Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Pikkutalvio ja suikeroalpi lisätty vieraslajit sivustolle

Torstai 6.6.2024 klo 20.23 - Miia Luontoturva

Monia tuttuja puutarhankasveja, kuten pikkutalviota ja suikeroalpia näkyy luontoon levinneenä ja nyt näille lajeille on tehty vieraslajit sivustolle omat lajikortit.

Näitä lajeja saa edelleen myydä ja ostaa, mutta erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa, jos näitä pihaansa istuttaa. Voi myös miettiä haluaako varmasti pihaansa kasvin, jonka tiedetään leviävän agressiivisesti ja sen vuoksi kasvia täytyy tulevina vuosina hoitaa jatkuvasti ja estää sen leviäminen vai olisiko mahdollista valita jokin toinen laji.... Itse en ottaisi omaan pihaani mitään lajeja, jotka vieraslajit.fi sivustolla mainitaan. Lajit, jotka päätyvät tuolle sivustolle ovat siellä syystä, niiden on todettu aiheuttavan haittoja muualla maailmalla ja haitat ovat näkyvissä jo Suomessakin tai on ainakin suuri todennäköisyys, että näin tulee käymään.

Pikkutalvio ja suikeroalpi leviävät helposti ja kun ne rupeavat tukahduttamaan kukkapenkkiä, niin niitä ruvetaan poistamaan ja harmillisen usein edelleen puutarhajäte kipataan kottikärrymatkan päähän luontoon, jossa sitten puutarhasta poistetut kasvit lähtevät kasvuun ja leviämään uudella alueella.


1091_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG  Pikkutalvio luontoon levinneenä

1227_suikeroalpi_esta_leviaminen_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Suikeroalpi luontoon levinneenä

Etelä-Suomen sanomat kirjoitti 2022 pikkutalvion luontoon leviämisestä Lahdessa, lue artikkeli tästä.

Olen tästä kirjoittanut jo useana vuotena ja edelleen: jos jokin kasvi on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla, eli jos ei pysty käsittelemään puutarhajätettä omalla tontilla hallitusti on se toimitettava alueen jäteasemalle. Ja tämä koskee myös haravointijätettä. Tunnelmia puutarhajätteestä voi lukea mm. vuoden 2017 kirjoituksesta.

Pikkutalvion ja peipin leviämisestä luontoon kirjoittelin mm. 2022.

Pikkutalvion leviämisestä on puhuttu jo vuosia ja ainakin 2015 Turun sanomat kirjoitti lajin leviämisestä Ruissalossa.

Itse toivoisin, että vieraslajit sivustolle lisättäisiin vielä ainakin keltapeippi ja hopeatäpläpeippi, näitä lajeja näkyy myös paljon luontoon levinneenä. Ja sehän ei tietysti ole kasvien vika, että ne leviävät, vaan meidän ihmisten, jotka huolimattomasti käsittelemme kasveja, niiden osia ja puutarhajätettä. Mutta olen kyllä ollut havaitsevinani pientä parannusta puutarhajätteen käsittelyssä tai ainakin siitä puhutaan enemmän. Pikku hiljaa ehkä tämäkin ongelma tunnistetaan paremmin :)

1097_hopeataplapeippi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Hopeatäpläpeippi

1100_keltapeippi_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Keltapeippi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pikkutalvio, suikeroalpi, hopetäpläpeippi, keltapeippi

Kurtturuusu talvella

Torstai 29.2.2024 klo 15.49 - Miia Luontoturva

Useana vuotena olen talvella kirjoitellut ja laittanut kuvia Luontoturvan sivuille kurtturuusun pensaista ja pitäähän päivitys niistä tehdä tänäkin vuonna.

1213_kurtturuusu_pensas_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Tässä vanhassa kurtturuusujen pensasrykelmässä on talvellakin paljon marjoja eli kiulukoita ja niiden sisällä siemeniä. Toissa talvena laskin yhdessä kiulukassa olleen 91 siementä ja kun siementen itävyys on melkoisen hyvä, niin potentiaalisia uusia kasvin alkuja on tässä pensasrykelmässä paljon... Vuodelta 2022 talven kurtturuusu kuulumisia voi lukaista tästä.

1214_kurtturuusun_kiulukoissa_siemenet_talvella_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Yhdessäkin kurtturuusun marjassa eli kiulukassa on paljon siemeniä

Kurtturuusun tunnistamisesta olen kirjoitellut useaan otteeseen, parin vuoden takaista juttua kuvineen voi vilkaista tästä.

Ja miksi kurtturuusu onkaan luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, niin siitä voi kertauksena lukaista juttua tästä.

Maaliskuu on jo ihan ovella eli kevätkin se tekee tuloaan, leppoisaa kevään odotusta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kurtturuusu, talvi, siemen, marja, kiulukka

Tunnistatko nämä vieraslajit keväällä?

Keskiviikko 18.5.2022 klo 15.02 - Miia Korhonen

Kevät on ihan maailman parasta aikaa! Vaikka tämä kevät onkin hieman kylmän oloinen ollut, niin vieraskasvit on kyllä jo hyvässä kasvussa ja nyt niitä onkin helppo tunnistaa.

Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että voin olla keväästä syksyyn ihan pihalla päivät pitkät 😊 Tässä kuvia mihin olen parina viime päivänä Lahden maastoissa törmännyt. Tunnistatko sinä nämä kasvit?

1110_jattipalsamin_taimi_kevaall_Miia_Korhonen_Luontoturva.fiJPG.JPG

Jättipalsami (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1111_jattiputken_vanhempi_kasvu_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG    

Jättiputki (säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla)

1118_japanintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japanintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1102_Sahalinintatar_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Sahalinintatar (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1120_komealupiinin_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG  

Komealupiini (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1121_kurtturuusun_kasvua_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Kurtturuusu (säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi)

1119_royhytatar_kasvussa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Röyhytatar, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Lahdessa tämä laji levinnyt monin paikoin puutarhajätteen tai maansiirtojen mukana.

1113_japaninruttojuuri_kevat_kukinta_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Japaninruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

1106_etelanruttojuuren_kukintaa_kevaalla_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Etelänruttojuuri, ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, jota laki velvoittaisi torjumaan, mutta leviää herkästi luontoon. Mainitaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajilaissa mainitaan, että mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Löytyy luontoon levinneenä Lahdessakin.

Kertaus vielä lopuksi vieraslajien määritelmistä. Tällä hetkellä haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka löytyvät EU:n tai kansallisesti haitallisten lajien luetteloista ja näihin lajeihin kohdistuu laissa mainittu huolehtimisvelvollisuus eli lajit on torjuttava tai niiden leviäminen estettävä tietyin edellytyksin. Aiheesta voi lukea lisää vieraslajit.fi sivustolta.

Näiden lisäksi meillä on vieraslajeja, jotka on mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa, kuten etelänruttojuuri, mutta näistä lajeista käytetään pelkästään nimitystä vieraslaji ja näihin lajeihin ei liity samanlaista torjunta velvollisuutta, kuin EU:n tai kansallisen vieraslajien luettelon lajeihin.

Huomattavaa kuitenkin on, että vieraslajien riskienhallintalain ympäristöön päästämisen kielto 3 §, määrää, että mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Eli ne kaikki tututkin puutarhankasvit täytyy käsitellä niin, että ne pysyvät istutusalueillaan.

Tästä hyvänä (tai huonona) esimerkkinä on juurikin röyhytatar tai tämä kuvassa oleva pikkutalvio, joka on suosittu puutarhankasvi, mutta leviää todella hanakasti. Kuvan paikassa Lahdessa kasvi on levinnyt luontoon ja hävittänyt alueelta valkovuokon lähes kokonaan.

1123_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvion leviämisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin ja siitä voi lukea tästä.

Ja muistutuksena, kaikki puutarhajäte (myös haravointijäte) on käsiteltävä omalla tontilla tai vietävä alueen jäteasemalle. Haravointijäte mielletään helposti vain puiden lehdiksi, mutta haravoidessa maassa oleva siemenet ja juuren pätkät siirtyvät myös uusille alueille ja niin mm. pikkutalvio on levinnyt luontoon monessa paikassa. Eli jos joku kasvi tai puutarhajäte on ongelmana omalla tontilla on se sitä myös muualla.

Puutarhanhoito on ihanaa, mutta sitä pitää tehdä vastuullisesti ympäristö huomioiden.

Päijät-Hämeessä otetaan haravointi ja risujäte ilmaiseksi vastaan kotitalouksilta, katso lisää www.salpakierto.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen, vieraslaji, jättipalsami, jättiputki, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, etelänruttojuuri, japaninruttojuuri, röyhytatar, pikkutalvio, salpakierto, puutarhajäte

Pikkutalvion ja keltapeipin leviämisestä luontoon

Torstai 6.1.2022 klo 11.13 - Miia Korhonen

Uusimmassa Lutukan numerossa 37 / 2021 Vanamo Salo kirjoitti pikkutalvion, kaukasianmaksaruohon ja keltapeipin luontoon leviämisestä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaikki vierasperäiset lajit voivat aiheuttaa haittaa levitessään luontoon ja kaikki puutarhankasvit täytyy istuttaa ja käsitellä niin, että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvion (Vinca minor) leviämistä luonnossa olen seuraillut itsekin jo monta vuotta. Kasvihan on suosittu ikivihreä maanpeitekasvi ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Ongelmia tulee siitä, että pikkutalvio leviää aggressiivisesti eikä tahdo kestää alueella, jonne se oli alun perin tarkoitettu. Pitkillä, maatamyöden nopeasti kasvavilla rönsyillään se leviää, pystyy peittämään muuta kasvillisuutta ja valtaamaan itselleen alaa.

1091_pikkutalvio_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Itsellänikin on ollut pikkutalviota puutarhassa ja sen kurissa pitäminen vaati joka vuotista työtä. Kukkapenkkien puisten rajauksien yli kasvi kasvatti pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat maahan nopeasti. Rönsyjä täytyi repiä irti useaan otteeseen kesän aikana, jotta kasvi ei päässyt leviämään.

1096_pikkutalvio_leviaa_helposti_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio leviää helposti ja nopeasti istutusalueensa ulkopuolelle

Ja sitten se tärkeä asia, kun joku kasvi on ongelmallinen omassa puutarhassa niin on se sitä myös muualla. Eli niitä irti revittyjä rönsyjä ei viedä oman tontin ulkopuolelle eikä niitä kannata kasata omaankaan pihaan avokompostin päälle tai johonkin tontin nurkkaan, koska pikkutalvio on hyvin elinvoimainen kasvi ja se lähtee uuteen kasvuun pienistäkin rönsyn paloista. Kitkentäjätteen voi kuivattaa esim. muovin päällä auringossa tai mädättää suljetuissa jätesäkeissä. Jos puutarhajätettä ei pysty käsittelemään hallitusti omalla tontilla niin se täytyy viedä alueen jätekeskukseen.

1093_pikkutalviota_ei_saa_paastaa_leviamaan_luontoon_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio luontoon levinneenä Lahdessa

Pikkutalviosta olen moneen otteeseen kirjoitellut vuosien varrella (esim. 2017 blogi) ja ainakin Turussa tämän kasvin ongelmallisuus on ymmärretty jo vuosia sitten. Vuonna 2015 asiasta kirjoitettiin Turun sanomissakin.

Myös keltapeippiä (Lamium galeobdolon) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum) näkyy asutusten liepeillä luontoon levinneenä. Lahdessa keltapeippi tuntuu olevan näistä kahdesta se yleisimmin luonnosta löytyvä laji.

1097_hopeataplapeippi_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG
Hopeatäpläpeippi on nopeasti leviävä maanpeitekasvi. Älä päästä puutarhankasveja leviämään luontoon.
1100_keltapeippi_luontoon_levinneena_Miia_Korhonen_Luontoturva.fi.JPG

Keltapeippi luontoon levinneenä

Puutarhajätteen huolimaton käsittely on useasti syynä näissä luontoon levinneissä esiintymissä. Monesti ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että mitä vahinkoa voi syntyä siitä, että ne puutarhajätteet vie oman tontin ulkopuolelle. Edes sitä haravointijätettä ei saa viedä luontoon. Haravoidessa huomaamatta siirretään juuren paloja, siemeniä tai vaikka espanjansiruetanan munia uusille alueille. Pikkutalvionkin rönsyt katkeaa helposti haravoidessa ja jos lehdet kasaa kottikärryyn ja vie ne metsän laitaan kaupungin tai jonkun yksityisen metsänomistajan maille niin uusi vieraskasviongelma alueella on aloitettu. Puutarhanhoito on mukavaa, mutta tuo myös vastuita, kuten puutarhajätteen oikein käsittely.

Ja todetaan vielä, että mainitsemani pikkutalvio, kelta- ja hopeatäpläpeippi eivät ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja niitä saa ostaa ja laittaa puutarhaansa, mutta on tärkeää ymmärtää näiden kasvien ominaisuudet, leviämistavat ja estää niiden leviäminen luontoon.

Lue Lutukan numerosta 37 Vanamo Salon artikkeli aiheesta.

Kasviharrastajien Lutukka lehtien muut numerot ovat luettavissa Luomuksen sivustolta.

2 kommenttia . Avainsanat: pikkutalvio, keltapeippi, hopeatäpläpeippi, lutukka, luomus, leviäminen, luontoon

Lehtokotilo tuli mieleen talvellakin

Tiistai 27.2.2018 klo 14.51 - Miia Korhonen

Vaikka pakkanen paukkuu tuli hauska muistutus kotiloista, kun kävin katsomassa jääveistoksia Heinolassa. Tällaiset kotilot ovat ihan kivoja!

tallainen_lehtokotilo_on_mukava.JPG

Hieno jääveistos!

Vaikka nyt pakkasta on reippaasti, mutta on myös lunta joka antaa suojaa lehtokotiloille talven aikana. Uskon, että kohta sitä taas saadaan ihmetellä kotiloiden kiipeilemisen taitoa... Viime kesänä suojasin lavaviljelyssä olevan salaatin etanateipillä (kupariteippi). Etanat ja kotilot eivät tule mielellään kupariteipin yli, sai laittaa salaattia omaan suuhun eikä kotilon.

Muistoja kesältä ja vähän eläväisempiä lehtokotiloita.

lehtokotilot_ovat_melkoisia_kiipeilijoita_Luontoturva.fi.jpg

Melkoisia kiipeilijöitä!

Lehtokotilot_viihtyvat_lupiinilla_Luontoturva.fi.jpg

Lupiini antaa ravintoa ja suojaa lehtokotiloille

lehtokotiloita_omenanjatteiden_seassa_kompostissa.JPG

Tässä puutarhajäte + ylijäämä omenat on kärrätty rakentamattomalle tontille. Lehtokotilot kiittävät ja kumartavat! Syötävää ja suojaa riittää, jaksaa sitten taas pyöräyttää pienokaisia. Sitä voisi äkkiä laskea paljonko tuollaisilla luontoon kipatuilla puutarhajätepaikoilla tulee uutta elämää, jos yksi lehtokotilo elää 8 vuotta, tulee sukukypsäksi pari vuotiaana ja tekee parisataa munaa per kesä…  Ja noista jätekasoistahan on sitten hyvä taas suunnistaa lähialueiden puutarhojen herkkupöytiin.

Onneksi vielä kuitenkin lumi peittää maan ja voi rauhassa heilutella takkatulen äärellä varpaita ennen kuin jättiputki ponkaisee kasvuun ja minä perään.

Kevättä kohden!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtokotilo, talvi, puutarhajäte, jättiputki

Tunnista luontoon levinneitä vieraskasveja talvella

Maanantai 18.12.2017 klo 17.05 - Miia Korhonen

Monet luontoon levinneet vieraskasvit voi tunnistaa myös talvella. Haitallisten vieraskasvien kuten jättiputken torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä ja jos talven aikana havaitsee alueita joissa jättiputki on levinnyt, niin alueen tarkkailu ja torjunta on hyvä aloittaa heti keväällä.

Luontoturvan videolla on kuvattu talvista maisemaa ja yleisimpiä luontoonkin levinneitä vieraskasveja.

Kukkineen_jattiputken_voi_tunnistaa_myos_talvella_Luontoturva.fi._JPG.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvi, tunnista, haitallinen vieraskasvi, jättiputki, japanintatar, lupiini, kurtturuusu

Askartelua ja luontoon levinneitä kasveja

Lauantai 25.11.2017 klo 20.16 - Miia Korhonen

Mitä siitä seuraa kun on innostunut askartelusta, ulkoilusta ja luontoon levinneistä puutarhankasveista? No, ainakin mukava päivä ulkona keräillen ja havainnoiden haitallisia vieraslajeja joista sitten saa askarreltua kaikenlaisia koristuksia :) Nupiksi eläimellinen kohtaaminen! Muistutuksena vielä, että vaikka kyseessä olisi haitalliset kasvit niin aina tarvitaan maanomistajan lupa kasvien keräämiseen tai torjumiseen.

Luontoturva.fi_askartelua_ja_haittakasveja2.jpg
Kuivunut kukkineen jättiputken varsi ja pikkutalvio

Pieneltä alueelta Lahdessa löytyy valitettavan monia haitallisia vieraskasveja levinneenä luontoon. Puutarhajäte läheisistä taloista on viety tonttien ulkopuolelle, kaupungin maalle jo vuosia. Osa kasveista leviää edelleen lintujen mukana. Alueella on oikein ”hyvä” kokoelma puutarhan haittakasveja. Asioista kun täytyisi etsiä hyviäkin puolia, niin ajattelin askarrella näistä harmillisista kasveista.

ALA_VIE_PUUTARHAJATETTA_LUONTOON_Luontoturva.fi.jpg

Alueelta löytyy siis jättiputkea (jota tosin olen torjunut alueella jo muutaman vuoden ajan, mutta uusia siementaimia tulee jatkuvasti), jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanukoita, terttuseljaa, kurtturuusua, komealupiinia, aitaorapihlajaa ja pikkutalvio. Monet puutarhan suositut kasvit leviävät aggressiivisesti ja täytyykin muistaa, että puutarhaan istutetut kasvit täytyy pysyä istutusalueellaan. Pikkutalvio on ryöstäytynyt monin paikoin luontoon Lahdessakin ja olen siitä kirjoitellut aikaisemminkin. Turussakin pikkutalvion ongelmat ovat tuttuja.

Luontoturva.fi_Pikkutalvio_suosittu_kasvi_puutarhoissa._ALA_PAASTA_LEVIAMAAN_LUONTOON.jpg

Mutta kuvat puhukoon puolestaan. Retki Lahdessa poiki tänään nämä kuvat. Japanintatarta keräilin eri alueelta kuin nämä muut kasvit. Jättiputken varret ovat myös vanhempaa perua.

Luontoturva.fi_kaikki_puutarhankasvit_voivat_olla_haitallisia_levitessaan_luontoon.jpg

Luontoturva.fi_ala_paasta_puutarhankasveja_leviamaan_luontoon_.jpg

Yllättävä kohtaaminen oli kärpän kanssa, joka uteliaana ihmetteli kun kuvailin haitallisia kasveja luonnossa. Luonnonkasvien ja eläinten tunnistamiseen hyvä apu on LuontoPortti.fi ja sitä itsekin taas käytin kun en muistanut kummalla on musta hännänpää, lumikolla vai kärpällä.

Karppa_ja_kanukat_Luontoturva.fi_.jpg

Karppa_Luontoturva.fi_.jpg

Ja mm. tällaisia koristuksia tuli sitten löytämistäni kasveista. Kasveja voi tarkkailla ja tunnistaa myös syksyn ja talven aikana!

Haittakasvit_koristelussa_Luontoturva.fi_.jpg

Että kaikkea kaunista voi löytyä harmillisistakin asioista. Voisinkin ryhtyä pitämään luontoretkiä joissa kerätään haitallisia kasveja ja askarrellaan niistä kaikkea! Ja kesällähän kokeiltiin tehdä jättipalsamista paperia, joka onnistui hyvin.

Jos innostuu askartelemaan kasveista on hyvä muistaa, että siemenestä leviävien kasvien kanssa täytyy olla tarkkana. Kuivuneissa jättiputken kukinnoissa voi olla vielä siemeniä kiinni ja täytyykin katsoa että ei levitä siemeniä askartelu innossaan. Sama juttu lupiinin ja kurtturuusunkin kanssa. Ruusunmarjat on kivoja koristuksia, mutta täytyy muistaa että kurtturuusu leviää myös siemenistä.

Kaikki siis lompsimaan luontoon ja tutustumaan kasveihin ja eläimiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: haitallinen vieraslaji, puutarhajäte, kärppä, pikkutalvio, viitapihlaja-angervo, kanukka, jättiputki, jättipalsami, luonto talvella, luontoportti

Keväinen esimerkki luontoon levinneistä puutarhan kasveista

Lauantai 29.4.2017 klo 21.59 - Miia Korhonen

Kevät keikkuen tulevi... Viime vuonna tähän aikaan kaivoin hiki hatussa jättiputkia ja nyt keli on vähän toinen.

vappusaa_2017._JPG.JPGVappusää 2017

vappusaa_2016_ja_jattiputken_kaivamista_Luontoturva.fi.JPGVappusää 2016 ja jättiputkea kaivoin hikipäässä

Pari päivää sitten oli kuitenkin hyväkin keli ja kävin maastokierrosta Lahdessa. Tähän aikaan huomaa hyvin luonnosta kanukat, terttuseljat ja viitapihlaja-angervon. Kaikki nämähän ovat tuotu Suomeen puutarhakasveiksi ja harmittavan monin paikoin ne ovat myös levinneet luontoon.

Terttuselja_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGTerttuselja heräämässä kevääseen

Moni ihmettelee, että mitä haittaa niistä nyt sitten on ja itsellekin se on vasta tässä viime vuosina toden teolla valjennut. Esimerkkinä alue, joka on omakotitaloalueen läheisyydessä. Omakotitalojen aitakasveina on kanukkaa sekä viitapihlaja-angervoa, jotka molemmat ovat kestäviä ja näyttäviäkin sekä kasvavat hyvin ja näitä kasvejahan saa toki ostaa ja myydä. Istuttaessa täytyy vain olla tarkkana, kasveja ei saa päästää leviämään luontoon.

Viitapihlaja-angervo_kevaalla_Luontoturva.fi_.JPGViitapihlaja-angervokin on herännyt kylmään kevääseen

Kanukka aidat ovat tässä esimerkki alueella vuosien saatossa lähteneet ryöstäytymään käsistä ja niitä onkin leikattu ja kaivettukin ja hyvä niin. Huono asia on, että leikatut ja kaivetut kasvit ovat viety pienelle metsäiselle alueelle, kaupungin maalle. Nyt tällä alueella huomaa selvän muutoksen kasvillisuudessa. Kanukka ja terttuselja ovat levinneet jo melko isoille alueille ja tästä on muun muassa se harmi, että jos alueelle haluttaisiin istuttaa uutta metsää on melkoinen työ raivata kanukat ja terttuseljat pois, jotta metsäpuiden taimet pääsisivät kasvuun. Nythän alue on melkoinen läpipääsemätön ryteikkö joka estää monien muiden kasvien kasvun sekä alueen virkistyskäytön.

Kanukka_voi_luontoon_levitessaan_olla_haitallinen_vieraslaji_Luontoturva.fi_.JPG

Kanukka luontoon levitessään voi aiheuttaa monenlaista haittaa

Useammassakin paikassa luontoon levinneenä kuvailin taas mm. etelänruttojuurta, vuorenkilpeä, pikkutalviota... Muistutuksena: puutarha on ihana asia ja puutarhakasvit hienoja, mutta on muistettava vastuu istuttaessa kasveja. Kasveja ei saa päästää leviämään luontoon ja jokainen tietysti muistaa, että puutarhajäte täytyy käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jätekeskukseen. Vieraskasvilajit puutarhassa kirjoituksestani voi lukea aiheesta lisää.

Pikkutalvion ongelmallisuus on nähtävissä esimerkiksi Turussa, Ruissalossa, jossa kasvi on levinnyt laajalle alueelle luonnossa. Asiasta kirjoitettiin jo pari vuotta sitten Turun Sanomissa. Harmillisen harvoin puutarhamyymälöissä tai puutarha-alan lehdissä kasveja esiteltäessä kerrotaan miten helposti leviävät kasvit täytyy istuttaa ja niitä käsitellä, jotta kasvit eivät pääse leviämään luontoon.

Pikkutalvio on omia suosikkejani ja mainio maanpeittokasvi, mutta myös omalla tavallaan vaativa kasvi, koska leviämistä täytyy rajoittaa.

Pikkutalvio_voi_luontoon_levitessaan_aiheuttaa_ongelmia_Luontoturva.fi.JPGPikkutalvio voi luontoon levitessään olla ongelmallinen

Leppoisaa vappua (lumesta huolimatta) ja aurinkoista kevättä!

Willia_vappua_jattiputket_kasvamassa_kohisten_Luontoturva.fi.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, kanukka, viitapihlaja-angervo, terttuselja, pikkutalvio, etelänruttojuuri, kevät, haitallinen vieraslaji

Maaliskuu, aavistus keväästä

Torstai 9.3.2017 klo 13.32 - Miia Korhonen

Maaliskuu ja on jo aavistus keväästä! Minä ruovin lähtökuopissa ja odotan jo jättiputkia :) Viime vuonna ensimmäiset jättiputket näin 12.4. Saa nähdä miten tänä vuonna…

jattiputki_18.4.16.JPG

 Viime vuonna jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa 18.4.16

Haitalliset vieraslajit ovat olleet mielenpäälle talvellakin ja eri lajit ovat ongelmana eri puolella Suomea. Esimerkiksi Lahdessa ei onneksi ole harmia (ainakaan vielä) vierasperäisistä sammakkolajeista, toisin kuin Turussa. Onkin hyvä muistaa, että mitään vierasperäistä lajia ei saa päästää luontoon, ei siis terraariossa kasvatettavia sammakoitakaan.

Turussa on myös esimerkki siitä, että tavallinen ja yleinen puutarhakasvikin jota ei ole haitalliseksi luokiteltu, voi aiheuttaa luonnossa haittaa, jos se pääsee leviämään herkille alueille. Pikkutalvio (Vinca minor) on aiheuttanut harmia Turussa päästessään leviämään luontoon. Omassanikin pihassa kasvaa pikkutalvio, joka on mainio maanpeitekasvi, mutta joka tosiaan leviää aggressiivisesti ja se onkin rajattava niin, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan.

pikkutalvio_levinneena_luontoon._Luontoturva.fi.JPG

Pikkutalvio levinneenä luontoon

Kevät kun taas koittaa ja sormet syyhyää multaan, niin kannattaa malttaa sen verran, että tarkistaa kasvista muutaman seikan, kuten leviämistavan ennen kuin sen istuttaa puutarhaansa. Vastuullinen puutarhuri kun varmistaa, että kasvi ei pääse leviämään istutusalueeltaan muualle. Aiheesta kirjoittelinkin lokakuussa.

Nyt onkin hyvä aika suunnitella puutarhaa ja nauttia kevät auringosta!

Karhunputki_ja_kevat_aurinko_Luontoturva.fi.JPG

Karhunputken herkkää kauneutta keväällä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, haitallinen vieraslaji, pikkutalvio, karhunputki, sammakot

Kuva-arvoitus

Torstai 25.2.2016 klo 22.53 - Miia Korhonen

Tarvitsin kuivuneita jättiputken varsia näytille Luontoturvan järjestämiin valokuvanäyttelyihin ja lähdin toivioretkelle samoilemaan luontoon. Saaliina olikin muutama oikein hieno pystyyn kuivunut jättiputki.

Löydätkö jättiputken tästä kuvasta? 

Tunnistatko_tasta_kuvasta_jattiputken.JPG
Jos ei jättiputki erotu, niin vastaus kirjoituksen lopussa :)


Jättiputkia bongatessa huomasin taas ongelman, joka voi tulla, jos jättiputken kukinnon poistaa liian aikaisin. Liian aikaisin poistetun kukinnon tilalle jättiputki kehittää uuden. Kukkivalla jättiputkella on valtava kasvuvoima ja tarve saada jatkettua sukua kehittämällä siemenet ja päästämällä ne maailmalle. Kukinnon poiston ajankohdan kanssa onkin oltava tarkkana ja kasvustoa täytyy tarkkailla mahdollisten uusien kukintojen varalta.

Kaukasianjättiputken (joka on yleisin jättiputkilaji Suomessa) tehtävä on täytetty, sen kukittua. Kaukasianjättiputki nimittäin on monokarppinen eli kasvi kuolee kukittuaan. Sen tehtävä on päästää lapsoset (siemenet) maailmalle ja sen jälkeen kaukasianjättiputki on tehtävänsä tehnyt ja valmis kuolemaan pois. Hyvän vanhemman tavoin se yrittää saattaa viimeiseen asti lapsoset maailmalle ja kehittää kukinnon vielä viimeisillä voimillaan katkaistun tilalle. No, ehkä hieman dramaattinen selitys, mutta näin siinä käy.

Liian_aikaisin_katkaistu_jattiputki_tekee_uuden_kukinnon.JPG
Tässä kuva, joka ehkä selventää selitystäni. Kuvassa näkyy katkaistu jättiputken varsi. Kasvi on kuitenkin kehittänyt uuden kukinnon reilusti katkaisu kohtaa alempaa ja näin on taas tulossa seuraavina vuosina paljon pieniä jättiputkia. Sitkeä kasvi!

Ensi kesänä siis jos suunnittelet jättiputken torjuntaa ja leikkaat kukintoja, niin muista leikkausajankohta! Paras aika on, kun kukinto on ruvennut hieman muuttumaan ruskehtavaksi. Toisaalta kukinnon poisto on tehtävä ennen kuin siemenet tippuvat maahan. Joten melkoista tasapainoilua on jättiputkien kukintojen poisto!

Ja poistetut kukinnot on AINA varmasti tuhottava. Jättiputkien kukinnot siemenineen voi laittaa ehjään, suljettuun jätesäkkiin ja toimittaa oman alueen jäteasemalle, josta voi vielä kysyä tarkempia ohjeita. Siemenet voivat jatkaa kehittymistään, vaikka kukinto olisikin leikattu irti kasvista. Sitkeä kasvi... Melkein täytyy ihailla sitä :)


Ja jos ensimmäisestä kuvasta ei löytynyt jättiputkea, niin tässä apu siihen. Punainen nuoli näyttää jättiputken keskellä kuvaa.
vastaus_tunnista_jattiputki.png



Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, varsi, talvi, kukinto, siemen

Aurinko, merkki keväästä!

Tiistai 16.2.2016 klo 22.23 - Miia Korhonen

AURINKO!! Tänään oli niiiin hieno ilma ja jo tuulahdus keväästä, ainakin Lahden seudulla. Talvi on ihan kohta ohi. Enää kaksi kuukautta ja jättiputki on kasvussa! Kävin taas kuvailemassa jättiputkea koealueellani Lahdessa ja mietin viime kevättä.

Viime vuonna 19.4. jättiputki oli jo näin hyvässä kasvussa.

Jattiputki_kasvussa_19.4.15.JPG

Kun kevättä kohden ollaan menossa on varmasti hyvä aika jo ruveta muistuttelemaan myös puutarhajätteen oikein hävittämisestä. Kukaanhan ei varmaan puutarhajätteitä vie luontoon, eihän? Vaaranahan siinä on, että puutarhajätteen mukana kulkeutuu juuren paloja ja siemeniä uusille alueille. Yksi syy myös jättiputken leviämiseen on puutarhajätteen huolimaton käsittely. Tässä esimerkki kuva siitä, mitä voi tapahtua, kun puutarhajäte viedään luontoon.

jattiputki_estaa_metsan_kayttoa.JPG

Kuvan alueelle on viety puutarhajätettä, jossa on ollut jättiputken siemeniä ja tuloksena alueella kasvaa sankka jättiputkien metsä. Kuten kuvasta näkyy, niin jättiputki voi todellakin vaikeuttaa metsän käyttöä. Kuka haluaa ruveta raivaamaan tietänsä jättiputkiviidakon läpi... Ainakaan t-paidassa ja shortseissa ei tuosta kannata yrittää mennä.

Huomattavaa on, että eläimet eivät tunnista jättiputkea (ei tietysti kaikki ihmisetkään) ja jos tuossa jättiputkien seassa juoksentelee vaikkapa koira, niin kyllähän jättiputken kasvineste koirankin iholle joutuessa aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita. Jättiputken kasvineste on siis valolle herkistävä ja iholle joutuessaan kasvineste yhteisvaikutuksena auringonvalon kanssa aiheuttaa oireet. Jättiputken torjunta onkin tärkeä asia ja erityisen tärkeää se on tehdä oikein, tehokkailla tavoilla ja hyvin suojautuneena! Nyt kevään lähentyessä tulen näyttämään kuvia siitä, miten jättiputken tunnistaa ja miten torjuntaa voi tehdä.

Ihan vielä ei ole huolta jättiputken polttamasta, vielä voi ihailla jättiputkia lumen keskellä.

Jattiputken_varren_uurteet_ja_kuopat_lumen_keskella_ovat_luonnon_taidetta.JPG

Olen ehkä hieman hassahtanut jättiputkiin, noihin ihanan kamaliin kasveihin! Jättiputken rungon uurteet ja kuopat ovat talvisessa maisemassa kuin elämä itse. Kauneus on katsojan silmissä!

2 kommenttia . Avainsanat: Jättiputki, kevät, aurinko, puutarhajäte, kasvineste, talvi

Talvi ja jättiputki

Torstai 28.1.2016 klo 23.17 - Miia Korhonen

Talvi on hyvää aikaa suunnitella ensi kesän kuvioita jättiputken koealueelle Lahdessa. Toiveissa olisi saada jokin taho tai tahoja mukaan jollain lailla toimintaan. Ajatus voisi olla esimerkiksi, että ympäristöstään kiinnostunut yritys ostaisi Luontoturvalta työtunnin tai pari alueelle ja yritys olisi mukana kehittelemässä uusia ideoita ja tapoja torjuntaan.

Aluehan on huono esimerkki siitä mitä voi tapahtua, kun puutarhajätettä vie luontoon. Todennäköisesti jättiputki on päätynyt tällekin alueelle puutarhajätteen mukana tai vaihtoehtoisesti maansiirtojen seurauksena. Jotain hyvääkin asiassa on, alue sopii erinomaisesti koealueeksi, jossa etsitään jättiputkelle mahdollisimman ympäristöystävällisiä torjuntatapoja!

Muutamia ajatuksia on tullut mieleen, mitä uutta voisi kokeilla jättiputken torjunnassa, mutta ajatuksia täytyy vielä hieman jalostaa :) Sisäinen Pelle Peloton pyrkii esiin...

Tässä vielä lisää talvikuvia jättiputkista sekä koealueelta. Jättiputket ovat talvella kauniita, kun lumi koristelee ne eikä tarvitse varoa kivuliasta jättiputken kosketusta! Muista tarkkailla ympäristöäsi, saatat löytää yllättävistä paikoista kuivuneita paksuja rankoja, jotka tarkemmin katsottuna paljastuvatkin kesällä kukkineiksi jättiputkiksi!

DSC_0232.JPG

Talvi on taittanut jättiputkenkin, joka on tehnyt tehtävänsä ja synnyttänyt kesällä kukinnon, kehittänyt siemenet ja mahdollistanut seuraavan jättiputkien sukupolven synnyn!

DSC_0230.JPG

Tämä varsi on kesällä 2014 kukkineen jättiputken ja varsi on edelleen kuivuneena pystyssä! Väri vain on varressa haalistunut, mutta sitkeästi se törröttää yksin pellon reunassa pystyssä.

DSC_0243.JPG

Vaikea uskoa, että kolmen kuukauden kuluttua jättiputki on herännyt talviuniltaan ja maalannut tämän maiseman vihreäksi räjähtävän nopealla kasvullaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talvi, jättiputki, Lahti, kukinto, varsi

Tunnista jättiputki talvella

Sunnuntai 10.1.2016 klo 13.37 - Miia Korhonen

Vuosi vaihtui, uusi edessä ja vihdoin talvi tuli paukkupakkasten saattelemana! Jättiputkien maanpääliset osat ovat talveksi kuolleet, mutta juurakot ja siemenet odottavat malttamattomana ilman lämpiämistä. Huhtikuun puolenvälin paikkeilla odotan näkeväni jättiputket seuraavan kerran.

Talvellakin voi tosin jättiputkia bongata. Kesällä kukkineet yksilöt jäävät talveksi pystyyn. Kukkineiden jättiputkien varret ovat kuivuneet ja useamman metrin korkuisina ne näkyvät surullisina rankametsinä alueilla, joissa jättiputkea on kasvanut ja kukkinut. Kuivuneet ranteenpaksuiset varret ovat pitkittäin uurteisia ja harmaan/ruskehtavan värisiä.

Talvellakin ympäristöään tarkkailemalla voi paikallistaa alueet, joissa jättiputkea kasvaa. Huhtikuussa, heti kun vaan sää sallii ja lumi on sulanut, niin jättiputki lähtee nopeaan kasvuun. Toukokuun puolessa välissä se on jo puoli metriä korkea ja heinäkuun alussa kukkivat yksilöt ovat liki neljä metriä korkeita.

Kevättä ja jättiputken kasvupyrähdystä odotellessa voi opetella tuntemaan jättiputken talviasussaan. Silloin tietää mitä alueita kannattaa keväällä ensimmäisenä tarkkailla.

Tässä kuvia auttamaan jättiputken tunnistamisessa talvella.

varsi_talvella.JPG

Kesällä kukkineen jättiputken varsi jää talveksi kuivuneena pystyyn. Varsi on ontto ja talvella kuivunut varsi on väriltään harmahtavan ruskea. Kuivuneet jättiputken varret tunnistaa talvella ympäristöstään helposti.

kukinto_talvella.JPG

Kesällä kukkineen jättiputken kukinto pystyyn kuivuneessa varressa, on varsin komea näky kirkasta sinistä taivasta vasten.

jattiputken_varret_talvella_ovat_kuin_kuivuneita_puunrunkoja.JPG

Kukkineiden jättiputkien varret ovat talvellakin 2 – 3 metriä korkeat ja erottuvat esimerkiksi tässä metsäaukealla selvästi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jättiputki, varsi, talvi, kukinto