Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit
KasvinsuojeluainetutkinnostaTorstai 15.2.2024 klo 16.57 - Miia Luontoturva Uusin juuri oman kasvinsuojeluainetutkintoni, joka on voimassa 5 vuotta. Tutkinnossa painotetaan integroitua kasvinsuojelua IPM, joka tarkoittaa kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä yhdistämällä erilaisia menetelmiä. Ajatuksena on, että kemiallinen torjunta ei ole ensisijainen vaihtoehto, vaan mietitään monia muitakin tapoja, joilla voidaan vähentää ja torjua tuholaisia, tauteja ja rikkakasveja. Tällaista ajatusta olen suosinut omassakin työssäni. Haitallisten vieraslajien torjunnassa käytän mekaanisia menetelmiä, kuten kaivamista, peittämistä, niittämistä, kukintojen poistoa ja näiden yhdistelmiä. Myös torjunnan ajankohdalla voi vaikuttaa torjunnan tulokseen. Usein kuulen kysymyksiä siitä, kenen täytyy suorittaa tuo tutkinto ja tässä kertauksena: Ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita saa ostaa ja käyttää vain tutkinnon suorittanut henkilö. Jos torjunnan suorittaa urakoitsija, voi tilaaja ostaa aineita tutkinnon suorittaneen urakoitsijan todistuksella urakoitsijan käyttöön. Myös ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden myyjältä vaaditaan tutkinnonsuorittaminen. Vähintään yhdellä myyjällä myyntipisteessä täytyy olla tutkinto. Myyjän ei tarvitse suorittaa tutkintoa, jos valmisteita myy harrastekäyttöön tai jos valmiste ei ole luokiteltu kemikaalilain mukaan. Tarkempaa tietoa aiheesta saa Tukesin sivuilta, josta löytyy tutkintoa järjestävät tahot ja henkilöt sekä tutkintoon valmistavaa materiaalia. Pelkän tutkinnonhan voi suorittaa netissä, mutta itse tykkään käydä myös koulutuksen, joka ei siis ole pakollinen osio. Kävin ProAgrian kasvinsuojeluainekoulutuksen, jonka jälkeen suoritetaan tutkinto. Koulutuksia järjestetään verkossa tai lähikoulutuksena. ProAgrian koulutuksessa keskityttiin lähinnä peltoviljelyyn ja se sopii minulle, koska puutarha- ja hortonomiopintoni ovat suuntautuneet tuotannon puolelle. Tutkinnon tenttiä suorittaessa voi valita mitä tutkinnonsuuntia haluaa tentissä painotettavan (peltoviljely, avomaan puutarhaviljely, kasvihuoneviljely, muu (esim. golfkentänhoito, viheraluetyö)) ja kysymykset tulevat painotetusti valitulta alueelta. Haitallisia vieraslajejakin sivuttiin koulutuksessa. Vaikea rikkakasvitilanne peltoviljelyssä tarkoittaa sitä, että lohkolla esiintyy laajamittaisesti helposti leviäviä rikkakasveja, kuten hukkakauraa, persianjättiputkea, armenianjättiputkea, kaukasianjättiputkea, keltamajavankaalia, alaskanlupiinia, hamppuvillakkoa, tarhatatarta, japanintatarta, sahalinintatarta, komealupiinia, kurtturuusua, lännenpalsamia, jättipalsamia tai marunatuoksukkia. Peltoviljelyyn liittyy monia eri asioita, jotka on haitallisten vieraskasvienkin torjunnassa otettava huomioon, kuten että suojakaistoilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Poikkeuksena on vaikea rikkakasvitilanne edellä mainituista lajeista ja silloin lupaa pyydetään alueen ELY-keskukselta. Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet löytyvät kemidigistä. Kasvinsuojeluaintetutkintoa pidän tarpeellisena ja vaikka en itse sitä varsinaisesti tarvitsekaan, niin tutkintomateriaalista ja koulutuksesta saa ajantasaista tietoa aiheesta ja uusinkin säännöllisesti tutkinnon. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvinsuojeluainetutkinto |