Meillä oli pihassa ko. kasvia, toimme koristeeksi aikanaan tuttavan pihasta ja siitä se alkoi levitä. Saimme niittämällä pidettyä muutamassa varressa, kuten oli tarkoitus, mutta aina jostakin nousi uusia alkuja. Muutama vuosi meni alkuja pois repiessä ja pari vuotta sitten se oli häipynyt. Ei noussut yhtään alkua, ei ole tänä kesänäkään näkynyt. Ei ole myrkytetty, se vaan hävisi!

Hienoa Leena, että saitte hävitettyä tataren pihastanne! Moni painii saman ongelman kanssa ja on aina rohkaisevaa kuulla, että on kasvi saatu hävitettyäkin :) Useamman vuoden sitkeän työn se vaan vaati.

Hyvää kesää!

Minulla on aumamuovilla ollut nyt kaksi vuotta peitettynä pari aaria. Kyseisen kasvin takia. Riittääköhän kaksi kesää tukahdutertuna tappamaan tuota inhottavaa kasvia? Muovitettu alue rajoittuu puihin, joten ihan täydellisesti en reuna-aluita saanut peitettyä puiden takia, joten muovin reunoilla parissa kohtaa on pukannut tataria ja kovasti olen niitä kitkenyt ja etikalla yrittänyt estää leviämistä. Nyt otin muovin alta tatarin juuria, jotka näyttää kuolleelta, lahomaisen kuivalta ja muovin reunalta otin terveemmän näköistä, tumman punaruskeaa, jossa sisällä osin valkoista juurta ja laitoin molemmat eri ruukkuihin sillä mielellä, että varmistan onko kuollut juuri todella kuollut ja verrokkina vähemmän kuolleen näköinen juuri.

Hei Tommi! Onpas hyvä kysymys sinulla ja mielenkiintoinen koe menossa siitä lähteekö tataren juuren palat vielä kasvamaan. Siitä olisi mukava kuulla tuloksia :) Mutta kysymys kuinka kauan tatar täytyy olla peitettynä, jotta juuristo on varmasti kuollut onkin hankala. Tarkkaa tietoa asiasta ei tunnu löytyvän, mutta tataren kasvuvoiman tuntien jatkaisin vielä varmuuden vuoksi peittämistä ainakin vuodella tai parilla. Tietysti jos peitteen poistaa ja kasvi näyttää lähtevän uuteen kasvuun niin voihan peittämisen tehdä uudelleen, vaikka oma hommansa siinäkin aina on.

Hankalia ovat nuo reuna-alueet, joista tatar puskee uuteen kasvuun. Hyvä kun olet niitä kitkenyt pois, tataren juurten kaivelu tuolla alueella on varmasti hankalaa jos kasvustot on puiden juurien seassa. Kyllähän tataren saa hävitettyä, mutta sitkeyttä ja aikaa se kyllä vaatii. Tsemppiä torjuntaan!!

Kotimme pihassa tatar ongelma, edelliset asukkaat eivät ole tehneet mitään estääkseen tatarin leviämistä. Pienen puskan sain aika hyvin viime kesänä kaivettua. Isompi alue n.30neliötä on peitettynä, mutta tuntuu että ovat vaan innostuneet enemmän ja kasvavat runsaina alkuina nurmikolla alueen ympärillä. Tossa peitellyssä alueessa on sähkötolppa, joten kaivinkoneesta ei ole apua. Myrkyttää ei voi koska vesikaivomme on pihassa ja alue niin suuri missä sitä kasvaa. Koko tontti on yksiittäistä tatarta täynnä, puiden ja marjapuskien alla, kasvimaalla, kukkapenkeissä, kaikkialla. Revin päivittäin alkuja välillä monta tuntiakin, en tiedä onko siitä mitään apua? Leviääkö tatar vain juurtensa avulla vai voiko tätä runsasta leviämistä edistää kasvin kukinta ja siemenet? Mietin jo kodin myymistä niin epätoivoinen alan olla. Harmittaa ettei edellinen asukas maininnut mitään koko tatarista.

Tatar voi tosiaan olla hankala hävitettävä. Oletan, että kyseessä on japanintatar, sen verran ärhäkästi se tuntuu leviävän teillä. Peitettäessä ongelmaksi voi tulla, että kasvi lähtee kasvuun peitetyn alueen ulkopuolelta. Nurmikkoalueella saatte sen varmaankin pidettyä kurissa leikkurilla ruohonleikkauksen yhteydessä, mutta kasvimaa, kukkapenkit ja muut alueet ovat varmasti hankalampia.

Niin kuin kirjoitit, että kasvi innostui kasvamaan entistä enemmän, kun sitä ryhdyttiin torjumaan ja se havainto varmasti pitääkin paikkansa. Elämänhalu on kova tatarellakin ja se säikähtää kun sitä ruvetaan torjumaan ja hädissään se rupeaa puskemaan mahdollisimman paljon uutta kasvua ympäriinsä.

Kirjoitit, että revit uusia alkuja, joita tulee ja kyllähän siitä varmasti apua on. Tuli mieleen, että oletko kokeillut kaivaa lapiolla niitä uusia alkuja, jos pienet alut eivät vielä kovin syvällä ole, niin niitä voisi saada juurineen pois. Tietysti marjapuskien ym. alta kaivaminenkin on hankalaa.

Japanintatar leviää juurella eli siemenestä se ei pääse leviämään. Pienen pienistä juuren paloista kylläkin lähtee uutta kasvua. Kun tatarta repii, niin siinä tahtoo aina lähteä juuren palakin mukaan ja se täytyy ottaa huomioon. Ei kannata laittaa niitä revittyjä kasveja jonnekin pihan perälle, jos niissä on juurta mukana.

Todella ikävä homma, että tatar on levinnyt noin laajalle tontillanne, isosti tsemppiä ja jaksamista torjuntaan!!

Pystyykö juuret tuhoamaan, jos niiden antaa kuivaa auringossa? Monet kasvit eivät kestä yhdistelmää juurien kuivuminen + UV-säteily.

Maan alla oleviin juurenpätkiin tuo ei toki auta, mutta helpottaisi ylös kaivettujen kasvien käsittelyä.

Hieno juttu, että mietit tapoja käsitellä kaivettuja juuria, ne kun ovat usein ongelmallisia hävitettäviä.

Kasvien juuret voi kuivattaa auringossa esimerkiksi pressujen päällä, mutta tarkkaa aikaa siihen, kuinka kauan japanin- ja sahalinintataren juurten täytyy kuivua on vaikea sanoa. Tatar on kovin elinvoimainen kasvi ja kuulin kokemuksen siitä, että tataren juurakot oli kaivettu maasta ja laitettu kuivumaan aurinkoon niin, että juurakot oli irti maasta koko kesän. Juuret oli jätetty siihen paikkaan talven yli, keväällä juurista oli tullut edelleen uutta vihreää kasvua. Tatar on niin voimakas kasvuinen ja hankalasti hävitettävä kasvi, että itse vien juurakot aina jäteasemalle.

Hei!
Naapurin pihan vieressä on edellisen omistajan istuttama tatarkasvu.
Tatar kasvaa kaupungin tontilla. Ilmeisesti näkösuojaksi aikanaan istuttivat.

Kaupungin tontti on ns. välipala.
Kynnys ilmoittaa kasvusta on korkea.

Haitallisten vieraskasvien kanssa tilanne on aina hankala, kun kasvi on yhteisellä rajalla tai naapurin puolella. Ja monesti nämä ikävät kasvit voivat olla aikasempien omistajienkin istuttamia. Naapurien kanssa ei halua joutua riitoihin, mutta toisaalta omallekaan tontille ei riesaa halua haitallisista vieraskasveista. Kinkkinen tilanne! Mutta jos kasvit ovat ainakin osaksi kaupungin mailla, niin ehkä siinä tapauksissa voisi olla yhteyksissä kaupunkiin ja kysyä neuvoa.

Hankalia juttuja on nämä.

Päivitystä aiempaan. Kolme kesää pidin aumamuovia ja nyt tänä keväänä huhti-toukokuussa otin muovin pois ja ei ainakaan vielä ole merkkejä, että tatar olisi lähtenyt kasvuun niiltä alueilta, jossa muovit oli.

Kiitos Tommi päivityksestä! Hyvältä vaikuttaa, kun tatar ei ole ainakaan vielä lähtenyt uuteen kasvuun. Kaikenlaisista kokemuksista tataren torjunnassa on aina mukavaa kuulla :)

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Ostettiin taannoin osake talviaikaan ja kevään myötä nousikin patti otsaan kun huomattiin pihan olevan täynnä vieraslajeja ja rikkakasveja. Etupihan puolelta urakoitiin viime kesänä naapurinkin ikkunanalusen villiintyneenä vallannut viitapihlaja-angervo. Takapihalla töröttää eri paikoissa kurtturuusua, jättiputkea, jättipalsamia ja aggressiivisesti leviämään pyrkivä tatarpöheikkö. Kaiken kruunaa lehtokotiloiden armeija.

Teen vielä sotasuunnitelmaa, joten kysyisinkin vinkkejä kasveista eroon pääsemiseksi. Tatar hirvittää erityisesti; sitä kasvaa asunnon varsinaisen pihan lisäksi myös kiinteistön piha-alueella, eikä taloyhtiö tunnu kiinnostuneen torjumaan sitä tai muitakaan leviäviä kasveja. Tavoitteena olisi hävittää em. kasvit asunnon piha-alueelta ja ainakin yrittää estää juuresta leviävien riesojen leviäminen alueelle jatkossa. Onkohan ihan mahdoton savotta?

Vieraslajiportaalissa ohjeistetaan kitkemään tatarit glyfosaatilla. Tässä on meidän kannalta useampi ongelma: tontilta on alle 100m järven rantaan jonne viereinen oja laskee sulamisvedet keväällä, meillä on kissoja joita haluaisi uskaltaa edelleen ulkoiluttaa pihassa, enkä ole muutenkaan kovin innoissani aineen laajasta tuhopotentiaalista. Glyfosaatti tuntuu lisäksi käyneen hankalaksi löytää, useimmat rautakaupan torjuntatuotteet ovat nykyään glyfosaatittomia.

Onko glyfosaatille vaihtoehtoja? Onko noista muista markkinoille tulleista torjunta-aineista vastusta tatarille? Jos glyfosaattiin tai myrkkyyn yleensä päätyy, riittääkö Vieraslajiportaalin ohje suoraan onttoihin varsiin ruiskuttamisesta siihen, ettei muu ympäristö vaarannu liiaksi? Väsyttämistä ja peittämistäkin on ehdotettu, mutta koko urakan suuruuden (ja terassihaaveiden) johdosta saattaa olla, että muutetaan ennemmin muualle kuin haudutellaan käyttökelvotonta peitettyä pihaa vuosikaudet.

Toinen juttu on tuo kasvien pitäminen jatkossa pois alueelta, mikäli ihmeen kaupalla onnistutaan niistä pääsemään eroon. Juuriestettähän tuo varmasti vaatii, mutta jo joku osaa kertoa millaista ja mistä se kannattaa hankkia, niin olisin kiitollinen. Dupontilta löytyy (mainoslehtisten mukaan) nimenomaan japanintataria varten kehitetty tuote, mutta hinta on melko suolainen enkä ole toistaiseksi Suomesta kuluttajamyynnistä sitä löytänyt.

Olettekin saaneet kokonaisen kirjon kaikenlaisia vieraslajeja osakkeen mukana, harmillinen juttu. Hyvä juttu on se, että olette tunnistaneet haitalliset vieraslajit ja ryhtyneet taistoon 😊

Tatar on tosiaan hankalasti hävitettävä sen syvän ja laajan juuriston vuoksi. Nyt on juuri valmistunut ammattikorkeakoulusta opinnäytetyö, jossa on selvitelty japanintattaren torjuntakokemuksia ja tutkimuksia muista maista, siihen kannattaa tutustua. Opinnäytetyöstä lisää https://www.luontoturva.fi/uutiset.html?212565

Kemiallista torjuntaa käytettäessä tatarelle, niin se on juuri tuo glyfosaatti minkä mainitsit, mutta sitähän ei saa enää tavan kuluttaja ostaa vaan sen käyttö sekä ostaminen vaatii kasvinsuojeluainetutkinnon. Hankaluutena on myös se, että kertaruiskutus ei riitä vaan yleensä japanin- ja sahalinintatarta joutuu ruiskuttamaan useaan kertaan ja usean vuoden ajan, se työntää uutta alkua kauempaakin alkuperäisestä esiintymästä.

Tuossa edellä mainitsemassani opinnäytetyössä käsitellään myös tätä aihetta ja se valoittaa myös sitä miksi kemiallinen torjunta ei aina tehoa kovin hyvin tatareen. Ohje siitä, että glyfosaattia laitetaan katkaistuihin varsiin on melkoisen työläs ja tuotakin käsitellään opinnäytetyössä.

Itse olen tehnyt yhdellä alueella nyt 5 vuotta japanintataren niittoa aivan maanrajasta ja noin 4 kertaa kesän aikana. Tuloksena on, että kasvusto on selvästi harventunut ja ohentunut, mutta ei hävinnyt. Eli jatkuva niitto kyllä ainakin pitää kasvua kurissa ja on sikäli ihan toimiva.

Mitä tahansa torjuntamenetelmää käyttääkin niin torjunta vie vuosia, helppoa ratkaisua isoille alueille ei ole ja varsinkin, jos kasvi on monen eri tahon alueilla.

En tiedä olevan glyfosaatille korvaavaa tuotetta, joka olisi ympäristöystävällinen. Mekaaninen torjunta eli peittäminen, jatkuva niitto ja pienten alkujen kaivaminen ja näiden yhdistelmät on ne yleisimmin käytetyt.

Tataren kohdalla voi joutua miettimään, että jos kaikkea ei saa hävitettyä niin miten ainakin vähennettyä ja mikä on se taso minkä kanssa voi itse tulla toimeen. Toivottavasti ette nyt ainakaan muuttamaan päädy tataren vuoksi, jos paikka on muuten mieleinen.

Tuosta mainitsemastasi Dupontin tuotteesta minulla ei ole kokemuksia, mutta järeää tuntuu olevan. Peittämisessä täytyy miettiä se, että mitä alueelle on tulossa jatkossa. Jos käyttää jotain juuriestemattoa tai vastaavaa mikä ei maadu ja laittaa päälle vaikka kerroksen multaa ja nurmikon niin se tietysti jatkossa estää siihen kohtaan esim. pensaiden tai muiden syväjuuristen kasvien istuttamisen. Jos peiton jättää näkyviin niin onhan se tietysti ikävän näköinen ja peittoa joutuu pitämään usean vuoden ajan. Itse olen kokeillut japanintataren peittämiseen ökolys nimistä kangasta, joka ei ole maatuva ja ihan tavan paksua kestopeitettä, joka on UV suojattu. Nämä molemmat peitteet ovat näkösällä eli niissä ei ole maata päällä. Alueet on tarkoitus pitää peitettynä useita vuosia, noin 6 vuotta ja katsotaan sitten nouseeko tatar vielä. Tommihan kertoi edellisessä viestissä, että hän on pitänyt aumamuovia tataren päällä 3 vuotta ja vielä ei uutta kasvua ollut tullut.

Tässä on hyvä muistuttaa, että isokokoisia koristeeksi tuotuja tatareita on useita erilaisia. Oman kokemuksen mukaan erilaiset röyhytattaret esim. laavaröyhytatar tai suomenröyhytatar on helpompia hävitettäviä ja niitähän ei luokitella lain voimaisesti torjuttavaksi eli niitä ei löydy EU:n tai kansallisesti haitallisten vieraslajien listoilta, paitsi uutena lisäyksenä on seljaröyhytatar, mutta siitä ei ole itsellä kokemusta. Japanintatar ja sahalinintatar on sitten kyllä vaikeammin hävitettäviä.

Tsemppiä Auria taistoon ja kaikesta huolimatta kuitenkin nautinnollista ja leppoisaakin kesää, että ei ihan kokonaan kesä taisteluksi mene :)

Kiitos, toivotaan :) Toistaiseksi on annettu pöheikön olla ettei suutu ja ala kasvattamaan juuria. Luinkin tuon opinnäytetyön heti kommentin jälkeen, tosi hyvä koonti vaikka vahvistaakin epäilystä ettei noista välttämättä pääse ikinä täysin eroon 😅 Ei siihen toki maailma lopu jos niitä tuohon pihaan jää, mutta tällä hetkellä alkuperäiset istutukset on n. 1,5 metrin päässä talon perustuksesta. Jos tuosta saisi edes tulevan terassin leveydeltä eristettyä seinänviertä niin ettei vesaa pukkaa terassille (tai olohuoneeseen), niin sekin on hyvä juttu.

Onpas muuten hyvä pointti! Vaikeaksi menee noiden lajien erottaminen toisistaan. Röyhytattareita aiemmin vilkaisin ja niistä korkeimpien kerrottiin kasvavan puoleentoista metriin joten olisivat siten liian pieniä, nämä kun hipovat loppukesästä räystäitä (ovat vielä alle metrin mittaisia, kovin kasvupyrähdys vasta alkamassa). Nyt kun googlailin uudelleen niin näkyy olevan koon puolesta isojakin heittoja, samoin leviämisvauhdin. Kuvia koitin vertailla mutta niissäkin on omaan silmään niin paljon eroja kukintojen, lehtien muodon ja muun osalta, että viherpeukalottomana miettii onko niissä kuvattu edes samaa lajia 🙈 Lienee ihan hyvä ettei musta tullut puutarhuria.

Kiitoksia neuvoista ja hyvää kesää sinnekin päin!

Röyhytattareista vielä, ne kukkii näihin aikoihin eli juhannuksen tuntumassa ja japanin- sekä sahalinintatar (jotka on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi) vasta myöhään kesällä / syksyllä. Eli jos tatar on kukassa kesäkuussa niin siitä voisi ajatella, että se on jokin muu kuin haitalliseksi luokiteltu tatar. Kuvia röyhyistä on Luontoturvan kuva-albumissa https://www.luontoturva.fi/albumi/royhytattaret/