasvien siemenet tarttuvat helposti jalkineisiin ja päätyvät uusille alueille. Kuvassa myös lehtokotilo on siirtymässä saappaaseen kiinnittyneenä eteenpäin.

Huomiota voi kiinnittää myös siihen, milloin mennään alueille, joissa tiedetään olevan siemenestä leviäviä kasveja. Esimerkiksi alueille, joissa kasvaa jättipalsamia, menoa kannattaa välttää silloin kun kasvin siemenet ovat kypsyneet ja kasvi lennättää siemeniä alueella liikkuvien päälle.

Loppukesästä jättipalsami "ampuu" siemeniä kasvustoissa liikkuvien päälle, jolloin siemenet tarttuvat vaatteisiin, koneisiin ja jalkineisiin siirtyen uusille alueille.

Kaikissa konetöitä vaativissa kohteissa täytyy tiedostaa lajien leviämisen riski. Ennen töiden aloitusta alueen haitallisten vieraskasvilajien ja lajien leviämisen riski täytyy kartoittaa. Valmiit torjunta- ja tarkkailusuunnitelmat eri lajeille auttavat töiden toteuttamisessa.

Konetöiden oikein ajoittamisella voidaan vaikuttaa lajien leviämiseen. Esimerkkinä piennarniitoissa otetaan huomioon siemenestä leviävät lajit ja kukinnan ajankohta.

Maansiirroissa on aina iso riski siirtää haitallisia vieraslajeja uusille alueille. Tärkeää olisikin ennen maansiirtoja tarkistaa mitä kasveja kasvaa alueella, josta maata kaivetaan. Jos alueella on haitallisia vieraskasveja, täytyy miettiä erityisen tarkasti minne ja miten maa-aines sijoitetaan. Espanjansiruetana leviää myös helposti maansiirtojen mukana.

Maa-ainesten mukana leviävät monet lajit

Espanjansiruetanat munimassa. Laji leviää maa-ainesten ja kasvien mukana edelleen.

Kasveja uusille alueille voi levittää myös eläimet. Eläinten kulkiessa siemenet voivat tarttua turkkiin sekä höyheniin. Linnut syövät marjoja ja voivat levittää siemeniä ulostuksen mukana. Marjoja kehittävien kasvien (esim. kanukat, terttuselja, kurtturuusu) leviämistä voi estää leikkaamalla kasvustot alas ennen marjojen kehittymistä.

Kurtturuusun siemenet levinneet harjualueelle, jossa kasvi jatkaa leviämistä edelleen

Virtaavan veden mukana leviävät sekä siemenestä, että juuresta leviävät lajit. Joidenkin kasvien siemenet, kuten kurtturuusun, kelluvat erityisen hyvin ja voivat siirtyä veden mukana pitkiäkin matkoja. Myös juuren palat voivat kulkeutua veden mukana uusille alueille.

Jättiputki kasvamassa veden äärellä

Kaupungit ja kunnat ovat usein työn tilaajan roolissa. Urakoitsijoiden kanssa sopimuksia tehtäessä on tärkeää huomioida mahdolliset haitallisten vieraslajien leviämisen väylät ja huolehtia siitä, että työn suorittajat tuntevat aihepiirin riittävän hyvin.

Alueiden tarkkailu ja haitallisten kasvien tunnistaminen niiden kaikissa kasvunvaiheissa on tärkeää.

Alueiden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitalliset vieraskasvit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Haitallisten vieraslajien leviämisen väylistä lisää kuvia Luontoturvan valokuva-albumissa.

Puutarhajätteen käsittely ja vieraslajien leviäminen

Lauantai 7.7.2018 klo 11:43 - Miia Korhonen

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on edelleen isona syynä siihen miksi haitalliset vieraslajit leviävät uusille alueille. Liian usein törmää puutarhajätekasoihin, jotka on viety oman tontin ulkopuolelle muiden maille. Olisikin hyvä muistaa, että jos joku kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla. Kaupungin / kunnan maille vietyjen kasvijätteiden mukana mahdollisesti lähtevät kasvuun haitalliset vieraskasvit joudutaan torjumaan kaupungin toimesta ja maksajana on silloin asukkaat. Torjuntaan käytetetyt varat ovat tietysti sitten poissa muista kaupungin toimista.

Luontoon viedyn puutarhajätteen mukana alueelle levinnyt etelänruttojuuri ja jättipalsami

Maankäyttö, maansiirrot ja työkoneet ovat myös syynä haitallisten lajien leviämiseen. Haitallisten vieraslajien leviämisen väylät täytyy tiedostaa, jotta leviäminen saadaan estettyä.

Puutarhajätteen käsittelystä ja vieraslajeista kannattaa lukea vieraslajit.fi sivustolta lisää.

Viitapihlaja-angervo leviää metsäalueilla

Lauantai 30.6.2018 klo 19:57 - Miia Korhonen

Viitapihlaja-angervo on suosittu koristepensas, mutta levitessään metsäalueille se voi olla todellinen ongelma estäessään metsäpuuntaimien kasvun. Hurjaa esimerkkiä viitapihlaja-angervon leviämisestä metsäalueella olen seurannut Lahdessa. Parissa vuodessa viitapihlaja-angervo on kasvanut 1,5 metriä korkeaksi tiiviiksi massaksi, joka peittää metsänpohjan täysin ja leviää edelleen.

Vuonna 2016 viitapihlaja-angervo lähti leviämään rajusti, kun metsää harvennettiin ja valo-olosuhteet muuttuivat. Ylä kuvan kasvusto oli n. polven korkuista.

Alueella viitapihlaja-angervo jatkaa leviämistään, vuonna 2018 kasvusto oli 1,2 - 1,5 metriä korkeaa ja peittää tiiviillä kasvullaan metsänpohjan täysin.

Tässä taas muistutus siitä, että ennen kuin istutetaan kasveja pihaan tai viheralueille, täytyy tietää miten kyseinen kasvi leviää ja miten leviämisen saa estettyä. Ja niin kuin kaikki tietääkin, niin puutarhajäte käsitellään omalla tontilla tai viedään alueen jätekeskukseen.

Kaikessa on tietysti jotain hyvääkin ja juuri tähän aikaan viitapihlaja-angervo kukkii ja houkuttelee joukoittain pölyttäjiä.

Kahlatessani kasvuston seassa kimalaisten surina oli huumaava. Mutta metsäalueelle levitessään tämä kasvi tulee aiheuttamaan suuria ongelmia metsän uudistumisessa ja kasvussa. Myös alueella liikkuminen hankaloituu tiheän kasvuston vuoksi.

Viitapihlaja-angervosta lisää kuvia Luontoturvan kuva-albumissa.

Luontoturvan kevät kiireet

Sunnuntai 6.5.2018 klo 18:42 - Miia Korhonen

Kevään korvilla haitallisten vieraslajien rintamalla on ollut mukavasti kiirettä. Niin kuin hallintasuunnitelmassakin todetaan, paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön.

Luontoturva tekee tiedotusta haitallisista vieraskasveista valokuvanäyttelyn keinoin. Näyttelyjä on tänäkin keväänä jo ollut useassa paikassa. Tällä hetkellä näyttelyitä on Kärkölässä, Asikkalassa ja Lahden alueen kirjastoissa.

Hienoa on, että myös oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita vieraslajeihin liittyvistä asioista ja Luontoturva onkin ollut puhumassa aiheesta mm. tuleville puutarhureille.

Haitalliset vieraskasvit puhuttavat myös metsäpuolta ja METOn järjestämällä luentokiertueella Luontoturva on puhumassa vieraskasveista metsäympäristössä. Luennot aloitettiin Heinolasta ja kesäkuussa jatketaan Lohjalle ja Vantaalle. Lisätietoa tulevista luennoista METOn ja Luontoturvan sivuilta.

Parina edellisenä vuotena Lahden alueella on pidetty luentoja alueen vieraskasvilajeista ja sama jatkuu tänä keväänä. 15.5.2018 klo 17.30 - 18.30 Lahden kaupunginkirjastolla on Luontoturvan luento alueen haitallisista vieraskasveista. Osoite Kirkkokatu 31, 15140 Lahti, musiikkiosaston monitoimitila 2 krs.

Vesijärvi-viikko on jo perinne Lahden seudulla ja tänä vuonna sitä vietetään 4-10.6.18. Luontoturva on 5.6.18 Lahden pääkirjastolla esittelemässä alueen haitallisia vieraskasveja. Mukana on eläviä esimerkkejä tunnistamisen helpottamiseksi.

Viime keväänä Lahden alueen peruskouluissa oli kiinnostusta jättipalsamin torjuntaan ja tänä keväänä jatketaan samalla mallilla. Luontoturva käy oppilaiden kanssa tutustumassa maastossa jättipalsamiin. Tavoite on, että koulut voivat käydä jatkossa omatoimisesti kitkemässä koulun lähialueita ja tarkkailla alueilla tapahtuvia muutoksia, kun jättipalsami saadaan alueilta hävitettyä. Joillain alueilla oppilaiden on ollut vaikeuksia kerätä kasviota, koska jättipalsami on levinnyt ja tukahduttanut muiden kasvien kasvun.

Jättiputken torjunta otetaan monin paikoin tosissaan ja hienoina esimerkkeinä on Lahti ja Asikkala, joissa jättiputkia autetaan torjumaan veloituksetta yksityisten tonteiltakin. Luontoturva hoitaa torjuntaa alueilla.

Jättiputken torjuntakausi on Lahdessa jo alkanut. Tavoitteena on päästä puuttumaan leviämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja Lahden sekä Asikkalan asukkailta toivotaankin ilmoituksia havaituista jättiputkista.

Jättiputki kevät auringossa ponnistaa kasvuun

Vieraslajien torjuntaan on kiinnostusta useilla tahoilla ja apua esimerkiksi jättiputkien torjuntaan Pirkanmaalla voi kysyä Villi vyöhykkeen Jere Niemiseltä jere.nieminen@villivyohyke.fi. Villi vyöhyke tekee tilauksesta haitallisten kasvien torjuntaa.

Uudellamaalla apua haittakasvien torjuntaan voi kysyä Kivapihalta Pekka Tantulta pekka@kivapiha.com

Luontoturvan sesonki on siis polkaistu käyntiin ja nyt taas selätetään jättiputkia ja muita haitallisia vieraskasveja!

Kevät toi jättiputket

Maanantai 23.4.2018 klo 14:06 - Miia Korhonen

Kevät on taas tullut ja pääsin paiskaamaan hansikoitua kättä ystäväni jättiputken kanssa. Ensimmäisten jättiputkien kanssa sitä jaksaa vielä olla iloinen, kun niitä näkyy. Kesää ja syksyä kohden se riemu sitten taas muuttuu ja rupeaa odottamaan, että tulisi talvi ja luonto hoitaisi jättiputketkin hetkeksi…

Mutta nyt vielä riemumielin nappasin ylös ponkaisseet jättiputket mukaani ja samalla tietysti ikuistin tämänkin kevään kasvun ihmeen. On muuten helppo nyppäistä tässä vaiheessa pienet jättiputket pois, kun maa on märkä ja juuri pieni. Kevät on ihmisen parasta aikaa ja myös jättiputkien torjuntaan suuntaan mieluiten heti keväällä. Pääsee sitten kesällä vähemmällä.

Otin muutaman kuvan kukkineiden karhunputkien ja jättiputkien eroista. Kuivuneita varsiahan nyt näkee siellä ja täällä, mutta onneksi useimmiten korkeat kuivuneet varret kuuluu karhunputkelle.

Nautitaan keväästä ja ihanasta auringosta!

Haitallisista vieraskasveista tiedottamista luennoilla ja valokuvanäyttelyissä

Keskiviikko 4.4.2018 klo 15:43 - Miia Korhonen

Niin kuin haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassakin todetaan,  paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden mahdollisista haitoista. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön. Puutarhajätteen oikein käsittelystä täytyy myös jakaa lisää tietoa.

Valokuvanäyttelyt ovat olleet hyvä keino tiedottaa vieraslajien mahdollisista haitoista, tunnistamisesta, torjunnasta sekä leviämisen väylistä. Kevään mittaan valokuvanäyttelyitä on esillä useissa paikoissa ja luentojakin vieraslajeihin liittyen on tulossa. Muutamia luentoja on jo pidettykin mm. Asikkalassa ja Ikaalisissa. METO - Päijät-Häme - Uusimaa on myös tarttunut vieraslajien asiaan ja luentoja on tulossa Heinolaan ja Lohjalle.

Luontoturva.fi sivulla on haitallisiin vieraslajeihin liittyviä tapahtumia, joissa Luontoturva on mukana

Yleisimmistä haitallisista vieraskasvilajeista, tunnistamisesta, torjunnasta ja vieraskasvilajien leviämisen väylistä tiedotetaan Luontoturvan järjestämissä valokuvanäyttelyissä. Näyttelyn kuvat on kuvannut Miia Korhonen, Luontoturva.

Valokuvanäyttelyt:

- LAHTI. Ahtialan kirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Alasenkatu 2, 15300 Lahti)

- IKAALINEN. Kaupunginkirjasto 12.3 - 6.4.2018 (Poppelikatu 10, 39500 Ikaalinen)

- LAHTI. Liipolan kirjasto 24.4. - 11.5.2018 (Ostoskatu 3, 15500 Lahti)

- KÄRKÖLÄ. Kärkölän kunnanvirasto 26.4. - 11.5.2018 (Virkatie 1, 16600 Järvelä)

- LAHTI. Mukkulan kirjasto 30.4. - 25.5.2018 (Tuhtokatu 2, 15240 Lahti)

- ASIKKALA. Asikkalan kirjasto 2.5. - 31.5.2018 (Asikkalantie 21, 17200 Vääksy)

- LAHTI. Renkomäen kirjasto 7.5. - 25.5.2018 (Orimattilankatu 103, 15680 Lahti)

- LAHTI. Jalkarannan kirjasto 14.5. - 1.6.2018 (Sarvikuja 1, 15950 Lahti)

Luontoturvan valokuvanäyttelyitä haitallisista vieraslajeista oli 2016 - 2017 n. 27 paikassa ja 2018 jatketaan tiedotusta edelleen. Joka vuosi valokuvissa on uusi näkökulma, tänä vuonna muistutetaan myös siitä miten haitalliset vieraslajit leviävät eteenpäin.

Tutut kasvit voivat luontoon levitessään olla paikallisesti haitallisia

Sunnuntai 1.4.2018 klo 8:50 - Miia Korhonen

Törmäsin tässä taannoin siihen, että mitä erilaisemmat kasvit voivat olla ongelmaksi, jos ne pääsevät leviämään luonnossa ja erityisesti herkillä alueilla. Esimerkkinä palsternakka, jättipoimulehti ja punalehtiruusu voivat olla paikallisesti ongelmallisia.

Palsternakka (Pastinaca sativa) on mm. Naantalissa levinnyt hurjasti viime vuosina tienpientareilla, mutta tavataan sitä muualtakin Suomesta luontoon levinneenä. Lehtijutussa Erkki Leppäkoski palsternakasta: se on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Kasvihan on vanha viljelykasvi, joka on tuotu Suomeen Erkki Leppäkosken mukaan 1300- ja 1500-luvun välissä ja nykyisin luonnossa esiintyvät kasvit ovatkin viljelykarkulaisia.

Palsternakka kuuluu sarjakukkaisiin kuten jättiputkikin ja jättiputken tavoin palsternakan käsittelystä voi saada ihorakkuloita. Itsekin huomasin tämän kasvin leviämisen pari vuotta sitten käydessäni Turun suunnalla, jossa junaradan varrella kuvailin kasvia.

Jättipoimulehden (Alchemilla mollis) ongelmallisuudesta on myös alettu puhua enemmän. Kasvia on käytetty ja käytetään edelleen viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos kasvi pääsee leviämään luontoon ja jättipoimulehtihän äkkiä karkaakin istutus alueeltaan. Tyypillisesti jonkun kasvin ongelmallisuus huomataan vasta vuosikymmenien päästä, kun se on jo levinnyt laajoille alueille.

Jättipoimulehdestä on ryhdytty puhumaan nyt, koska se on levinnyt hyvin agressiivisesti muualla maailmassa. Hankaluus on, että kasvi pystyisi leviämään myös tunturissa jonka kasvillisuus on erityisen herkkää. Useasti näkee jättipoimulehteä istutettavan vesistöjen äärelle ja niin ei missään tapauksessa pitäisi tehdä. Mitään kasvia joka leviää siemenestä ei saa istuttaa virtaavan veden lähelle. Vesi kuljettaa nopeasti siemeniä eteenpäin ja levittää kasveja uusille alueille.

Esimerkkinä hyötykasviyhdistys on huomannut kasvin ongelmallisuuden ja poistanut sen tämän vuoden siemenluetteloistaan, vaikka jättipoimulehdessä onkin monta hyvää ominaisuutta niin huomatut haitat kuitenkin ovat suuremmat kuin hyödyt. Vaikka kasvi tietysti kaunis onkin. Myös Espoo on rajannut jättipoimulehden käyttöä vain kivettyyn kaupunkiympäristöön.

Punalehtiruusuun (Rosa glauca) voi myös törmätä luonnossa liikkuessa. Tämä kaunis ruusu leviää lintujen levittämänä ja tulee toimeen hyvin monenlaisessa ympäristössä.

Saaristossa voi törmätä luontoon levinneeseen punalehtiruusuun, mutta kyllä sitä löytyy myös Lahden seudulta mm. kävelytien varsilta.

Akaan kaupungin taajametsien vieraskasvistossa on myös huomattu punalehtiruusun leviäminen.

Akaalla tehtyyn vieraskasvistoon kannattaa tutustua, siitä saa hyvän kuvan mitkä puutarhojen kasvit ovat yleisesti levinneet luontoon vaikka näitä kasveja ei haitallisiksi ole luokiteltukaan.

Kaikkien vierasperäisten kasvien leviämistä ei voida varmasti estää eikä se ole tarpeenkaan, mutta lajit jotka aiheuttavat selkeitä haittoja on tarpeen torjua. Jättiputki on tietysti helpoiten ymmärrettävissä oleva torjuttava laji. Ilmasto muuttuu ja maailma muuttuu, uusia lajeja tulee vääjäämättä ja siihen on jotenkin sopeuduttava.

Tiedotus puutarhoihin tuoduista vierasperäisistä kasveista ja niiden mahdollisista haitoista on varmasti tarpeen. Kaikki puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutus alueillaan ja sama koskee tietysti myös viljelykasveja. Tämä ei olekaan aina helppo juttu, koska kasvit tuppaavat leviämään ja yleisestihän puutarhoihin halutaan helposti leviäviä, voimakkaita ja joka paikassa toimeen tulevia kasveja. Siinä sitä onkin sitten jo hankaluudet valmiina.

Ota siis selvää kasvin leviämistavoista ENNEN istutusta ja jos kasvin tiedetään olevan hankalasti hallittava niin harkitse, harkitse sitten vielä uudelleen ja sen jälkeen etsi jokin helpommin hallittavissa oleva kasvi.

Kevät tulee ja kohta pääsee kipsuttamaan pihamaalle! Nautitaan puutarhoista, luonnosta ja kasvien kauneudesta!

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17:05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Kivapihalla kesäunelmia ja unelmissa perhosia

Tiistai 28.11.2017 klo 10:12 - Miia Korhonen

Aurinkoa ja valoa pimeän keskellä tuo ajatukset kesästä. Puutarha perhosineen ja kukkaisineen siintää minullakin mielessä! Nyt voi suunnitella omaa puutarhaansa ja vaikka keli oli synkkä, kävin Mäntsälässä Kivapihalla, jossa on nähtävillä mm. kivetyksien ja suihkulähteiden malleja. Kivapihalla tuli mieleen, että kiveyksillä rajatut ja korotetut istutusalueet ovat yksi tapa varmistaa, että kasvit pysyvät istutusalueellaan.

Korotetun kukkapenkin voi tehdä vaikka liuskekivireunuksella, tiilistä, puunrungoista tai ostaa valmista reunusta. Korotetun kukkapenkin pohjan ja reunat voi vielä vuorata juuriestematolla ennen mullan laittoa.

Voisi tietysti myös upottaa isoja saaveja tms. maahan ja istuttaa kasvit niihin. Silloin pitää vain muistaa tehdä astian pohjaan reikiä, jotta vesi pääsee pois. Ja kun tekee reikiä astian pohjaan niin silloin kannattaa pohjalle myös laittaa juuriestemattoa. Kokonaan irti maasta olevan istutusalueen voi tehdä vaikkapa lavan päälle.

Kivapihalla on kaikenlaisia patsaita ulos ja sisään, tähän jotenkin samaistuin... Patsaita voi vilkaista Kivapihan verkkokaupasta.

Perhospuutarhasta olen haaveillut jo vuosia ja päätinkin aloittaa siitä, että vaikka joulu on tulossa, ripustan seinälle ihania kesäisiä tauluja perhosista, joita kuvasin Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa. Aivan ihana paikka!! Tein erikokoisia tauluja perhosista ja kasveista tuomaan kesän mieleen. Välillä on mukava kuvata jotain muutakin kuin jättiputkea...

Joskus tulevaisuudessa rakennan sitten oman perhospuutarhan ja kasveja sinne valitessa maltan tarkistaa kasvien ominaisuudet kuten leviämistavat ettei tule ongelmia kasvien leviämisessä istutusalueiden ulkopuolelle…

Kauniita unelmia auringosta ja kesästä pimeän keskelle!

Japanintatar, muistoja kesältä

Tiistai 14.11.2017 klo 14:07 - Miia Korhonen

Mennyttä kesää muistellessa tuli mieleen japanintatar, joka on haitallinen vieraskasvilaji. Eniten kysymyksiä kesän aikana tuli ihmisiltä, jotka olivat ongelmissa japanintataren kanssa. Ongelmia tuntui aiheuttavan myös jättitatar sekä erilaiset röyhytataret, kuten laavaröyhytatar.

Japanintatar syksyllä

Yhteistä niille jotka japanintataren kanssa painivat tuntui olevan se, että tatar näytti pysyvän useita vuosia juuri siinä kohdassa mihin se oli istutettu ja leviten vain hiukan. Mutta sitten tapahtui jotain ja kymmenen vuotta näennäisesti hallinnassa ollut japanintatar räjähti kasvamaan ympäri pihaa nousten yli kymmenen metrin päästä istutuspaikasta ja useista kohdin. Näitä karkulaisia kun sitten oli leikattu ja nypitty niin näytti että siitähän japanintatar vasta innostuikin ja hätäpäissään työnsi entistä enemmän uutta alkua ympäriinsä. Siinä sitten sai jo naapurikin osansa japanintataren ihanuudesta…

Tunnista japanintatar

Haitallisilla vieraslajeilla tuntuisi olevan yhteistä se, että menee useita vuosikymmeniäkin ennen kuin havaitaan lajin olevan todella ongelmallinen. Kun ongelmaan herätään, huomataan, että laji onkin jo kuin varkain levinnyt isoillekin alueille. Kuten japanintatar, jättiputki ja jättipalsamikin.

Vielä isommaksi ongelma tehdään sillä, että kun jokin kasvi on havaittu haitaksi omassa pihassa ja sitä kiireesti poistetaan omalta tontilta, niin sitten viedään sen ongelmakasvin juurakot ja kukinnot läheiselle autiotontille, metsänlaitaan tai polun varteen. Siellä sitten jatkuu tämän ikäväksi huomatun kasvin elämä toisten riesana. Kun tällainen ongelmakasvi on sitten kipattu jonkun toisen maalle, on tämä asiaan syytön maanomistaja ongelmissa ja pahimmillaan joutuu maksamaan kasvin hävittämisen, jota ei ole itse mailleen tuonut. Kustannukset luontoon levinneen haitallisen vieraskasvin torjumisessa voi nousta suuriksikin. Kaupunkien ja kuntien maille levinneiden haitallisten kasvien poistamisen maksaa tietysti asukkaat.

"Tatartie" Lahdessa

Kasvit ovat ihania ja puutarhanhoidossa mieli ja sielu lepää, mutta vastuu täytyy muistaa. Kasvit on istutettava niin, että ne kestävät istutusalueellaan. Kannattaa siis ottaa selvää kasvin leviämistavoista ennen istutusta ja käyttää juuriestemattoja, rajauksia, suljettuja kasvualustoja. Jos kasvi leviää siemenestä on huolehdittava kukintojen poistosta ennen siementen leviämistä. Jos kaikesta varotoimista huolimatta istutettu kasvi tulee ongelmaksi, hävitä kasvi ja toimita kasvin osat alueen jätekeskukseen.

Lahjana saatu japanintataren juurakko istutettu kahden metrin päähän ulko-ovesta. Tässä istutettu ongelmia tulevaisuuteen.

Ennen kasvien hankintaa olisi hyvä tutustua www.vieraslajit.fi  sivustoon. Siellä mainitut kasvit on huomattu olevan ongelmallisia ja voikin pysähtyä miettimään, haluaako omaan pihaansa kasvin, jonka jo tiedetään aiheuttavan ongelmia. Voisiko sittenkin valita jonkin toisen kasvin?

Maailmalla japanintataren ongelmallisuudesta on kirjoitettu paljon. Western Illinois University sivuilla voi ladata powerpoint muodossa olevan japanintatar jutun josta käy hyvin selväksi kasvin ongelmallisuus.

Älä istuta japanintatarta pihaasi

Torstai 12.10.2017 klo 21:17 - Miia Korhonen

Tiedotusta vieraskasvilajien mahdollisista haitoista tarvitaan vielä paljon lisää. Jättiputken rupeaa jo moni tietämään ja sen haitat ovat paremmin tiedossa, mutta esimerkiksi japanintataren haitat ovat huonommin tiedossa.

Japanintatarhan on Euroopassa 100 pahimman vieraskasvilajin joukossa ja varmasti syystä. Ikävän usein sitä näkee Suomessakin levinneenä luontoon ja ihmiset jotka ovat sitä tontilleen joskus vuosia sitten istuttaneet ovatkin nyt kasvin kanssa pinteessä.

Ei siis kannata istuttaa japanintatarta eikä jättitatartakaan ja muidenkin isokokoisten tatarten kanssa kannattaa miettiä pariin kertaan.

Tälläkin pihalla on todennäköisesti tiedossa ongelmia tulevaisuudessa, kun toissa kesänä istutettu japanintatar riehaantuu leviämään ja kasvamaan. Törmäsin juuri myös kunnan istutuksiin joissa oli japanintatarta istutettu toissa vuonna. Siinä oli siis istutettu töitä tulevaisuuteen torjujille...

Vuosi sitten kirjoittelin myös tataresta.

Japanintataresta voi lukaista vieraslajit.fi ja lehtijuttuja mitä haittoja japanintatar on aiheuttanut muualla maailmalla voi lukea mm. Mirror ja Rawstory.com

Vieraskasvilajit puutarhassa ja vastuu ympäristöstä

Sunnuntai 23.10.2016 klo 18:24 - Miia Korhonen

Haitalliset vieraskasvilajit saapuvat uusille asuinalueilleen useimmiten koristekasveina puutarhoihin ja viheralueille. Tavallisesta puutarhakasvistakin voi tulla haitallinen, jos se päästetään leviämään istutusalueeltaan luontoon.

Esimerkiksi jättipoimulehti on suosittu puutarhan perenna, joka leviää helposti ja voi luontoon levitessään aiheuttaa ongelmia.

Haitallisiksi osoittautuneilla vieraskasvilajeilla on juuri niitä ominaisuuksia, joita puutarhankasveilta halutaan. Ne ovat kestäviä, hyvin leviäviä, kestävät Suomen ankaran talven, lyhyen kesän, tulevat toimeen karummassakin maaperässä ja tietysti ovat näyttävän näköisiä. Puutarhoissa halutaan kokeilla uusia kasveja, jotain erilaista. Ja hyvinhän sen ymmärtää, ihminen on utelias ja on mukava kokeilla uusia asioita. On hienoa saada jotain uutta puutarhaan ja nähdä, että saa uuden kasvin kasvamaan.

Tänä päivänä uusien kasvien hankkiminen on helppoa. Netistä saa tilattua mitä ihmeellisempiä kasveja. Matkoilla nähdään jokin todella ihana kasvi ja se halutaan myös omaan pihaan. Voi sitten kasvia katsellessa palata aina mielessään sille hienolle matkalle, josta kasvi on muistutuksena. Puutarhalehdissä ja ohjelmissa kerrotaan uutuuksista ja pian sen jälkeen niitä saa jo puutarhakaupoistakin ja taimistoilta ympäri Suomen. Ilmasto muuttuu ja yhä enemmän uusia lajeja tulee selviytymään Suomessakin. Niin asiat vain menevät, maailma muuttuu.

Kaikkien uusien kasvien, mahdollisuuksien ja innostuksen keskellä tulisi kuitenkin muistaa katsoa myös kauemmaksi kuin juuri siihen hetkeen. Pysähtyminen hetkeksi ja asioiden miettiminen on monessakin asiassa hyväksi, niin myös kasvien hankkimisessa.

Vastuu ympäristöstään olisi jokaisen tavallisen kotipuutarhurinkin muistettava. Kasvit tuovat iloa ja uudet hankitut kasvit puutarhassa tuovat erityistä iloa. Siinä vaiheessa, kun kasveja hankkii, on maltettava mielensä hetkeksi ja otettava selvää kasvista, jota on puutarhaansa tuomassa. Tärkeää on ainakin tietää miten kasvi leviää ja leviääkö se aggressiivisesti. Jos kasvin tiedoissa lukee: leviää voimakkaasti, kestää alasleikkuun ja tulee toimeen monenlaisessa ympäristössä niin kasvia istuttaessa on oltava erityisen tarkkana. Uusia kasveja voi toki istuttaa omaan pihaansa, kunhan ymmärtää kasvin ”metkut”.

Jos kasvilla on suuri siementuotanto ja siementen itämiskyky on suuri, on varauduttava ylimääräiseen työhön kasvin kanssa niin kauan kuin kasvi puutarhassa on. Siemenestä leviävän kasvin kukinnot täytyy poistaa ennen kuin siemenet kypsyvät tai jos kyseessä on pensas, esimerkiksi kurtturuusu tai terttuselja on kasvin marjat poistettava ennen kuin ne kypsyvät. Linnut levittävät monen kasvin siemeniä syömällä marjoja ja ulostamalla siemenet pitkänkin matkan päähän. Siemenestä leviäviä kasveja ei kannata istuttaa veden lähelle. Veden mukana siemenet voivat levitä pitkällekin.

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka leviää erityisesti kosteilla paikoilla

Siemenestä leviävästä kasvista hyvänä (tai siis huonona) esimerkkinä on jättiputki. Jättiputki on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kasvunsa ja hyvän menestymisensä takia. Kasvista innostuneet ihmiset ovat menneinä vuosina ostaneet jättiputken taimia niin paljon, että kaupoilla ja taimistoilla on ollut vaikeuksia toimittaa sitä. Kysyntä on siis parhaimpina jättiputkien vuosina ylittänyt tarjonnan. Toiset saivat jättiputkensa siemeninä ulkomaanmatkoiltaan ja toisille onnellisille tuttavat jakoivat tämän erityisen hienon ja näyttävän kasvin taimia. Melko pian kuitenkin havaittiin, että tämä mahtava jättiläinen onkin todellinen ongelma. Jättiputki tuottaa paljon siemeniä, siementen itävyys on todella hyvä ja siemenet säilyvät maassa itämiskykyisenä ainakin 10 vuotta. Ongelma oli siis taattu jos jättiputken pihalleen istutti. Lisäksi jättiputken kasvineste yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita, joille toiset ihmiset ovat herkempiä kuin toiset. Erityisen herkät ihmiset saavat jättiputken voimakkaasta hajustakin allergisia oireita.

Jättiputki tuottaa suuren määrän siemeniä, joiden itämiskyky on hyvä

Kasvin kohdalla josta sanotaan että se leviää maavarren avulla, juurella, juurivesoilla, rönsyillä tai lähtee kasvuun juuren paloistakin on myös varauduttava ongelmiin. Tällaisia kasveja istuttaessa on varmistettava, että kasvi pysyy sille tarkoitetulla alueella. Kasvit joilla juuristo ylettyy syvälle ja levittäytyy sivusuunnassa voi leviämisen estää esimerkiksi juuriestematolla. Kasvien, joiden juuristo ei yllä syvälle ja jotka leviävät rönsyillä, kasvualustan voi rajata upottamalla maahan noin 40 cm korkean reunuksen. Osa reunuksesta jätetään maanpinnalle estämään kasvien rönsyjen leviämisen istutusalueen ulkopuolelle.

Esimerkkinä juurella leviävistä kasveista ovat japanin- ja jättitatar, etelänruttojuuri sekä viitapihlaja-angervo. Nämäkin kasvit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa päästessään leviämään ympäristöön ja estäen muiden kasvien kasvun kookkaalla ja tiheällä kasvullaan.

Etelänruttojuuri leviää juuren avulla ja on haitallinen vieraslaji

Oli kasvin leviämistapa millainen hyvänsä on istutusalueita tarkkailtava ja poistettava kasvit, jotka ovat mahdollisesti päässeet alueensa ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on puutarhajätteen oikein käsittely. Helposti leviäviä kasveja ei kannata laittaa kompostiin tuoreeltaan. Juuret täytyy ensin kuivattaa tai mädättää, jotta kasvi ei lähde kasvuun kompostissa. Useasti kotikompostorin lämpö ei riitä tuhoamaan juuria. Erityisen hankalasti torjuttavien lajien, kuten tattarien juurakot kannattaakin toimittaa alueensa jätekeskukseen.

Siemenestä leviävien kasvien kukintoja, marjoja tai siemenkotia ei myöskään kannata laittaa kompostiin sellaisenaan. Siemenet selviävät usein kompostissa itämiskykyisenä ja voivat siirtyä kompostimullan mukana uusille alueille. Esimerkiksi jättiputken kukinnot kannattaa polttaa jos siihen on mahdollisuus tai toimittaa ne alueensa jätekeskukseen. Mitään puutarhajätettä ei saa viedä luontoon, ei edes haravointijätettä!! Haravointijätteenkin mukana kulkeutuu helposti siemeniä ja juurenpalojakin uusille alueille, puhumattakaan lehtokotiloiden ja espanjansiruetanoiden munista.

Viitapihlaja-angervo on levinnyt metsäaukealle puutarhajätteen huolimattoman käsittelyn seurauksena ja estää metsän uudistumista

Kasvien leviämistavoista ja huomioon otettavista asioista täytyy saada tietoa jo puutarhamyymälöistä ja taimistoilta. Myös puutarhalehdet ja ohjelmat voisivat olla hyvänä esimerkkinä ja kertoa mitä on otettava huomioon kasveja istuttaessa, jotta vältytään vieraskasvilajien leviämiseltä luontoon. Jo kouluissa voisi jakaa tietoa vieraslajien mahdollisista haitoista ympäristössä. Tarvittaisiinkin monen tahon yhteistyötä, jotta vieraslajien mahdolliset haitat ymmärrettäisiin paremmin.

Kurtturuusu, suositusta koristekasvista ongelmaksi

Keskiviikko 28.9.2016 klo 7:55 - Miia Korhonen

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on varmasti kaikille tuttu näky. Kurtturuusua on käytetty paljon katujen ja teiden varsilla, koska se kestää hyvin tiesuolaa ja lumikuormaa. Myös kotipuutarhoihin kurtturuusua on istutettu paljon, kestävä kasvi kun on. Kestävyys ja leviämiskyky ovat usein toivottuja kasvin ominaisuuksia, kun niitä käytetään pihojen, puistojen ja teiden koristuksena. Ja tällaisista kasveista tuleekin sitten usein ongelmakasveja niiden levitessä hallitsemattomasti ympäristöön. Kurtturuusulle on käynyt juuri niin. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva ja Suomeen koristekasviksi tuotu kurtturuusu leviää tehokkaasti juurivesoilla sekä siemenestä. Suuri siementuotanto takaa, että kasvi leviää laajallekin alueelle mm. lintujen mukana.

Kurtturuusu onkin nykyään luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Erityisesti rannikon hiekkarannoilla se aiheuttaa isoja ongelmia vallaten tiiviillä kasvullaan helposti isoja alueita. Kurtturuusu tulee toimeen monenlaisessa kasvuympäristössä ja sitä näkeekin levinneenä tienpientareilla ja joutomailla Pohjois-Suomea myöden.

Kurtturuusun tunnistaa uurteisista syvän vihreän värisistä lehdistä, piikikkäästä varresta, jossa on usean eripituisia piikkejä tiheästi, kukka on vaaleanpunertava tai valkoinen, kiulukka on nauriin muotoinen.

Tunnista kurtturuusu

Valitse perinteisen kurtturuusun tilalle lajike, joka ei tuota paljoa juurivesoja eikä siemeniä. Vähempi kiulukan tuotanto tietää vähemmän siemeniä ja riski levitä hallitsemattomasti on pienempi. Istuttaessa uusia kasveja ota selvää kasvin leviämistavoista ja rajaa kasvualusta. Jos kasvi leviää siemenestä poista siemenet ennen niiden kypsymistä. Huolehdi etteivät kasvit leviä istutusalueensa ulkopuolelle.

Kurtturuusun hävittäminen isoilta alueilta on melkoisen työlästä, kaivaminen on tehokasta, mutta alueelle tahtoo aina jäädä jokunen juurenkappale, josta lähtee taas uutta kasvua. Hävittämisessä täytyy ollakin sitkeä ja isojen juurakoiden kaivamisessa on konetyöt tarpeen.

Toimita ylös kaivetut juurakot oman alueesi jätekeskukseen. Puutarhajätettä kipataan useasti oman tontin ulkopuolelle ojan, pellon tai metsän reunoille tai autiotonteille. Useasti takana tuntuu olevan ajatus, että kyllähän kasvijätteen voi luontoon viedä, kun maatuvaahan se on. Niinpä, mutta kasvijätteen seassa siirretään myös siemeniä ja juurenkappaleita uusille alueille. Myös lehtokotilon ja espanjansiruetanan munat siirtyvät helposti puutarhajätteen mukana. Jos puutarhajäte on ongelma sinun tontillasi, on se sitä myös ojassa tai tienvarrellakin, ongelma vain siirretään jonkun toisen harteille. Jos omalla tontilla ei ole mahdollisuutta kompostoida puutarhajätettä niin jätekeskukset ottavat sitä vastaan ja useassa paikassa ilmaiseksi.

Jättipalsami leviää siemenestä

Sunnuntai 21.8.2016 klo 14:57 - Miia Korhonen

Jättipalsami leviää siemenestä ja nyt voikin kuulla iloista poksuntaa, kun jättipalsami ampuu siemeniään monen metrin päähän. Jättipalsami on päätynyt Suomeen niin kuin moni muukin haitallinen vieraslaji, puutarhakasvina. Puutarhoista jättipalsami on levinnyt luontoon ja sitä tavataankin melkeinpä koko Suomessa. Palsamin kukkahan on kaunis, mutta ongelmana on, että se leviää hyvin nopeasti luonnossa ja muodostaa tiheitä kasvustoja joissa ei muut kasvit sitten pääsekään kasvamaan. Myös kotilot pitävät jättipalsamien valtaamista alueista, siellä piisaa syötävää ja suojaa niille.

Jättipalsamin siemenkodat

Jättipalsamin siemen ei muodosta maahan siemenpankkia samalla lailla kuin esimerkiksi jättiputki, jonka siemen säilyy maassa itämiskykyisenä kymmenkunta vuotta. Jättipalsamin saisi siis hävitettyä jo parissa vuodessa sitkeällä kitkennällä. Ongelmalliseksi asian tekee se, että jättipalsami leviää nopeasti ja valtaa isoja alueita. Kitkeminen monen hehtaarin alueelta on iso urakka.  Myös niittoa voisi käyttää torjuntakeinona. Niitossa hankaluutena on, että katkaistu jättipalsami tekee helposti myös uutta kasvua varren tyngästä ja niitto täytyykin tehdä muutaman kerran kesässä ja tarkkailla niitettyä aluetta, että kasvi ei pääse kukkimaan ja siementämään. Kitkeminenkin täytyisi tehdä pari kertaa kesän aikana ja kitkettyäkin aluetta tarkkailla. Alueilla joissa jättipalsamia kasvaa runsaasti pitäisi saada ihmisiä innostumaan talkoista! Porukalla jättipalsamista pääsisi kyllä eroon. Monessa kaupungissa ja kunnassa järjestetäänkin palsamitalkoita, joihin voi kaikki kynnelle kykenevät osallistua.

Jättipalsami voi tehdä nivelkohdistaan uutta kasvua, jos kasvi katkaistaan liian ylhäältä

Alueilla joilla jättipalsami jo ampuu siemeniään, on torjunta jo myöhässä sille vuodelle. Nyt tehtävä niitto tai kitkentä saa aikaan sen, että siemenet leviävät helposti vieläkin laajemmalle alueelle. Siementämään valmiiden jättipalsamien seassa kävelijä saa päälleen siemensateen ja sen jälkeen saa siemeniä kaivella sekä saappaista että hiuksista. Kokemusta on… Jouduin kahlaamaan jättipalsamien meren läpi jättiputkien luo ja palsamin siemeniä oli korvassakin. Tuntui että kypärä ja suojalasit olisivat olleet tarpeen jättipalsamin siementulituksessa :) Hyvää tarkoittava palsamin kitkijä siis helposti levittää mukanaan siemeniä uusille alueille, jos kasvia rupeaa hävittämään väärään aikaan.

Jättipalsamin kukka ja siemeniä

Jättipalsamin kitkeminen olisikin hyvä tehdä jo ennen kuin kasvi kukkii tai ainakin hyvissä ajoin ennen kuin siemenet kehittyvät ja ponkaisevat maailmaan. Ei jättipalsamia turhaa sanota paukkukasviksi!

Jättiputkien ja muiden haitallisten vieraskasvilajien kukinta

Torstai 30.6.2016 klo 9:21 - Miia Korhonen

Jättiputkien kukinta-aika on käsillä ja jos haluaa käyttää kukintojen poistoa torjuntakeinona on nyt oltava tarkkana. Tässä vaiheessa jos jättiputken katkaisee, se tekee nopeasti uuden kukinnon. Ei auta vaikka sen katkaisisi maata myöden, uutta kukkaa pukkaa. Tosin kukinto on pienempi ja tulee matalampaan varteen, mutta yhtä kaikki, siemeniä tulee paljon ja jos siemenet pääsevät maahan niin seuraavat kymmenen vuotta saa varautua tarkkailemaan ja torjumaan. Yhdessä kasvissa on kymmeniä tuhansia siemeniä eli melkomoinen harmi tulossa kukinnan myötä. Siementen maahan pääsy kannattaa siis estää!

Jättiputken kukinta alkaa kesä - heinäkuun vaihteessa

Kuvassa olevan jättiputken korkeus on tällä hetkellä noin 2,3 metriä ja korkeutta tulee vielä reilusti lisää. Varsi on tyvestään reilusti paksumpi kuin ranteeni. Kuvasta näkyy hyvin yksi jättiputken tuntomerkeistä eli punertavan laikukas ja karvainen paksu varsi.

Jättiputki on kieltämättä näyttävä ja Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen kasvi ja sen takia se onkin Suomeen puutarhojen koristeeksi tuotu. Harmillista vain, että silloin ei ole ollut tarpeeksi tietoa haitoista, joita tämä jättiläinen aiheuttaa. Uusia kasveja puutarhaan istuttaessa onkin hyvä aina pysähtyä miettimään ja tutustua kasviin tarkemmin, näin netti aikaan tietoa kasveista on hyvin saatavilla.

Jättiputken siementaimia kehittyy koko kasvukauden ajan eli torjuttavia alueita kannattaa tarkkailla keväästä pitkälle syksyyn.

Tämä heleän vihreä kaunokainen on jättiputken siementaimi, joka on kuvattu Lahdessa metsästä. Jättiputkien siemenet voivat kulkeutua emokasvista kauemmaksikin ja yllättävissä paikoissa voi törmätä jättiputkiin. Tästä yksinäisestä yksilöstä olisi kolmen vuoden päästä tullut kymmeniä tuhansia uusia jättiputkia, kun kasvi olisi lähtenyt kukkimaan. Kyseessä on siis kaukasianjättiputki, joka kukkii useimmiten kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kukinnan jälkeen.

Myös muita Suomessa haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja kukkii nyt. Esimerkkinä jättipalsami, jota myös paukkukasviksi sanotaan. Se kun ampuu kypsät siemenet ympäristöönsä monen metrin päähän.

Jättipalsami valtaa nopeasti alaa ja tukahduttaa tiiviillä kasvullaan muut kasvit. Erityisesti se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, joissa se voi kasvaa kolmekin metriä korkeaksi. Jättipalsami olisi helppo kitkeä pois, sen juuret ovat pienet ja maahan ei muodostu siemenpankkia, toisin kuin jättiputkella tai lupiinilla. Eli jos jättipalsamia jaksaisi kitkeä niin siitä pääsisi eroon kyllä. Hankaluutena on, että jättipalsami leviää nopeasti ja useamman hehtaarin käsin kitkeminen on melkoinen työ. Siemenestä leviävänä kasvina jättipalsaminkin siementen pääsy maahan täytyy estää, jotta kasvista pääsee eroon. Ja kaikessa torjunnassa on muistettava, että kasvijätettä ei saa viedä luontoon!! Erityisesti haitallisten vieraskasvilajien kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Oman alueen jätekeskukset ottavat vastaan kasvijätettä ja antavat neuvoja hävittämiseen.

Jättipalsamilla on pienet juuret ja se onkin helppo kitkeä pois käsin

Komealupiini on myöskin ongelmallinen kasvi Suomessa vaikka moni pitääkin sen nimensä mukaisesta, komeasta kukinnasta. Lupiini leviää siemenestä ja siemen muodostaa maahan siemenpankin, jossa se voi elää kymmeniä vuosia itämiskykyisenä. Torjunnassa tärkeää onkin estää siementen maahan pääsy. Lupiinin kukinta rupeaa olemaan ohi ja siemenpalot ovat muodostuneet, viimeistään nyt on kiire poistaa kukinnot ja kehittyneet siemenpalot! Yksittäiset kasvit kannattaa kaivaa pois.

Kasvien, jotka leviävät siemenestä, leikattuja kukintoja ei kannata kerätä kasaan tontin nurkalle, koska siemenet voivat kehittyä irti leikattunakin ja päästä leviämään. Kukinnot voi kerätä jätesäkkeihin ja mädättää, polttaa (jos se on alueella sallittua), pienet määrät voi hävittää sekajätteen joukossa tai toimittaa jätekeskukseen, josta saa muutenkin ohjeita kasvijätteen hävittämiseen.

Yksi keino lupiinin siementen leviämisen estämiseen on kerätä kukinnot kodin kaunistukseksi maljakkoon!

Kaunista kesää!