Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Terttuselja ja kanukka Vesijärven saarilla

Perjantai 24.3.2017 klo 13.23 - Miia Korhonen

Kevät pistää parastaan kun aurinko paistaa ja taivas on kirkkaan sininen! Rupeaa olemaan viime hetket kulkea järven jäällä ja kävinkin vielä muutamalla saarella ja luodolla Vesijärvellä.

Moni ei tule ajatelleeksi mitä haittaa voisi olla kanukasta ja terttuseljasta, mutta saarilla käydessäni ymmärsin paremmin näiden kasvien ongelmallisuuden. Linnut syövät kanukan sekä terttuseljan marjoja ja samalla levittävät siemeniä uusille alueille. Saarilla joilla kävin oli monin paikoin kanukka levinnyt lähes koko saaren mitalta ja tiheä kasvu näyttäisi estävän tehokkaasti muiden kasvien kasvua, mutta myös liikkumista saarilla. Samoin terttuseljaa oli pienellä luodolla todella paljon.

Luontoturva.fi_luontoon_levinnyt_kanukka_voi_estaa_alueen_kayttoa_.JPGLuontoon levinneenä kanukka voi haitata alueen virkistyskäyttöä

Näillä saarilla joissa kävin yritetään nyt hillitä terttuseljan ja kanukan leviämistä edelleen. Alasleikkauksilla estetään uusien marjojen muodostumista ja edelleen leviämistä.

Luontoturva.fi_terttuselja_leviaa_lintujen_mukana_.JPGTerttuselja leviää lintujen mukana

Terttuselja ja kanukka ovat molemmat kauniita ja hyvin yleisiä kasveja, mutta joissain paikoissa voi olla perusteltua hävittää tai ainakin estää kasvien leviäminen edelleen.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa terttuselja on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja idänpensaskanukka sekä lännenpensaskanukka on luokiteltu paikallisesti haitalliseksi tai tarkkailtavaksi lajiksi. Espoossa esiintyvistä haittaa aiheuttavista vieraslajeista on tehty hyviä julkaisuja, kanukkaan ja terttuseljaan voi tutustua niidenkin kautta.

Kasveja istuttaessa kannattaa ottaa huomioon leviämistapa ja erityisesti silloin jos kasvi on luokiteltu haitalliseksi tai paikallisesti haitalliseksi.

Aurinkoista_kevatta_.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, terttuselja, kanukka, haitallinen vieraslaji, Vesijärvi, kansallinen vieraslajistrategia

Jättiputki on hävitettävissä Suomesta kokonaan

Sunnuntai 27.11.2016 klo 7.29 - Miia Korhonen

Menneenä kesänä jättiputkea tuli torjuttua yli 200 kohteessa. Paras teho torjunnalla oli, kun torjuttavalle alueelle pääsi heti keväällä töihin. Keväällä maa on kosteaa ja kaivamista käytin torjuntakeinona monessa kohteessa. Mielummin sitä heiluu lapion varressa keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa tai vasta heräilemässä, ilma on mukavan viileää, maa on kosteaa, hyttysistä ei ole tietoakaan ja jättiputketkin ovat alle polven korkuisia. Tilanne onkin sitten ihan toinen heinäkuussa, jolloin on kauhea helle, maa kovaa, hyttysiä niin ettei eteensä näe ja jättiputki neljä metriä korkea…

Ylos_kaivatut_jattiputken_juuret_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimia

Jättiputkikasvustojen peittäminen on keväällä, huhtikuun tienoilla nopeaa ja sitähän ihan mielikseen tekee. Muut kasvit eivät ole vielä nousseet ja jättiputket ovat vasta työntyneet esiin. Peittäminen kesä – heinäkuussa pistääkin sitten hikoilemaan vähän enemmän. Kasvustot täytyy niittää alas ja kasvijätettä tulee paljon. Peittäminen täytyy tehdä muutaman päivän sisällä niitosta, muuten niiton joutuu tekemään uudestaan. Niitetty jättiputkihan kasvaa viikossa noin 20 cm. Kevään tunnelmia ja aikaisesta peittämisestä voi lukea blogista: taistelu jättiputkia vastaan

peittaminen_torjuntakeinona_hankalassa_maastossa_Luontoturva.fi.JPGAloita peittäminen jo keväällä

Kaivajalle keveämpi toimenpide on pyörähara ja sen käyttöön tykästyin. Ongelmana tietysti on, että maasto täytyy olla sopiva, ei kivikkoa ja juurakoita. Pyöräharan käyttöä esittelinkin blogissa: lapiolla ja pyöräharalla jättiputkea vastaan vedenottamolla

Nekon_pyoroharalla_jattiputken_torjuntaan._Luontoturva.fiJPG.JPGPyörähara jättiputken torjunnassa

Kaukasianjättiputkella kukintojen poisto voi toimia torjuntakeinona, mutta siinä kukintojen poiston oikea aikaisuus on tärkeää. Aiheesta kirjoittelin tarkemmin blogissa: jättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Jattiputken_kukintojen_poisto_torjuntakeinona_Luontoturva.fi.JPGKaukasianjättiputkella kukintojen poisto torjuntakeinona

Muistutuksena viime kesältä mieleen jäi, että työkoneiden mukana useat vieraskasvilajit voivat levitä. Nähtävissä oli, että jättiputkikin on paikoin levinnyt metsätyökoneiden mukana. Kuopiossa vieraillessani näin esimerkin siitä, että myös piennarniitto voi levittää jättiputkea, jos niiton tekee kukkivaan kasvustoon. Myös muut siemenestä leviävät lajit kuten jättipalsami ja komealupiini voivat levitä työkoneiden mukana.

Päälimmäiseksi menneestä kesästä jäi kuitenkin varmuus siitä, että jättiputki on hävitettävissä Suomesta kansallisen vieraslajistrategian määrittelemässä ajassa eli vuoteen 2025 mennessä. Hävittäminen vaatii vain järjestelmällistä ja valvottua torjuntaa sekä aitoa kiinnostusta asiaan. Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että kasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan. Pistetään siis stoppi jättiputken leviämiselle kaikki yhteistuumin!

Kansallinen_vieraslajistrategia.pngTutustu kansalliseen vieraslajistrategiaan!

Nyt tuntuu, että ainakin Lahden suunnalla talvi keikkuen tulevi… Ensilumi tuli aikaisin ja jättiputkikin taipui talven alla. Lumi kuitenkin suli pois, ilma lämpeni ja jättiputken taimet sinnittelevätkin sitten vielä kauniin vihreänä! Sitkeä kasvi.

Jattiputken_taimi_marraskuussa_Luontoturva.fi.JPGJättiputken taimi marraskuussa Lahdessa ensilumien sulettua pois

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jättiputken torjunta, kaivaminen, peittäminen, pyörähara, vieraslajistrategia, Lahti